Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia- + ainespuu Hoito kuusen hyväksi, hyöty energiapuulisäyksestä jää pieneksi, malli kuvattu julkaisussa Energiapuuta ainespuusta tinkimättä. Hieskoivu/ muut lehtipuut Mahdollista, esim. hieskoivu joissain tapauksissa turvemailla, ei vielä mallia. Lyhytkiertoinen kasvatus Luonnonolojen vuoksi biomassan tuotos ei kilpailukykyinen eteläisempien maiden kanssa. Metsien monimuotoisuus ym. vaatimusten vuoksi luontevampaa peltoviljelynä, jolloin peltokasvit puita tuottoisempia.
Energiapuun kasvatus männiköissä Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus männyllä. Soveltuu kuivahkoille ja tuoreille kankaille. Uudistaminen (1) Hakkuun jälkeen raivataan uudistusalue. Muokataan alue metsä-äkeellä tai laikutetaan ja kylvetään uudistusala. (tai istutetaan taimet tuoreella kankaalla)
Uudistaminen (2) Käytetään kylvössä jalostettua siemenviljelyssiementä, jolla saadaan 20 25 %:n kasvun lisäys. Taimikon varhaishoito Poistetaan taimikon varhaishoidossa heinäkasvillisuutta ja vesakko niin, että ne eivät varjosta mäntyä.
Tehdään taimikonhoito 3 5 metrin pituusvaiheessa niin, että puuston tiheys on 3000-4000 runkoa hehtaarilla. Lehtipuuta jätetään täydentämään aukkopaikkoihin. Etukasvuinen lehtipuu pois. Taimikonhoito Energiapuuharvennus Tehdään ensiharvennus 10 12 metrin pituudessa 1 400 1 000 runkoa/ha. Korostetaan jäävän puuston laatua.
Jatkokasvatus Jatketaan laatumännyn kasvatusta ja harvennuksia metsänhoitosuositusten mukaan. Kasvatusmalli pidentää hieman kiertoaikaa. Energiapuumallin ja perinteisen mallin keskikasvu ja kiertoajan puuntuotos 600 5,6 5,7 500 4,4 4,4 m³/ha 400 300 200 100 0 Ainespuun kasvatus Kuivahko kangas Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Ainespuun kasvatus Tuore kangas Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Tukkipuuta Kuitupuuta Ainespuun kokoista energiapuuta Energiapuuta Kasvu (m³/a) Lähde: Heikkilä, J. et al. 2009. Energy wood thinning as a part of stand management of Scots pine and Norway spruce. Silva Fennica 43 (81).
2500 Energiapuumallin ja perinteisen mallin nettotulojen nykyarvot Nettotulojen nykyarvo /ha 2000 1500 1000 500 0 Ainespuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Kuivahko kangas Ainespuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Tuore kangas Päätehakkuu 3. harvennus 2. toinen harvennus Ensi- / Energiapuuharvennus Lisäksi yhdistetyssä kasvatuksessa Laadukkaampi tukkipuu, josta korkeampi hinta. Tuet parantavat energiapuuharvennuksen kannattavuutta. Lähde: Heikkilä, J. et al. 2009. Energy wood thinning as a part of stand management of Scots pine and Norway spruce. Silva Fennica 43 (81). Etuja energiapuun männiköiden kasvatuksessa + metsänuudistamisen ja taimikonhoidon kustannukset eivät nouse + kasvatuksen kannattavuus paranee hieman, vaikka energiapuun kantohinta olisi nolla + energiapuun ja kuitupuun suhdetta voidaan ohjata puun kysynnän mukaan Riskit: Jos energiapuun kysyntä heikkenee, voidaan joutua tekemään ylimääräinen taimikon harvennus. Lumituhon riski kasvaa, jos tiheämmän metsän ensiharvennusta ei tehdä ajoissa.
