Kouluttautumisen kannustimet ja verotus Professori Panu Poutvaara Helsingin yliopisto
1. Johdanto Empiiriset tutkimukset: etenkin työikäisten miesten työn tarjonta on jokseenkin joustamatonta tuloveroasteen suhteen. Verotuksella voi olla merkittäviä dynaamisia vaikutuksia työn tarjontaan esimerkiksi koulutusvalintojen kautta. Vaikutukset riippuvat verotuksen progressiivisuudesta koulutusinvestointien luonteesta eri ammateissa toimimiseen liittyvistä ei-rahallisista tuotoista
2. Ei muuttoliikettä tai epävarmuutta Mikäli koulutuksen kustannukset koostuvat koulutusaikana menetetyistä palkkatuloista ja kaikkia tuloja verotetaan vakioisella rajaveroasteella, koulutuksen kustannukset tulevat efektiivisesti verovähennettyä. Jos työn tarjonta joustamatonta, niin vakioinen rajaveroaste ei vaikuta koulutusvalintaan.
Rahalliset koulutuskustannukset Mikäli rahalliset kustannukset ovat verovähennyskelpoisia, tai valtio tukee niitä suoraan samalla prosenttiosuudella kuin koulutuksen tuottoja verotetaan, niin tuloverotuksella on vaikutusta koulutukseen vain siinä määrin kuin työn tarjonta on joustavaa.
Progressiivinen verotus Progressiivinen verotus merkitsee, että saman bruttoelinkaaritulon lyhyempänä aikana ansaitsevan henkilön nettoelinkaaritulo jää pienemmäksi. Siten progressiivinen verotus pienentää kannustimia kouluttautua. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa on syytä huomioida koulutukselle annettava julkinen tuki opiskeluun liittyvä vaivannäkö tai ilo ja koulutettuna työskentelyyn liittyvät ei-rahalliset edut
3. Ei muuttoliikettä, tuotot epävarmoja Riskiä kaihtavat nuoret valitsevat pitemmän (lyhyemmän) koulutuksen epävarmuuden vallitessa, jos epävarmuus pienenee (kasvaa) koulutuksen pituuden mukana. Työttömyysriski suurempi heikommin koulutetuille Korkeasti koulutettujen palkkahajonta suurempi Yleisesti ottaen epävarmuus ajaa kohti suhteellisen riskittömiä koulutusvalintoja
Verotus ja riskinotto Eaton ja Rosen (1980) osoittavat, että mikäli tuloriskit kasvavat koulutuksen pituuden myötä niin ainakin maltillinen tulojen uudelleenjako lineaarisen verojärjestelmän kautta parantaa tehokkuutta. Progressiivisen verotuksen vaikutus on epäselvä.
4. Koulutuksen julkinen tuki Euroopassa koulutus rahoitettu pääosin julkisesti; mahdollisuuksien tasa-arvo Ilman epävarmuutta valtion takaama opintolaina olisi kuitenkin yksiselitteisesti tehokkaampi ratkaisu kuin verovaroilla rahoitettu koulutus. Epävarmuuden vallitessa koulutuksen julkinen rahoittaminen voi olla perusteltua
Henkisen ja fyysisen pääoman erot Henkinen pääoma sitoutunut sitä hankkineisiin ihmisiin, eikä sitä voida siirtää yhdestä ihmisestä toiseen. Epälikvidiä varallisuutta Yksilöt eivät voi hajauttaa erilaisiin henkisen pääoman muotoihin tekemiään investointeja samalla tavalla kuin esimerkiksi sijoituksia eri arvopapereihin
Yksityisen vakuutuksen puuttuminen Koska yksilöillä on itsestään parempaa tietoa kuin mahdollisella vakuutuksen tarjoajalla, vapaaehtoinen uravakuutus kärsisi ns. kielteisestä valikoitumisesta. Epäsymmetrinen informaatio läsnäolo voisi estää vapaaehtoisen tulovakuutuksen jopa silloin, kun kansalaisilla olisi lain mukaan mahdollisuus sitoutua maksamaan tietty osa tulevista tuloistaan vakuutuksenantajille. Julkinen tuki SAATTAA parantaa tehokkuutta
5. Työvoiman liikkuvuus ja yksityiset kannustimet Tuottavuuseroihin perustuva muuttoliike parantaa taloudellista tehokkuutta ja voi alentaa työttömyyttä Koulutuksen tuotot kasvavat Verokilpailu laskee etenkin ylempiä rajaveroasteita, nostaen siten koulutuksen yksityisiä tuottoja Lisää yksityisiä kannustimia investoida
6. Työvoiman liikkuvuus ja julkiset investoinnit Koulutuksen kansallinen rahoittaminen muuttuu yksittäisten valtioiden näkökulmasta vähemmän houkuttelevaksi Valtio joutuu investoimaan koulutukseen ennen kuin nuoret päättävät, missä he tulevaisuudessa työskentelevät Mahdollisuus vapaamatkustaa etenkin kalliiden koulutusohjelmien suhteen Julkisten varojen rajakustannus kasvaa
Valinnat eri alojen välillä Työvoiman lisääntynyt liikkuvuus rohkaisee valtioita tarjoamaan enemmän maaspesifejä koulutusohjelmia (Poutvaara 2004, 2008) Koulutustarjonnan vääristyminen kohti maaspesifejä taitoja Osa Euroopan integraation potentiaalisista tuottavuushyödyistä menetetään.
