YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 1
YLEINEN OSA... 8 1 KOULUN TYÖN PERUSTA... 8 1.1 ARVOPERUSTA... 8 1.1.1 Helsingin peruskoulut... 8 1.1.2 Helsingin lukiot... 8 1.1.3 Yhtenäiskoulu... 8 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 9 1.3 KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 9 1.3.1 Lainsäädännössä asetetut tavoitteet... 9 1.3.2 Helsingin kaupungin yleissivistävän koulutuksen toiminnalliset tavoitteet... 9 1.3.3 Yhtenäiskoulun pedagogiset tavoitteet... 10 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 10 2.1 OPPIMISKÄSITYS... 10 2.1.1 Helsingin peruskoulut... 10 2.1.2 Helsingin lukiot... 11 2.1.3 Yhtenäiskoulu... 11 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI... 11 2.2.1 Helsingin peruskoulut... 11 2.2.2 Helsingin lukiot... 12 2.2.3 Yhtenäiskoulu... 13 2.3 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT... 14 2.3.1 Helsingin peruskoulut... 14 2.3.2 Helsingin lukiot... 14 2.3.3 Yhtenäiskoulu... 15 2.4 OPPILAIDEN OSALLISUUS... 15 2.4.1 Helsingin peruskoulut... 15 2.4.2 Helsingin lukiot... 15 2.4.3 Yhtenäiskoulu... 15 3 OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT... 16 3.1 TUNTIJAKO... 16 3.1.1 Helsingin peruskoulut... 16 3.1.2 Yhtenäiskoulun peruskoulu... 18 3.1.3 Yhtenäiskoulun lukio... 19 TAULUKKO: YHTENÄISKOULUN LUKION TUNTIJAKO... 19 3.2 KIELIOHJELMA... 20 3.2.1 Helsingin peruskoulut... 20 3.2.2 Helsingin lukiot... 20 3.2.3 Yhtenäiskoulu... 20 3.3 KOULUN PAINOTUKSET... 21 3.4 OPPILAAKSIOTTO... 22 3.4.1 Helsingin peruskoulut... 22 3.4.2 Yhtenäiskoulu... 23 3.5 MUUT OPETUSJÄRJESTELYT... 24 3.6 ITSENÄINEN OPISKELU JA ETÄOPISKELU... 24 3.7 OPPILAITOSTEN YHTEISET OPETUSJÄRJESTELYT... 24 2
4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 24 4.1 OHJAUSTOIMINTA... 24 4.1.1 Helsingin peruskoulut... 24 4.1.2 Helsingin lukiot... 25 4.1.3 Yhtenäiskoulu... 25 4.2 OPINTO-OHJAUS... 26 4.2.1 Helsingin peruskoulut... 26 4.2.2 Helsingin lukiot... 26 4.2.3 Yhtenäiskoulu... 26 4.3 OHJAUKSEN OSA-ALUEET... 27 4.4 OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN, TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄT YHTENÄISKOULUSSA... 28 4.4.1 Peruskoulu... 28 4.4.2 Lukio... 29 4.5 OHJAUKSELLINEN TIEDOTTAMINEN YHTENÄISKOULUSSA... 31 4.6 OHJAUKSEEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUSSA... 31 4.7 OPPIMISSUUNNITELMA... 32 4.7.1 Helsingin peruskoulut... 32 4.7.2 Yhtenäiskoulu... 33 5 OPISKELUN TUKI PERUSKOULUSSA... 33 5.1 TUKIOPETUS... 33 5.1.1 Helsingin peruskoulut... 33 5.1.2 Yhtenäiskoulu... 34 5.2 ERITYISOPETUS... 34 5.2.1 Helsingin peruskoulut... 34 5.2.2 Yhtenäiskoulu... 35 5.3 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS... 35 5.4 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPPILAIDEN OPETUS... 36 5.4.1 Helsingin peruskoulut... 36 5.4.2 Yhtenäiskoulu... 36 5.5 OPPIMÄÄRIEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPPIAINEEN OPISKELUSTA VAPAUTTAMINEN... 36 5.5.1 Helsingin peruskoulut... 36 5.6 VALMISTAVA OPETUS... 36 5.6.1 Helsingin peruskoulut... 36 6 OPISKELUUN LIITTYVÄ ERITYINEN TUKI LUKIOSSA... 37 6.1. HELSINGIN LUKIOT... 37 6.2. YHTENÄISKOULUN LUKIO... 38 7 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 39 7.1 HELSINGIN LUKIOT... 39 8 HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT... 41 8.1 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO... 41 8.1.1 Helsingin peruskoulut... 41 8.1.2 Helsingin lukiot... 41 8.1.3 Yhtenäiskoulu... 42 8.2 MUUT TUKIPALVELUT... 44 8.2.1 Kerhotoiminta: Helsingin peruskoulut... 44 8.2.2 Kerhotoiminta: Yhtenäiskoulu... 45 3
8.2.3 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Helsingin peruskoulut... 45 8.2.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Yhtenäiskoulu... 45 8.3 KOULURUOKAILU... 46 8.3.1 Helsingin peruskoulut... 46 8.3.2 Yhtenäiskoulu... 46 8.4 KOULUMATKAT... 46 8.4.1 Helsingin peruskoulut... 46 8.4.2 Yhtenäiskoulu... 47 8.5 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJATOIMINTA... 47 8.5.1 Helsingin peruskoulut... 47 8.5.2 Yhtenäiskoulu... 47 9 YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA... 47 9.1... 47 9.2 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 47 9.2.1 Helsingin peruskoulut... 47 9.2.2 Yhtenäiskoulu... 48 9.3 KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ... 49 9.3.1 Esi- ja perusopetuksen yhteistyö: Helsingin peruskoulut... 49 9.3.2 Yhtenäiskoulu... 49 9.4 YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN AIKANA JA PÄÄTTÖVAIHEESSA... 49 9.4.1 Helsingin peruskoulut... 49 9.4.2 Yhtenäiskoulu... 50 9.5 YHTENÄISKOULUN TEKEMÄ YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA... 51 9.6 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUSSA... 51 9.7 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ YHTENÄISKOULUSSA... 51 10 ARVIOINTI... 52 10.1 OPPILAAN JA OPISKELIJAN ARVIOINTI... 52 10.1.1 Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Helsingin peruskouluissa... 52 10.1.2 Opiskelijan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Helsingin lukioissa... 53 10.1.3 Oppilaan ja opiskelijan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Yhtenäiskoulussa... 