Tiedotuslehti 2 l 2007 LANGATON TAMPERE KUTSUU TALKOISIIN LUKE TEKEE BISNESUNELMISTA TOTTA LUOVA TAMPERE KIIHDYTTÄÄ VALITUILLA TOIMIALOILLA
Päivi Eskelinen Jari Jokilampi toimitusjohtaja Pirkanmaan Yrittäjät Langat Luova mieli unelmoi ja etsii uutta Mistä luovuus lähtee? Usein luovuus liittyy unelmiin, oivaltamiseen ja asioiden näkemiseen uudessa valossa. Luova mieli hakee uusia asioita vanhoista aineksista. Luovuus edellyttää joskus lapsen mieltä, kykyä nähdä asioita uusin silmin, kuin ensimmäistä kertaa. Joskus luovuus kumpuaa myös silkasta laiskuudesta ja hyvä niin. Silti on syytä muistaa Einsteinin määritelmä luovuuden koostumuksesta: 99 prosenttia siitä on hikeä ja työtä, vain yksi prosentti älyä ja oivallusta. -ohjelma tarjoaa apua ja työkaluja uuden luomiseen. Yrittäjien näkökulmasta tärkeitä ovat muun muassa tuoreet avaukset Langaton Tampere ja luovien alojen kehittämisohjelma LUKE. Helppoutta ja tehokkuutta Tampereella viimeinenkin puhelinkioski lopetettiin jokin aika sitten. Yleisöpuheluissa lankaverkot ovat jo historiaa. Nykyisin langattomat laajakaistayhteydet antavat käyttäjilleen mahdollisuuden sujuvaan internetin käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta. Yritykset hyötyvät siitä, että langattoman internetyhteyden avulla voi työskennellä kannettavalla tietokoneella kaikkialla. Liikkuvan työn tekeminen ja esimerkiksi kokousten pitäminen tai yhteyksien hoitaminen eri puolilla kaupunkia helpottuvat, kun omaan yritysverkkoon saa yhteyden vaikka yhteistyökumppanin tiloista. Yrittäjällä on aina työpöytä mukanaan, ja työskentely on mahdollista asiakkaan luona, kotona, kahviloissa, julkisissa tiloissa ja kaikkialla Langattoman Tampereen peittoalueella. Yrityksiä on varoiteltu internetin tietoturvauhkista. Tärkeää onkin taata palvelun turvallisuus ja saada yritykset luottamaan siihen. Langattoman verkon peittoalue olisi myös saatava nopeasti riittävän laajaksi, jotta langattomuudesta on oikeasti hyötyä käyttäjilleen. Kasvun mahdollisuuksia Luovien alojen kehittämisohjelma LUKE tulee tarpeeseen. Se etsii uusia ja vahvistaa vanhoja luovien alojen yrityksiä ja auttaa niitä kehittymään yrityksinä: palvelujen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa, tekijänoikeusasioissa, hinnoittelussa ja taloushallinnossa sekä henkilöstöhallinnossa ja asiakkuuksien hallinnassa. Yritysten menestyksen taustalla ovat tietyt lainalaisuudet ja osaamiset, ja on hyvä, että kulttuurialan yritykset ja niiden kehittäminen saadaan nyt samalle viivalle muiden yritysten kanssa. Kasvun mahdollisuuksia ja mahdollisuuksia ylipäätään on paljon. Toivottavasti yritykset innostuvat tarttumaan niihin, etsimään ja luomaan uutta. -ohjelman kärkihankkeisiin kuuluva Langaton Tampere -kaupunkiverkko avattiin kotikäyttäjille ja yrityksille elokuussa. Sen ideana on, että yksityishenkilöt ja yritykset jakavat oman laajakaistaliittymänsä ja vähintään yhden langattoman tukiaseman yhteisön muiden jäsenten käyttöön. Yhteisöllinen verkko on sitä arvokkaampi, mitä