Energiapuuharvennus Energiapuuharvennuksen edut ja haitat + parantaa puuston metsänhoidollista tilaa, kuten kasvamaan jäävien puiden latvusten elinvoimaisuutta, puuston järeytymistä sekä kestävyyttä myrsky-, hyönteis- ja sienituhoja vastaan. + parantaa myöhempien harvennusten kannattavuutta, joka johtuu järeytymisen myötä lisääntyvästä tukkipuun määrästä + helpottaa metsässä liikkumista. - hoitamattomissa nuorissa metsissä aiheutuu jäävälle puustolle korjuuvaurioriski. - vähentää jonkin verran ravinteiden määrää, jos korjuu toteutetaan kokopuun korjuuna. - voimakkaasta harvennuksesta voi aiheutua hakkuun jälkeen lumituhoriski jäävälle puustolle. - vähentää pieniläpimittaisen lahopuun määrää. 14
Energiapuuharvennuksen kohdevalinta (1) Energiapuuharvennus soveltuu harvennustavaksi niin hoidetuille (normaali ensiharvennusmetsä) kuin hoitamattomille, riukuuntuneille nuorille kasvatusmetsille. Rankapuun korjuu Rankapuun korjuumenetelmä soveltuu ravinnetalouden ja muiden korjuun kestävyysnäkökohtien puolesta kaikille talousmetsien harvennuskohteille. Integroitu korjuu Kun integroitu korjuu toteutetaan niin, että sekä energiaettä ainespuuositteet karsitaan yksin puin tai joukkokäsittelynä, korjuukohteiksi soveltuvat kaikki talousmetsien harvennuskohteet. Mikäli energiapuu korjataan osin tai kokonaan karsimattomana, sovelletaan kohdevalinnassa kokopuun korjuun rajoitteita. 15 Energiapuuharvennuksen kohdevalinta (2) Kokopuun korjuu Parhaiten siihen soveltuvat mänty- ja lehtipuuvaltaiset, kantavat metsät, jotka ovat viljavuustasoltaan vähintään kuivahkoja kankaita tai vastaavia turvemaita Poikkeukset: Boorinpuutoksesta kärsivissä kuusikoissa kokopuunkorjuuta suositellaan vain, mikäli puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella. Mustikka- ja puolukkaturvekangas II -tyypin korjuukohteilla suositellaan ravinne-epätasapainon ehkäisemiseksi PK- tai tuhkalannoitusta. 16
Maaperän ravinteisuuden hoito kasvatusmetsissä Kokopuunkorjuussa suositellaan jätettäväksi korjaamatta noin 30 % latvusmassan kokonaismäärästä. Jäävän latvusmassan määrä voidaan varmistaa esimerkiksi seuraavin vaihtoehtoisin keinoin: Käytetään runkojen karsintaa joukkokäsittelyssä niin, että osa vihreästä latvuksesta jää metsään. Latvuksen viimeisin osa, noin 1-2 metriä, katkaistaan ja jätetään metsään Joka viidennen puun latvus karsitaan kourakasojen ulkopuolelle ja jätetään metsään. Metsissä, joissa poistuma on pääasiassa kuusta tai lehtipuuta, kokopuu voidaan kuivattaa palstalla kourakasoissa, jolloin neulaset ja lehdet kuivuvat ja varisevat. Poistuvien ravinteiden määrä voidaan vaihtoehtoisesti korvata lannoituksella, esimerkiksi puutuhkalla. Tuhkalannoitus soveltuu erityisesti turvemaille. 17 Typpi on kivennäismailla yleisin puuston kasvun minimitekijä. Oksissa ja neulasissa on runsaasti typpeä, etenkin kuusella. Typpi, kg/ha 800 700 600 500 400 300 200 Neulaset Oksat Runko Kanto Paksujuuret Ohutjuuret 172 270 100 0 57 25 35 v., 58 m3/ha 100v., 258 m3/ha 30 v., 192 m3/ha 62 v., 342 m3/ha VT-männikkö OMT-kuusikko Helmisaari ym. 2008
mutta: koealojen välinen vaihtelu oli suurta.
