Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011
1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet +Kulttuuri, teatteri, musiikki, kirjasto +Väljyyttä, turvallisuutta +Paljon toimijoita ja palvelutarjontaa +Toimijoita, jotka mahdollistavat hyvinvointi- ja terveysmatkailua (Siuntio, Kisakallio, Hopeaniemi, Kisakeskus) +Koulutusta +Hyvinvointitietoa saatavilla paljon etenkin lasten ja nuorten osalta. +Hyvät kulkuyhteydet (moottoritie) +Sijainnin myötä erilaisia näkemyksiä ja virtauksia, kansainvälisiäkin vaikutteita (mutta myös negatiivisia vaikutteita) +Tahtotila myönteinen, kehittämisinnokkuutta +Kolmas sektori, kuten Apuomena, potilasjärjestöt, osuuskuntatoiminta +Raaseporin lähiruoka, slow life +Raasepori, Karviainen, Apuomena +Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteema Korjattavaa: -nuorten tilanne on heikko -Isot linjat puuttuvat, vaatisi organisointia -Jotta määräykset purevat, pitäisi olla sanktioita määräysten rikkomisesta -Kevyen liikenteen väylät -Huolenaiheena on hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen ja terveyserojen kasvava suuntaus.
2a. Odotuksia hyvinvointiverkoston toiminnalle? Että saadaan toimimaan! Ajankohtaiset foorumipäivät hyviä Tietoiskuaihe: kansalaisen näkökulmasta, mihin palveluihin on oikeus, mitä kaikkea Kela korvaa ja missä järjestyksessä edetään, esim. kuntoutus Onko mahdollista järjestää foorumi, jossa pohditaan palvelujen kohdentamista ryhmille, joita palvelut huonommin tavoittaa ja jonka kautta varsinaista terveystyötä voitaisiin kaikkein eniten kasvattaa. Parhaat käytänteet muualta, esimerkiksi opinnäytetöinä, esim. kuntoutus: miten toimii muualla Aidon yhteistyön tekeminen kaikki verkoston osat aidosti mukaan ottaen Yritysten näkökulmasta: työtätekevien ihmisten jaksaminen on avainjuttu! yhteisen mallin aikaansaaminen ( toiminta-ajatus) Yhdistykset: kylä- ja asukasyhdistykset, kulttuuripalveluita tuottavat yhteisöllisyys, toiminnan merkitys hyvinvoinnille (pramille nyky-yhdistykset!) rinki tai liittouma alueen ison toimijan kanssa Yhteiskunta: tekemiset käytännön tasolle kuntatasolla! (palveluseteli välineenä) Kunnat ovat avainroolissa. Kunnan edustajien pitää myös sitoutua olemaan mukana ja pitää syntyä vuoropuhelua eri toimijoiden välille. Kohdistettu markkinointi päättäjille Esim. kaavoitus ja ympäristö tärkeitä hyvinvoinnille laajalla joukolla toimijoita mukaan, ei vain perinteistä hyvinvointisektoria Lähiruokapalveluiden tarjonta Esteettömän liikkumisen parantaminen Junarata Espoo-Nummela Julkinen liikenne toimivaksi Esteettinen kaupunkisuunnittelu Ranta-alueen hyödyntäminen Haikari, Ojamon kartano Työttömien terveystarkastukset ja työkyvyn arviointi Palveluseteli Pitkätahoinen näkemys terveyden ja hyvinvoinnin näkemykseen (ei budjettikistaa)
2b. Ketkä tahot pitäisi saada tekemään yhteistyötä keskenään Länsi-Uudellamaalla? Kuntatahon päättäjät Kunnat, yritykset ja yhdistykset hyvinvoinnin kehittämisen kannalta katsottuna. Kunnat yritysten kanssa, viranomaisten kanssa pitäisi pystyä järjestämään helposti tapaamisia vaikka ei olisi mitään ongelmia Julkinen terveydenhuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Eri toimijat hoitopolulla, jotta on selkeä roolitus, kuka vastaa mistäkin ja millä resursseilla, esim. Kela Yksityiset järjestöt Myös isot yritykset ja pienet yhdistykset, ei vain suuret järjestöt. Yhteistyötä enemmän esim. toisen asteen ammattioppilaitosten kanssa. Ammattiliitot Kansalaista pitää informoida siitä, mitä tapahtuu missäkin järjestyksessä ja mihin kaikkeen on oikeus Hyvinvointi koskee montaa toimialaa Perheet + lastenneuvola: ei von oben her Jaksaminen + yhteisön hyvinvointi itse, ei vain johdon vastuulla! Valistus ei auta 4Y yhteistyö oma vastuu, oivallus Motivaattori kipu / himo
3. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiin liittyviä tabuja; asioita, joista ei puhuta tai joista puhuminen ei johda mihinkään. Strategiat ja niihin liittyvä dialogi eri toimijoiden kanssa Hyvien toimintamallien ja käyttöön ottaminen, mikä tökkii? Kilpailuttaminen rehellisesti Resurssien käyttö Jokainen pitää kiinni omasta näkemyksestään Vastuun kantaminen kokonaisuudesta, vastuu venyy ja paukkuu, kuka päättää, kenellä vastuu? Miksi Lost toimii ja Karviainen ei toimi (ainakin osittain) Huono johtaminen Perusterveydenhuollon virkojen täyttäminen ja vetovoima Kuntoutus, kuka maksaa (kuntoutus sinänsä nähdään tärkeänä mutta maksajaa ei löydy) Epäluulo yrityksiä kohtaan ( nehän tahkoo rahaa ) erityisesti kun henkilöt vaihtuvat, luottamuksen rakentaminen vie aikaa Sanelupolitiikka, julkinen sektori sanelee, miten toimitaan, pienellä yrityksellä ei sanavaltaa, esim. laskut maksetaan kun jaksetaan Julkisella sektorilla ei samanlaista vastuuta kannattavuudesta kuin yrityksillä. Verorahapotti tulee kuin Manulle illallinen
3. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiin liittyviä tabuja; asioita, joista ei puhuta tai joista puhuminen ei johda mihinkään. Ammattiliittojen toiminta käytännön kehittämisessä Edunvalvontaristiriita Pudokkaat eivät tule liikuntaryhmiin, keskimääräisten tilastojen katsominen johtaa harhaan Terveyserot ja niiden kasvaminen. Huonompiosaisten hyvinvointiin vaikuttaminen. Kansalaisen pitää osata pyytää, kukaan ei vastaa siitä, jos ei tiedä, mihin on oikeus, esim. maksusitoumukset Ei riitä MITEN? on motivoitava MIKSI? jokaiselle omansa Johtajan vika vs. oma vastuu Omavastuu!! Itseaiheutettujen sairauksien hoito 15-vuotiaille tavoiteasetannan perusteet! Ketään ei saa syyllistää! Sosiaalinen yrittäjyys ymmärretään väärin pitäisi nostaa esille, korostaa kotimaista vaihtoehtoa hyvinvointisektorille Mitä jos kaikki työpaikalla tekisivät töitä. Vain valelääkäri puhuu potilaansa kanssa ymmärrettävästi ja konsultoi kollegoita ja kuuntelee Nähdäänkö kevyen liikenteen ym. rakenteellisten ratkaisujen vaikutus hyvinvointiin. Kela-lomakkeet, vaikeita täyttää (tähän jo suullinen kuuleminen ratkaisuna)