53 10.2 OPPILAAN ITSEARVIOINTI... 53 10.2.1 Helsingin peruskoulut... 53 10.2.2 Yhtenäiskoulu... 54 10.3 TYÖSKENTELYN ARVIOINTI... 54 10.3.1 Helsingin peruskoulut... 54 10.3.2 Yhtenäiskoulu... 54 10.4 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI... 55 10.4.1 Helsingin peruskoulut... 55 10.4.2 Yhtenäiskoulu... 55 10.5 ARVIOINTI LUKIOSSA... 55 10.5.1 Oppiaineen kurssien arviointi... 55 10.5.2 Itsenäinen opiskelu... 56 10.5.3 Opinnoissa eteneminen ja etenemiseste... 57 10.5.4 Arvioinnin suorittaminen ja siitä tiedottaminen... 57 10.5.5 Siirtyminen pitkästä lyhyeen oppimäärään tai päinvastoin... 58 10.5.6 Hyväksilukeminen oppiaineessa... 58 10.5.7 Diagnosoitujen vammojen yms. huomioonottaminen arvioinnissa... 59 10.5.8 Oppiaineen oppimäärän suoritus ja arviointi... 59 4
10.5.9 Lukion oppimäärän suoritus... 60 10.5.10 Lukion antamat todistukset... 61 10.5.11 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu... 61 10.6 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN ARVIOINTI... 61 10.6.1 Helsingin peruskoulut... 61 10.7 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPPILAAN ARVIOINTI... 61 10.7.1 Helsingin peruskoulut... 61 10.8 MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ÄIDINKIELI... 62 10.8.1 Helsingin peruskoulut... 62 10.9 OPINNOISSA ETENEMISEN JA VUOSILUOKALLE JÄTTÄMISEN PERIAATTEET... 62 10.9.1 Helsingin peruskoulut... 62 10.9.2 Yhtenäiskoulun lukio... 63 10.10 OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN ETENEVÄ OPPILAS... 63 10.10.1 Helsingin peruskoulut... 63 10.11 VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS... 64 10.11.1 Helsingin peruskoulut... 64 10.12 PÄÄTTÖARVIOINTI... 64 10.12.1 Päättöarvioinnin periaatteet Helsingin peruskouluissa... 64 10.12.2 Yhtenäiskoulun lukio... 64 10.13 TODISTUKSET... 65 10.13.1 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Helsingin peruskouluissa... 65 10.14 VIRHEEN KORJAAMINEN... 66 10.15 MUUTOKSENHAKU... 66 10.16 KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI... 67 10.16.1 Helsingin lukioissa... 67 10.16.2 Yhtenäiskoulu... 67 OPPIAINEOSA... 69 OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI... 69 11 AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN... 69 11.1 IHMISENÄ KASVAMINEN... 69 11.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... 70 11.3 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO... 70 11.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS... 70 11.5 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA... 71 11.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMINEN... 71 11.7 IHMINEN, TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA... 71 12 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 71 12.1 SUOMI ÄIDINKIELENÄ... 71 12.2 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 97 13 KIELET... 121 13.1 TOINEN KOTIMAINEN KIELI... 123 13.1.1 Ruotsi B-kielenä... 123 13.2 VIERAAT KIELET... 132 13.2.1 Englanti... 132 13.2.2 Ranska A2-kielenä... 153 13.2.3 Ranska B2-kielenä... 166 5
13.2.4 Ranska B3-kielenä... 167 13.2.5 Saksa B2-kielenä... 168 13.2.6 Saksa B3-kielenä... 171 14 MATEMATIIKKA... 172 14.1 MATEMATIIKKA PERUSKOULUSSA... 172 14.2 LUKION MATEMATIIKKA... 187 14.2.1 Matematiikan pitkä oppimäärä... 187 14.2.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä... 193 15 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET... 198 15.1 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 198 15.2 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 204 15.2.1 Biologia ja maantieto... 205 15.2.2 Biologia... 209 15.2.3 Maantieto... 219 15.3 FYSIIKKA JA KEMIA... 228 15.3.1 Fysiikka ja kemia... 230 15.3.2 Fysiikka... 232 15.3.3 Kemia... 242 15.4 TERVEYSTIETO... 250 16 KATSOMUSAINEET... 258 16.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO... 258 16.2 ORTODOKSINEN USKONTO... 275 16.3 OPPILAAN OMA USKONTO... 289 16.4 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 289 17 PSYKOLOGIA... 307 18 FILOSOFIA... 312 19 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI... 316 19.1 HISTORIA... 316 19.2 YHTEISKUNTAOPPI... 329 20 TAITO- JA TAIDEAINEET... 337 20.1 MUSIIKKI... 338 20.2 KUVATAIDE... 349 20.3 KÄSITYÖ... 368 20.4 LIIKUNTA... 376 20.5 KOTITALOUS... 388 20.6 DRAAMA JA TEATTERI... 391 21 TIETOTEKNIIKKA... 392 22 OPPILAAN JA OPISKELIJAN OPINTOJEN OHJAUS... 394 22.1 OPPILAANOHJAUS... 394 22.2 OPINTO-OHJAUS... 395 23 VALINNAISET AINEET... 399 LIITE 1. KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA... 408 6
LIITE 2. PERUSKOULUN TODISTUKSET... 411 LIITE 3. YHTENÄISKOULUN TIETOSTRATEGIA... 418 7
