YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS

Transkriptio

1 YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena

2 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta Kohderyhmät: Kansanedustajat Valtiosihteerit ja ministerien erityisavustajat Puoluetoimistot ja muut poliittiset taustavaikuttajat Keskeiset virkamiehet avainministeriöistä Otos kerättiin välisenä aikana sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin Yhteensä 266 vaikuttajaa osallistui tutkimukseen, vastausprosentit korkeita: Kansanedustajat 30 % Valtiosihteerit ja ministerien erityisavustajat 31 % Virkamiehet 34 % Poliittiset taustavaikuttajat 61 %

3 3 PITÄÄKÖ YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS MÄÄRITELLÄ?

4 Palvelulupauksen määritteleminen Johdanto: Suomessa ei ole selvästi määritelty, millaisiin hoivapalveluihin kansalaisella on oikeus. Etuuden saamiseen vaikuttaa käytännössä etenkin oman kunnan taloudellinen tilanne. Pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus? Poliitikot ja virkamiehet, n = % Kyllä Ei 17% 63% En osaa sanoa

5 Palvelulupauksen määritteleminen Poliitikot ja virkamiehet Pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus? Poliitikot ja virkamiehet yhteensä (n=142) 63% 17% 20% Kansanedustajat (n=59) 69% 15% 15% Poliittiset taustavaikuttajat (n=37) 54% 22% 24% Virkamiehet (n=46) 63% 15% 22% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

6 Palvelulupauksen määritteleminen Puolueittain Pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus? Poliitikot (n=96) 64% 18% 19% Kesk (n=17) 88% 12% PS (n=18) 67% 22% 11% Kok (n=17) 59% 18% 24% SD (n=22) 55% 32% 14% Vihr (n=7) 43% 14% 43% Vas (n=6) 50% 17% 33% RKP (n=6) 67% 17% 17% KD (n=3) 67% 33% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

7 Palveluvastuuvelan määritteleminen Tulisiko tällä hallituskaudella määritellä niin sanottu palveluvastuuvelka eli pitkän aikavälin hintalappu yhteiskunnan rahoitusvastuulla oleville terveys- ja hoivapalveluille, jotta julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin paremmin arvioida? Poliitikot ja virkamiehet, n = % Kyllä Ei En osaa sanoa 21% 58%

8 Palveluvastuuvelan määritteleminen Poliitikot ja virkamiehet Tulisiko tällä hallituskaudella määritellä niin sanottu palveluvastuuvelka eli pitkän aikavälin hintalappu yhteiskunnan rahoitusvastuulla oleville terveys- ja hoivapalveluille, jotta julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin paremmin arvioida? Poliitikot ja virkamiehet yhteensä (n=142) 58% 21% 20% Kansanedustajat (n=59) 58% 25% 17% Poliittiset taustavaikuttajat (n=37) 41% 27% 32% Virkamiehet (n=46) 74% 11% 15% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

9 Palveluvastuuvelan määritteleminen Puolueittain Tulisiko tällä hallituskaudella määritellä niin sanottu palveluvastuuvelka eli pitkän aikavälin hintalappu yhteiskunnan rahoitusvastuulla oleville terveys- ja hoivapalveluille, jotta julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin paremmin arvioida? Poliitikot (n=96) 51% 26% 23% Kesk (n=17) 41% 29% 29% PS (n=18) 67% 17% 17% Kok (n=17) 59% 12% 29% SD (n=22) 59% 32% 9% Vihr (n=7) 43% 43% 14% Vas (n=6) 50% 50% RKP (n=6) 50% 17% 33% KD (n=3) 33% 33% 33% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

10 Palveluseteli Tulisiko jokaisella kansalaisella olla oikeus saada valita julkisen palvelun sijasta kunnan tarjoama palveluseteli? Poliitikot ja virkamiehet, n = % 34% 54% Kyllä Ei En osaa sanoa

11 Palveluseteli Poliitikot ja virkamiehet Tulisiko jokaisella kansalaisella olla oikeus saada valita julkisen palvelun sijasta kunnan tarjoama palveluseteli? Poliitikot ja virkamiehet yhteensä (n=142) 54% 34% 12% Kansanedustajat (n=59) 61% 34% 5% Poliittiset taustavaikuttajat (n=37) 54% 32% 14% Virkamiehet (n=46) 46% 35% 20% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

12 Palveluseteli Puolueittain Tulisiko jokaisella kansalaisella olla oikeus saada valita julkisen palvelun sijasta kunnan tarjoama palveluseteli? Poliitikot (n=96) 58% 33% 8% Kesk (n=17) 76% 18% 6% PS (n=18) 39% 44% 17% Kok (n=17) 88% 6% 6% SD (n=22) 50% 45% 5% Vihr (n=7) 43% 57% Vas (n=6) 83% 17% RKP (n=6) 83% 17% KD (n=3) 67% 33% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa

13 JULKISIN VAROIN RAHOITETUN HYVINVOINNIN SUKUPOLVISOPIMUS ON UHATTUNA 13 Vanhoilla on varat, nuorilla on velat ja kiristyvä verotus.

