Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Samankaltaiset tiedostot
A-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kuminan kasvinsuojelu

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kuminan kasvinsuojelua

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Hamppu viljelykiertokasvina

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Gluteenittoman tattarin viljely

Kuminan viljely. Kumina suositellaan

SANEERAUSKASVIT 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Kerääjä- ja aluskasvit

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Rehumaissin viljelyohjeet

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Kuminan viljelyopas Handbok över kumminodling 2016

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet. Eng Landscape

Ruis ja vehnä luomussa

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kylvö suoraan vai suojaan?

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Herne säilörehun raaka-aineena

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

RaHa-hankeen kokemuksia

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kasvinviljelytila Lahdessa

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Kymmenen askelta huippusatoon

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Speltin ja tattarin viljely

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Aurea CL + + DASH. Rikkakasvit kuolevat Clamox-ruiskutuksen jälkeen 1-2:ssa viikossa

Transkriptio:

Rehuherneen viljely

Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen siitä, että tällaisilla maalajeilla kasvi saa helposti liikaa typpeä, mikä johtaa helposti lakoutumiseen ja epätasaiseen tuleentumiseen. Herne kärsii myös helposti liiasta märkyydestä. Herne on hyvä kiertokasvi viljelykierrossa, koska se sitoo typpeä maaperään kasvukauden aikana ja parantaa pellon kasvukuntoa. Typen lannoitustarve on seuraavana vuonna viljoilla selvästi pienempi (jälkityppi n. 30 kg/ha). Herneellä, härkäpavulla ja öljykasveilla kannattaa pitää 4-5 vuoden viljelykierto.

Muokkaus ja kylvö Hernepelloiksi käy hyvin sekä suorakylvetyt, että syyskynnetyt lohkot. Kevätkyntöä ei suositella herneelle liiallisen maan kuivumisen vuoksi. Herneen jälkeen ei syksyllä muokkausta, jos lohkolle ei kylvetä syysviljaa helppoliukoisen typen karkaamisen vuoksi. Aikainen kylvö kosteaan maahan. Herne itää kohtuullisen alhaisissa lämpötiloissa, eikä ole kovin hallanarka. Kylvösyvyys lajikkeesta riippumatta noin 7 cm Sopiva herneen kylvömäärä 200 250 kg/ha eli noin 65-75 itävää siementä neliölle (Astronaute-lajike). Sopiva kylvötiheys multavammilla mailla ja pohjoisemmilla viljelyalueilla on 65-70 kpl/m2 ja savimailla eteläisessä Suomessa 100 kpl/m2. Kauttamme voit hankkia laadukasta sertifioitua kylvösiementä kaikille tiloille kaikkialle Suomeen. Yhteistyökumppanimme on Tilasiemen. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Kysy siementarjous p. 010 316 8012

Lannoitus Lannoitustarve vähäinen. Herne tarvitsee typpeä kylvön yhteydessä noin 20-30 kg/ha. Liian runsas typpilannoitus heikentää herneen typensidontaominaisuuksia. Multavilla maalajeilla ja pohjoisemmalla viljelyalueella typpilannoitusta ei suositella lainkaan johtuen herneen lakoontumisriskistä. Fosfori- ja kaliumlannoitus kuten viljoille.

Kasvinsuojelu Herne alkaa varjostaa suhteellisen myöhään, joten tehokkain rikkatorjunta tapahtuu jo ennen herneen kylvöä edellisenä vuonna. Herneen kasvulohkoksi on syytä valita sellainen lohko, josta on onnistuttu tuhoamaan vaikeat rikkakasvit hyvin jo edellisenä vuonna. Erityisesti juolavehnän torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota, mutta herneelle löytyy kuitenkin valmisteita, jotka tehoavat juolavehnään hyvin. Juolavehnän oikea torjunta-ajankohta on, kun juolavehnässä on 4-6 kasvulehteä. Paras rikkojen torjunta-aika on ennen herneen taimettumista tai herneen ollessa 5-8 cm pituista ja kun rikkakasvit ovat pienellä taimivaiheella. Herneelle ei ole rekisteröity korrensääteitä, joten tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota kylvötiheyteen ja typpilannoitukseen, sillä niillä voidaan vaikuttaa lakoontumisriskiä pienentävästi. Tautitorjunta on tehokkainta rehuherneellä hyvän viljelykierron kautta, joten herne ei tarvitse tautiaineruiskutusta. Hernettä ei kannata viljellä lohkolla tai sen vieressä, jossa on ollut runsaasti pahkahometta edellisenä vuonna.

Kasvinsuojeluaineet A-Rehun valikoimasta Rikkakasvi Ajankohta Aine Annos Siemenrikkakasvit Ennen herneen taimettumista Mistral 75-100 g 50-75 g seoksissa Fenix Fenix + Roundup Ace Stomp* 1,5 2,0 l 0,8-1,2 + 0,8-1,2 l/ha 2-5 l Taimet 5-10 cm Mistral Puolilehdettömät, lehdettömät: 200-400 g 50-200 g seoksissa Palkoineen korjattavat: 75-100 g 50-75 g seoksissa Basagran Fenix 1,1-1,7 kg 0,5 kg seoksissa 0,65-1 l tai 0,5-0,6 l seoksissa Juolavehnä Juolavehnän 4-6-lehtiasteella Targa Super 5 SC 2,5-3,0 l (hyvissä olosuhteissa 2 l + Sito 0,2 l) Hukkakaura Jääntivilja Hukkakauran/viljan orasasteella Targa Super 5 SC 1,5 l (hyvissä olosuhteissa 1 l + Sito 0,2 l)

Sadonkorjuu Puidaan normaalilla puimurilla kasvuston ollessa kuivaa ja alimpien palkojen ollessa avautumaisillaan Kuivaus 15 % kosteuteen riittää (vrt. viljan vastaanottoraja 14 %).

A-Rehun laatuvaatimukset Mieluiten mahdollisimman valkuaispitoiset keltaiset hernelajikkeet, myös muun väriset kuten vihreät ovat käypiä lajikkeita. A-Rehulle käy niin ehjät, kuin rikkinäisetkin herneet vrt. ruokateollisuus, johon käy vain ehjät vihreät herneet. Kosteus alle 15 % Rikat ja roskat max. 2 % Vieraat jyvät max. 4 % Suosittelemme puhdasta hernekasvustoa, joka on viljelty ilman tukikasvia. A-Rehu ostaa myös tukikasvin kanssa viljellyt herneet, kunhan herneestä on lajittelulla erotettu muut jyvät.