YLEINEN OSA 1 Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta 1.1.1 Helsingin peruskoulut Jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta. 1.1.2 Helsingin lukiot Arvostetaan monipuolista yleissivistystä ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen, tuetaan myönteistä kasvua aikuisuuteen. Rakennetaan suomalaista kulttuuria ja identiteettiä, edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja edistetään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta; ei hyväksytä väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Pidetään huolta turvallisesta opiskelu- ja työympäristöstä sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Kouluyhteisössä vahvistetaan osallisuutta ja vastuunottoa, hyvää käytöstä ja yhteistyötä. Toimitaan elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää tulevaisuutta rakentaen. 1.1.3 Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulussa arvostetaan ajattelun taitoja, luovaa rohkeutta ja tervettä kriittisyyttä, rehellisyyttä, ystävällisyyttä ja hyviä tapoja. Koko kouluyhteisössä pyritään oman ja toisten työnteon arvostamiseen, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja oman ympäristön vaalimiseen. Opiskelijoiden, kotien ja koulun henkilökunnan yhteistyöllä pyritään luomaan opiskeluun kannustava ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja kehittää itseään parhaalla mahdollisella tavalla. 8
1.2 Koulun toiminta-ajatus Yhtenäiskoulu on 12-vuotinen yhtenäinen yleissivistävä koulu, jossa annetaan peruskoulu- ja lukio-opetusta. Tavoitteena on nuoren ihmisen kehityksen ja kasvun kokonaisvaltainen tukeminen koko koulunkäynnin ajan. Koulun suvaitsevainen ja ystävällinen henki syntyy eri-ikäisten oppilaiden ja eri kouluasteiden opettajien luontevasta yhteistyöstä ja yhdessäolosta, joka luo kouluun perhemäisen ilmapiirin. Yhtenäiskoulu on suvaitsevainen ja ystävällinen koulu, jossa jokainen on yksilö. ta rohkaistaan arvostamaan kulttuuria, olemaan oma itsensä ja astumaan esiin. Koulun tavoitteena on herättää nuoressa halu tehdä työtä itsensä kehittämiseksi sekä kasvattaa häntä toisten ihmisten ja ympäristön kunnioittamiseen ja huomioon ottamiseen. 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulussa noudatetaan opetustoimen lainsäädännön ja Helsingin yleissivistävän koulutuksen toiminnallisia tavoitteita sekä johtokunnan ja opettajakunnan hyväksymiä koulun omia tavoitteita. Yhtenäiskoulun perustehtävä on ohjata oppilaita hankkimaan ja jäsentämään tietoa, lisätä oppilaiden arvostusta työntekoa ja koulutusta kohtaan sekä tukea heidän kasvuaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä ilmaisukykyiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, jolla on positiivinen suhde ympäristöön ja kulttuuriin. 1.3.1 Lainsäädännössä asetetut tavoitteet Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana (Perusopetuslaki 2..) Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. (Lukiolaki 2. ). 1.3.2 Helsingin kaupungin yleissivistävän koulutuksen toiminnalliset tavoitteet 1. Korkeatasoiset koulutuspalvelut ja oppiminen 9
2. Sosiaalinen eheys ja osallisuus 3. Kestävä kehitys 4. Talouden tasapaino 1.3.3 Yhtenäiskoulun pedagogiset tavoitteet Yhtenäiskoulussa halutaan opettaa nuori arvostamaan itseään ja muita ihmisiä sekä kunnioittamaan luontoa. Kautta koko kouluajan häntä kasvatetaan vastuuseen itsestään, toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Kaikessa opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa pyritään kehittämään oppilaan ajattelun ja tiedonhallinnan taitoja, tiedonhalua ja aktiivisuutta. Mm. yhteisillä projekteilla ja eri aineiden rajoja ylittämällä häntä opetetaan kokonaisuuksien hahmottamiseen ja olennaisen löytämiseen. Keskeinen tavoite on myös oppilaan vuorovaikutustaitojen ja luovuuden kehittäminen. Oppilaan itsetuntoa pyritään vahvistamaan runsaiden onnistumisen kokemusten avulla ja rohkaisemalla myös epäonnistumisten kautta oppimiseen ja kasvamiseen. Nuori halutaan opettaa työskentelemään tavoitteellisesti ja tuntemaan työn iloa. Jokaisen oppilaan yksilöllisyys pyritään ottamaan huomioon. Koulun tavoitteena on nuoren fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä yksilönä että kouluyhteisön jäsenenä. 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys 2.1.1 Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 10
2.1.2 Helsingin lukiot Helsingin lukioissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppija on aktiivinen subjekti. Oppiminen edellyttää tavoitteellista opiskelua vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Opettaja opettaa ja ohjaa opiskelua. Oppiminen nähdään ongelmanratkaisua sisältävänä prosessina, jossa oppija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun sekä muokkaa oppimaansa. Oppimisessa keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä uuden tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltaista; siihen vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Oppiminen on tilannesidonnaista. Siihen vaikuttavat sekä koulun tarjoama että yhteiskunnallinen ympäristö. Opiskelijan kulttuurisessa ja sosiaalisessa elinpiirissä syntyneet kokemukset ovat oppimisen lähtökohta. Oppiminen puolestaan avaa mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. 