enemmän siinä on jäseniä, sanoo projektipäällikkö Kari Vääränen palvelun toteuttaneesta Professia Oy:stä. Yhteisötoteutus kohtelee tamperelaisia tasa-arvoisesti. Jos Tampereen keskusta katettaisiin kaupungin kustantamilla wlan-tukiasemilla, vain osa kaupunkilaisista hyötyisi. Yhteisötoteutuksessa on sekin hyvä puoli, että kukaan ei päätä, missä tahdissa ja minne tukiasemaverkkoa laajennetaan, vaan se on kotikäyttäjien ja yritysten omissa käsissä. Joten jos langattomille yhteyksille on tarvetta, niin mukaan vain, hän kannustaa. Kotikäyttäjälle LIITTYMINEN maksutonta Liittyminen Langattomaan Tampereeseen on kotikäyttäjälle helppoa eikä se maksa mitään. Yritykset maksavat jäsenmaksun. Esimerkiksi alle 25 hengen yritykselle, jolla jo on nettiliittymä ja tukiasema, maksu on noin 400 euroa vuodessa. Sitä vastaan yritys saa oikeudet jakaa henkilöstölleen Langattoman Tampereen alueella toimivat tunnukset. Yrityksille liittyminen on yhtä helppoa ja nopeaa kuin kotikäyttäjille. Pieni yritys saa yhteydet käyttöönsä jopa alle 20 minuutissa, Kari Vääränen kertoo. Langaton Tampere aloitti 300 tukiasemalla. Verkko kattaa nyt keskeisiä asiointipisteitä Tampereella, ja peittoalue kasvaa koko ajan. Sitoumuksia mukaan lähteviltä organisaatioilta on jo noin tuhannen tukiaseman verran. Vääränen uskoo, että 2000 tukiaseman tavoite saavutetaan ja palvelu laajenee ympäristökuntiin tämän vuoden loppuun mennessä. LIIKKUVAN TYÖN EDISTÄJÄKSI Langattoman Tampereen avulla kotikäyttäjät pääsevät kannettavilla tietokoneillaan verkkoon lähes missä tahansa.
on Tampere kutsuu kaikkia talkoisiin Ehdottomasti tarpeellinen Langaton Tampere kattaa jo keskeisimpiä paikkoja Tampereella, ja peittoalue kasvaa koko ajan. Tietoturvaan on suunnattu erityistä huomiota. Langattoman yhteyden salakuuntelu ja laajakaistan luvaton käyttö estetään liittymisen ohessa tehtävillä määrittelyillä, Kari Vääränen kertoo. Alkuvaiheessa eniten kuitenkin hyötyvät liikkuvaa työtä tekevät, jotka pääsevät yhtä tapaa noudattaen työpaikkansa tietojärjestelmiin riippumatta siitä, ovatko he kotona, yrityskumppanin tiloissa tai kaupungilla. Langaton Tampere on merkittävä liikkuvan työn edistäjä, Vääränen sanoo. Seuraavassa aallossa mukaan tulevat koululaiset, sitten kun koulut luopuvat atkluokista ja oppilaat saavat käyttöönsä kannettavat, hän visioi. Palvelujen kehittäminen jo alkanut -ohjelman tavoitteiden mukaisesti Langaton Tampere luo mahdollisuuksia uudelle palveluliiketoiminnalle. Langaton Tampere perustuu avoimuuteen. Se tarkoittaa, että mikä tahansa yritys voi tarjota verkkoyhteisön jäsenille omia innovatiivisia tuotteitaan ja palveluja. Asiakkaalle avoimuus merkitsee valinnanvaraa ja kohtuullisia hintoja, sillä kilpailu palveluntarjoajien kesken on vapaata. Varsinkin kuluttajahintaisten wlanmatkapuhelimien yleistyminen lisää palvelujen kysyntää. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia palveluja ja viihdekäyttöä, kuten pelejä, Langattoman Tampereen alustalle syntyy lähitulevaisuudessa. Langattoman Tampereen moderni tekninen toteutus takaa, etteivät kehitettävät palvelut ole jo syntyessään vanhentuneita. Tämä antaa tamperelaisille palveluntuottajille etumatkaa jopa kansainvälisesti, Kari Vääränen uskoo. Päivi Eskelinen Pirkanmaan Yrittäjät ja Tampereen kauppakamari ovat tukeneet Langattoman Tampereen kehitystyötä. Langaton kaupunkiverkko on välttämätön kehitysaskel, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila. Työntekijän mahdollisuus tehdä etätyötä, päästä oman yrityksen tietojärjestelmiin ja mahdollisuus lukea sähköpostiaan kaupungilla tai asiakkaan luona ovat yritykselle painavia syitä liittyä Langattomaan Tampereeseen. Vastaavasti niissä yrityksissä, joissa asiakas voi joutua odottamaan, nykyaikaista palvelua on tarjota asiakkaalle mahdollisuus päästä nettiin. Näiden asioiden toteuttamiseksi Langaton Tampere on yrityksille monissa tapauksissa parhaiten soveltuva vaihtoehto, Rasila sanoo. LIITY JOUKKOON! Lisätietoja Langattomasta Tampereesta ja yhteisöön liittymisestä www.langatontampere.fi
Bisnesunelmista TOTTA Ammattimaisella tavalla Syyskuussa käyntiin pyörähtänyttä luovien alojen kehitysohjelmaa LUKEa ei suotta kutsuta -ohjelman avaintoiminnoksi. Se toteuttaa konkreettisesti ohjelman tavoitetta kehittää luovista ideoista menestyvää liiketoimintaa. LUKE auttaa yritystoimintaa miettiviä ja yrityksen jo perustaneita henkilöitä. LUKEn pyrkimyksenä on kasvattaa Tampereen seudun kulttuuriyritysten lukumäärää ja liikevaihtoa tuottamalla yritysneuvonnan ja -kehityksen palveluja sekä virittämällä asiantuntijaverkostoja uusien yrittäjien tueksi. Suunnitteilla on myös kehityshankkeita eri toimialoille, LUKEn projektipäällikkö, alan yrityskehitystyötä vuosia tehnyt Jari Myllymäki kertoo. Teatterin tutkimusta ja taloustieteitä opiskellut ja itsekin yrittäjänä toiminut Myllymäki sanoo paluumuuttajana ilahtuneensa -ohjelman aiheuttamasta positiivisesta kasvunkierteestä. Luovan liiketoiminnan kansantaloudellisesta merkityksestä on jo valtakunnallisia näyttöjä. Tampere on oikealla asialla sijoittaessaan taloudellisia resursseja luovan toimialan kehittämiseen. Työ vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. Alkavissa yrityksissä on puutteita aivan perusasioissa, kuten budjetoinnissa tai hinnoittelussa. Toisaalta osa yrityksistä haluaa kasvaa nopeasti. Tarpeet ovat erilaiset, mutta kaikille etsitään sopivat ratkaisut. Jari Myllymäki kertoo toistuvasti törmäävänsä kysymykseen, pitääkö kohta kaikkien luovien ammattilaisten ryhtyä yrittäjiksi. Ei pidä. Yrittäjyys on täysin vapaaehtoinen valinta. Niin LUKEn kuin muidenkaan alan vastaavien ohjelmien tarkoituksena ei ole murentaa yhteiskunnan ylläpitämää taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmää. LUKEn vahvuus on asiantuntijoissa LUKEn toimintaympäristö on Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetri, joten ohjelma tavoittaa kaikki luovien alojen yrittäjiksi aikovat Tampereen seutukunnassa. Yrityskehityksessä ei ole perinteisesti Kiinni piilevään