Koulutuksen rahoitustaakka Wildasin (2000) osoittaa, että koulutettujen muuttuessa liikkuvaksi koulutuksen rahoittamistaakalla on taipumus jäädä kouluttamattomien kannettavaksi. Koulutuksen kansallisen julkisen rahoittamisen voi odottaa kohtaavan poliittista vastustusta johtuen sen aikaansaamista regressiivisistä tulonsiirroista
Harmonisoinnin ongelmia Koska eri maissa on erilaiset koulutustarpeet, koulutustarjonnasta päättäminen unionitasolla olisi tehotonta. Eri maissa erilaiset traditiot koskien tutkintojen rakennetta ja sisältöä, johon harmonisointi pakottaisi puuttumaan Kansalaisten näkemykset tulojen uudelleenjaosta eroavat valtioiden välillä, samoin elintaso ja keskimääräiset ansiot
7. Hyvän julkisen rahoitusjärjestelmän ominaisuuksia Koulutuksen rahoitusjärjestelmän pitäisi sovittaa yhteen tehokkuutta parantava työvoiman vapaa liikkuvuus tulojen uudelleenjakopyrkimykset kansalliselle tasolle läheisyysperiaatteen mukaisesti jätettävä koulutuspolitiikka ja samanaikaisesti vältettävä muuttopäätösten vääristyminen verotuksessa tai etuuksissa olevien kansallisten erojen johdosta.
8. Tulosidonnainen opintolaina Opintolainaa maksettaisiin takaisin tiettynä osuutena tietyn tulotason ylittävistä tuloista. Takaisinmaksun katto kustannukset lisättynä riskipreemiolla Korko voisi joko vastata markkinakorkoa tai olla varustettu korkokatolla jos valtio haluaa myös tarjota vakuutuksen korkoepävarmuutta vastaan. Riskipreemiolla rahoitettaisiin takaisinmaksu niille, joiden tulot jäävät maksukynnyksen alapuolelle.
Edut ja haitat Koulutuksen rahoitus olisi korkeatuloisten näkökulmasta lainaa vastaava eikä veroluonteinen. Lainan tarjoama vakuutus pienempi kuin koulutusvakuutusmaksulla, mutta kielteinen valikoituminen vähäisempää Niille, jotka eivät elinaikanaan maksaisi lainaa kokonaan takaisin, tulosidonnainen opintolaina vastaisi veroasteen nousua Rohkaisisi kouluttautumista ja edistäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa.
9. Koulutusvakuutusmaksusopimus Vapaaehtoinen sopimus tulojen uudelleenjaosta Valtio maksaisi opiskelijan koulutuksen vastineeksi siitä, että opiskelija maksaisi valtiolle tietyn osan tuloistaan asuinmaasta riippumatta. Valtiovalta toimisi riskisijoittajan tavoin. Ne nuoret, jotka eivät haluaisi solmia tällaista sopimusta, voisivat ostaa koulutuksen markkinahintaan.
Haasteet Edellyttäisi eurooppalaista sosiaaliturvatunnusta ja sopimusta, jonka mukaan jäsenmaat keräävät vakuutusmaksua alueellaan asuvilta kansalaisilta muun verotuksen yhteydessä Kukin jäsenmaa tilittäisi muille jäsenmaille näille kuuluvat koulutusvakuutusmaksutulot.
Edut Koska koulutusvakuutusmaksu perittäisiin samansuuruisena riippumatta asuinmaasta, se ei vääristäisi muuttopäätöksiä Yleistä palkkaverotusta voitaisiin laskea määrällä, joka vastaisi koulutusvakuutusmaksun tuottoja ja koulutuksensa itse rahoittavilta perittäviä lukukausimaksuja. Julkisen rahoituksen tarve olisi pienempää kuin nykyisessä järjestelmässä, mutta jonkinlaista subventiota tarvittaisiin kielteisne valikoitumisen välttämiseksi
10. Yksityinen vai julkinen koulutus Sekä tulosidonnainen opintolaina että koulutusvakuutusmaksusopimus voidaan sovittaa yhteen myös yksityisesti tarjotun koulutuksen kanssa. Voucher, joka kustantaisi tietyn tasoisen koulutuksen ja voisi myös antaa oikeuden tiettyyn määrään opintotukea. Voisi päteä koko EU:ssa