2.1.3 Yhtenäiskoulu on aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä, jäsentäjä ja esittäjä. Tavoitteena on, että hän tottuu tekemään opintojensa eteen työtä, jolla on niin tiedollisia, eettisiä kuin esteettisiäkin tavoitteita, ja oppii myös nauttimaan työnteosta. Oppiminen on oppilaan oma prosessi ja sen tulokset ovat oppilaan omaisuutta. Vastuu oppimisesta siirtyy kouluvuosien aikana yhä enemmän oppilaalle itselleen. Asettamalla sekä omalle työlleen että oppilaan työskentelylle korkeat vaatimukset opettaja osoittaa kunnioittavansa oppilasta ja luottavansa hänen oppimiskykykyynsä. Opettaja antaa tietoa ja johdattaa sen lähteille, mutta ennen kaikkea hän on oppilaan ohjaaja, oppimisprosessin ja tiedonhankinnan tukihenkilö sekä keskustelukumppani, joka ottaa myös oppilaan yksilöllisyyden huomioon. Opettajan käyttämät työmuodot auttavat oppilasta rakentamaan omaa ymmärrystään ja soveltamaan oppimaansa. 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri 2.2.1 Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. 11
Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita tuetaan ja edistetään heidän oman äidinkielensä ja kulttuurinsa tuntemusta hyödyntämällä Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia koulun ulkopuolella. Maahanmuuttajaoppilaita rohkaistaan kertomaan kulttuuristaan ja arjestaan ja heidän perheensä ovat koulutyössä mukana. Oppilaan- ja opiskelijan tuntemusta korostetaan niin pitkäaikaisilla kuin juuri Yhtenäiskouluun tulleillakin lapsilla ja nuorilla. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. 2.2.2 Helsingin lukiot Helsingin lukioissa opiskeluympäristöä kehitetään määrätietoisesti. Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen. Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan varhain ja toimitaan niiden voittamiseksi. Helsingin lukioissa opiskeluympäristön tehtävänä on tukea myönteistä opiskeluasennetta ja edistää opiskelijan osallisuutta ja hyvinvointia. Opiskeluympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristöjä ja koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Vastuu opiskeluympäristöstä on koulun henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Yhteistyö huoltajien kanssa on osa hyvää opiskeluympäristöä ja sen kehittämistä. Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ja toimintaa ohjaavien arvostusten kokonaisuus. Toimintakulttuuriin vaikuttavat sekä koulun ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Kaikki yhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Helsingin lukioissa tavoitteena on toimiva vuorovaikutus sekä avoin, myönteinen ja rauhallinen ilmapiiri. Toista kunnioittava, rehellinen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on toimintakulttuurin ydin. 12
Helsingin lukioissa kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, yhteistyötä ja osallisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuun ottoa omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä. 2.2.3 Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulun fyysisen oppimisympäristön muodostaa valoisa, luonnonkauniilla paikalla sijaitseva koulurakennus keskellä Käpylän idyllistä pientaloaluetta. Koulun piha tarjoaa hyvät leikki- ja liikuntapaikat nuorimmille oppilaille. Koulun sisustuksessa pyritään viihtyisyyteen ja esteettisyyteen muun muassa asettamalle esille oppilaiden töitä. Samalla ohjataan opiskelijoita arvostamaan omaa ja toisten työtä sekä esitellään koulun toimintaa koulussa vieraileville. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu olennaisena 12 eri ikäluokan läsnäolo koulussa. Pienten ja isojen yhdessäolon kautta nuoremmat oppilaat oppivat kunnioittamaan isompiaan ja vanhemmat suojelemaan pienempiään. Lapsuuden suojelu ja varttuvan nuoren kasvattaminen iän myötä yhä suurempaan vastuuseen kulkevat Yhtenäiskoulussa käsi kädessä. Nivelkohdat ala-asteelta yläasteelle ja yläasteelta lukioon ovat saumattomia, ja myös eri kouluasteiden opettajat ovat läsnä oppilaiden elämässä luokkaasteesta riippumatta. Kaikkien ikäluokkien läsnäolo niin koulun arjessa kuin juhlissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa tekee Yhtenäiskoulusta perhemäisen yhteisön, jossa on lämmin, välitön, ystävällinen ja avoin henki. Yhteys eri ikäluokkien välillä jatkuu koulunkäynnin jälkeenkin. Koulun entiset oppilaat vierailevat koulussa ja toimivat usein sijaisina. Senioriyhdistys Ynkin kasvatit ry. järjestää senioripäiviä, joissa entiset oppilaat käyvät kertomassa nykyisille lukiolaisille omasta kouluajastaan sekä myöhemmistä vaiheistaan. Koulun tilojen ahtaudesta huolimatta ilmapiiri koulussa on rauhallinen, turvallinen ja viihtyisä. Opettajainhuoneen ovet ovat koko ajan avoinna myös oppilaille. Tietotekniikan tilojen, musiikkiluokan, kuvataideluokan ja muunkin yhteisen omaisuuden käytössä oppilaille annetaan vastuuta ja itsenäisyyttä, ja he ovat osoittautuneet sen arvoisiksi. Koulu on osa Käpylää ja käpyläläisyys näkyy koulussa monin tavoin. Suuri osa oppilaista tulee kouluun lähialueelta. Käpyläläiset taiteilijat ja eri ammattien edustajat antavat usein panoksensa koulun elämään sekä juhlissa että arjessa. Tämä yhteistyö tukee sitä poikkitieteellisyyttä ja taiteellisuutta, joka perinteisesti kuuluu Yhtenäiskoulun henkeen. Myös yhteistyö esim. yhdyskuntaklubin, urheiluseurojen, käpyläläisten lehtien sekä alueen muiden koulujen ja päiväkotien