potentiaaliin Osaamisen ja kontaktien jakaminen kannattaa aina. Mitä paremmin yksittäisillä toimijoilla menee, sitä kukoistavampi on suomalainen musiikkibisnes kokonaisuutena, musiikkialan asiantuntijaksi LUKE-ohjelmaan kutsuttu toimitusjohtaja Paavo Bäckman sanoo. Backstage Alliance -yhtiötä luotsaava Bäckman istuu muun muassa Music Export Finland Musexin sekä Ääni- ja kuvatallennetuottajien ÄKT:n hallituksissa. Hän on toiminut useita vuosia myös itsenäisten suomalaisten levy-yhtiöiden IndieCo ry:n puheenjohtajana ja musiikkibisneskouluttajana. Eihän kaikkien kannata tehdä samoja virheitä. Monesti jopa parin, kolmen päivän koulutus voi riittää. Säästyisi isot määrät rahaa, eikä kukaan turhautuisi, kun yritys voisi keskittyä tehokkaasti ja ammattimaisesti juuri oikeisiin asioihin. Olen kouluttanut lukemattomia bändejä, ja aina tulee palautetta, että kunpa joku olisi kertonut tämänkin asian vähän aikaisemmin. Uusien yrittäjien sekä alalla jo toimivien sparraaminen ja verkottaminen ovat asiantuntijan työsarkaa. Bäckmanin mukaan on vielä kolmas ryhmä, joka LUKEssa pitää ehdottomasti tavoittaa. Viesti on saatava perille oppilaitoksissa ja treenikämpillä piilevälle valtavalle potentiaalille ja saatava se vakuuttuneeksi, että nyt kannattaa lähteä mukaan. Tällainen tilaisuus on tarjolla vain harvoin, hän sanoo.
BizAidPoint vapauttaa luovaan työhön puututtu myytävän tuotteen tai palvelun sisältöön. Nyt tämäkin asia ajatellaan toisin. Viritän toimintatapaa, jossa luovien alojen yhdistyksissä annettaisiin aloittavan yrittäjän tuotteelle sisällöllistä sparrausta. Samalla yrittäjä pääsee alan verkoston sisäpiiriin. LUKE-ohjelman painoaloiksi on valittu digitaaliset sisällöt, muotoilu ja taidekäsityö, esittävät taiteet ja tapahtumatuotanto sekä musiikki. Painotuksista huolimatta kaikkien toimialojen yritykset saavat neuvontaa. Kullekin painoalalle on projektipäällikön avuksi valittu sekä sisällön että liiketoiminnan hallitseva tunnettu asiantuntija. Yrittäjälle he ovat keskustelukumppaneita ja mentoreita, ovien avaajia, bisneskontaktien pohjustajia. Asiantuntija tuntee myös kenttänsä piilevät kyvyt ja tahot, joilla tapahtuu uutta. Helmiä haravoidaan siis tälläkin tavalla, Myllymäki sanoo. www.luke-ohjelma.fi Menestyäkseen pitää luovallakin alalla tehdä yhteistyötä ja verkottua. Kaikkea ei pidä yrittää tehdä itse, vaan kannattaa antaa esimerkiksi perinteisesti hankalina pidetyt myynti ja markkinointi alan ammattilaisille, sanoo Tarja Talvela luovien alojen bisnesapupiste BizAidPointista. -hankkeisiin kuuluva BizAid Point edistää luovien alojen liiketoimintaa tarjoamalla tukipalveluja yrityslogon suunnittelusta tai asiakasrekisterin päivityksestä taloushallintoon ja ulkomaankauppaan asti. Palvelukokonaisuuden on kehittänyt Moniverso-osaamisverkosto. Bisnesapua annetaan luovan ammattilaisen henkilökohtaisen palvelutarpeen mukaan. Tiettyyn päivittäiseen tai viikoittaiseen tuntimäärään ei tarvitse sitoutua, vaan luova yrittäjä voi ostaa yhden palvelun vaikkapa messuille