Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman, tulojen tai varallisuuden mukaan muodostettuja ryhmiä Sosioekonomisen aseman osoittimet kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, mutta niillä on myös itsenäinen kytkentänsä terveyteen 2
Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa. Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa. Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan.
35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote 1983-2005 (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot) 52 Vuotta 50 48 Naiset Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Ero: 3,3 v. Työntekijät Ero: 2,3 v. 46 44 Miehet Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Ero: 6,1 v. 42 40 Työntekijät Ero: 5,0 v. 38 36 34 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Vuosi Valkonen T ym. 2007 4
Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1), 30 vuotta täyttäneet, ikävakioidut luvut Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen Suhteellinen kuolleisuus 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Martikainen P ym. 2001 5
Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), 18 29-vuotiaat koulutusryhmittäin 30 25 Naiset 27,2 Miehet 24,5 20 % 15 13,6 11,1 10 7,1 8 7,8 8 5 0 Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste 6 02.04.2008 Etunimi Sukunimi
Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin, 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset ja miehet Suomessa 2000-2001 % Naiset Miehet 50 40 30 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 20 10 0 Portaiden nousu Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Näöntarkkuus Näöntarkkuus Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon
Terveyserot terveyspolitiikan pitkäaikaisena haasteena Erojen kaventaminen ollut keskeinen tavoite kaikissa suomalaisissa terveyspoliittisissa ohjelmissa vuodesta 1986 lähtien Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta v. 2001: kaikkiin tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat määrällinen tavoite elinajanodotteen eron pienentyminen viidenneksellä 8
Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011 Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä antoi tehtäväksi sosiaali- ja terveysministeriölle huhtikuussa 2006 Kansanterveyden neuvottelukunta koordinoi edustettuina useat hallinnonalat, kuntakenttä, terveyspalvelujärjestelmä, kansalais- ja ammattijärjestöt, terveystutkimus Neuvottelukunnan valtakunnallisen yhteistyön jaosto valmisteli käytännössä, myös paikallistoiminnan jaosto osallistui Valmisteluun osallistui laaja joukko asiantuntijoita mm. TEROKAsta, tutkimuslaitoksista, yliopistoista, kunnista, järjestöistä 9
Miksi terveysero-ohjelma? Tavoitteita ei ole saavutettu Suuri potentiaali kansanterveyden parantamiseksi Yhteiskunnan sosiaalisen kiinteyden lisääminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillintä Työvoiman riittävyys
Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 11
Terveysero-ohjelman suhde muihin ohjelmiin ja hankkeisiin (1) Lähtökohtana Terveys 2015 -kansanterveysohjelma ja Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 Vanhasen I ja II hallitusohjelmissa tavoite vähentää terveyseroja Kytkeytyy tiiviisti Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan, jossa yhtenä tavoitteena
Terveysero-ohjelman suhde muihin ohjelmiin ja hankkeisiin (2) Kytkeytyy mm. seuraaviin ohjelmiin ja hankkeisiin: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin politiikkaohjelma Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma SATA-komitea Asuntopoliittinen toimenpideohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE Terveyskeskus 2015 -toimenpideohjelma Muualla linjattuja toimia ei ehdoteta uudestaan, mutta asian kannalta tärkeät hankkeet todetaan
Toimintaohjelman periaatteita Tavoitteet pitkällä, toimenpiteet pääasiassa hallituskaudelle Poikkihallinnollisuus Terveys kaikissa politiikoissa strategian mukaisesti Laaja-alaisuus kärjet Kokoaa eri hallinnonaloilla meneillään olevat toimet, joilla suoria tai välillisiä vaikutuksia terveyseroihin Ei uusia rakenteita, vaan olemassa olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista 14
Voimavarojen kohdentaminen Suomessa ylimpien sosioekonomisten ryhmien terveys on jo kansainvälistä huipputasoa jopa suomalaisten omimpiin kuuluvassa terveysongelmassa, sydän- ja verisuonitaudeissa Ideaalitila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: terveyserot suuria 15 02.04.2008 Etunimi Sukunimi
Voimavarojen kohdentaminen Suomessa ylimpien sosioekonomisten ryhmien terveys on jo kansainvälistä huipputasoa jopa suomalaisten omimpiin kuuluvassa terveysongelmassa, sydän- ja verisuonitaudeissa Ideaalitila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: terveyserot suuria 16 02.04.2008 Etunimi Sukunimi
Tavoitteet ja linjaukset Tavoitteena vähentää sosioekonomisten väestöryhmien välisiä eroja työ- ja toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Päälinjat: Vaikutetaan yhteiskuntapoliittisilla toimilla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen Tuetaan terveellisiä elintapoja Parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista ja tarpeenmukaista saatavuutta ja käyttöä Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Terveyserojen seurantajärjestelmän kehittämistä Tietopohjan vahvistamista ja tehokasta viestintää 17
Köyhyyden, koulutuspuutteiden ja syrjäytymisen vähentäminen Linjattu muualla: perusturvan uudistaminen /SATA-komitea peruskoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittäminen tuki koulutuksen ja työelämän nivelvaiheissa asunnottomuuden vähentäminen Terveysero-ohjelman toimenpide-ehdotukset: Kelan sosiaaliturvaetuuksien arviointi TE toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa TE riskiammattialoilla
Elintapoihin vaikuttaminen alkoholi- ja tupakkaverojen korotus ehkäisevä päihdetyö osaksi kuntien terveyden ja hyvinvoinnin rakenteita tupakan vieroituslääkkeitten korvaaminen sairausvakuutuksesta työpaikkaruokailun hintatuen ja ravitsemuksellisen laadun parantaminen, ruokailun mahdollisuuksien parantaminen VN:n periaatepäätöksessä terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta huomio sosioekonomisesti huonossa asemassa oleviin
Alkoholi ja tupakka 35-vuotiailla miehillä alkoholikuolemat selittävät noin 1,5 vuotta (= 25 %) suorittavan työn tekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuuden vuoden erosta jäljellä olevissa elinvuosissa Tupakoinnin merkitys on yhtä suuri Alkoholi ja tupakka yhdessä aiheuttavat noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista Suomessa 1.2.2008 Eila Linnanmäki STM 2 0
Terveystottumukset toisen asteen opiskelijoilla 2007 Lukioiden 1. vuosikurssi Ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssi Osuus (%) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla Epäterveellisiä välipaloja oppilaitoksessa väh 2 kertaa viikossa Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa väh kerran kk Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Pietikäinen 2007, Kouluterveyskysely Oulun seudun ja Kainuun maakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa. 1.2.2008 Eila Linnanmäki STM
Terveydenhuollon tärkeä rooli Useilla th:n toimilla on onnistuttu kaventamaan terveyseroja: esim. neuvolapalvelut, seulonnat Mutta: avosairaanhoitopalvelujen käytössä, kirurgisissa sairaalatoimenpiteissä, psykiatrisessa sairaanhoidossa, hammashoidon käytössä on suurituloisia suosivia eroja Haasteena taata, että myös huonossa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevat saadaan palvelujen piiriin ja varmistetaan, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyötyä tarvitsemistaan terveyspalveluista
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Linjattu muualla: sosiaalityön ja perusterveydenhuollon kehittäminen päivähoidon ja neuvoloiden kehittäminen mielenterveystyön kehittäminen ikäihmisten palvelujen kehittäminen Ohjelman ehdotukset: työttömien työkykyä vahvistavien terveyspalvelujen vakiinnuttaminen kuntoutuksen kohdentumisen selvittäminen ja uusien toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien palvelujen tarpeen ja järjestämisen selvittäminen
Terveyserojen seuranta ja tietopohjan vahvistaminen rekisteriaineistojen, asiakastietojärjestelmien ja terveysseurannan aineistojen kehittäminen erillisselvitysten ja väestötutkimusten kehittäminen tutkimuksen jatkaminen sektoritutkimuslaitoksissa ja Suomen Akatemian ohjelmissa tiedon levittäminen ja viestintä
Tietoa terveyseroista www.terveys2015.fi www.teroka.fi Palosuo H., Koskinen S. ym. (toim.). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23. 25