Etelä-Suomi Päätös Nro 124/2012/1 Dnro ESAVI/8/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.8.2012 ASIA RMS-Ympäristöpalvelut Oy:n ympäristölupahakemus, Espoo. LUVAN HAKIJA RMS-Ympäristöpalvelut Oy Helletorpankatu 20 05840 Hyvinkää LAITOS JA SEN SIJAINTI RMS-Ympäristöpalvelut Oy:n ongelmajätteiden talteenottoa ja kierrätystä suorittava laitos sijaitsee Espoossa tilalla RN:o 049 085-0130-0006, osoitteessa Juvanmalmintie 18, 02970 ESPOO. Kyseessä on uusi toiminta. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO RMS-Ympäristöpalvelut Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 2.1.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- ja ammattimaiselle hyödyntämiselle ja käsittelylle on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 f mukaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei tällä paikalla ole aiempia lupia. RMS on osa Delete Puhdistuspalvelut Oy:tä. Delete Puhdistuspalvelut Oy:n toiminnoilla on tällä hetkellä ISO 9001, ISO 14001 sekä OHSAS 18011- sertifioinnit osalla toimin- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
taa. Puuttuvien toimintojen (ml. RMS) osalta ko. sertifioinnit haetaan viimeistään 2014 loppuun mennessä konsernipolitiikan mukaisesti. Alueen kaavoitus Asemakaavassa tontti 3 on osoitettu asemakaavamerkinnällä ET-1 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Juvanmalmin teollisuusalueella korttelissa 85130 tontilla 3, jonka pinta-ala on noin 2 ha. Tontti ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Laitosalueen luoteispuolella noin 1,5 km päässä on Metsämaan I-luokan pohjavesialue ja lounaassa noin 1,0 km päässä Niipperin III-luokan pohjavesialue. Suunnittelualueen maaperä on kalliota. Alue kuuluu Espoonjoen valumaalueeseen (nro 81.055). Vuoden 2003 liito-oravakartoitus osoittaa, että Vantaan merkittävin liitooravien esiintymisvyöhyke on kaupungin länsirajan tuntumassa Herukkapurolta Timmermalmin eteläosiin saakka. Lähes koko Timmermalmin alue on liito-oravalle sopivaa metsää Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Etäisyys lähinnä olevaan Niipperin asuinalueeseen on noin 500 metriä. Idässä on Askiston asuinalue noin 500 metrin päässä. Alue on Helsinki-Vantaa lentokentän lentomelualuetta. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta RMS Ympäristöpalvelut Oy on perustamassa prosessipuhdistuksista syntyvien nestemäisten ongelmajätteiden vastaanotto- ja käsittelylaitosta. Laitos rakennetaan Toivonen yhtiöiden nykyisen jätteenkäsittelyhallin sisäpuolelle tehtävään erilliseen prosessitilaan, jonka pinta-ala on noin 300 m 2. Samassa kiinteistössä toimii Soraset Oy:n puhtaiden ylijäämämaa- ja kiviainesten sekä asfaltti- ja betonijätteen vastaanotto- ja käsittelylaitos sekä Toivonen yhtiöt Oy:n jätteiden esikäsittelyasema. RMS:n vesienkäsittelylaitos toimii tällä hetkellä Hyvinkäällä, osoitteessa Helletorpankatu 20. Hyvinkään kiinteistön vuokrasopimus päättyy 31.8.2012 ja nykyinen laitos tul-
laan siirtämään uudelle toimipaikalle viimeistään 1.9.2012. Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain mukaisella päätöksellään 4.4.2006 (Nro YS 521) myöntänyt RMS-Ympäristöpalvelut Oy:lle ympäristöluvan ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toiminnalle Hyvinkään kaupungissa. RMS-Ympäristöpalvelut Oy kerää ja vastaanottaa jätenesteitä ja lietteitä pääosin Etelä-Suomen alueelta. Suurin osa ongelmajätteistä kerätään Delete-konsernin omalla kalustolla, mutta myös asiakkaiden tuomia jäte-eriä otetaan vastaan. Jätteet ovat pääosin peräisin yrityksiltä ja julkiselta sektorilta. Jokaisesta vastaanotettavasta jäte-erästä edellytetään ongelmajätteen siirtoasiakirjaa/kuljetusdokumentaatiota. RMS:n tarkoitus on vastaanottaa ja puhdistaa pääasiassa öljyisiä vesiä. Öljyiset vedet puhdistetaan siten, että vesi voidaan johtaa jätevesiviemäriin. Suunniteltuun toimintaan kuuluu myös sadevesikaivojen, hiekanerottimien jne. tyhjennyksistä syntyvien hiekkojen sekä rasvanerotinlietteen vastaanotto. Hiekkaliete vastaanotetaan omaan betonibunkkeriin, jossa kiinteä aines laskeutetaan painovoimaisesti. Vesifaasi ohjataan tarvittaessa omaan vesienkäsittelyyn tai johdetaan viemäriin lupaehtojen puitteissa. Laitoksella tulee työskentelemään 1 2 henkeä jätteiden vastaanotto- ja käsittelytehtävissä. Laitos toimii maanantaista perjantaihin klo 6 22. Jätteiden vastaanotto- ja käsittelymäärät Jätelaji Vastaanotettava määrä (t/a) 3 Numerotunnus Kerralla varastoitava määrä (t/a) Öljyemulsiot 10 08 02 1500 50 Öljynerottimien jäte 13 05 00 1500 50 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 13 07 03 1000 50 Raskas polttoöljy 13 07 01 500 50 Raskasmetallipitoiset 06 04 05 500 15 vedet Käytetty voiteluöljy 13 02 00 200 10 Liuottimet ja liuotinpitoiset 14 06 03 200 15 vedet Hapot 20 01 14 50 5 Emäkset 20 01 15 50 5 Rasvaerotinliete 1000 50 Hiekkaliete 1000 50 Yhteensä 7500 350 Kaikki vastaanotettavat jakeet ovat ongelmajätteitä. Jätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle (pois lukien öljypitoiset vedet) käsiteltäviksi vähintään 1 000 kg erissä johtuen Ekokem Oy:n hinnoitteluperusteis-
