RUSKON KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN RAPORTISTA

RUSKON KUNTA Kunnanvaltuusto RUSKON KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. OSIO: TYÖRYHMÄN ANALYYSI KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA TAVOITTEISTA 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta Valtiovarainministeriön selvityksessä on tuotu asianmukaisesti esiin väestön ikääntymiseen liittyvä tarve lisätä julkisen talouden kustannustehokkuutta. Selvityksen ainoa positiivinen anti onkin liitetaulukosta ilmenevät suuntaa antavat kuntakohtaiset tiedot koskien väestön huoltosuhdetta vuonna 2030, joka todennäköisesti herättää kaikki ne, jotka eivät ongelmaa ole tiedostaneet, miettimään ratkaisuja julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Sen sijaan päinvastoin kuin lausuntopyynnössä todetaan, työryhmä ei ole kuvannut ehdottamansa uudistuksen tarvetta, koska kuntaliitosten tehokkuutta lisäävää vaikutusta ei ole kyetty millään tavalla verifioimaan työryhmän selvityksessä. Tehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimien osalta selvitystä voidaan pitää varsin tyhjänä asiakirjana. Mikäli julkista taloutta ja kuntataloutta halutaan tehostaa väestön ikääntymiseen liittyvän kestävyysvajeen ratkaisemiseksi, hankkeen jatkovalmistelu joudutaan tekemään käytännössä puhtaalta pöydältä, koska kuntasektorin tehokkuusongelmia ei ole paikannettu valtiovarainministeriön selvityksessä millään tavalla. Kuntien kannalta keskeinen tavoite ei liity, kuten selvitys esittää kuntarakenteeseen, vaan siihen, millaisin keinoin kunnat pystyvät huolehtimaan käytettävissä olevin tuloin peruspalveluistaan. Tärkein peruste ratkaista kestävyysvajetta on siis julkisen talouden tuottavuuden, toisin sanoen kustannustehokkuuden parantaminen. Tätä tavoitetta lisää entisestään se, että tuottavuuden kasvu on ollut julkisella sektorilla yleistä tuotavuuden kasvua heikompaa. Työryhmän tekemä johtopäätös, jossa suurempi kuntakoko toimii kestävyysvajeen pienentämisen ratkaisukeinona, on sangen erikoinen, koska väitettä ei ole perusteltu millään faktoihin perustuvalla tilastolla tai tutkimuksella koskien kuntien kustannustehokkuutta. Tilastot ja tutkimukset (esimerkiksi Heikki Loikkasen Ilkka

Susiluodon tutkimukset) eivät tunnu olevan valmistelijoiden tiedossa, joka on hämmästyttävää. Lisäksi mielenkiintoista olisi ollut nähdä esimerkiksi toteutuneiden monikuntaliitosten (mm. Salo, Kouvola) kokonais- ja henkilöstömenojen kasvu vuosina 2009 2011. Samoin olisi ollut täysin välttämätöntä ottaa selvitykseen mukaan erilaiset selvitykset koskien kuntakoon ja kuntapalveluiden kustannustehokkuuden keskinäistä yhteyttä. Mitään tieteellisesti kestävää selitystä näiden näkökulmien sivuuttamiseen selvityksessä ei voida esittää. Koska jo pikainen tutustuminen tämänkaltaiseen faktaaineistoon osoittaa työryhmän ehdotuksen yksioikoiseksi päätelmäksi, ei selvitystä voida pitää minkäänlaisena todellisena lähtökohta-asiakirjana kuntaliitoskeskusteluille. Perustuslain 121 :n 1 momentin mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tämän pohjalta on kuntaliitosten keskeinen tarkastelunäkökulma perustettava yhtäältä palvelujen saatavuuteen kuntalaisten näkökulmasta sekä toisaalta siihen, että mikäli kunnat haluavat liittyä yhteen on se niiden oma asia. Tarkasteltaessa Turun seudun aluetta voidaan tehdä kaksi havaintoa, joiden perusteella kuntauudistus voidaan nähdä tarpeelliseksi keskuskaupungin näkökulmasta. Ensinnäkin Turun kaupungin taloudellinen kehitys on erkaantumassa sen naapurikuntien kehityksestä. Toiseksi Turun kaupunki on palvelutuotannossa huomattavasti tehottomampi kuin sen ympäristökunnat (Ks. Loikkanen Susiluoto 2005: Paljonko verorahoilla saa s. 60). Näin ollen naapurikuntien liittäminen Turkuun voidaan nähdä keskuskaupungin kannalta välttämättömäksi toimeksi, mikäli Turun nykyistä toimintamallia ei pystytä tai haluta saattaa tehokkaammaksi. Siirtämällä naapurikuntien resursseja alueen keskuskaupunkiin voitaisiin nykyisellä toimintamallilla jatkaa eteenpäin vielä joitakin vuosia. Kansantalouden ja reuna-alueiden palveluiden näkökulmasta tällaista ratkaisua voidaan pitää tuhoisana. Jatkotyön kannalta olisikin keskeistä selvittää ne mallit ja se lainsäädäntö, jonka pohjalta sosiaali- ja terveystoimi jatkossa järjestetään. Samassa yhteydessä tulisi selvittää tehtävien jakoa kuntien ja valtion välillä huomioiden kuntien maakuntien tasolla yhteisesti järjestämät palvelut (sairaanhoitopiirit). Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tulisi etsiä uusia innovatiivisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseksi ilman erillisiä hallintorakenteita. Kunnille pitäisi antaa mahdollisuus järjestää palvelut hankkimalla ne kunnallisilta organisaatioilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostosopimuksilla. 2. OSIO Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? a) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta

Väestökehityksen ja väestörakenteen tarkastelulla ei ole suoraa yhteyttä siihen, miten palvelut tuotetaan toimivasti. Näin ollen kysymyksellä ei ole liityntää siihen, miten julkisen talouden kestävyysvajetta pienennetään ja ovatko kuntaliitokset oikea keino tähän. Sen sijaan se osoittaa tehostamistarpeen. Tarkastelulla ei ole kyetty osoittamaan mitään yhteyttä työryhmän ehdottamaan kuntakokoon. b) Taloustarkastelunäkökulmien osalta Taloustarkastelussa on käyty läpi ainoastaan kuntatalouden nykytilaa. Selvityksen taloustarkastelua voidaan pitää ala-arvoisena. Selvityksessä ei ole käyty läpi sitä, missä on suurimmat tehokkuusongelmat ja miten tehokkaasti kukin kunta tuottaa omat palvelunsa. Tämä on keskeinen syy, minkä vuoksi selvitys ei ole käyttökelpoinen hankkeen jatkovalmistelussa. Voidaankin todeta, että kuntatalouden ongelmien ratkaisemisen kannalta kaikkein keskeisimmät kysymykset on sivuutettu. Taloustarkastelussa ei ole tuotu esiin yhtään seikkaa, joka osoittaisi korrelaatiota kuntakoon ja palveluntuotannon kustannustehokkuuden välillä. Tälläkään tarkastelulla ei ole kyetty osoittamaan mitään yhteyttä työryhmän ehdottamaan kuntakokoon. c) Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta Yhdyskuntarakenteen tarkastelu ei anna suoraa vastausta siihen, miten palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Selvityksessä olisi tullut käydä läpi, miten yhdyskuntarakenne vaikuttaa kustannustehokkuuteen, mutta kysymys on sivuutettu täysin. Kyse on lähinnä nykytilan kuvauksesta. On huomattava, että yhdyskuntarakenne on vain yksi, ja lopulta melko ohut, taso kuntaa koskevassa kokonaistarkastelussa. Lisäksi selvityksessä ei ole huomioitu, että ainoastaan asumisen, liikenteen ja maankäytön tarpeesta lähtevä kuntarakennemuutos ei ole tarpeellinen, koska näistä asioista sovitaan kaupunkiseudun rakennemallissa. Myös alueen yhteinen joukkoliikenneorganisaatio, johon myös Rusko kuuluu, on sivuutettu tarkastelussa. Tarkastelulla ei ole kyetty osoittamaan mitään yhteyttä työryhmän ehdottamaan kuntakokoon. d) Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin kannalta Tarkastelulla ei ole yhteyttä siihen, miten palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Kyse on lähinnä nykytilan kuvaamisesta. Ns. pendelöintiin kuntaliitoksilla ei ole merkitystä. Vastaava tosiasiallinen työmatkakulkeminen säilyy ennallaan ja poistuu ainoastaan tilastoista, kun kuntia liittyy yhteen. Lisäksi on huomattava, että kaikista liikennetuotoksista nykyään vain noin 1/3 on puhtaasti työmatkoja, loput 2/3 liittyvät vapaa-aikaan ja muuhun kotitalouksien asiointiin. Työryhmän selvityksessä ei ole avattu käsitettä epäterve kilpailu. Selvityksessä olisikin tullut arvioida terveen ja väitetyn epäterveen kuntakilpailun keskinäistä suhdetta. Nyt tämä tarkastelunäkökulma on osoittautunut työryhmälle liian haastavaksi ja se on sivuutettu kokonaan. Näin ollen termit epäterve kilpailu, kuten myös osaoptimointi jäävät