Kasvutappiotutkimusten tulosten tulkinnassa kannattaa ottaa huomioon Kokeiden järjestelyt ääreistettyjä, eivätkä vastaa nykypäivän korjuukäytäntöjä Jättämällä 30 % biomassasta korjaamatta ravinteita jää enemmän kasvupaikalle Metsänomistajan vaihtoehdot: Ei hakata Kaadetaan maahan Odotellaan muutama vuosi ja tehdään ainespuuharvennus 5 % kasvutappio ei ole sama asia kuin 5 % tulonmenetys! Kantorahatulot sekä myönteiset vaikutukset uudistamistulokseen ja puuston laadun jatkokehitykseen kompensoivat negatiivisia vaikutuksia Harvennustapa ja malli (1) Hoitamattomilla kohteilla energiapuuharvennukset toteutetaan pääsääntöisesti alaharvennuksena. Hoidetuissa nuorissa männiköissä energiapuuharvennus voidaan toteuttaa myös laatuharvennuksena. 22
Harvennustapa ja malli (2) Rauduskoivu-kuusi sekametsän käsittelyn periaatteena on vallitsevan koivujakson harventaminen ja edelleen kasvattaminen. Hieskoivu-kuusi sekametsän käsittelyssä voidaan toimia edellä kuvatulla tavalla tai poistaa hieskoivikko kokonaan ja jatkaa kuusen kasvattamista. Ratkaisu em. vaihtoehtojen välillä perustuu hieskoivikon kasvukuntoon ja kuusialikasvoksen laatuun ja määrään. 23 Harvennustapa ja malli (3) Harvennusmallin valinnassa jako hoitamattomiin riukumetsiin ja normaaleihin nuoriin kasvatusmetsiin. 24
Energiapuuharvennuskohteissa haasteena on puuston suuri vaihtelu hakkuualoilla Kolme kuvaa samalta 11 hehtaarin harvennuskuviolta (Iitti) Ennakkoraivaus näkemäraivauksena (1) Alikasvokset raivataan poistettavan puun tyveltä 0,5 1 metrin säteeltä. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että näkyvyyttä haittaava kuusialikasvos raivataan pois. Juha Varhi 26
Ennakkoraivaus näkemäraivauksena (2) Mikäli kuusialikasvos jää kohteelle kasvatettavaksi puulajiksi, esimerkiksi kaksijaksoisessa koivu-kuusi sekametsässä, raivataan ainoastaan poistettavien puiden lähiympäristö. Korjuualalta raivataan yksittäiset kantoläpimitaltaan alle 4 cm paksuiset puut. Mikäli edellä mainitut alle 4 cm paksut puut kasvavat vesomalla muodostuneessa puuryhmässä voidaan ne jättää kaatamatta, koska niiden korjuu voidaan toteuttaa kätevästi joukkokäsittelynä. Kanalintujen ja muun riistan elinolosuhteiden turvaamiseksi suositellaan, että metsikköön jätetään muutamia pienialaisia riistatiheikköjä suojapaikoiksi. Riistatiheikköjen koko vaihtelee muutaman alikasvoskuusen ryhmästä noin aarin kokoisiin laikkuihin. 27 Kantokäsittely Kantokäsittely (urea tai harmaaorvakka) on suositeltavaa toteuttaa kaikilla havupuuvaltaisilla kivennäismaiden korjuukohteilla, jotka ovat kehitysluokaltaan nuoria kasvatusmetsiä ja, jotka sijaitsevat kymmenen eteläisimmän metsäkeskuksen toimialueella ja joiden korjuu toteutetaan toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Turvemailla kantokäsittelyä ei tarvitse tehdä. 28
Tavoitteena hyvä korjuujälki Tehdä tarvittaessa näkemäraivaus. Ajoittaa puunkorjuu kohteen korjuukelpoisuuden mukaan. Korjuutavan säätäminen olosuhteiden ja korjuualan erilaisten osien mukaan niin, että korjuukohteella käytetään tarvittaessa riittävä määrä runko- ja oksapuuta maan kantavuuden vahvistamiseen. Tehdä tarpeeksi leveät ajourat, jotta kasvamaan jäävien puiden tyvet ja juuret eivät vaurioidu. Suositeltava ajouraleveys on 4 4,5 m. Katkaista puu pitkään kantoon puuryhmissä ja kylvötuppaissa. Näin toimien voidaan välttää jäävän puuston vaurioituminen. Käyttää kohteelle pääpuulajin, kasvupaikkatyypin ja metsikön hoitohistorian mukaista harvennusmallia (hoitamaton riukumetsä tai normaalisti hoidettu nuori kasvatusmetsä). Seurata jäävän puuston määrää pohjapinta-alan (m²/ha) tai runkoluvun (kpl/ha) mukaan. Suunnitella ajourasto niin, että ajouraväli on vähintään 20 m. (turvemailla ojaverkosto ohjaa) 29 17.10.2011 30
Vaurioituneiden puiden osuus energiapuuharvennuksissa Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa 6,2 6,3 5,7 4,9 0,3 0,4 5,4 3,9 0,3 0,4 0,6 0,5 5,4 6,0 5,9 4,4 5,1 3,4 2005 2006 2007 2008 2009 2010 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Runkovaurio% Juurivaurio% Yhteensä vaurio% Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Energiapuuharvennusten ajouravälit Keskimääräinen ajouraväli (m) harvennushakkuissa ja energiapuuharvennuksissa 23,4 23,9 22,5 24,0 23,6 22,9 22,7 23,1 22,3 21,8 21,8 21,5 21,1 21,3 21,4 21,4 21,1 20,7 20,2 20,2 20,1 20,2 20,1 30 25 20 15 10 5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 Harvennukset Energiapuuharvennukset <20m uravälin osuus (%) harvennushakkuissa 28 % energiapuuharvennuksissa 39 % Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011
Energiapuuharvennusten ajouraleveydet 4,1 4,1 Keskimääräinen ajouraleveys (m) harvennushakkuissa ja energiapuuharvennuksissa 2010 4,0 3,9 4,0 4,0 4,1 4,1 4,1 4,1 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Harvennukset Energiapuuharvennukset 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Energiapuuharvennuksen urapainumat Keskimääräinen ajourapainumaprosentti harvennushakkuissa ja energiapuuharvennuksissa 8,0 7,0 2,6 2,0 1,4 2,2 3,4 1,6 1,9 2,7 2,5 5,2 4,5 3,8 3,9 2,6 2,6 1,9 1,6 1,4 0,9 1,2 1,4 3,5 2,1 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Harvennukset Energiapuuharvennukset 0,0 Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011
Harvennusvoimakkuus (männiköt 2010) m 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä 2010 12 12 10 1718 2049 1309 909 1029 1029 Kuiva kgs Kuivahko kgs Tuore kgs Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Valtapituus, m 3600 3200 2800 2400 2000 1600 1200 800 400 0 kpl/ha Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Energiapuuharvennusten korjuujäljen kokonaisarvio 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Korjuujäljen kokonaisarvostelu, % tarkastettujen energiapuukohteiden määrästä 47,3 46,8 57,4 58,6 59,0 55,0 41,0 46,2 36,4 34,2 38,0 42,0 6,5 12,2 6,2 7,2 3,0 3,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä huomautettavaa Virheellinen Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011
Energiapuuharvennusten korjuujäljen kokonaisarvio metsäkeskuksittain 2010 Lappi P-P Kai P-K P-S K-S E-P E-S Pi Ka-S H-U L-S Ra Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain, % energiapuukohteiden määrästä (2010) 33,3 35,3 32,1 33,3 36,4 37,5 43,8 45,5 42,1 60,0 75,0 70,0 82,4 12,5 52,9 55,6 66,7 64,3 54,5 50,0 47,4 50,0 54,5 40,0 15,0 30,0 11,8 11,8 6,3 10,0 0,0 3,6 5,9 11,1 9,1 10,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä Huomautettavaa Virheellinen 0,0 0,0 0,0 Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Syyt välttävään tai virheelliseen tulokseen Huomautusten ja virheellisyyksien syyt energiapuuharvennuksissa Muu syy 34 % 24 % 4 % 13 % 1 % 15 % 9 % Hakattu liian harvaksi PPA alle lakirajan PPA alle suositusrajan Runsaasti maastovaurioita Runsaasti puustovaurioita Syytä ei ilmoitettu Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011
Säästö- ja lahopuusto harvennuksilla havupuuvaltaisilla kohteilla kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan sekapuuna lehtipuustoa jätetään säästöpuita. Säästöpuina suositaan kotimaista haapaa ja jaloja lehtipuita. Myös raitoja, tervaleppiä ja pihlajaa suositellaan säilytettäväksi. Säästöpuiksi valitaan etenkin vanhoja puita. kivikkoihin, kalliokumpareille ja soistuneisiin notkelmiin, pyritään jättämään käsittelemättömiä laikkuja kehittymään tulevaisuuden säästöpuuryhmiksi. Näitä ryhmiä ei myöskään raivata. säästöpuut pyritään aina jättämään ryhmittäin, mutta haapaa, jaloja lehtipuita ja raitaa sekä aiemman puusukupolven vanhoja puita jätetään myös yksittäin. kaadettujen haapojen runkoja sekä oksia ja latvuksia jätetään mahdollisuuksien mukaan metsään. järeät lahopuut jätetään metsään ja erityisesti maalahopuita varotaan rikkomasta puunkorjuussa. Uusi suositus: tehdään tekopökkelöitä
UUTTA: Riistatiheiköt Säästöpuuryhmien lisäksi jätetään hakkuualoille muutamia alikasvoskuusten ja muun puuston muodostamia tiheikköjä suojapaikoiksi kanalinnuille ja muulle riistalle. Riistatiheikköjen koko vaihtelee muutaman alikasvoskuusen ryhmästä noin aarin kokoisiin laikkuihin. Tiheikössä voi olla kasvatettavan puulajin lisäksi alikasvoskuusia ja monipuolista lehtipuustoa sekä pensaita. Monimuotoisuudelle arvokkaat puut ja pensaat säästetään raivauksessa ja hakkuussa. Kasvatettava puusto voidaan harventaa normaaliin kasvatustiheyteen.