ta. Jätteet toimitetaan eteenpäin, kun järkevä toimituserä on varastossa. Yhteenlaskettu kerrallaan varastoitava jätemäärä tulee käytännössä olemaan vähemmän kuin taulukossa on esitetty. 4 Öljypitoisten vesien käsittely Vastaanotettavat jätteet punnitaan terminaalissa ajoneuvovaa alla. Vastaanottokeskuksen sisälle tulee nestemäisille ongelmajätteille varastointitilaa noin 200 m 3. Säiliöt varustetaan nestetiiviillä suoja-altailla. Kaikki säiliöt varustetaan automaattisilla pinnankorkeusmittareilla sekä ylitäytönestimillä. Laitoksen lattiat sekä sisätilat suunnitellaan siten, että laitokselta ei pääse valumaan nesteitä ulkopuolelle. Öljypitoisten vesien (öljyemulsiot, öljynerotuskaivojen vedet jne., öljypitoisuus alle 5 %) vastaanotto tapahtuu tätä varten rakennettuun bunkkeriin, jossa kiintoaine laskeutetaan altaan pohjalle. Vastanottoallas on pinnoitettu kemikaaleja kestäväksi ja nestetiiviiksi ja bunkkerin alapuoli on salaojitettu ja varustettu tarkkailukaivolla, josta voidaan todeta altaan mahdolliset vuodot. Altaan ja maan väliin on lisäksi asennettu nesteitä läpäisemätön HDPE-kalvo (1 mm). Vastaanotettavien jätteiden analysointi tehdään osin silmämääräisesti sekä käyttämällä erilaisia pikatestejä mm. ph:n, raskasmetallien ja nitraattien toteamiseksi. Öljypitoinen vesi pumpataan vastaanottoaltaasta varastosäiliöihin. Säiliöt sijoitetaan suoja-altaaseen siten, että suoja-allas on tilavuudeltaan vähintään suurimman säiliön tilavuuden kokoinen. Suoja allas on nestetiivis ja pinnoitettu nestettä läpäisemättömäksi. Öljyisen veden puhdistuslaitteisto sijoitetaan vastaanottoaltaan viereen. Öljypitoisen veden puhdistus aloitetaan pumppaamalla vettä puhdistuslaitteistossa oleville paperisuodattimille. Vesi kulkee paperisuodatinkerroksen läpi, jolloin vedessä olevat partikkelit pidättyvät suodatinkerrokseen. Partikkeleiden kertyessä suodattimeen puhdistettavan veden virtaus vähenee ja suodattimen yläpinnan taso nousee. Laitteisto vaihtaa automaattisesti uuden paperisuodatinkerroksen, kun suodattimiin on kertynyt tarpeeksi partikkeleita. Suodattimet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Tämän jälkeen vesi syötetään pumpulla ultrasuodattimelle, jonka keraamiset suodatinpatruunat erottavat öljyn vedestä. Suodatinpatruunoissa on 1 200 nm:n reikiä. Öljy kertyy suodatuksen yhteydessä prosessisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Tämän jälkeen puhdistusprosessi voidaan aloittaa uudelleen. Suodatin pestään tarvittaessa, pesuvesi johdetaan uudelleen ultrasuodatukseen. Öljy pumpataan varastosäiliöön, jonka koko on noin 30 m 3. Pinnoitettu suoja-allas on vähintään säiliön tilavuuden kokoinen. Öljyjäte toimitetaan hyödynnettäväksi tukipolttoaineena teollisuudelle tai ongelmajätelaitoksille. Rakennettava ultrasuodatuslaitteisto tullaan liittämään kaukovalvontaan, jolloin myös öljynerottimen hälytykset yhdistetään kaukovalvonnan kautta haluttuihin gsm-liittymiin ja sähköpostiosoitteisiin.
Vesi pumpataan hiekkasuodattimien ja ioninvaihtimien sekä aktiivihiilisuodatuksen kautta tarkastussäiliöön ja edelleen jätevesiviemäriin. Tämän käsittelyn on tarkoitus poistaa vedessä mahdollisesti olevat muut haitta-aineet, kuten raskasmetallit. Jätevesiviemärissä on öljynerotin, jätevesiviemäri on mahdollista sulkea ja se on varustettu näytteenottokaivolla. Suunniteltuun toimintaan kuuluu myös sadevesikaivojen, hiekanerottimien jne. tyhjennyksistä syntyvien hiekkojen sekä rasvanerotinlietteen vastaanotto. Hiekkaliete vastaanotetaan omaan vastaanottobunkkeriin, jossa kiinteä aines laskeutetaan painovoimaisesti. Vesifaasi ohjataan tarvittaessa omaan vesienkäsittelyyn tai johdetaan viemäriin lupaehtojen puitteissa. Hiekkaliete poistetaan altaasta ja ohjataan haitta-ainepitoisuuksien mukaiseen jatkokäyttöön tai -käsittelyyn. Rasvaliete vastaanotetaan erilliseen säiliöön, josta se kuljetetaan käsiteltäväksi asianmukaiseen hyötykäyttö/loppukäsittelylaitokseen suurempina kertaerinä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Öljypitoisen veden käsittelyssä ultrasuodattaminen on osoittautunut yleisesti tunnustetuksi ja käytetyksi tekniikaksi vaaraominaisuuksien poistamiseen. Käsittelyprosessissa ei käytetä kemikaaleja ja prosessi toimii suljettuna panosprosessina. Suodatettu vesi johdetaan ionivaihtimien, hiekkasuodattimen sekä ph-tasauksen läpi aktiivihiilisuodattimelle. Käytettävät koneet ja laitteet ovat CE-hyväksyttyjä. Vastaanotto- ja käsittelylaitoksella säilytetään jätteitä vain varastointiin tarkoitetuissa säiliöissä ja astioissa. 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Maaperäpäästöt Hakija katsoo, että suunnittelulla toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Öljyisten vesien vastaanottoallas pinnoitetaan öljyä ja kemikaaleja kestäväksi. Lisäksi altaan alle asennetaan nesteenpitävä kalvo. Altaan pinnoituksen kuntoa tarkkaillaan silmämääräisesti aina altaan ollessa tyhjä. Nestemäisten jätteiden varastosäiliöt sijoitetaan suoja-altaisiin. Liikennealueet on asfaltoitu. Asfaltoinnin, siirtoputkistojen, öljynerotuskaivon sekä varastosäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Päästöt ilmaan
Suunniteltu toiminta ei hakija mielestä aiheuta merkittäviä päästöjä ilmaan. Laitoksella käsitellään vain nestemäisiä ja pastamaisia jätteitä, jotka eivät pölyä. Ainoa ilmaan joutuva päästö on liuotinpitoisten nesteiden purkamisesta ja pumppaamisesta aiheutuva satunnainen ja vähäinen liuottimen haju laitoksella. Jätevedet Puhdistetun ja viemäröitävän veden maksimivirtaama tulee olemaan 1 000 litraa tunnissa ja kokonaisvesimäärä enimmillään noin 4 000 m 3 vuodessa. Viemäröitävän veden osalta tullaan tekemään teollisuusjätevesisopimus HSY:n kanssa. Laitos käyttää prosessivettä noin 5 m 3 vuorokaudessa. Kiinteistön sisäpuoliset vedet johdetaan öljynerottimen kautta kaupungin viemäriin ja hulevedet johdetaan kolmen sadevesikaivon ja öljyn- ja hiekanerottimen kautta tontin itälaidalla olevaan ojaan ja myöhemmin sadevesiviemäriin, kun alueen kunnallistekniikka valmistuu. I luokan öljynerottimesta lähtevän veden öljypitoisuus on mitoitustietojen mukaan korkeintaan 5 mg/l. Öljynerotin on varustettu ohitusjärjestelmällä, jossa huippuvirtaaman aikana noin puolet sadevedestä ohjautuu ohi öljynerottimen. Öljynerottimessa on hälytin. Öljynerottimen jälkeen on näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo. Myös käsittelylaitoksen kaikki sisätilojen vedet johdetaan öljynerottimen jälkeen kaupungin viemäriin. Viemäröitävien jätevesien määrää seurataan jatkuvatoimisella virtausmittarilla. Alueella ei pestä kuljetuskalustoa, mutta keräily- ja varastoastioita voidaan pestä vähäisessä määrin. Mikäli pesua tapahtuu, se suoritetaan laitoksen sisällä ja pesuvedet ohjataan laitoksen omaan käsittelyyn. Melu, tärinä ja liikenne Toiminta ei aiheuta muuta kuin liikenteen melua. Koneiden ja laitteiden melutaso on alhainen. Toiminta lisää alueen liikennettä noin 10 ajoneuvolla päivittäin. Liikennemäärän kasvun ei arvioida olevan merkittävä verrattuna alueen nykyiseen raskaaseen liikenteeseen. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen sekä varastointi Öljyisten vesien käsittelyssä vesi erotetaan epäpuhtauksista. Suodatuksen tuloksena muodostuu öljykonsentraattia n. 10 30% koko käsiteltävästä jätenestemäärästä. Konsentraatti pumpataan panossäiliöstä varastosäiliöön ja toimitetaan luvanvaraiseen loppukäsittelyyn suurempina kertaerinä. Öljyisten vesien käsittelystä syntyy seuraavia jätteitä: puhdistettu viemäröitävä vesi 4000 t/a (ml. hiekkalietteestä erotettu vesi) vedestä erotettu öljy 400 t/a. ultrasuodattimen pesuvesi 6
7 Vesi johdetaan kaupungin viemäriin ja öljy toimitetaan hyödynnettäväksi tai edelleen käsiteltäväksi. Öljyisten vesien käsittelystä syntynyt ioninvaihtohartsien elvytysliuos ja aktiivihiilisuodatuksessa käytetyt hiilet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Muuta jätettä syntyy hyvin vähän. Jäte on siivous tms. jätettä, joka toimitetaan kiinteistön jätehuollon kautta asianmukaisesti käsiteltäväksi. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksella pidetään kirjaa vastaanotettavan jätteen määristä, toimittajista ja jätteen syntypaikoista. Tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan autovaa alla. Tiedoista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan valvontaviranomaisille. Käsiteltävän öljyisen veden laatua seurataan prosessin alkupäässä kemiallisin pikatestein sekä aistinvaraisesti. Laaduntarkkailulla varmistetaan prosessiin johdettavien vesien soveltuvuus kyseiseen käsittelyyn. Alueen asfaltoinnin ja putkistojen kuntoa tarkkaillaan päivittäin, säiliöiden ja vastaanottoaltaan pinnoitteiden kunto tarkastetaan aina niiden ollessa tyhjiä. Säiliöiden ylitäytönestimet tarkastetaan kuukausittain. HDPE-kalvon päällä on salaojaputkisto, joka on yhdistetty tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivoja seurataan silmämääräisesti neljä kertaa vuodessa (kuiva tila normaalitilanteessa). Vastaanottoaltaat tyhjennetään ja puhdistetaan vähintään kerran vuodessa rakenteen ja pinnoitteen kunnon tarkastamiseksi. Päästötarkkailu Laitoksella puhdistetun, viemäröitävän veden laatua tutkitaan HSY:n vesilaitoksen kanssa tehtävän sopimuksen ehtojen mukaisesti. Näytteenoton suorittaa ulkopuolinen asiantuntija. Viemäröitävän veden määrää seurataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Näytteet otetaan kokoomanäytteinä (työvuoron mittainen) neljä kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan perusparametrit, raskasmetallit, rasvat, öljyhiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt sekä fenoliset yhdisteet. Kerran vuodessa ehdotetaan tutkittaviksi torjuntaaineet sekä kuudenarvoinen kromi. Nonyyli- ja oktonyylifenoleiden ja niiden etoksylaatttien tutkimus tehdään kerran laitoksen toiminnan vakiinnuttua. Sade- ja hulevesien osalta hakija ehdottaa, että seuranta yhdistetään Toivonen Yhtiöiden nykyisen ympäristöluvan tarkkailusuunnitelmaan.
8 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätteiden vastaanotto- ja käsittelylaitoksen alueella todennäköisimpiä onnettomuusriskejä ovat tulipalot, nestemäisten ongelmajätteiden vuodot, inhimilliset erehdykset ja työvirheet. Onnettomuuden seurauksena on mahdollista, että piha-alueen sadevesijärjestelmän kautta valuu haittaaineita sadevesien mukana lähimaastoon. Suurimman riskin muodostaa kierrätystermiallin laajamittainen tulipalo, jonka seurauksena sammutusvedet valuisivat hallitsemattomina ympäristöön. Laajamittainen tulipalo voi rikkoa ongelmajätteiden varastosäiliöitä sekä rakenteita ja näin aiheuttaa nestemäisten jätteiden leviämisen ympäristöön. Ongelmajätteiden leviäminen ympäristöön on mahdollista myös tulipalon sammutusvesien mukana. Vastaanottoaltaat sekä allastettu sisätila muodostavat keräilyaltaan sammutusvesille. Pumpattaessa nestemäisiä jätteitä varastosäiliöön ovat riskeinä kohdesäiliön ylitäyttö, letkun irtoaminen liittimestä, letkurikko tai jokin inhimillinen virhe. Piha-alueella liikkuu jonkin verran raskasta liikennettä, jonka takia tulee kiinnittää huomiota liikennejärjestelyihin ja piha-alueen käyttöön. Tontti on aidattu ja portti luittavissa ulkopuolisten pääsyn estämiseksi alueelle. Kaikki jätteiden varastointi ja käsittelytoiminta tapahtuu erikseen lukittavissa sisätiloissa. Erillistä murtosuojausjärjestelmää kiinteistössä ei ole. Ilkivalta- ja rikostapauksien aiheuttama riski on kuitenkin vähäinen. Loma-aikana tai muun pidemmän tauon aikana mahdollisesti sattuva nestevuoto voi aiheuttaa tilanteen, jossa kemikaalia pääsee vuotamaan astiasta ilman, että kukaan huomaa asiaa. Varastosäiliöt on sijoitettava riittävän kokoisiin valuma-altaisiin. Jäteveden pääsy viemäriin estetään sulkuventtiilillä välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle annettuja vaatimuksia. Mikäli viemäriin pääsee ainetta, josta saattaa aiheutua haittaa tai vaaraa jätevedenpuhdistamon toiminnalle, ilmoitetaan asiasta välittömästi puhdistamon hoitajalle. Epäpuhtauksien imeytyminen maaperään lattian tai asfaltin läpi ehkäistään seuraavin toimenpitein: Öljyisten jätevesien vastaanottoallas pinnoitettaan kemikaalirasituksen kestävällä pinnoitteella. Bunkkerin alapuoli salaojitetaan sekä varustetaan tarkkailukaivolla, josta voidaan todeta mahdolliset vuodot vastaanottoaltaassa. Lisäksi altaan ja maaperän väliin asennetaan nestetä läpäisemätön kalvo. Mikäli pinnoitettu vastaanottoallas vuotaisi, ei ole vaaraa että epäpuhtauksia leviäisi maaperään. Terminaalin piha-alue on asfaltoitu.