selvityksessä tyhjiksi mantroiksi, joiden perusteluvoima jää yleiselle tasolle. Tarkastelulla ei ole kyetty osoittamaan mitään yhteyttä työryhmän ehdottamaan kuntakokoon. e) Peruspalveluiden järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta Selvityksessä olisi tullut ensinnäkin ilmetä se, missä on peruspalveluiden järjestämisen tehokkuusongelmat ja miltä osin ne kohdentuvat esimerkiksi erikoissairaanhoitoon. Toiseksi selvityksessä olisi tullut käydä läpi kuntien palveluntuotannon kustannustehokkuuden ja kuntakoon keskinäistä suhdetta eri alueilla ja eri palveluiden osalta. Myös ns. parhaiden käytäntöjen selvittäminen on laiminlyöty ehdotuksessa kokonaan. Nyt nämä kestävyysvajeen pienentämisen kannalta keskeiset näkökulmat on sivuutettu täysin. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen tulevaa organisointilainsäädäntöä ei ole olemassa, joten tarkastelu on tältä osin ennenaikaista. Kokonaisuutena tarkastelulla ei ole kyetty osoittamaan mitään yhteyttä työryhmän ehdottamaan kuntakokoon. f) Elinkeinotoiminnan kehittäminen Selvityksessä olisi tullut käydä läpi ne ongelmat, jotka liittyvät elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Apuna elinkeinotoiminnan onnistuneisuuden arvioimisessa olisivat saattaneet toimia erilaiset selvitykset, joissa on arvioitu kuntien kykyä vastata elinkeinoelämän tarpeisiin. Niistä olisi ollut hyötyä arvioitaessa eri seutujen ja sen sisällä olevien kuntien vetovoimaisuutta elinkeinoelämän taholta ja samalla olisi ilmennyt, missä seuduilla ja kunnissa on suurimmat elinkeinoelämän kehittämisen esteet. Suurissa kunnissa kilpailu loppuu kokonaan. Lisäksi myös mahdollisuudet tarjota palveluja tällaisille kunnille rajautuu yleensä vain suuriin yrityksiin, jolloin kotimaiset pienyrittäjät voivat pahimmillaan syrjäytyä palveluntarjoajina. Tarkastelulla ei ole kyetty osoittamaan mitään yhteyttä työryhmän ehdottamaan kuntakokoon. g) Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta Selvityksessä on sivuutettu kuntien kustannustehokkuuskysymykset täysin. Toisin sanoen julkisen talouden kannalta optimaalista kuntakokoa ei ole edes pyritty selvittämään vaan tarkastelunäkökulmat on valittu siten, että se osoittaisivat hallitusohjelmaan kirjatun työssäkäyntialueen optimaalisuutta. Selvitys ei näin ollen kestä kriittistä tai analyyttistä tarkastelua vaan kyse näyttää olevan lähinnä tilaustutkimuksesta, jonka tarkastelutavat tukevat ennalta hallitusohjelmassa päätettyä näkemystä oikeasta kuntakoosta. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntien tilanteesta Työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysit eivät vastaa käsitystämme kuntien tilanteesta.

3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin Ei, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? a) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta analyysi on tulevaisuuden laskelman osalta lähtökohdiltaan asianmukainen. Kuitenkin näkemyksemme mukaan Ruskon asukasluvun kasvu on arvioitu liian alhaiseksi, koska jo nykyinen kaavavaranto mahdollistaa yli tuhannen uuden asukkaan lisäyksen. Olemme varmoja siitä, että Ruskon asukasluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 6000 asukkaasta reilusti yli 7000 asukkaaseen. Lisäksi johtopäätös s. 57 olevan kartan uusien kuntien määrittäminen ja väestökehityksen sekä väestörakenteen osalta on virheellinen siltä osin kun uusia kuntien muodostamisia johdetaan perusteitta väestörakenteesta. Taloudellisen eriytymisen osalta on ymmärrettävä se, että sen korjaamista toteutetaan jo nyt valtionosuusjärjestelmän kautta. Näin ollen taloudellista eriytymistä ei voi pitää kuntaliitoksia puoltavana seikkana, ellei tällaisesta valtionosuusjärjestelmästä olla kokonaan luopumassa. Ajatus on absurdi. Väestöllinen huoltosuhde on vuonna 2010 ja 2030 kaikkien paras keskuskaupungissa. Sen ei näin ollen tulisi ainakaan Turun näkökulmasta olla peruste kuntaliitoksille. Yli 75- vuotiaiden osalta keskuskaupunki on myös parhaassa kolmanneksessa eli sekään ei puolla Turun näkökulmasta kuntaliitoksia. b) Taloustarkastelunäkökulmien osalta Taloustarkastelu on Ruskon kunnan osalta lähinnä pintapuolinen nykytilan kuvaus. Selvityksessä ei ole miltään osin arvioitu kuntien toiminnan kustannustehokkuutta ja näin ollen keskeinen peruste, jolla kuntaliitoksia voidaan perustella tai vastustaa, on sivuutettu selvityksessä. Oman arvioimme mukaan, Ruskon kunta on kustannustehokkuudeltaan suomalaisten kuntien kärkikastia ja sen liittäminen osaksi isompaa kuntaa tulisi heikentämään palveluita ja lisäämään julkisen talouden menorasitusta tavalla, joka on ristiriidassa kuntatalouden haasteiden ratkaisemisen kanssa. Ruskon veroprosentti on vuonna 2012 kilpailukykyinen 18.25. Lisäksi Ruskon saamat valtionosuudet ovat varsin matalat. Tämä selviää oheisesta taulukosta.