kanssa on aktiivista. Koulun sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä takaa mahdollisuudet laajentaa oppimisympäristöä myös koulun ulkopuolelle. Retket erilaisiin kaupunki-, kulttuuri- ja luonnonympäristöihin kuuluvat koulun elämään. Tietoverkkojen kautta pidetään yhteyttä myös muiden maiden kouluihin. Kansainvälisyyttä tuovat myös ulkomaiset vierailijat sekä syntyperältään ulkomaalaiset kielten opettajat. Perhe on koulun tärkein keskustelukumppani. Koulu järjestää runsaasti tilaisuuksia, joissa vanhemmat voivat tutustua kouluun ja osallistua keskusteluun kouluyhteisön kehittämisestä. Vanhemmat seuraavat koulun arkea koulun verkkosivulla ilmestyvästä viikkotiedotteesta, joka sanoin ja kuvin kertoo koulun elämästä. Viikkotiedote menee sähköpostitse joka perjantai suurimmalle osalle vanhemmista sekä myös koulun henkilökunnalle ja oppilaille. 13
Vanhempainyhdistys, johon jokainen koulun vanhempi automaattisesti kuuluu, avustaa ja tukee koulun toimintaa sekä henkisesti että taloudellisesti. Se järjestää kasvatusaiheisia keskustelutilaisuuksia, myyjäisiä ja tempauksia sekä monenlaista virkistystoimintaa niin oppilaille kuin henkilökunnallekin. Vanhempainyhdistyksen joka kevät järjestämät toukobileet takaavat sen, että kontaktit säilyvät myös entisiin oppilaisiin ja opettajiin. Yhtenäiskoulun kasvatustavoitteisiin sitoutuvat kaikki koulussa työskentelevät. Ongelmatilanteisiin, häiriöihin ja kiusaamisiin puututaan välittömästi, ja ongelmat ratkaistaan avoimesti yhdessä keskustellen. Työrauhaa, hyviä käytöstapoja ja hyvää ilmapiiriä vaalitaan joka hetki kaikessa koulun toiminnassa. Koulua kehitetään yhdessä kasvuympäristöksi, joka mahdollisimman monipuolisesti tukee oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Toimivat ihmissuhteet sekä opintojen ja yhdessäolon kautta saatavat tiedot, taidot ja elämykset rakentavat yhtenäiskoululaisen arjesta hyvää lapsuutta ja nuoruutta. 2.3 Opetusmenetelmät ja työtavat 2.3.1 Helsingin peruskoulut Helsingissä peruskoulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. 2.3.2 Helsingin lukiot Helsingin lukioissa opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne vahvistavat koulun arvoja ja auttavat saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon yksilölliset erot ja opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä painotetaan ja hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen tehtävänä on tukea monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, kehittää oppimaan oppimisen taitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjota tilaisuuksia elämykselliseen ja luovaan toimintaan. 14
2.3.3 Yhtenäiskoulu Yhtenäiskoulussa suositaan opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotka aktivoivat oppilaita työskentelemään tavoitteellisesti ja kehittävät tietojen hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Työtavat valitaan ryhmän ja opiskeltavan aineen päämäärien mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas voi tuntea työn iloa ja hänessä herää halu tutkia, kokeilla ja luoda uutta. Valituilla opetusmenetelmillä ja työtavoilla pyritään kasvattamaan oppilaita omatoimisiksi ja yhteistyökykyisiksi. Oppilaat ja opettajat toteuttavat yhdessä projekteja, jotka liittyvät opetuksessa keskeisiin aihekokonaisuuksiin. Projekteihin liittyvät mm. koko koulun yhteiset juhlat, tapahtumat ja teemapäivät sekä luokkien leirikoulut. 2.4 Oppilaiden osallisuus 2.4.1 Helsingin peruskoulut 2.4.2 Helsingin lukiot Helsingin peruskouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. 2.4.3 Yhtenäiskoulu Helsingin kaupungin lukioissa opiskelijat ovat työyhteisön jäseniä, joilla on sekä vastuuta yhteisöstä että mahdollisuus vaikuttaa monipuolisesti koulun toimintaan. Tavoitteena on luoda jokaiseen lukioon toiminnalliset rakenteet, jotka edistävät opiskelijoiden aktiivista osallisuutta koulussa ja yhteiskunnassa. kuntatoiminta on tärkeä osa lukioiden toimintakulttuuria. Osallistumalla ja vaikuttamalla opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta ja harjaantuvat toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Koska Yhtenäiskoulu on pieni, yksisarjainen koulu, kaikkien kouluyhteisön jäsenien osallisuus on luonnollinen asia. Oppilaiden ja opettajien välillä on suora ja välitön keskusteluyhteys. Lukiolaisten näkemyksiä kuullaan säännöllisissä tapaamisissa lukiolaisten sekä ryhmänohjaajien, opettajakunnan ja rehtorin kanssa. Ylimpien luokkien oppilaat pitävät 15