Vastaanottoterminaalin betonilattia pinnoitetaan nesteiden imeytymisen ehkäisemiseksi. Kaikki varastosäilöt varustetaan ylitäytön estimillä sekä suoja-altailla, jotka mitoitetaan siten, että ne vastaavat suurimman säiliön koko tilavuutta. Öljynerottimien hälyttimen yhdistäminen kaukovalvontaan toteutetaan samalla, kun ultrasuodatuslaitteistolle tehdään vastaava yhdistäminen. Viemäriventtiilit voidaan myös sulkea pidempien seisokkien ajaksi. Nestemäisiä jätteitä ei varastoida ulkotiloissa. Jätteitä käsiteltäessä huolehditaan siitä, että saatavilla on aina tarpeellinen määrä imeytysainetta mahdollisen astian rikkoutumisen varalta. Autojen tyhjennykset, jätteiden siirrot ja muut pumppaukset suoritetaan valvotusti siten, että mahdolliset virhetoiminnot havaitaan välittömästi. Mikäli merkittäviä määriä nestemäisiä ongelmajätteitä valuu piha-alueelle, sadevesikaivot suljetaan tiivistematolla ja valumakohtiin tehdään keräyskaukalot. Pienemmät roiskeet puhdistetaan imetysmatolla ja vältetään jätteen jotumista viemäristöön. Laitokselle laaditaan pelastussuunnitelma, jossa kuvataan mm. vaaratilanteet ja niiden ehkäisy, toiminta onnettomuus- ja poikkeustilanteisa, laitoksen suojeluorganisatio ja henkilökunnan koulutussuunnitelma. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja paloviranomainen tarkastaa sen omalta osuudeltaan. Tupakointipaikat osoitetaan. Alkusammutuskalustoa varataan riittävästi. Onnettomuustilanteista ilmoitetaan välittömästi valvoville viranomaisille. Sammutusvesien pääsy ympäristöön voidaan ainakin osittain estää sulkemalla kiinteistön ja piha-alueen sulkuventtiilein varustetut viemärit. Tulipalon laajuudesta riippuen sammutusvesien pumppaaminen pois viemäreistä voi olla myös mahdollista sammutustöiden aikana yritryksen omalla kalustolla. Kiinteistön viemärijärjestelmän kaivoihin, erottimiin ja putkistoihin mahtuu noin 50 m 3 sammutusvettä. Lisäksi asfaltoiden pihan kaadot ovat sadevesikaivoille, joten myös piha muodostaa osin valumaaltaan. 9 VAKUUS Toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt esitystä tarvittavan vakuuden määrästä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys
10 Lupahakemusta on täydennetty 9.3.2011 ja 16.3.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut lupahakemuksesta Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 9.2 12.3.2012 välisen ajan. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan Espoon ja Vantaan kaupunkien ympäristökeskuksissa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon ja Vantaan kaupunkien ympäristöviranomaisilta ja kaupunginhallituksilta sekä Uudenmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukselta, sen ympäristö- ja luonnonvarat yksiköltä. Uudenmaan ELY keskus toteaa lausunnossaan, että hakemusasiakirjojen puutteellisuuden vuoksi ei lausuntoa voida antaa. Hakemuksen olisi tullut sisältää vähintään ja esimerkiksi alla olevat tiedot: kaupparekisteriote selvitys olemassa olevan hallin lattiarakenteen tiiveydestä ja muusta kestävyydestä huomioiden tuleva ongelmajätteiden käsittely suunnitelmat/piirustukset nestemäisten ongelmajätteiden käsittelyyn käytettävien altaiden sijainnista, tiivisrakenteista ja muista rakenteista sekä niiden perustamisesta mukaan lukien käytettävät rakennusmateriaalit ja jätteiden käsittelyyn liittyvä hakemusaineisto suomenkielisenä suunnitelma laitoksen vesien johtamisesta (piirrokset putkilinjoista ja niiden rakenteista materiaalitietoineen) ja siitä kuinka vesienjohtamisrakenteet liittyvät olemassa olevaan vesienkäsittelyjärjestelmään. Hakemuksen kohdan 13. mukaan hulevesiä johdetaan tontin itälaidalla olevaan ojaan. Toivonen Yhtiöt Oy:n hulevedet johdetaan heidän ilmoituksensa mukaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. esitys vesienlaadun seuraamiseksi (tiheys, analyysit, näytteenottopaikka, näytteenottaja ) koskien viemäriin (huom. mahdollinen sopimus teollisuusjätevesien johtamisesta HSY veden kanssa) ja sadevesiviemäriin johdettavia vesiä sekä tiivisrakenteen alapuolisia vesiä suunnitelma, kuinka altaiden ja putkilinjojen kuntoa ja tiiveyttä seurataan, tiivisrakenteet, keruuputket ja näytteenottokaivo altaiden alla ja mahdollinen esitys tehtävistä analyyseistä selvitys kuinka nestemäisten ongelmajätteiden purkaminen kuljetusvälineistä altaisiin tai säiliöihin tapahtuu selvitys kuinka eri käsittelyvaiheissa syntyvät jätteet varastoidaan ja kuinka ne pidetään erillään toisistaan sekä jätteiden edelleen toimituskohteet selvitys kuinka estetään erilaatuisten nestemäisten ongelmajätteiden leviäminen ympäristöön onnettomuus- tai vahinkotilanteessa, alueelta lähte-
vän viemärien ja hulevesijärjestelmän suljettavuus ennen kunnallisiin järjestelmiin liittymistä viemäröitävän veden määrän seuranta jatkuvatoimisella virtausmittarilla, arvio viemäröitävän veden määrästä tarkempi erittely laitokselle vastaanotettavien ongelmajätteiden laadusta ja pitoisuuksista, pitoisuuksien vaikutus käsittelytapaan suunnitelma varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin. Toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toimet poikkeus-, onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Hakemuksen mukaan tulipalo on pahin tilanne ja mm. vesien hallitsematon purkautuminen ympäristöön. selvitys varastoidaanko jätteitä tai säilytetäänkö astioita ulkona, määrä, laatu, kuinka, missä selvitys siitä, pestäänkö laitoksella kuljetusastioita, jos pestään niin kuinka tapahtuu, minne vedet johdetaan. Hakemuksen mukaan laitoksen sisätiloissa suoritetaan astioiden pesua ja pesuvedet ohjataan laitoksen omaan käsittelyyn. Onko erilaatuisia nesteitä sisältäneiden astioiden pesemiselle omat järjestelmänsä? koska vastaavanlaista toimintaa harjoitetaan Hyvinkäällä, voisi hakemuksen liitteeksi toimittaa Hyvinkään laitokselle annetun ympäristöluvan mukaisia viemäri- ja sadevesijärjestelmään johdettujen vesien analyysituloksia. ELY-keskus ei toimittanut lausuntoa täydennetystä hakemuksesta. Vantaan ympäristölautakunta katsoo, että toiminta-alue rajoittuu idässä Vantaan kaupungin puolella sijaitsevaan Timmermalmin luonnonsuojelualueeseen, joka rauhoitettiin luonnonsuojelulailla 16.2.2006. Timmermalmin 68 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue on edustava ja monipuolinen kokonaisuus, joka sisältää arvokkaita lahopuustoisia kangasmetsiä, lehtoja, kallioita ja soita. Vantaan merkittävin liito-oravien esiintymisvyöhyke on Vantaan länsirajan tuntumassa Herukkapurolta Timmermalmin eteläosiin saakka. Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupapäätöksessä tulee antaa sellaisia määräyksiä nestemäisten ongelmajätteiden käsittelystä, että suojelualueelle tai lähiasutukselle ei normaalin toiminnan eikä vahinko- tai onnettomuustilanteen seurauksena aiheudu haittaa. Vantaan kaupunginhallitus antoi asiasta seuraavansisältöisen lausunnon: Vantaan kaupungin puolella, hankkeen välittömässä läheisyydessä ei ole vireillä kaavahankkeita. Lähin asutus Vantaan puolella Askistossa sijaitsee noin 450 metrin etäisyydellä RMS ympäristöpalvelut Oy:n hankkeesta. Vantaan puolella, hankkeen itäpuolella, on yleiskaavan mukainen luonnonsuojelualue (SL), joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettava luonnonsuojelualue. 11
Naapurikiinteistön 405-2-22 omistaa Vantaan kaupunki ja tilalle on annettu metsästysoikeus Tikkurilan Eräkerho ry:lle. Hanke ei aiheuta haittaa Vantaan nykyiselle eikä tulevalle maankäytön suunnittelulle. Espoon ympäristölautakunta antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon: Lautakunta lausui myös Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Espoon ympäristökeskus on pyytänyt Espoon kaupungin asemakaavayksikön lausuntoa lupahakemuksesta. Asemakaavapäällikkö on 1.3.2012 antanut seuraavan lausunnon: RMS-Ympäristöpalvelut Oy hakee ympäristölupaa nestemäisten ongelmajätteiden sekä hiekka- ja rasvalietteiden vastaanotto- ja käsittelylaitokselle osoitteeseen Juvanmalmintie 18. Toiminta tulee sijoittumaan Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteiden varastointi- ja esikäsittelyhalliin. Toivonen Yhtiöt Oy:n siirtokuormausaseman toiminnalle on voimassa oleva ympäristölupa. Hanke sijoittuu Juvanmalmin teollisuusalueelle tontille 85130/6, jolla on voimassa Juvanmalmi III -niminen asemakaavan muutos. Asemakaavan mukaan tontti on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET-1), jolle saa sijoittaa myös kivimurskaamon sekä asfaltti- ja betoniaseman. Alueelle ei saa kuitenkaan sijoittaa jätteenpolttolaitosta. Toiminta on asemakaavan mukaista. Tontin 6 eteläpuolella olevat tontit 4 ja 5 kuuluvat myös Juvanmalmi III:n asemakaavamuutosalueeseen, ja niiden käyttötarkoitus on sama kuin tontilla 6. Tontin 6 itä- ja pohjoispuoli on virkistysaluetta (V). Länsipuolella tonttia rajaa Juvanmalmintie sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T). Hanke on asemakaavan mukainen eikä kaupunkisuunnittelukeskuksessa ole vireillä kaavamuutoksia tontin 85130/6 lähiympäristössä. Puollan hankkeen hyväksymistä. Espoon ympäristökeskus on pyytänyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta lausuntoa lupahakemuksesta. Pelastuslaitos on 21.2.2012 antanut seuraavan lausunnon: Laitoksen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: Säiliöille ja altaille tulee hakea rakennuslupa. Sammutusjätevesien keräilyyn tulee varautua rakentamalla keräysallas. Öljynerottimen jälkeiselle viemärin sululle tulee rakentaa sulkuasema. Käsiteltävän jätteen koostumuksesta tulee antaa tarkat ohjeet/reunaehdot. Bensiinipitoisia seoksia (jakeluasemien öljynerottimien seokset) käsiteltäessä on vaara, että lämpötilan noustessa muodostuu räjähdyskelpoisia ilman ja bensiinihöyryjen seoksia. Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat ja arvioitava niiden merkitys ATEX-direktiivin mukaisesti. 12
Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevissa virtauskaavioissa oli esitetty HCl- ja NaOH-säiliöt. Prosessikuvauksessa ei mainittu kemikaalien käyttöä. Kemikaalien käyttö tulee esittää tarkemmin. Lietteiden purkupaikka tulee varustaa valuma-altaalla. Kohteeseen tulee laatia pelastussuunnitelma. Vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle tai Tukesille, mikäli kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin suhdeluku ylittää ilmoitusrajan. Ympäristölautakunnan havaitsemia puutteita hakemuksessa: Hakemuksesta puuttuvat piirustukset, joista selviävät vastaanottobunkkerin/-altaan, muiden altaiden, säiliöiden, sade- ja jätevesiviemäreiden ja öljynerottimien sijoittuminen. Selostukset hakemuksen eri osissa ja liitteissä jättävät tulkinnanvaraa vesien johtamisen suhteen. Vastaanottobunkkerin ja vastaanottoaltaan merkitys ja mahdollinen ero jää epäselväksi. Kuormien purkaminen pyritään järjestämään siten, että tyhjennys tapahtuisi mahdollisuuksien mukaan vastaanottoaltaan päällä, jolloin hallitsemattomasti purkautuva jäte valuu vastaanottoaltaaseen eikä aiheuttaisi riskiä leviämiseen pihamaalle. Laitos toimii suljetussa hallissa, jossa on vastaanottobunkkeri kuormien purkamista varten. Edellä mainitut kohdat ovat keskenään ristiriitaisia. Öljyisten vesien vastaanottobunkkerissa laskeutetun kiintoaineksen käsittelyä ei ole selvitetty. Ei ole riittävän tarkasti selvitetty millaisissa säilöissä tai pakkauksissa eri jätejakeet tuodaan, varastoidaan ja toimitetaan pois. Ei ole riittävästi selvitetty, tapahtuuko varastointia ulkona. Lattian ja altaiden pinnoitteita ei ole selvitetty riittävän tarkasti. Altaan alle sijoitettavan kalvon kerrotaan olevan nesteitä läpäisemätön, mutta ei ole selvennetty mitä nesteitä eikä mm. sitä mistä materiaalista kalvo on tehty. Ympäristötarkastaja Tommi Paavilainen on 9.2.2012 käynyt suunnitellulla laitosalueella, jolloin paikalla oli Toivonen Yhtiöt Oy:n työpäällikkö. Käsittelyhallissa ei vielä ollut jätevesiviemäröintiä. Tämä ei käy ilmi hakemuksesta. Hallista kerrottiin eristettävän toimintaa varten tila, joka on selvästi suurempi kuin hakemuksessa esitetty 300 m2. Hakemuksessa esitetty pintaala vaikuttaakin pieneltä, kun otetaan huomioon laitteiden, altaiden, säilytysastioiden ja sisään ajavien ajoneuvojen vaatima tila. Hakemuksessa on viitattu Hyvinkään laitoksen ympäristölupaan ja kerrottu, että laitos siirretään Espooseen. Ei ole kuitenkaan selvitetty pysyykö laitoksen toiminta täysin vastaavana Espooseen siirrettynä. Hyvinkään laitoksen ympäristölupa sisältää enemmän vastaanotettavia jätejakeita kuin mitä Espoon laitoksen lupahakemuksen liitteessä 11 on esitetty. Lisäksi lupahakemuksessa on kertaluonteisesti mainittu jätemäiset jätteet, jotka sijoitetaan suoja-altaisiin sekä pastamaiset jätteet, jotka lienevät muita kuin taulukossa 11 esitetyt. 13