Taustatiedot: Verotulot ja valtionosuudet sekä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen nettomenot kunnittain 2010: Kunta Verotulot euroa/asukas Valtionosuudet euroa/asukas Yhteensä euroa/asukas Kaarina 3564 909 4473 4161 Naantali 3531 831 4362 4346 Turku 3445 1765 5210 4988 Raisio 3286 919 4205 3950 Lieto 3279 1041 4320 3966 Rusko 3027 988 4015 3884 Soten ja sivistystoimen nettomenot euroa/asukas Verotulojen keskiarvo Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen nettomenojen keskiarvo 3355,33 euroa/as.(aritm.) 3431,71 euroa/as. (painot.) 4215,83 euroa/asukas Selvityksessä viitataan epäterveeseen kilpailuun Turun kaupunkiseudulla. Käsite jää sofistikoituneellekin lukijalle vähintäänkin epäselväksi. Jos kuntien välistä kilpailua tarkastellaan talouden näkökulmasta, ei edellä todetut asukaskohtaiset talousfaktat ainakaan puolla sitä, että keskuskaupunki olisi joutunut kilpailun häviäjäksi vaan pikemminkin päinvastoin. Tämä on omiaan hämärtämään entisestään sitä, mitä epäterveellä kilpailulla on selvityksessä tarkoitettu. Empiirisen aineiston jättämistä pois koskien kuntien kustannustehokkuutta ei voi perustella millään muulla seikalla kuin sillä, että näkökulmat on valittu siten, että ne tukisivat ennalta asetettua lopputulosta. On täysin absurdia esittää, että mahdolliset hyödyt ilmenevät jälkikäteen, kun tämä on täysin ristiriidassa olemassa olevan tutkimustiedon kanssa. c) Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta Yhdyskuntarakenne on kyetty nostamaan ainoaksi perusteeksi ehdotetuille kuntaliitoksille ja käytännössä muut, olennaisesti tärkeämmät näkökulmat on sivuutettu raportissa kokonaisuudessaan. Yhdyskuntarakenteen perusteella tehtävät monikuntaliitokset lisäävät julkisen talouden menorasitusta heikentämällä palveluntuotannon kustannustehokkuutta. Tämän olisi voinut verifioida varsin hyvin tarkastelemalla monikuntaliitosten aiheuttamaa menojen kasvua. Koska yhdyskuntarakenteen osalta on sivuutettu sen keskeiset liitynnät palveluntuotantoon, ei yhdyskuntarakennetta koskeva analyysi puolla Ruskon kunnan liittämistä toiseen kuntaan. Toiseksi selvityksessä on kokonaan unohdettu sekin asia, että erilaisista maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiskysymyksiä varten on luotu seudulliset mekanismit, jolla kuntien välistä tarpeellista koordinaatiota voidaan toteuttaa.