osallistumista varten. Olemme toki valmiita myös pitkäaikaiseen yhteistyöhön, kuten toimimaan tukiorganisaationa, kun tavoitteena on palvelun tai tuotteen vieminen kansainvälisille markkinoille, Talvela kertoo. www.moniverso.fi Päivi Eskelinen Klub Tampere virittää vientiä LUKE-asiantuntijoiksi on kutsuttu Heli Hirvonen (muotoilu), Tapio Korjus (musiikki), Paavo Bäckman (musiikki), Timoteus Tuovinen (digitaaliset sisällöt) ja Jari Nieminen (esittävät taiteet). Vientihaluisia ja -kykyisiä kulttuuritoimijoita kartoitetaan ja kootaan yhteen Suomen Itämeri-instituutin koordinoimassa Klub Tampere -hankkeessa. Tavoitteena on luoda tämän syksyn aikana kulttuurituotteiden vientikonsepti, jota pilotoidaan -ohjelman tuella Pietarissa. Myös luovien alojen kehittämisohjelma LUKE osallistuu hankkeeseen järjestämällä tarvittavan vientivalmennuksen ja -koulutuksen. Pietarin talousalue valittiin ensimmäiseksi kohteeksi läheisen sijaintinsa vuoksi ja siksi, että Venäjällä elintason nousu luo yhä enemmän kysyntää myös kulttuurin kaupalliselle tarjonnalle. Uusiksi kohdemarkkinoiksi on jo kaavailtu muita kaupunkeja, joihin Tampereelta on suorat lentoyhteydet, kuten Riika, Dublin ja Frankfurt, luettelee Taneli Dobrowolski Suomen Itämeri-instituutista. Klub Tampere -verkostossa on mukana toistakymmentä musiikin, tanssin, taidegrafiikan, lasitaiteen ja vaatesuunnittelun ammattilaista. www.klubtampere.fi
50 tarinaa Tampereesta -ohjelman ja MindTrek ry:n järjestämä My Tampere -videokilpailu tuotti 50 erilaista kahden minuutin näkemystä Tampereesta. Kilpailun voitti Kalle Raittilan video, joka esittelee Tampereen kivoimmat paikat lapsen näkökulmasta. Muita palkittuja olivat Ville Nylander ja Joonas Heinilä, ulkomaalaisten sarjan voittanut Markus Lubej ja kunniamaininnan saanut Timo Björksten. Kaikki kisaan osallistuneet videot ovat nähtävissä osoitteessa www.youtube.com, hakusana mytampere. Ei pellempi juttu! -ohjelman taatusti pellein hanke Kaupunkiklovnit tuo iloa, huumoria ja asennetta työyhteisöihin. Kaupunkiklovnit ovat työnilon virkakonsulentteja, joita voi tilata työyhteisöjen hyvinvoin ti- ja koulutustilaisuuksiin. Vierailut rakennetaan työyhteisöjen tarpeiden ja toiveiden mukaan kunnon nauruja unohtamatta. www.kaupunkiklovnit.fi Päivi Eskelinen LUOVA TAMPERE kiihdyttää valituilla toimialoilla Vuosi sitten aloitettu Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen Luova Tampere -ohjelma etenee suunnitellusti sovittua toimintamallia ja tavoitteita noudattaen. Kuluvalle vuodelle on varattu kaupungin siemenrahaa 1,2 miljoonaa euroa sellaisille hanke-ehdotuksille, joilla vauhditetaan luovien alojen liiketoiminnan ja työpaikkojen synnyttämistä ohjelman teema-alueilla. Ne ovat kulttuuriteollisuus, palveluinnovaatiot ja luovuutta mahdollistavat rakenteet. Ohjelman vetäjä Lasse Paananen kuvaa kulunutta vuotta työntäyteiseksi. Erinomaisia hankkeita on syntynyt kaikilla teema-alueilla. Tähän mennessä on käyty läpi 240 hanke-ehdotusta, joista 44 on hyväksytty mukaan