Keräily- ja vastaanottoastioiden pesuvedet johdetaan laitoksen omaan käsittelyyn. Jää epäselväksi millaisia pesuvesiä syntyy ja ohjataanko ne kaikki nimenomaan öljyisten vesien käsittelyyn. Hakemuksesta ei selviä toimiiko jatkuvatoiminen ultrasuodatus ympärivuorokautisesti ympäri vuoden. Hakemuksesta ei ilmene hulevesien kulkureitti vesistöön. Hakemuksessa on virheellinen osoitenumero, nro 9. Oikea osoite on Juvanmalmintie 18. Tieto Niipperin III-luokan pohjavesialueesta on virheellinen. Kyseinen pohjavesialue on poistettu luokittelusta. Espoon ympäristölautakunta katsoo, että laitoksen toiminta soveltuu paikkaan, kun varmistetaan, että pohjavesi, maaperä ja pintavedet eivät pilaannu toiminnan häiriöiden vuoksi. Ympäristölautakunta esittää, että hakijaa vaaditaan täydentämään hakemustaan siten, että aluehallintovirasto voi hakemuksen perusteella arvioida, ovatko suunnitellut suojarakenteet ja toimintatavat riittäviä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lautakunta katsoo, että annettavien lupamääräysten tulee olla selkeitä valvontaviranomaisten työn helpottamiseksi. Hakemusta esitetään täydennettäväksi siten, että edellä kohdassa Ympäristölautakunnan havaitsemia puutteita hakemuksessa esitetyt puutteet selvennetään. Lautakunta korostaa selkeiden rakennepiirrosten tärkeyttä. Lautakunta lisäksi katsoo, että pelastuslaitoksen lausunnossa esitettyjen toimenpiteiden laiminlyönti voi johtaa ympäristön pilaantumiseen. Pelastuslaitoksen lausunto on siten kokonaisuudessaan huomioitava ympäristöluvassa. Laitosalueella olisi syytä tehdä tarkastus ennen lupapäätöksen antamista. Espoon kaupungin johtokartan mukaan hulevedet Juvanmalmintieltä, kiinteistön kohdalta, laskevat sadevesiviemäriä pitkin lounaaseen, minkä jälkeen ne kulkeutuvat luoteeseen Myllypuroon. Myllypuron lehtokorpilaakso on erittäin arvokas ja herkkä luonnonsuojelualue. On lisäksi huomioitava, että Myllypuro on kalataloudellisesti arvokas puro. Lautakunta huomauttaa, että esimerkiksi sammutusvesien pääsy puroon olisi erittäin haitallista. Myllypurosta vedet laskevat lopulta Espoon Pitkäjärveen. Vesien kulkeutumissuunta koko kiinteistöltä ei ole varmaa ilman tarkempia selvityksiä. Espoon kaupungin valuma-aluekarttojen mukaan toimintakiinteistö sijoittuu valumaalueelle, josta vedet kulkeutuvat Espoon Pitkäjärven pohjoispäähän Vantaan puolelle. Järven pohjoisosa on tärkeää lintualuetta. Ympäristölautakunta edellyttää, että lattiapinnan ja erilaisten altaiden tulee olla vastaanotettavia aineita kestäviä. Öljyisten vesien vastaanottobunkkerin/-altaan alle asetettavan kalvon tulee olla altaaseen johdettavia aineita läpäisemätön, kestävä ja tarkoituksenmukaisesti muotoiltu. Lisäksi allas on tarkastettava puhdistettuna riittävän usein halkeamien varalta. Altaan alle asetettavan tarkkailukaivon sijoituksella ja tarkkailulla tulee pystyä havaitsemaan altaan vuodot ennen haitta-aineiden pääsyä edemmäksi maaperään. Saatavien selvitysten perusteella on harkittava tarvitaanko kalvo/tarkkailu myös muiden rakenteiden, kuten hiekanerotusaltaan alle. Pe- 14
lastuslaitoksen lausunnon mukaisesti sammutusvesille on rakennettava keräilyallas. Kaikki jätteet tulee purkaa sisätilassa niin, että häiriön sattuessa valumat jäävät sisätiloihin altaisiin, joissa ei ole avonaisia viemärikaivoja. Haittaaineita ei saa levitä käsittelyhallista hallin ulkopuolelle valumien tai ajoneuvojen renkaiden mukana. Kiinteistöllä liikkuu paljon raskasta liikennettä, ja törmäysvaara on huomioitava. Lautakunta katsoo, että öljynerottimien tulee olla ympärivuorokautisessa valvonnassa. Ulkopuolisten pääsy tiloihin on estettävä myös yöaikaan. Ilkivalta tai varkaudet alueella eivät ole poissuljettuja. Toiminnanharjoittajan on tehtävä teollisuusjätevesisopimus HSY Veden kanssa. Jätevesiviemäriin saa johtaa ainoastaan vesiä, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat HSY Veden sopimuksessa antamat raja-arvot. Tämä on varmistettava riittävän tiheällä tarkkailulla. Sadevedet on johdettava piha-alueelta sadevesiviemäriin I-luokan öljynerottimella. Ympäristölautakunta esittää, että laitos saa vastaanottaa jätteitä lupahakemuksessa esitettyä lyhyempänä aikana, ma pe klo 7.00 21.00. Toiminta-ajat olisivat silloin samat, kuin mitä samalla kiinteistöllä toimivien Toivonen Yhtiöt Oy:n (siirtokuormausasema, UUS 24.3.2009; toiminnan muuttaminen, Etelä-Suomen AVI 28.7.2011) ja Soraset Oy:n (ylijäämä-maaainesten sekä asfaltti- ja betonijätteen vastaanotto ja käsittely, UUS 24.3.2009) ympäristöluvissa on määrätty. Laitoksen melu ei saa lisätä melua 500 m etäisyydellä Espoon Örkkiniityntiellä niin, että kiinteistöltä aiheutuva melu ylittää melutason 55 db LAeq klo 7.00 22.00. Lautakunta toteaa, että edellä mainittujen laitosten ympäristöluvissa määrättyä melumittausta ei vielä ole tehty. Uudenmaan ELY-keskus on huhtikuussa 2011 kieltänyt Soraset Oy:tä aloittamasta/jatkamasta toimintaansa, koska laitosalue ei täytä ympäristölupamääräysten vaatimuksia pinnoitusten ja vesienkäsittelyrakenteiden osalta. Ympäristökeskuksen saamien tietojen mukaan Soraset Oy on ELY-keskukselle ilmoittanut tekevänsä muutoshakemuksen aluehallintovirastoon. Pyydetään huomioimaan, että kiinteistön osoite on nykyisin Juvanmalmintie 18 ja kiinteistötunnus on 49-85-130-6. Ympäristölautakunta esittää vielä, että raportit vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista jätteistä sekä tarkkailutuloksista on toimitettava Espoon ympäristökeskukseen kirjallisesti. Tarkkailut voidaan tarvittaessa tehdä yhdessä muiden kiinteistön toimijoiden kanssa, kun se on tarkoituksenmukaista. Suunnitelmat tarkkailuista olisi hyvä toimittaa lupavalmistelijalle ennen lupapäätöksen antamista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY Vesi) toteaa lausunnossaan, että hakemuksessa on pintapuolisesti kuvattu vain öljyisten vesien käsittelyä. Käsittelylaitteistoa on hakemuksen perusteella tarkoitus käyttää mahdollisuuksien mukaan muidenkin nestemäisten ongelmajätteiden käsittelyyn. Näiden jätteiden laadusta ei ole kuitenkaan esitetty hakemuksessa mitään. Hakemuksessa ei ole myöskään kerrottu minkälaisiin puhdistustuloksiin 15
käsittelylaitteistolla on erilaisten jätteiden osalta mahdollista päästä. Tässä tulee hyödyntää laitevalmistajalta ja Hyvinkään laitokselta saatuja tuloksia. Näiltä osin hakemusta tulee täydentää. HSY katsoo, että hakemuksessa nyt esitettyjen tietojen perusteella se ei voi ottaa kantaa viemärin johdettaville vesille asetettaviin raja-arvoihin eikä siten myöskään siihen, voivatko RMS:n jätevedet aiheuttaa haittaa tai vaaraa Suomenojan puhdistamolle. HSY toteaa täydennetystä hakemuksesta (16.3.2011) että hiekkalietteiden käsittelyssä selkeytetty vesi viemäröidään lupaehtojen puitteissa tai käsitellään tarvittaessa. Ympäristölupahakemuksen täydennyksestä ei kuitenkaan käy ilmi, kuinka viemäröintipäätös tehdään: perustuuko se vedestä tehtyyn analyysitulokseen vai näköhavaintoon? Varminta olisi, että myös selkeytetty vesi käsitellään aina jäteveden puhdistuslaitteistolla ennen viemäriin johtamista. Vähimmäisvaatimuksena tulee olla öljynerotin. Käsittelylaitteiston toimivuutta ja käsiteltyjen vesien viemärikelpoisuuutta tulee valvoa mahdollisuuksien mukaan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. HSY:n mielestä öljyerottimen hälytin ei yksin riitä takaamaan viemäriin johdetun veden laatua. Hälytin ilmoittaa vain öljynerottimen tyhjennystarpeen. HSY:n teollisuusjätevesisopimuksen lupaehdot tulevat koskemaan kaikkea RMS:n viemäriin johtamaa teollisuusjätevettä. Lausunnon liitteenä on Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoille johdettavien jätevesien raja-arvot, jotka tulevat koskemaan RMS:n viemäriin johdettavaa jätevettä niin, että mineraaliöljypitoisuuden (C 10 -C 40 ) enimmäispitoisuudeksi asetettaneen kuitenkin 5 mg/l. RMS:n ympäristölupahakemuksen täydennyksessä oleva jätevedentarkkailuohjelmaehdotus on riittävä. HSY:n mielestä RMS:n jätevedet voidaan johtaa viemäriin, mikäli jätevesien käsittely ja käsittelyn valvonta toimivat siten, ettei käsitellyistä jätevesistä ole haittaa viemäriverkolle eikä jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Muistutus Vanhankartanon omakotiyhdistys on muistuttanut seuraavaa: Vanhankartanon omakotiyhdistys ry vastustaa ympäristöluvan myöntämistä RMS-Ympäristöpalveluille ongelmajätteiden sekä hiekka- ja rasvalietteiden vastaanotto- ja käsittelylaitoksen perustamiseksi Espoon Juvanmalmille osoitteeseen Juvantie 9. Juvanmalmin teollisuusalue sijaitsee Niipperin asuinalueen kyljessä. Niipperi ja sen lähialue on voimakasta kasvualuetta ja jo loppusuoralla vireillä olevien kaavojen valmistuminen tuo alueelle huomattavan määrän lisää asukkaitta. Näistä mainittakoon Gobbacka, Viiskorpi, Kalliomäki, Antinmäki 16
ja Perusmäki. Tämä asutuksen kasvu pitää ottaa lupatarkastelussa vakavasti huomioon, eikä asukkaille pidä tuoda mitään ylimääräisiä ympäristöriskejä välittömään läheisyyteen. Pelkkä teknologia ei riitä takaamaan turvallisuutta. Inhimillinen tekijä voi aiheuttaa mittaamattomia vaurioita, vaikka prosessi olisi kuinka hyvin hallusssa. Mainitunkaltaiset laitokset lisäävät myös liikennettä, jota nykyiset katuratkaisut eivät ota huomioon. Niipperin ja Juvanmalmin erityispiirre on hulevesien poisto, joka perustuu luonnonpuroverkostoon, joka mutkittelee alueen sisällä. Koko alue on tulva-aluetta johtuen siitä tosiasiasta, että alueella ei ole kunnollista hulevesiratkaisua, joka pystyisi kaikkina aikoina turvaamaan vesien virtaamisen kontrolloidusti. Hulevesien hallintaa on jonkin verran yritetty parantaa viivästysaltailla, joita on rakennettu sitä mukaa kun uutta maa-aluetta on otettu rakentamiseen. Muistuttaja näkee, että alue on puro-uomien sekä hulevesien hoidon takia erityisen herkkä jos jostain laitoksesta jossain tilanteessa pääsisi jotain ympäristölle haitallista vapautumaan laitoksen ulkopuolelle. Kohde sijaitsee aivan Vantaan rajalla. Vantaan puolella kohteen välittömässä läheisyydessä on Timmermalmin luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualue yhdistyy puroluontoomme ja siellä on harvinaisia kasvi ja eläinlajeja kuten pikkutervakko ja liito-orava. Muistuttaja toivoo aluehallintovirastolta valveutuneisuutta ja kestävään kehitykseen rakentuvia päätöksiä. Tällekin laitokselle löytyy varmasti sijoituskohde, jossa se ei aiheuta asukkaille tai luonnolle sellaista riskiä kuin nyt esitetyssä ehdotuksessa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta, jossa todetaan seuraavasti: -Laitoksella ei ole käytössä kemikaaleja -Hakemuksen kohdassa 13 on kerrottu hulevesistä: Kiinteistön hulevedet johdetaan kolmen sadevesikaivon ja öljyn- ja hiekanerottimen kautta tontin itälaidalla olevaan ojaan ja myöhemmin sadevesiviemäriin, kun alueen kunnallistekniikka valmistuu. Lisäys: alueen hulevesi kertymät/laadut eivät muutu hallin rakentamisen johdosta. Luvitettava kohde valmistuu vanhan hallin sisään. Tästä johtuen ko. vesien osalta ei mitään muutosta tapahdu. Sulamis- ja hulevesien johtaminen on määritelty jo aikaisemmassa luvassa. -Puhdistuslaitteistoa tulee voida käyttää vuorokauden ympäri. Laitteiston käytöstä ei synny melupäästöjä. Kuormien vastaanottoajaksi sopii ehdotettu klo 7-21. -Viemäriverkkoon johdettavan jäteveden mineraaliöljypitoisuus (C10-C40) raja-arvoksi enintään 100 mg/l (VNA 444/2010 nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista). 17
18 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan RMS-Ympäristöpalvelut Oy:n ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toiminnalle Espoon kaupungissa. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Toiminnassa käsiteltävät ja hyödynnettävät jätteet 1. RMS-Ympäristöpalvelut Oy:n Espoossa sijaitsevalle toimipisteelle saa vastaanottaa ja erikseen varatuilla paikoilla välivarastoida sekä käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisesti jätemateriaaleja yhteensä enintään noin 7 500 tonnia vuodessa, josta öljyisen veden osuus noin 4 000 tonnia. Kerrallaan varastoitava jätemäärä laitoksella saa olla yhteensä enintään 350 tonnia. 2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä laitoksella vastaanotettavista jätteistä sekä niiden laadusta ja määristä. Laitokselle tuodut jätteet, joiden vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä päätöksessä, on palautettava jätteen haltijalle tai jäte on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon. Yleistä ympäristönsuojelua koskevat lupamääräykset 3. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Espoon ja Vantaan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. RMS-Ympäristöpalvelut Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen on huolehdittava henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä sekä riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille. 4. Jätteenkäsittelytoimintojen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, etteivät toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muut syyt aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Uudenmaan ELY-keskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelu-
toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Valvontaviranomainen päättää toimenpiteistä erikseen. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tarkastuksessa on todettu, että se vastaa lupahakemusta ja täyttää lupamääräysten vaatimukset. Tarkastusta on pyydettävä Uudenmaan ELY-keskukselta ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselta. Paras käyttökelpoinen tekniikka 5. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Jätteiden vastaanotto-, varastointi- ja esikäsittelypaikan rakenteet 6. Vastaanotetut käsittelyyn tulevat jätteet on välittömästi siirrettävä ja varastoitava nestetiiviiksi pinnoitettuun ja öljynerotusjärjestelmällä varustettuun vastaanottohalliin tai asfaltoidulle alueelle. Jätteitä, jotka sisältävät vaarallisia aineita tai osia, ei saa tilapäisestikään säilyttää maapohjalla. 7. Jätteiden käsittelytoiminta tulee tapahtua nestetiiviiksi pinnoitetussa hallissa. Mahdollisten nestevuotojen varalta on hallissa oltava tarpeeksi imeytysaineita. Nestevuotojen pääsy hallin ulkopuolelle on estettävä asianmukaisin lattiakallistuksin. Jos käsittelytila varustetaan viemärillä, on sen jätevedet johdettava öljynerotusjärjestelmän kautta hallin jätevesijärjestelmään. Laitosalue on aidattava ja varustettava lukittavalla portilla. Muiden jätejakeiden käsittely 8. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa kullekin ongelmajätetyypille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava varo-altain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. Öljypitoinen vesi on tyhjennettävä kuljetussäiliöistä vastaanottobunkkeriin vastaanottohallin sisällä siten, että onnettomuustapauksessa öljypitoisen veden leviäminen ympäristöön voidaan estää. 9. Vaaralliset jätteet, öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyslietteet sekä käsittelytoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäviksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely 19
10. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa selvitettävä jätteiden perusmäärittelyllä. Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet tulee välivarastoida toisistaan erillään niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Käsitellyt jätteet tulee toimittaa edelleen hyödynnettäviksi riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, jotta alueelle ei muodostu pysyviä varastokasoja. Ajantasainen luettelo kulloisistakin sopimuskumppaneista on ilmoitettava vuosiraportin yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin 12. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Polttonestesäiliöt on varustettava lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Pinnoitetun piha-alueen sade- ja sulamisvedet on johdettava sulkuventtiileillä varustetun öljynerotusjärjestelmän kautta maastoon tai sadevesiviemäriin. Johdettavan veden mineraaliöljypitoisuus saa olla enintään 10 mg/l. Jos vesissä havaitaan tätä korkeampia pitoisuuksia, vedet on käsiteltävä öljynerottimessa ennen viemäriin johtamista. 14. Alueet, joilla ympäristölle haitallisia jätteitä, aineita tai kemikaaleja kuormataan tai käsitellään, on päällystettävä tiiviillä ko. aineita kestävällä pinnoitteella. Uudenmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa asiaa koskevia tarkempia määräyksiä. 20 15. Viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle ei saa toimittaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Jätevesiviemäriin johdettava öljyinen vesi on puhdistettava siten, että viemäriin johdettavan veden mineraaliöljypitoisuuden (C 10 -C 40 ) enimmäispitoisuus on 5 mg/l.. Muutoin jätevesien viemäriin johtamisessa on noudatettava HSY Veden kanssa tehdyn teollisuusjätevesisopimuksen ehtoja. Sopimus tulee lähettää tiedoksi ELY-keskukselle.
21 Melu 16. Melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ulkona ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Jos melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin melutason pienentämiseksi. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon ja Vantaan ympäristönsuojeluviranomaisille. 18. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävästi torjuntalaitteita ja -tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja tarvikkeiden käyttöön. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 19. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. 20. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta, ennen toiminnan tai sen osan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. Tarkkailu 21. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminnan melu- ja pölyvaikutuksia ja jätevedenpuhdistamolle toimitettavan jätevesien laatua Uudenmaan ELY-keskukselle toimitettavan ja keskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa ELY-keskus voi tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa muutokset ja lisäykset.