nuorempiaan silmällä ja kantavat koulun vanhimpina vastuuta yhteisön pienimmistä. Vastuu opetuksen suunnittelusta on opettajilla, mutta oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua syventävien opintojen, valinnaiskurssien, jaksojen, teemapäivien, projektien ja tuntityöskentelyn suunnitteluun. Aihekokonaisuuksien ja läheisten oppiaineiden opetuksen suunnittelu tapahtuu aineenopettajien yhteistyönä. Peruskoulun ja lukion oppilaat kuuluvat oppilaskuntiin, joiden ohjaajat nimetään vuosittain koulun työsuunnitelmassa. kunnat tarjoavat oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. kunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, aktivoida oppilaita itsensä kehittämiseen sekä järjestää kulttuuri- ja virkistystoimintaa, teemapäiviä, juhlia, päivätyökeräyksiä ja muuta koulun tavoitteiden mukaista toimintaa. Kummallakin oppilaskunnalla on hallitus, joka valitaan vuosittain. kunnan hallitukset kokoontuvat vähintään kerran jaksossa. Hallituksen edustajia on läsnä opettajien kokouksissa tiedottamassa oppilaskunnan toiminnasta, ottamassa kantaa ja kertomassa mielipiteensä opettajakunnalle erityisesti heitä koskevissa asioissa. Sekä yläasteen että lukion oppilaskunnalla on edustajansa koulun johtokunnan kokouksissa. Oppilaat osallistuvat tarpeen mukaan myös esimerkiksi koulun eri työryhmien työskentelyyn. Tukioppilastoiminta on osa peruskoulun oppilaskunnan toimintaa. Tavoitteena on edistää jokaisen oppilaan hyvinvointia ja viihtymistä koulussa tutustuttamalla oppilaita toisiinsa sekä luomalla turvallista ja avointa ilmapiiriä, jossa oppilas voi luottaa itseensä ja toisiin. Esimerkkeinä tästä toiminnasta mainittakoon Käpylän yhdyskuntaklubin kanssa yhteistyössä toteutettavat pienet leirikoulut Meriharjussa sekä kummitoiminta kuudesluokkalaisten ja ensimmäisen luokan oppilaiden kesken. Lukiossa oppilaskunta järjestää yhteisiä juhlia ja vapaa-ajan toimintaa. tutorit auttavat uusia lukiolaisia opintojen suunnittelussa. Eri ikäluokilla on koulun juhlissa perinteiset roolinsa. Näiden traditioiden kautta Yhtenäiskoulun nuoret saavat opiskeluunsa perspektiivejä ja jatkuvuutta. He kokevat yhteisyyttä, näkevät oman kasvunsa koulun kokonaisuutta vasten sekä oppivat nauttimaan ja olemaan ylpeitä edistymisestään. Eri ikäluokkien vuorovaikutus edistää nuorten kasvurauhaa ja opettaa heitä vastuuseen toisistaan. 3 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1 Tuntijako 3.1.1 Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. 16
Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1-2 vuosiluokilla 3-4 vuosiluokilla 5-6 vuosiluokilla 7-9 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vähintään 23 vuosiviikkotuntia vähintään 24 vuosiviikkotuntia vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa 17
3.1.2 Yhtenäiskoulun peruskoulu TAULUKKO Yhtenäiskoulun peruskoulun tuntijako Suomenkieliset peruskoulut tuntijako Kertymä Helsingissä Koulun tuntijako Ei opeteta ao. vuosiluokalla VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (Hki) 14 14 5 9 42 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 6 4 5 3 3 3 44 A-kieli (Hki) 8 8 16 A-kieli sis. varh. opetus 1. ja 2. lk:lla 1 1 2 2 2 2 2 3 3 18 B-kieli (Hki) 6 6 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka (Hki) 6 12 4 10 32 Matematiikka 3 3 5 5 5 4 3 3 4 35 Ympäristö- ja luonnontieto (HKI) 4 5 9 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 4 11 Biologia ja maantieto (HKI) 3 7 10 Biologia ja maantieto 1 2 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia (HKI) 2 7 9 Fysiikka ja kemia 1 1 3 2 2 9 Terveystieto (HKI) 3 3 Terveystieto 1 2 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (HKI) 2 4 2 3 11 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi (HKI) 3 7 10 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 2 3 10 Musiikki (HKI) 2 2 2 1 7 Musiikki 2 2 1 1 2 2 1 11 Kuvataide (HKI) 2 2 2 2 8 Kuvataide 2 2 1 1 2 1 2 11 Käsityö (HKI) 2 2 4 3 11 Käsityö 1 1 2 2 2 2 3 13 Liikunta (HKI) 4 4 4 6 18 Liikunta 2 2 3 3 3 3 2 2 2 22 Taito-ja taideaineiden välys (HKI) 2 4 5 1 12 Taito-ja taideaineiden välys 1 1 Taito- ja taideain. yht. (HKI) 12 14 17 13 Taito- ja taideain. yht. 14 14 17 13 58 Kotitalous (HKI) 3 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus (HKI) 2 Oppilaanohjaus 1 1 2 Valinnaiset aineet (HKI) 1 12 Valinnaiset aineet 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä(hki) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärät Helsingissä 21 21 24 25 26 26 30 30 30 233 Vapaaehtoinen A-kieli 6 6 Vapaaehtoinen A-kieli (HKI) 2 2 2 2 3 3 14 18
3.1.3 Yhtenäiskoulun lukio TAULUKKO: Yhtenäiskoulun lukion tuntijako LUKIO Yhtenäiskoulussa opetettavat aineet Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 3 Englanti A 6 3 1 Ranska A 6 4 Ruotsi B1 5 2 1 Ranska B2 8 1 Saksa B2 8 1 Ranska B3 8 1 Saksa B3 8 1 Pitkä matematiikka 10 5 Lyhyt matematiikka 6 2 2 Biologia 2 4 1 Maantieto 2 2 Fysiikka 1 8 1 Kemia 1 4 3 Terveystieto 1 2 Uskonto (UE) 3 2 3 Uskonto (UO) 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 2 2 Psykologia 1 4 1 Historia 4 2 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 1 Musiikki 1-2 4 2 Kuvataide 1-2 3 8 Draama ja teatteri 2 Liikunta 2 3 6 Tietotekniikka 4 Opinto-ohjaus 1 1 5 Soveltavat kurssit Lukio-opiskelijan on sisällytettävä opinto-ohjelmaansa kursseja opetussuunnitelman määräämällä tavalla: Pakollisia kursseja 47-51 Syventäviä kursseja vähintään 10 Soveltavia kursseja vapaasti YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 kurssia 19
3.2 Kieliohjelma 3.2.1 Helsingin peruskoulut Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A- kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004. 3.2.2 Helsingin lukiot Helsingin kaupungin lukioiden kielitarjonta on monipuolinen. Lukioissa tarjolla olevat A-kielet ovat englanti, ruotsi, saksa, ranska ja venäjä. B1- kielinä tarjotaan ruotsia ja englantia ja muina B-kielinä saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, italiaa ja latinaa. Lukiot voivat lisäksi tarjota kursseja muissa kielissä. Helsingissä toimivien yksityisten ja valtion lukioiden sekä aikuislukioiden kieliohjelmat täydentävät kaupungin lukioiden kielitarjontaa. A-kielen opetusta järjestetään em. kielten lisäksi espanjan kielessä. Kielten tarjonta, opetusryhmien muodostuminen sekä opiskelun jatkuvuus turvataan lukioiden yhteistyöllä ja kaupungin toisen asteen yhteistä kurssitarjontaa hyödyntäen. 3.2.3 Yhtenäiskoulu Kaikille yhteinen A- kieli on englanti ja sen opetus aloitetaan kolmannelta luokalta. Ensimmäisellä ja toisella luokalla annetaan varhennettua kielenopetusta. Vapaaehtoinen A-kieli on ranska ja sen opetus aloitetaan neljänneltä luokalta. 20
B1-kieli on ruotsi ja sen opetus aloitetaan seitsemänneltä luokalta. B2-kielet ovat saksa ja espanja ja niiden opetus aloitetaan kahdeksannelta luokalta. Peruskoulu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lukio A-englanti 1vt* 1vt* 2vt 2vt 2vt 2vt 2vt 3vt 3vt 6P+3SYV+1SOV A-ranska 2vt 2vt 2vt 2vt 3vt 3vt 6P+2SYV+3SOV B1-ruotsi 2vt 2vt 2vt 5P+2SYV+1SOV B2-espanja 2vt 2vt * * B2-saksa 2vt 2vt 8 SYV+1SOV B3-ranska 8 SYV+1SOV B3-saksa 8 SYV+1SOV *Varhennettu kielenopetus * * Yhtenäiskoululla on toimiva yhteistyö lähellä sijaitsevan Helsingin luonnontiedelukion kanssa. Se tarkoittaa sitä, että lukiolaiset voivat suorittaa B2- tai B3 -espanjan kielen kurssit Helsingin luonnontiedelukiolaisten kanssa yhteisesti. Kieliryhmien aloituskoko on 10-15 oppilasta (Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 17.12.2002). Jos ala-aste on suurpiirin ainoa koulu, joka tarjoaa tiettyä kieltä, aloituskoko on 15 oppilasta. Jos kieltä tarjotaan suurpiirin useammalla ala-asteen koululla, voi kieliryhmän aloittaa pienemmällä oppilasmäärällä, ei kuitenkaan vähemmällä kuin 10 oppilaalla. Aloituskoko määritellään vuosittain yhteistyössä suurpiirin koulujen kesken. Toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain tarkka kieliryhmien aloituskoko. Alaluokilla alkanut kaikille yhteinen A-englanti ja A-ranska sekä vapaaehtoinen A-ranska ja englanti voidaan opettaa yläasteella samassa ryhmässä. Opetusta voidaan antaa kaikilla peruskoulun luokka-asteilla lyhyinä jaksoina myös koulussa opetettavalla vieraalla kielellä. 3.3 Koulun painotukset Yhtenäiskoulussa arvostetaan erityisesti kulttuuria ja luovaa toimintaa, mikä näkyy esimerkiksi valinnaiskurssitarjonnassa sekä koulun juhlissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Peruskoulun valinnaiskurssit on esitelty oppiaineosan viimeisessä luvussa. Koulun lähiympäristö Käpylä tarjoaa paljon kulttuurikontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia, joita koulu käyttää aktiivisesti hyväkseen. Yhtenäiskoulussa pidetään jatkuvuutta kasvatus- ja opetustyön perustana. 12-vuotinen koulu takaa lämpimät, kehittyvät ihmissuhteet ja tarjoaa 21
turvallisen opiskeluympäristön, jossa nuori voi suunnata energiansa olennaiseen. 3.4 Oppilaaksiotto 3.4.1 Helsingin peruskoulut Ensisijaiset oppilaaksi ottamisen yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita: Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia Yhtenäiskoulussa Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 22
Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto Koulumatkaan liittyvät tekijät Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa: Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998 1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. Jos lukuvuonna 1998 1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Oppilaat joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. 3.4.1.1 Valmistava opetus 3.4.2 Yhtenäiskoulu Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti Oman suurpiirin valmistava luokka Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa. Seuraavaksi valinnassa otetaan huomioon koulumatkan pituus, koulumatkan turvallisuus ja kouluun pääsy julkisilla kulkuneuvoilla tässä järjestyksessä. Lukion opiskelijoilla on vapaa oikeus hakeutua haluamaansa lukioon. Jos Yhtenäiskoulun lukioon hakeutuvia on enemmän kuin opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusopetuksen tai lisäopetuksesta annetun todistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen (A1-kieli), uskonnon tai elämänkatsomustiedon historian ja 23
yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon sekä terveystiedon arvosanojen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. 3.5 Muut opetusjärjestelyt Yhtenäiskoulun työvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Peruskoulun yläasteella ja lukiossa oppiaineet on kurssitettu. Muutamissa aineissa kurssit on jaettu useamman jakson ajalle. Koko koulun lukujärjestys on joka jaksossa erilainen, koska Yhtenäiskoulussa samat opettajat voivat opettaa eri kouluasteilla. 3.6 Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Lukiossa kursseja on mahdollisuus perustellusta syystä suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Itsenäisen opiskelun toteutuminen riippuu kurssin luonteesta ja sisällöstä sekä edellyttää, että opiskelija on aineen aikaisemmilla kursseilla osoittanut olevansa kypsä itsenäiseen työskentelyyn. Kaikki kurssit eivät sovellu itsenäisesti opiskeltaviksi. Ohjatussa itsenäisessä opiskelussa opiskelijalle annetaan erilaajuisia tehtäviä, joiden suorittamisessa häntä ohjataan kontaktitunneilla. Poikkeustapauksissa jotkut kurssit voidaan suorittaa pelkästään tenttimällä. Etäopiskeluun tarvitaan rehtorin lupa sekä neuvottelu kunkin aineen opettajan kanssa siitä, miten kurssien suorittaminen toteutetaan. 3.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt Yläasteen yhteistyökumppanina on mm. Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Kullervonkadun yksikkö, joka on vakiintunut 9. luokan tutustumiskohteeksi. Lukion oppilaille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa opintoja muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Nämä opinnot voidaan hyväksyä lukion kursseiksi, mikäli ne vastaavat ao. aineen kurssivaatimuksia. Yhtenäiskoulun lähin yhteistyöoppilaitos on Helsingin luonnontiedelukio, jonka kanssa on vuosittain yhteisiä kursseja (esim. B3-espanja, tutor-kurssi opo-kurssina). Rehtorit sopivat lukuvuoden alussa tarkemmin tila- ja opetusym. järjestelyistä. 4 Ohjauksen järjestäminen 4.1 Ohjaustoiminta 4.1.1 Helsingin peruskoulut Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. 24
Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. 4.1.2 Helsingin lukiot Opiskelijoiden yksilölliset ohjaukselliset tarpeet ovat ohjaustoiminnan lähtökohta. Tavoitteena on tukea lukio-opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa. Ohjaus tukee opiskelijaa lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä henkilökohtaisissa opiskelun ja elämäntilanteen kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelija oppii ymmärtämään, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun. Helsingin lukioissa ohjauksen toteuttamiseen osallistuu koko opettajakunta. Lukio laatii ohjaussuunnitelman, josta käyvät ilmi ohjausta toteuttavat henkilöt, heidän tehtävänsä ja vastuualueensa. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan ohjauksen muodoista ja ohjausta antavien henkilöiden tehtäväjaosta. Ohjaussuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain. 4.1.3 Yhtenäiskoulu Peruskoulun oppilaanohjauksen tavoitteena on auttaa oppilasta oppimaan oppimisessa sekä opiskeluun liittyvissä valintaja päätöksentekotilanteissa. olla tukemassa henkilökohtaisissa koulunkäyntiin ja liittyvissä kysymyksissä aina, kun oppilas tukea tarvitsee. auttaa erityisesti opintojen päättövaiheessa, jolloin opiskelija pohtii jatkokoulutuspaikkaa tai muulloin kouluaikana, jos opinnot eivät suju halutulla tavalla. seurata ja tukea oppilaan hyvinvointia jatkuvasti. Ohjauksen kokonaistavoitteena on, että oppilaan opinnot sujuvat omat henkilökohtaiset lähtökohdat huomioon ottaen mahdollisimman hyvin tähtäimenä jatkokoulutuspaikka oppivelvollisuuden päättyessä. Lukion ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoite on auttaa opiskelijoita oppimaan oppimisessa sekä lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa koko lukion ajan 25
olla tukemassa henkilökohtaisissa opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä aina, kun opiskelija tukea tarvitsee auttaa ura- ja elämänsuunnittelussa erityisesti opintojen päättövaiheessa, jolloin opiskelija pohtii jatkokoulutuspaikkaa tai muulloin lukion aikana, jos opinnot ovat vaarassa keskeytyä seurata ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia jatkuvasti kehittää ja ylläpitää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä lukio-opintojen ajan Ohjauksen kokonaistavoitteena on, että opiskelijan lukio-opinnot sujuvat jokaisen opiskelijan omat henkilökohtaiset lähtökohdat huomioon ottaen. Erityisopettajan pitämät kurssit kuvataan opetussuunnitelman luvussa 9 opinto-ohjauksen kurssien yhteydessä. 4.2 Opinto-ohjaus 4.2.1 Helsingin peruskoulut Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. 4.2.2 Helsingin lukiot 4.2.3 Yhtenäiskoulu Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä. Opintoohjaaja suunnittelee ohjauksen kokonaisuutta yhteistyössä rehtorin, ryhmänohjaajien, aineenopettajien, erityisopettajien ja muun kouluyhteisön jäsenten kanssa. Opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja opinto-ohjauksen kursseina. On tärkeää huolehtia opiskelijan mahdollisuudesta saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaajan erityisellä vastuulla on opiskelijoiden lukioaikaiseen opiskeluun liittyvien valintojen ohjaaminen sekä jatkokoulutus- ja elämänsuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Opiskelijan päätöksenteon ohjaus on koko lukioajan kestävä prosessi, johon varataan aikaa sekä henkilökohtaisena että ryhmäohjauksena. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään keskeisiä tietolähteitä sekä yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. 26