ohjelmaan. tunnetaan jo hyvin sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, hän summaa tyytyväisenä. -ohjelmakausi kestää vuoden 2011 loppuun. Alkuvaiheelle ominaisesta yksittäisten kasvuhakuisten yritysten tunnistamisesta ollaan vähitellen siirtymässä entistä laajempiin hankekokonaisuuksiin, joiden tavoitteena on synnyttää yritysten ja hankkeiden välille synergiaa ja lisätä siten positiivisia vaikutuksia. Lasse Paanasen mukaan seuraavaksi -ohjelmassa määritellään Tampereelle strategisesti tärkeät toimialat, joita erityisesti kehitetään ja viedään eteenpäin. Näille kasvutoimialoille perustetaan hankkeita, jotka koskettavat yhä suurempaa yritysjoukkoa. Toki myös yksittäisiä yrityshankkeita aloitetaan edelleen. Kolmantena hanketyyppinä ovat vielä luovien alojen kehitysohjelman LUKEn kaltaiset yleiset hankkeet, jotka tukevat kaikkia luovia yrityksiä toimialasta riippumatta, Paananen kertoo. Kasvuhakuisista toimialoista hän ot- LUOVA TAMPERE -OHJELMAN ETENEMINEN 2006 Kasvuhakuisten yritysten tunnistaminen Kasvuhakuisten toimialojen tunnistaminen Kasvuhakuisten toimialojen aktiivinen kehittäminen
Seminaarissa puheena kulttuurin ja liike-elämän liitto Mitä hyötyä kulttuurista on liiketoiminnalle? Miten kulttuurintuottajat voivat hyötyä elinkeinoelämästä? Miten yhteistyötä tehdään käytännössä? ja Tampereen kauppakamari järjestävät Kulttuurista potkua bisnekseen bisneksestä kulttuuriin -seminaarin, jossa puhutaan yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä. Seminaari pidetään Museokeskus Vapriikissa 5.11. Sen yhteydessä tamperelaisilla kulttuurintuottajilla on mahdollisuus esitellä tarjontaansa. Katso lisää www.luovatampere.fi kohdasta Tapahtumat. taa esimerkiksi pirkanmaalaisen av-klusterin. -ohjelmassa on käynnissä seitsemän alan yrityshanketta, mutta jos av-alaa halutaan viedä kokonaisuutena eteenpäin, näiden yritysten välille tarvitaan liimaa eli yhteinen suunnitelma Pirkanmaan av-yritysten kehittämiseksi. Tällainen av-alaa yhteen kokoava voima voisi olla alan myyntiin ja markkinointiin erikoistunut MediaGridhanke, joka houkuttelee av-tuotantoja Pirkanmaalle, hän sanoo. Tule mukaan! on vasta alussa, joten mukaan ehtii mainiosti. Jos sinulla on mielessäsi hyvä idea, tutustu ohjelman hakukriteereihin www.luovatampere.fi. Ohjelmaan on jatkuva haku. Aila Välikoski Ilkka Kaakkolammi sanoo, että luovuuteen liittyy aina innostus, joka hakee asioille väyliä toteutua. Raha ei ratkaise, mutta oikeassa kohdassa antaa asioille vauhtia. Luova fakiiri tasapainoilee taloushaasteissa Toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö Ilkka Kaakkolammi vastaa Tampereen Rudolf Steiner -koulun taloudesta ja on samalla sekatyömies, joka tekee mitä kulloinkin on tehtävä koulun hyvinvoinnin edistämiseksi. Ura koulumaailmassa on runsaan vuoden mittainen. Sitä ennen hän toimi lähes neljännesvuosisadan teknologiateollisuudessa, viimeksi Tampereella teknologiakeskus Hermiassa. Iso muutos miksi? Kun tuli mahdollisuus, tuumasin, että miksi ei. 25 vuotta