Tämä järjestelmä toimii Turun alueella hyvin. Selvityksessä ei ole kyetty millään tavoin perustelemaan sitä, miten yhdyskuntarakenne kehittyisi suurkunnassa nykyistä paremmin, kun otetaan huomioon Turun seudun rakennemalli. d) Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta Työssäkäynnin tarkastelussa tulee painottaa ns. nettopendelöintiä eli antaa merkitys myös kunkin kunnan työpaikkaomavaraisuudelle. Maakuntakeskuskaupunkiin pendelöidään myös valtion ym. maakunnallisten työpaikkojen vuoksi, kun taas kehyskunnissa on enemmän yritystyöpaikkoja. Kuntaliitokset eivät tule työssäkäyntiliikennettä vähentämään, koska kuntaliitoksen jälkeenkin asuinalueet ja työpaikat sijaitsevat entisillä paikoillaan. Vasta pitkällä aikavälillä voi tapahtua yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mutta kehitys on riippuvainen tulevista maankäytön ratkaisuista. Esimerkiksi Turun seudulla valmisteltu rakennemalli 2035 asettaa tulevan maankäytön suuntaviivat kuntarakenteesta riippumatta. Turun seudulla on perustettu kuntien yhteinen joukkoliikenneviranomainen, johon myös Ruskon kunta kuuluu, joten kuntarajat eivät tulevaisuudessa tule vaikeuttamaan joukkoliikenteen järjestämistä alueella. e) Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta Peruspalveluiden osalta ei ole tehty kustannus- tai laatuvertailuja. Myöskään kustannustehokkuutta tai palvelutuotannon vaikuttavuutta ei raportissa ole tarkasteltu. Raportti tyytyy peruspalveluiden osalta yleistyksiin ja sen pohjalta on mahdoton ottaa kantaa, tukevatko esitetyt kuntaliitokset millään tavoin palvelurakenteiden kehittymistä hallituksen esittämien tavoitteiden suuntaan. f) Elinkeinotoimen kehittämisen osalta Varsinais-Suomen alueen houkuttelevuutta tulee lisätä. Tämä toteutuu ennen kaikkea selvittämällä, mitkä kunnat tässä ovat onnistuneet ja millaisia keinoja tällöin on käytetty. Tämän olisi tullut olla analyysin kohteena, jotta tiedetään, miten näitä hyviä toimintamalleja voidaan ottaa laajemmin Varsinais-Suomen alueella käyttöön. Raportissa ei ole tarkasteltu kuntien elinkeinotoimintaa millään mittarilla. Esimerkiksi EK:n Kuntien yritysilmasto -tutkimuksella ja yrittäjäyhdistysten maakuntaennusteilla on seurattu kuntien elinkeinotoimintaa jo vuosien ajan. Nämä tutkimukset eivät tue selvityksen väitettä siitä, että suuri kuntayksikkö voisi turvata paremmin elinkeinotoiminnan edellytykset. Esimerkiksi Turun kaupunkiseudulla kehyskunnat pärjäävät huomattavasti keskuskaupunkia paremmin yritysilmapiirikyselyissä. g) Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta

Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin käsite jää epäselväksi. Kokonaisarvioinnissa on haettu kullekin alueelle ainoastaan liitoksia perustelevia argumentteja. Selvityksestä puuttuu objektiivinen näkökulma. Selvitys keskittyy hallituksen tavoitteiden perustelemiseen, kuitenkin onnistumatta siinä. Etenkin kuntien välinen palvelutehokkuuden vertailu parhaimpien palvelutuotantomallien hakemiseksi olisi erittäin tarpeellista, jotta voitaisiin hahmottaa todelliset palvelurakennetta hyödyttävät kehityssuunnat. 4. Työryhmät Ruskon kunnan mielestä pitäisi perustaa seuraavat työryhmät tekemään hankkeen jatkovalmistelua: a) monikuntaliitosten vaikutusten arviointityöryhmä b) kuntien, valtion ja maakuntaliittojen tehtävänjakoa ja järjestämistapoja koskeva työryhmä c) hyviä käytäntöjä koskeva työryhmä 3. OSIO: KUNTALIITOKSEN TOTEUTTAMINEN KUNTIEN OMAN SELVITYKSEN PERUSTEELLA TAI TYÖRYHMÄN ESITTÄMÄN ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN PERUSTEELLA Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Ei, mikäli kyseessä on puhdas kuntaliitoksen selvittämistyöryhmä. Perustelu: Ennen kuin kuntaliitoksia on syytä selvittää, tulee arvioida, ovatko kuntaliitokset ensisijainen ja tehokkain keino kuntatalouden tulevien haasteiden ratkaisemiseksi ja kuntien kilpailukyvyn parantamiseksi. Kyllä, mikäli selvitys perustuu siihen, että tarkasteltavana on ensisijaisesti kuntien kustannustehokkuuteen liittyvät ongelmat vähintäänkin ehdotetulla Turun kaupunkiseudulla tai laajemmin Varsinais-Suomessa. Samalla olisi syytä kartoittaa niitä keinoja, joilla alueen houkuttelevuutta voitaisiin parantaa Varsinais-Suomessa. Tämäkin tarkastelu tulee sitoa siihen, millaisin keinoin tässä on onnistuttu ja miten tällaisia toimintatapoja voidaan parhaiten laajentaa. Kun kuntatalouden haasteet kohdistuvat tuottavuuden parantamiseen eikä kuntarajoihin, toteutuu ensimmäinen tavoite vain siten, että parhaita käytäntöjä kootaan mahdollisimman suurelta alueelta. Sen sijaan esimerkiksi ehdotettujen selvitysalueiden jakaminen pienempiin osiin osoittaa ainoastaan näköalatonta pyrkimystä tehdä edes joitain kuntaliitoksia ilman, että aitoon kuntatalouden ongelmaan edes haettaisiin ratkaisua tuottavuuden kasvattamisen kautta. Mikäli tällaiseen lopputulokseen päädyttäisiin, osoittaisi se, että hankkeen tavoitteena on ensisijassa

kuntamäärän pienentäminen ja vasta toissijaisesti kuntasektorin tehostaminen ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Emme pidä tällaista ratkaisua missään määrin toivottavana, koska se jättää suurimmat tuottavuusongelmat edelleen ilman ratkaisua. Mikäli kuntaliitoksen tai -liitosten katsotaan olevan paras keino kustannustehokkuuden lisäämiseen, voidaan selvitystä jatkaa syvempänä kuntaliitosselvityksenä tai mahdollisesti yhtä useampina rajatumpina kuntaliitosselvityksinä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaisimmaksi. Mikä olisi se alue, jolla sitä voitaisiin selvittää? Selvitysalueen tulisi olla vähintään valtiovarainministeriön ehdottama alue, mutta mieluusti koko Varsinais-Suomi. Perustelu: Koko alueen kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää, että tehokkuusongelmat kartoitetaan koko alueella. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen? Ei, koska edellä tässä lausunnossa on katsottu valtiovarainministeriön tarkastelunäkökulmat epätarkoituksenmukaisiksi ja keskeiset tehokkuustarkastelut sivuuttaviksi. Näin ollen katsomme, että Turun seudulla kuntatalouden tehostamisratkaisuissa voidaan edetä ainoastaan kuntien yhteisen tahtotilan kautta siten kuin edellä on selostettu kuntien yhteisesti teettämän selvityksen osalta. Mikäli kuntajakoselvitys perustuu valtiovarainministeriön asettaman selvitysmiehen selvitykseen, voidaan koko selvitystä pitää tarpeettomana, koska jo valtiovarainministeriön rakennetyöryhmän selvitys osoittaa, että hankkeen tarkoituksena on perustella ainoastaan yhtä, ennalta päätettyä päämäärää. Näin ollen kysymys olisi lähinnä suurkuntia tukevasta näennäisestä selvityksestä, jonka uskottavuus olisi kunnissa varsin olematon. Kun jo itse selvitys on tiukasti ohjattu aidon selvityksen sijasta tiettyä lopputulosta puoltavaksi, ei ole mielekästä olettaa, että myöskään saman ministeriön asettama selvitysmies toimisi tehtävässään objektiivisesti. Osaliitokset: Ruskon kunta ei pidä tarpeellisena käynnistää selvityksiä osakuntaliitoksista. 5. OSIO: KUNTARAKENNEUUDISTUKSEN TOTEUTTAMISKEINOISTA JA AIKATAULUISTA 1. Kuntauudistuksen toteuttamistavat a) Kuntien itse käynnistämä selvitys

Ruskon kunta suhtautuu myönteisesti kuntien itse käynnistämään selvitykseen, jonka tavoitteena on kuntatalouden tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen. Tämä tulee toteuttaa siten, että tarkastelun kohteeksi otetaan seuraavat osakysymykset: - Millaisissa ja minkä kokoisissa kunnissa palveluntuotanto on kustannustehokkainta? - Millaisia ovat näiden kuntien hyvät käytännöt ja miten näitä käytäntöjä voidaan levittää? - Tulisiko erityisesti erikoissairaanhoidon, mutta myös sosiaali- ja terveystoimen osalta tehtävienjakoa valtion, maakuntien ja kuntien välillä arvioida uudelleen? - Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkimalla ne ostopalveluna? - Millaisissa asioissa kuntien yhteistyömahdollisuuksien lisääminen kasvattaisi palveluntuotannon ja sen suunnittelun toiminnallista ja taloudellista mielekkyyttä? - Onko kuntien tehtäväkenttää laajennettu jo niin suureksi, ettei kuntatalous sitä kestä suuressa osassa Suomea kuntarakenteesta riippumatta ja mitä tehtäviä voitaisiin karsia? - Millaisin keinoin alueen houkuttelevuutta voidaan parantaa ja miten tällaiset toimintatavat ovat laajennettavissa koskemaan koko Varsinais-Suomen aluetta. Tämä selvitys perustuisi siihen, että arvioidaan toteutuneiden kuntaliitosten vaikutukset, kartoitetaan hyvät käytännöt palvelurakenteissa ja prosesseissa sekä selvitetään lähidemokratian ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien todelliset vaihtoehdot. Mikäli nämä selvitykset osoittavat, että kuntaliitoksilla saadaan palvelurakenteeltaan ja houkuttelevuudeltaan tehokkaampia ja demokraattisesti johdettuja kuntia, niin sen jälkeen ryhdytään selvittämään uutta kuntarakennetta kuntien omien tavoitteiden perusteella. Edellä mainittuihin seikkoihin liittyen valtiovarainministeriö selvittää kuntien tehtävien laajuutta vasta 30.5.2014 mennessä sekä tuottavuutta ja tuloksellisuutta 31.12.2014 mennessä. Kun kyseisistä seikoista ei ole edellä mainittuja faktatietoja selvitystä valmisteltaessa, osoittavat nämä hankkeet, että ehdotettavat kuntarajojen muutokset ovat selvästi ennenaikaisia eivätkä perustu tutkittuihin tosiasioihin. b) Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ruskon kunta tulee vastustamaan ministeriön käynnistämää kuntajakoselvitystä. Työryhmän raportti osoittaa, että ministeriö on valmis sivuuttamaan keskeiset kuntaliitoksiin vaikuttavat parametrit tarkasteltaessa asiaa kestävyysvajeen näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa: o Kuntien kustannustehokkuutta koskevat tutkimukset on sivuutettu selvityksestä täysin, vaikka sen tulisi olla selvityksen keskeinen kohde. o Jo toteutuneiden monikuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden vaikutuksia, kuten menojen kasvua ei ole analysoitu lainkaan, vaikka monikuntaliitokset ovat ehdotuksen keskiössä. c) Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Ruskon kunta teki kuntaliitoksen Vahdon kunnan kanssa vuoden 2009 alusta ja taloudellinen tuki oli tässä yhteydessä omiaan edistämään kuntaliitoksen syntymistä. Tällaisella tuella saattaa yleisesti olla kuntien vapaaehtoisia yhdistymisiä edesauttava

vaikutus. Ruskon kunta kuitenkin toteaa, ettei Ruskon kunnalla ole näköpiirissä edes sellaista mahdollista kuntaliitosta, jota taloudellinen tuki voisi edesauttaa. d) Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmä tulee laatia sellaiseksi, ettei se rankaise vaan palkitsee kustannustehokkaasti toimivia kuntia, jolla voidaan aidosti edesauttaa julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen yhteydessä on huomioitava Euroopan neuvoston Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräykset siitä, että paikallishallintojen taloudelliset voimavarat on oltava riittävät suhteessa velvoitteisiin. Valtionosuusjärjestelmän muutokset eivät saa vaarantaa kuntien itsehallinnollista asemaa ja niiden mahdollisuuksia peruspalvelujen tuottamiseen. Varsinkin hyvin taloutensa hoitaneiden kuntien asemaa ei saa heikentää kuntarakennemuutoksen tavoitteen saavuttamiseksi. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei missään ehdotetussa aikataulussa. 3. Perustelunne aikataululle Valtiovarainministeriön omatkaan suunnitelmat eivät puolla nopeaa aikataulua, koska valtiovarainministeriö selvittää kuntien tehtävien laajuutta vasta 30.5.2014 mennessä sekä tuottavuutta ja tuloksellisuutta 31.12.2014 mennessä. Kun kyseisistä seikoista ei ole edellä mainittuja faktatietoja selvitystä valmisteltaessa, osoittavat nämä hankkeet, että ehdotettavat kuntarajojen muutokset ovat selvästi ennenaikaisia eivätkä perustu tutkittuihin tosiasioihin. Kuten edellä olevasta argumentaatiosta ilmenee, Ruskon kunnan liittämiseksi toiseen kuntaan ei ole olemassa mitään tieteellisesti kestäviä faktaperusteluja vaan liitos johtaisi päinvastaiseen lopputulokseen kestävyysvajeen kannalta kuin asetettu tavoite. Näin ollen kuntaliitokselle, jota ei voida asia-argumentoinnin pohjalta perustella, ei voi löytyä myöskään aikataulua. Ruskon kunnanvaltuusto on päättänyt, että Ruskon kunta säilyy itsenäisenä. Ruskolla on järjestetty postikysely äänioikeutetuille kuntalaisille. Kyselyyn vastasi 75,12 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista. Vastaajista 93 % oli sitä mieltä, että Ruskon kunnan tulee säilyä itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Ainoastaan 4,9 % oli toista mieltä ja kannastaan epätietoisia oli vain 2,1 %. Kyselyn tuloksen perusteella Ruskon kunnanvaltuuston päätöstä kunnan itsenäisyydestä ei siten tarvitse muuttaa.

5. Osio: MUUTOSTUKI 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Selvityksessä mainitut muutostuet eivät edistä esitetyn uudistuksen toteuttamista Ruskon kunnassa. 6. Osio: LISÄNÄKEMYKSIÄ OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: KUNTALAIN KOKONAISUUDISTUS Kuntalain kokonaisuudistuksessa on huomioita kiinnitettävä kuntalaisten todelliseen mahdollisuuteen vaikuttaa oman kuntansa tulevaisuuteen. Uudessa kuntalaissa on kansanäänestys otettava kiinteäksi ja velvoittavaksi osaksi päätöksentekoa silloin kun päätetään kunnan itsenäisyydestä tai merkittävästä muutoksesta. Kuntalain muutoksella on luotava uusia vaikuttamismahdollisuuksia, jotka ovat osa päätöksentekoa. Kuntalaisten suoraa vaikuttamista on lisättävä. 2. Osio: KUNTIEN RAHOITUS- JA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmä tulee laatia sellaiseksi, ettei se rankaise vaan palkitsee kustannustehokkaasti toimivia kuntia, jolla voidaan aidosti edesauttaa julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen yhteydessä on huomioitava Euroopan neuvoston Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräykset siitä, että paikallishallintojen taloudelliset voimavarat on oltava riittävät suhteessa velvoitteisiin. Valtionosuusjärjestelmän muutokset eivät saa vaarantaa kuntien itsehallinnollista asemaa ja niiden mahdollisuuksia peruspalvelujen tuottamiseen. Varsinkin hyvin taloutensa hoitaneiden kuntien asemaa ei saa heikentää kuntarakennemuutoksen tavoitteen saavuttamiseksi. 3. Osio: KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: a. Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen

Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen olisi tehtävä ennen kuntarakennemuutosta, sillä sen jälkeen kun kuntien tehtävät ovat tiedossa, voidaan ratkaista millainen kuntarakenne Suomessa olisi optimaalisin. b. Valtion ja kuntien tehtävienjako Julkisten toimijoiden, valtio ja kunnat, välinen tehtävienjako ei vaikuta koko julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Kuntien tehtävien siirto valtiolle ja toisinpäin ei tuo muutosta kokonaistalouteen. Tehtävienjaossa on katsottava kumpi organisaatio tuottaa palvelut tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tehtävät siirretään sille organisaatiolle, joka on tehokkain ja taloudellisin. c. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusia tehtäviä määriteltäessä on huomioitava Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan ja perustuslakivaliokunnan kanta siitä, että uusia tehtäviä määriteltäessä kunnille ohjataan tarvittavat resurssit palvelujen järjestämiseen. Mikäli valtiontalous ei mahdollista palvelujen laajentamista, niin silloin on pidättäydyttävä uudistuksista, sillä uudistusten rahoitusta ei voi siirtää kuntien vastuulle. 4. Osio: LISÄNÄKEMYKSIÄ Ennen kuntarakenneuudistusta tulee valmistella lainsäädäntöä, joka antaa tosiasialliset mahdollisuudet demokratian vahvistamiseen. Ruskon kunta ei näe hyvänä näennäisen demokratian lisäämisen varjolla toteutettua kuntarakennemuutosta, jossa luvataan toteuttaa demokratiavajeen poistaminen joskus tulevaisuudessa. Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen on tehtävä ensin, ja sen jälkeen kunnat voivat omasta aloitteestaan lähteä selvittämään mahdollisia kuntarakenteen muutoksia. Ruskon kunnan mielestä selvityksen sivulla 184 oleva kuvio on numeroitava siten, että ensin tulee palvelurakenteiden ja prosessien selvitys ja sen jälkeen demokratian vahvistamistoimenpiteet. Vasta näiden toimenpiteiden jälkeen ryhdytään selvittämään mahdollisia kuntarakennemuutoksia. Ruskon kunta katsoo, että hankkeen valmistelussa ei ole kuultu kuntia hyvän ja vakiintuneen lainvalmistelukäytännön mukaisesti. Tämä on heijastunut siihen, että kunnille on annettu valmis ehdotus, jonka puutteellisuus erityisesti paikallisen näkökulman osalta on todettu edellä tässä lausunnossa. Tällaisten valmisteluun liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi Ruskon kunta edellyttää, että sitä kuullaan sekä hankkeen jatkovalmistelun osalta syksyllä 2012 että uudistukseen mahdollisesti liittyvien lakiehdotusten eduskuntakäsittelyn aikana. Tämä asia pyydetään välittämään myös eduskunnan asianomaiselle valiokunnalle.