Maakuntakierros syksy 2015 Valtakunnallinen diasarja
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2015
BKT:n määrä, 2007=100 3 Lähde: Nordea Markets, Macrobond
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2015 Laitos PTT PT ETLA Euroopan komissio Suomen Pankki VM Aktia OP-Pohjola Nordea Handelsbanken Danske Bank VM Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, ajankohta muutos myys- indeksin % 2015 % aste, % muutos, % maaliskuu 0,4 9,0 1,2-0,3 maaliskuu 0,8 8,9 1,1 maaliskuu 0,5 8,8 1,1 0,3 toukokuu 0,3 9,1.... kesäkuu 0,2 9,1 1,1 0,1 elokuu -0,5 9,6 1,0 0,0 elokuu -0,3 9,4 1,2 0,1 kesäkuu 0,3 9,3 1,1 0,1-0,2 syyskuu -0,3 9,6 1,0-0,2 syyskuu -0,2 9,5 1,1-0,3 syyskuu 0,0 9,6 1,1-0,1 syyskuu 0,2 9,6 1,1-0,1 4
Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2016 Laitos PTT PT ETLA Euroopan komissio Suomen Pankki VM Aktia OP-Pohjola Nordea Handelsbanken Danske Bank VM Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotaso- Inflaatio, ajankohta muutos myys- indeksin % 2015 % aste, % muutos, % maaliskuu 1,4 8,8 1,3 0,9 maaliskuu 1,6 8,7 1,5 maaliskuu 1,6 8,6 1,7 1,0 toukokuu 1,0 9,0.... kesäkuu 1,2 8,9 1,2 1,1 elokuu 0,5 9,8 0,8 1,0 elokuu 0,8 9,4 1,2 syyskuu 0,5 10,0 0,8 0,6 syyskuu 1,0 9,6 1,0 0,8 syyskuu 0,8 10,0 1,1 1,2 kesäkuu 1,4 9,0 1,1 1,2 0,6 1,0 syyskuu 1,3 9,4 1,2 1,1 5
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2019 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.9.2015 sekä Kuntaliiton laskelmat
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus, vuosien 2015-2019 ennusteet VM (Kuntatalousohjelma 28.9.2015).2011 Prosenttia: 2014 2015 2016 2017 2018 2019 BKT, määrän muutos -0,4 0,2 1,3 1,4 1,3 1,2 Palkkasumman muutos 0,3 0,5 1,5 1,7 2,2 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,1 1,2 1,2 1,7 2,1 Työttömyysaste 8,7 9,6 9,4 9,1 8,7 8,3 Kuluttajahintojen muutos 1,0-0,1 1,1 1,5 1,8 2,0 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,6 1,2 1,1 1,7 2,1 Valtionosuusindeksin muutos 1,5 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 0,7 0,8 1,1 1,2 1,7 2,0 Ennusteet huhtikuussa 2015 (Kuntatalousohjelma): BKT, määrän muutos -0,1 0,5 1,4 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 0,6 1,4 1,5 1,2 1,6 1,3 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 8,7 1,0 8,8 0,3 8,6 1,4 Kuntien kustannustason muutos 0,8 0,9 1,3 1,5 1,9 1,5 8,3 1,7 1,4 1,3 2,3 1,8 7,9 1,8 1,8 1,2 2,5 2,0 7,6 1,8 2,0 7
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,62-2,56-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,44 2,24 2,00 2,00 2,11 2,07 1,89 Investoinnit, netto -3,53-2,34-3,57-3,61-3,61-3,61-3,61 Rahoitusjäämä 2) -1,09-0,10-1,57-1,61-1,50-1,54-1,72 Lainakanta Rahavarat 2013-26,45 20,63 8,29 0,21 2,69-2,63 0,37 0,43 15,55 5,16 2014* -26,67 21,18 8,20 0,17 2,88-2,64 1,92 2,16 16,53 5,30 2015** -28,07 21,78 8,23 0,24 2,18-2,64 0,27-0,19 18,20 5,30 2016** -28,54 21,67 8,84 0,21 2,18-2,74 0,27-0,29 19,91 5,30 2017** -28,64 22,11 8,64 0,19 2,30-2,84 0,27-0,27 21,51 5,30 2019** -30,29 23,73 8,54 0,10 2,07-3,04 0,27-0,70 24,97 5,30 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,7 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 8 1) 1) 2018** -29,45 22,86 8,70 0,15 2,26-2,94 0,27-0,42 23,15 5,31 Lähde: Vuodet 2013 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien verotulot vuosina 2013 2019, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2015 2019 samoina) Verolaji 2013 2014* 2015** 2016** 2017** 2018** 2019** Kunnallisvero 17,97 18,19 18,60 18,69 19,04 19,67 20,43 Yhteisövero 1,31 1,47 1,57 1,32 1,35 1,40 1,46 Kiinteistövero 1,36 1,51 1,61 1,66 1,72 1,79 1,84 Verotulot yhteensä 20,64 21,17 21,78 21,67 22,11 22,86 23,73 Muutos, %: Kunnallisvero 6,7 1,3 2,2 0,5 1,9 3,3 3,8 Yhteisövero 8,2 12,0 7,1-15,9 1,8 4,2 4,1 Kiinteistövero 7,2 11,0 6,5 2,8 3,9 3,8 3,1 Verotulot yhteensä 6,8 2,6 2,9-0,5 2,1 3,4 3,8 Tuloveroprosentti, keskim. 19,38 19,74 19,84 19,84 19,84 19,84 19,84 Yhteisöveroprosentti 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 29,49 35,56 36,87 1) 30,92 2) 30,34 30,34 30,34 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä 2) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2016 9 Lähde: Vuodet 2013 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997 2019, mrd. (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Tilikauden tulos HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 0,95 mrd. euroa. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. euroa. 10 Lähde: Vuodet 1997 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2019, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 0,0 Lähde: Vuodet 1991 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 11
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 Vuosien 2012 2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-1 394-1 354-1 394-1 444-1 444-40 -40-35 -1 469-50 -40-40 -40-35 -84-119 -240-121 -1 603-126 -1 724-1 850-2000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012 2015. Kaudella 2016 2019 OKM:n leikkaukset ovat noin 200 milj. euroa Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. -40 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) 12
Vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkausten Mrd. vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,5 4,0 3,5 1,12 3,0 0,76 1,39 1,47 1,60 1,72 1,85 2,5 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012 2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015 2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 134 %) ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. 13 Lähde: Vuodet 2000 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2019, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 14 Lähde: Vuodet 1991 2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
Kuntien lainakannan muutos 2000 2014, milj. 1600 1400 1200 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000 2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000 2014 lainakannan muutoksesta. 15 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2014 2019, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2014 11,83-38,50-26,67 21,17 8,20 0,17 2,88-2,64 1,92 2,16 2015 10,52-38,59-28,07 21,78 8,23 0,24 2,18-2,64 0,27-0,19 2016 10,83-39,37-28,54 21,67 8,84 0,21 2,18-2,74 0,27-0,29 muutos-%: Toimintatulot -0,6-11,1 2,9 Toimintamenot 0,4 0,2 2,0 Verotulot 2,6 2,9-0,5 Valtionosuudet -1,1 0,4 7,4 2017 10,75-39,39-28,64 22,11 8,64 0,19 2,30-2,84 0,27-0,27-0,7 0,1 2,1-2,3 2018 10,99-40,44-29,45 22,86 8,70 0,15 2,26-2,94 0,27-0,42 Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisen on arvioitu parantavan tilikauden tulosta noin 1,7 mrd.. Vuonna 2017 toimintatuloja ja -menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle. 2,2 2,7 3,4 0,8 2019 11,28-41,58-30,29 23,73 8,54 0,10 2,07-3,04 0,27-0,70 2,7 2,8 3,8-1,9 16 Lähteet: Vuosi 2014 Tilastokeskus, Vuosien 2015 2019 arviot VM 28.9.2015
Sote Tero Tyni Ilari Soosalu Sanna Lehtonen
Isot asiat sotessa lähivuosina Sote-uudistus, merkittävyydessään aivan omassa luokassaan Muita merkittäviä asioita» Sote-budjettikehys» Tehtävien ja velvoitteiden vähennys Tulokset vielä laihoja» Henkilöstömitoitusten alentaminen säästöiksi muuttuminen riippuu toimintakäytäntöjen lisäksi myös valvontakäytäntöjen muutoksesta» Asiakasmaksujen korotus hallitusohjelma 150 miljoonaa euroa tarkoittaa keskimäärin noin 12 % korotusta soteasiakasmaksuihin» Toimeentulotuen Kela-siirto 2017. Ho-maininta, että laki tarkistetaan, mutta budjetti-infossa 10.9. Soini toteaa, että toimeentulotuki siirretään Kelalle suunnitellusti» Omais- ja perhehoidon kärkihanke resursoidaan 95 miljoonaa, mutta samalla perusteella leikataan satsausta enemmän!
10/15: Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta 4/16: Järjestämislaki lausuntokierrokselle 10/16: HE eduskuntaan 1/19: Järjestämisvastuu sotealueille 19
Keskeisimmät talouskysymykset jakaantuvat kolmeen 1. Sote-alueen rahoitus Tärkein asia: kunnan rahoitusvelvollisuus on päättymässä Itsehallintoalueen verotusoikeus vai valtion rahoitus (keskeinen kysymys alueen itsehallinnon kannalta) Jos ei verotusoikeutta, tarvitaan alueiden vos-järjestelmä Jos verotusoikeus, tarvitaanko verotulojen tasausta? Monikanavarahoitus? 2. Kuntiin jäävien palvelujen rahoitus VOS-uudistus Rahoituksen riittämisen varmistaminen (omaisuusjärjestelyt huomioon ottaen) Kahteen edelliseen liittyy teknisiä kysymyksiä Verotulojen tasausjärjestelmä Verojen vähennykset >> Kummallakin on merkitystä rahoitettavan alueen taloudelliseen kantokyvyn lisäksi verotuksen progressiivisuuteen 3. Omaisuusjärjestelyt
Sote-alueen rahoitus alueille ja rahoituksen riittävyys Avoimia kysymyksiä ensi vaiheessa (alueella ei verotusoikeutta)» Miten valtion rahoituksen jako eri sote-alueiden välillä? THL:n tarve-indikaattorit pohjana, onko tarvetta tarkentaa? Eläkevastuiden siirtyminen? Miten uudistus vaikuttaa palvelujen kokonaiskustannuksiin? Palvelukäytäntöjen vieminen yhden katon alle nopeuttanee hyvien käytäntöjen leviämistä Mittakaava- ja rinnakkaistuotannon edut lisääntyvät ICT-investoinnit alussa merkittäviä, mutta odotettavissa on tehokkuutta ja vaikuttavuutta lisääviä ratkaisuja» Mutta Palvelutason harmonisointi, joka on koko uudistuksen isoimmista tavoitteita, antaa paineita kustannusten nousulle. Samoin palkkojen harmonisointi Tavoite 3 mrd. euron säästöstä on optimistinen Alkuvaiheessa on odotettavissa jopa lisäkustannuksia
Sote-omaisuus ja vastuut Selvityshenkilöiden raportista Voimaanpanolakien valmistelun yhteydessä on tarpeen arvioida, miten vastuiden ja varallisuuden siirrot vaikuttavat kuntien alijäämään tai ylijäämään sekä velkaan samoin kuin omaisuuden ja vastuiden siirtojen yksityiskohdat ja toteuttamistavat. Vaihtoehtoina A) tarvittava omaisuus siirtyy itsehallintoalueen omistukseen, käyvästä arvosta, irtain kirjanpitoarvosta B) tarvittava omaisuus jää nykyisille omistajille (kunnille ja kuntayhtymille) vuokra/leasing Omaisuusjärjestelyihin 5 vuoden verovapaus saisi olla pidempikin Ei-tarpeellisen kiinteistömassan kohtalo» Riskinä merkittävät tulosvaikutteiset alaskirjaukset Ratkaisuna seudullinen tai jopa valtiollinen kiinteistötoimija?» Ainakin ei-tarpeellisten sote-kiinteistöjen osalta, mutta kenties myös tuotannossa käytettävien kiinteistöjen osalta
Työllisyys Tommi Eskonen
24
Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015 Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (-7 600) Työvoimakoulutus vähentynyt (-2 600) ---- Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+3 200) Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+3 200) Työttömiä +31 200 Pitkäaikaistyöttömiä +20 500 Aktivointi 3 500 Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/2015 25
*2015/01-12 *2015/01-11 *2015/01-10 *2015/01-09 *2015/01-08 2015/01-07 2015/01-06 2015/01-05 2015/01-04 2015/01-03 2015/01-02 2015/01-01 2014/01-12 2014/01-11 2014/01-10 2014/01-09 2014/01-08 2014/01-07 2014/01-06 2014/01-05 2014/01-04 2014/01-03 2014/01-02 2014/01-01 2013/01-12 2013/01-11 2013/01-10 2013/01-09 2013/01-08 2013/01-07 2013/01-06 2013/01-05 2013/01-04 2013/01-03 2013/01-02 2013/01-01 Euroa Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki 2013-2015 Kuntien osuus työmarkkinatuesta (euroa) 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 26 Lähde: Kela/Kelasto
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma 29.5.2015: Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi.
Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Pilotointi edellyttää kokeilulakia sekä resurssien ja toimivaltuuksien siirtoa TE-hallinnolta kunnille Pilotoinnissa hyödynnetään työllisyyden kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia» työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan,» työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista,» palvelutarpeiden arvioinnista,» palveluketjujen yhteensovittamisesta ja» palvelujen räätälöinnistä Kunnilla tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua työttömistä Kelan ja kuntien välillä on parannettava Jatkokehityksen varmistamiseksi työllisyyden merkitys ja aktivoinnin tulokset on kytkettävä nykyistä paremmin kunnan ja alueiden talouteen sekä elinvoimapolitiikkaan Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 28
Työllisyyspalvelujen kuntapilotti Nykytilanne Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) SoTe-palvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Kunnalliset työllisyyspalvelut 12 kk Yksityiset HRV-palvelut Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) Kuntapilotti 1 Julkiset SoTe-palvelut työvoimapalvelut (kunta) (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Yksityiset HRV-palvelut Kuntapilotti 2 Julkiset työvoimapalvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) 29