teknologiaa takana joku sanoisi, että nähty on. Tunsin koulun toiminnan, olin sen hallituksessa ja jo osin samoissa hommissakin vapaa-ajalla. Hermiaan hakeutuessani minua kiinnosti halu olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnan kehittymiseen. Motiivi on edelleen sama, ja sen rinnalla oivallus: maailma rakentuu loppujen lopuksi lasten kautta. MITEN OMA TYÖSI ON LUOVAA? Yksityiskoulun talous on varsinaista luovan fakiirin työtä, varsinkin kun Tampereen Steiner-koululle valmistuivat uudet koulurakennukset 2004 ja 2007. Lähtökohdiltaan koko kouluyhteisö on luovuuden läpäisemä. Luovuuden mahdollistamisella on pedagogiikassa keskeinen merkitys, mutta se ei ole itsetarkoitus, ei pakonomaista. Elävä sisäinen kulttuuri on voimavara, joka kantaa koko koulua ja täällä työskenteleviä. Täällä halutaan luoda uutta, kokeilla ja toteuttaa opetusta monipuolisesti kohtaamalla maailma avoimesti. MIKÄ ON ROOLISI LUOVA TAMPERE -OHJELMAN ASIANTUNTIJANA? Ilkka Kaakkolammi on -ohjelman Luovuuden mahdollistaminen -työryhmän jäsen. Ryhmä arvioi ohjelman tukea tavoittelevat uudet hanke-ehdotukset. Hankkeiden arviointi on mielenkiintoista kahdesta näkökulmasta. Mitä uutta, erilaista, luovaa ajattelua niihin sisältyy? Ja sitten se, onko niissä taloudellista kantokykyä, ovatko ne bisnesmielessä järkeviä. -ohjelman linjaus toimii: pyrimme tunnistamaan hakemukset, joissa on uutta potkua ja sisäistä paloa, ja vauhdittamaan tukirahalla näitä hyviä hankkeita.
2006 2011 on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa on kolme rinnakkaista teema-aluetta: kulttuuriteollisuus palveluinnovaatiot luovat rakenteet Ohjelman tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja kasvattaa valittujen toimialojen liikevaihtoa lisätä seutukunnan tunnettuutta synnyttää uudenlaisia yhteistyöverkostoja nostaa luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys kaikkien asiaksi. Ohjelmaan on jatkuva haku. Ota yhteyttä! -ohjelma Tampereen kaupunki, Elinkeinokeskus PL 487, Aleksis Kiven katu 14 16 C 33101 Tampere luovatampere@tampere.fi -ohjelman tiedotuslehti 2/2007 Päätoimittaja Kehityspäällikkö Lasse Paananen Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila & Tammisto Oy Kansi Tanssiteatteri Mobita/Dansco Maitoo-teos, kuva Petri Nuutinen, kuvankäsittely Tiina Lautamäki Paino EsaPrint Tampere, lokakuu 2007 Kehityspäällikkö Lasse Paananen 040 720 5088 lasse.paananen@tampere.fi Koordinaattori Liina Penttilä 040 701 1242 liina.penttila@tampere.fi Projektisihteeri Jenni Mäki-Kahma 0400 418 229 jenni.maki-kahma@tampere.fi www.luovatampere.fi Sarjakuvalle oma Finlandia-palkinto Tampere Kuplii ry ja -ohjelma nostavat suomalaisen sarjakuvan arvostusta Sarjakuva Finlandia -tunnustuspalkinnolla. Palkintosumma on 5000 euroa. Ensimmäinen Sarjakuva Finlandia jaetaan 20.4.2008 Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla. Katso lisää www.sarjakuvafinlandia.fi. -ohjelma synnyttää tamperelaisesta luovasta osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa.