Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012

Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat käsillä Ikääntymisen kustannukset Kustannusrasitusta vähentää se, että suuret ikäluokat pidentävät työuria jatkavat työssä vanhuuseläkkeen rinnalla kerryttävät varallisuutta ostavat palveluja ja hyödykkeitä. Ikäihmiset yhteiskunnallisesti aktiivinen väestönosa Epävirallinen tuotanto - mittausongelma Sukupolvien väliset kytkökset vahvistuvat

Väestörakenteen muutos Suomessa

Väestön ikääntyminen on ennennäkemätön muutos kehittyneissä talouksissa Vanhushuoltosuhde 60 % Suomi Eurooppa USA 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Yli 64-vuotiaiden osuus yli 15 64 -vuotiaista. Lähde: YK.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 1950 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 1960 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 1970 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 1980 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 1990 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 2000 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 2010 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 2020 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 2030 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen 14 12 Prosenttia 2040 Suomi Eurooppa Yhdysvallat 10 8 6 4 2 0 100+ 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Lähde: Yhdistyneet kansakunnat.

Väestön ikääntymisen kustannukset

Väestön ikääntyminen ja palvelualojen kasvu hidastavat pitkän aikavälin kasvua 3 Työpanos Pääomavaltaistuminen Kokonaistuottavuus Prosenttiyksikköä 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2003-2012 2013-2022 2023-2032

Talouskasvu syntyy työpanoksen ja työn tuottavuuden kasvusta. Pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden merkitys on keskeinen. Toisin kuin työpanos, työn tuottavuus voi kasvaa rajatta. Työn tuottavuuden kasvu syntyy pääomavaltaistumisesta ja ns. kokonaistuottavuuden, eli teknisen kehityksen, kasvusta. Vuosina 2003-2012 Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin 1,9 % vuodessa (vuosi 2012 on ennuste). Työn tuottavuus (punainen ja sininen palkki yhteensä) kasvoi keskimäärin 1,5 % ja työpanos (keltainen palkki) lisääntyi 0,4 % vuosittain. Vuosina 2013-2022 tuotannon kasvua hidastaa erityisen voimakkaasti suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle. Työllisyyden kasvuvaikutus hidastuu 0,4 %-yksikköä ja putoaa nollaan (olettaen ikääntyneiden työvoiman tarjonnan myönteisen trendin jatkuminen).

Ikääntyminen vähentää työvoiman tarjontaa Työlliset ja työvoima, 15 74-vuotiaat Työlliset Työvoima 2 800 1 000 henkilöä 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

Työvoiman määrä vähenee 2030-luvulle saakka. Sen jälkeen sekä työvoima että työllisten määrä palautuvat kutakuinkin nykytasolle. Työpanos kasvaa kuitenkin historiaan verrattuna vain vähän. Se pitää BKT:n kasvun hitaana. Vaikka viime vuosikymmenien ikäluokkakohtaiset trendit työvoiman tarjonnassa jatkuisivat, eli vaikka osallistumisasteet jatkaisivat nousuaan, pienenee työvoimapotentiaali selvästi 2020-luvun lopulle saakka (yhteensä 80 000).

Ikääntyminen lisää julkisia menoa: Eläkemenojen osuus BKT:sta Vanhuushuoltosuhde Eläkemenojen osuus BKT:sta (oikea ast.) 60 15 50 14 40 13 30 12 20 11 10 10 0 2007 2012 2017 2022 2027 2032 2037 2042 2047 2052 2057 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat. 9

Ikääntyminen lisää julkisia menoa: Terveydenhoito- ja hoivamenojen osuus BKT:sta 25 Yli 80-vuotiaiden osuus työikäisistä Terveydenhoito- ja pitkäaikaishoito % BKT:sta (oikea ast.) 14 20 13 15 10 12 11 10 5 9 0 2007 2012 2017 2022 2027 2032 2037 2042 2047 2052 2057 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 8

Kustannusrasitusta vähentää se, että suuret ikäluokat pidentävät työuria jatkavat työssä vanhuuseläkkeen rinnalla kerryttävät varallisuutta ostavat palveluja ja hyödykkeitä.

Työurat pitenevät: osallistumisasteen trendit ikäluokittain 90 55-59 -vuotiaat 60-64 -vuotiaat 65-69 -vuotiaat 70-74 -vuotiaat 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Työhön osallistuminen on noussut vanhimmissa ikäluokissa voimakkaasti. Myös yli 65-vuotiaiden osallistuminen on noussut. Kehityksen taustalla on varhaiseläkemahdollisuuksien heikkeneminen ja työttömyyseläkeputken ikärajojen nostaminen. Myös eläkejärjestelmään rakennetut kannusteet ovat vaikuttaneet työurien pitenemiseen.

Työvoimaosuus ikäryhmittäin vuonna 2010: Suomi ja OECD-maiden minimi- ja maksimihavainnot 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Suomi OECD min OECD max 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Lähde OECD.

Vanhuuseläkkeen saajat ovat jatkaneet vielä työelämässä 15 % Lähde: Jari Kannisto Työnteko vanhuuseläkkeen rinnalla, Eläketurvakeskus 27.5.2010

- Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan työelämästä ei poistuta kokonaan, vaikka vanhuuseläkkeelle siirrytäänkin. - Työeläkevakuutetuista vanhuuseläkkeensaajista on vuosina 2006-2008 ollut noin 15% edelleen työelämässä. - Valtaosin eläkkeellä ollessa työsuhteet ovat olleet lyhytaikaisia. - Kun eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti, työssä jatkaminen eläkkeellä voisi olennaisesti helpottaa esim. palvelualojen työvoiman saatavuusongelmaa ja joustavoittaisi työmarkkinoita.

Eläkkeelle jäävät ovat kerryttäneet varallisuutta Varallisuus ikäryhmittäin vuonna 2009 Varallisuus yhteensä Nettovarallisuus 300 000 Euroa kotitaloutta kohti 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Vuoden 2009 hinnoin. Ikäryhmä Lähde: Tilastokeskus.

Varallisuuden karttuminen vie yleensä aikaa, niinpä varallisuuden huippu tulee elinkaarella melko myöhään. Nuorilla ikäluokilla on vähän varallisuutta, kun taas ennen eläkeikää asuntoja, kesämökkejä ja rahavaroja omistetaan yleisimmin. Kotitalouksien varallisuuden jakauma ikäluokittain osoittaa, että sukupolvien välistä kustannusten jakaumaa käytännössä tasataan säästöillä. Nettomääräinen varallisuus nousee iän ja siten työuran pitenemisen mukaan. Velkojen takaisinmaksu näkyy selvästi brutto ja nettovelan erotuksen pienenemisenä iän nousun myötä. Käytännössä varallisuus siirtyy seuraaville sukupolville joko perintöinä tai siten, että ikäihmiset kustantavat sillä osan tarvitsemistaan palveluista, ja vähentävät siten nuorempien ikäluokkien verorasitusta.

Ikääntyneillä ei ole asuntovarallisuuden vastineena velkaa Omistusasunnossa asuvien asunnon arvo, velat yhteensä ja asuntovelat ikäryhmittäin 2009, euroa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta kohti Lähde: Tilastokeskus

Eläkeläiset kuluttavat muita kotitalouksia vähemmän Eläkeläiskotitalouden kulutustaso keskimääräiseen kulutustasoon verrattuna 0,7 0,68 0,66 0,64 0,62 0,6 0,58 0,56 0,54 0,52 1990 1995 1998 2001 2006

- Kotitalouksien keskimääräisellä kulutustasolla mitattuna eläkeläiskotitalouksien kulutustaso on noussut 1990-lukuun verrattuna. Se vastaa nyt vajaata 70 % keskimääräisestä kotitalouksien kulutustasosta. - Eläkkeensaajien määrän suhteellisen osuuden kasvu ei siten todennäköisesti tuota lisäpotkua kotimaisen kysynnän kasvuun. - Tähän vaikuttaa myös se, että keskieläke suhteessa keskipalkkoihin tulee pidemmällä aikavälillä edelleen alenemaan, mikä saattaa edelleen pienentää ikäihmisten suhteellista kulutustasoa. - Talouden vaihteluiden kannalta on kuitenkin merkitystä sillä, että kasvava osuus kotitalouksien tuloista ei riipu suhdanteista, mikä on omiaan vähentämään talouden vaihteluja. - On myös mahdollista, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän voimakas kasvu parantaa palvelujen toimialan kehitystä. On arvioitu, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoon voisi kehittyä palvelukonsepteja, joilla olisi kilpailukykyä myös maan rajojen ulkopuolella.

Epävirallinen tuotanto - mittausyrityksiä Kotitaloustuotannon arviointitutkimusten mukaan ikäihmisillä on keskeinen merkitys kotitalouspalvelujen tuotannossa. Ateriapalvelut eläkeikäiset tuottavat selvästi muita kotitalouksia enemmän itse. Vapaaehtoistyö kasaantuu yli 45-vuotiaille ja eläkeikäisille: eläkkeellä olevista yli 40 % auttoi lastenhoidossa, 30 % auttoi aikuisia lapsiaan, 20 % lapsenlapsiaan. Vapaaehtoistyöllä ja kotitaloustöillä vaikutus myös eläkkeelle jäämiseen Tanskalaistutkimus: eläkkeelle jäävät aikaisemmin ne, jotka ovat erityisen tuottavia tässä suhteessa.

Ikäihmisten merkitys talouteen ei ole mitattavissa ekonomistien käsitteillä Yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti aktiivinen eläkeläisyys on myös tuottavaa. Ikäihmisten vapaaehtoistyö täydentää yhteiskunnan tarjoamia hyvinvointipalveluja. Lähiyhteisöjen merkitys korostuu Parhaimmillaan ikääntyneiden määrän kasvu lisää sukupolvien välistä yhteyttä ja yksilöllistä vastuunkantoa

Näkökohtia Ikääntyminen on sekä haaste että mahdollisuus Ikääntyminen lisää julkisia menoja samalla kun se hidastaa talouskasvua. Ikääntymisen taloudellisia kustannuksia arvioitaessa olisi otettava huomioon, että vanhuuseläkkeellä käydään myös työssä ja eläkkeelle jäävien varallisuus tasoittaa ikääntymisen kustannusten jakautumista sukupolvien välillä. Ikäihmisten vapaaehtoinen työ on usein taloudellisesti tuottavaa, vaikka se ei tilastoissa näykään.