14 SUOMALAINEN JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄNÄ JA KUSTANTAJANA - OLLI KANGAS/KELA/

15 IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN KOLME LÄHDETTÄ Kokonaiseläketurva Vastuusta rahastoimatta yli 400 mrd. Omat resurssit terveys toimintakyky oma tukiverkosto omat tulot ja varat Julkiset sosiaalija terveyspalvelut Vastuu kokonaan rahastoimatta 15

16 PALVELUJEN KUSTANTAMINEN ITSE TULEVAISUUDESSA Uskotteko, että kansalaiset joutuvat kustantamaan seuraavia palveluja yhä enemmän itse oman vakuutuksen turvin tai muuten varautumalla? % vastaajista Terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia 2012, n= , n= Vanhuuden hoivaan liittyvien palvelujen kustannuksia 2012, n= , n= Vakuutustutkimus 2014, IRO Research Kyllä Ei En osaa sanoa

17 MITEN HYVINVOINNIN RAHOITUS TURVATAAN? Palvelulupaus määritellään Palveluvastuuvelka selvitetään Yhteiskunnan ja yksilön vastuunjako Valinnanvapautta lisätään Kansalaisten oma rahoitus mukaan Palvelusetelijärjestelmää laajennetaan ja yhdenmukaistetaan 17

18 18 ONKO PK-YRITYSTEN RAHOITUKSESSA ONGELMIA?

19 Yritysrahoituksen ongelmat Mistä yritysrahoituksen ongelmat mielestäsi ensisijaisesti johtuvat? Poliitikot ja virkamiehet, n = 142 Heikosta taloustilanteesta ja vähentyneistä investoinneista 36% Lisääntyneestä finanssisääntelystä ja pankkien kiristyneistä vakavaraisuusvaatimuksista 28% Yritysten omien pääomien riittämättömyydestä Pankkirahoituksen rinnalla on liian vähän muita sopivia rahoituskanavia Jokin muu, mikä 8% 14% 14% Jokin muu, mikä: -Riittämätön riskirahoituksen mahdollisuus (2) -Pääomarahoittajat ovat kiristäneet tuottomarginaalejaan -Rahoitus ei ole pullonkaula, tuottavat ideat ovat -Suomalaisen pääoman puute ja investointivarovaisuus -Resurssien puute -Epävarma tulevaisuudennäkymä 0% 10% 20% 30% 40%

20 Yritysrahoituksen ongelmat Poliitikot ja virkamiehet Mistä yritysrahoituksen ongelmat mielestäsi ensisijaisesti johtuvat? Poliitikot ja virkamiehet yhteensä (n=142) 36% 28% 14% 14% 8% Kansanedustajat (n=59) 26% 36% 17% 19% Poliittiset taustavaikuttajat (n=37) 43% 24% 16% 8% 8% Virkamiehet (n=46) 46% 19% 5% 11% 19% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Heikosta taloustilanteesta ja vähentyneistä investoinneista Lisääntyneestä finanssisääntelystä ja pankkien kiristyneistä vakavaraisuusvaatimuksista Yritysten omien pääomien riittämättömyydestä Pankkirahoituksen rinnalla on liian vähän muita sopivia rahoituskanavia Jokin muu, mikä

21 Keinot pk-yritysten rahoitustilanteen parantamiseksi Miten suhtaudut seuraaviin keinoihin pk-yritysten rahoitustilanteen parantamiseksi? Poliitikot ja virkamiehet, n = 142 Yritysrahoitukseen liittyvän sääntelyn vähentäminen ja rahan hintaa nostavien uusien verojen välttäminen 29% 29% 20% 10% 4% 8% Yritysten joukkorahoituksen kehittäminen 23% 39% 26% 4% 8% Valtion kasvurahaston perustaminen pk-yrityksille 14% 42% 23% 8% 6% 6% Finnveran ja Suomen Teollisuussijoituksen rahoitusvaltuuksien laajentaminen 13% 39% 32% 4% 3% 9% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa

22 SUOMESSA YRITYSRAHOITUS TOIMII Yrityslainojen kehitys euromaissa, vuosikasvu %* 22 *arvopaperistamisella ja lainojen siirrolla korjattu vuosikasvu. Yrityslainat sisältää asuntoyhteisöt.

23 TILASTOT KERTOVAT: LAINAA SAA 23

24 MITÄ KATVEALUEET OVAT? Uusi pankkisääntely luonut rahoituksen katvealueita Kyse yleensä yrityksistä, jotka ovat liian riskipitoisia pankeille liian pieniä pääomamarkkinoille haluttomia laajentamaan omistuspohjaansa Pankkien kannalta ongelmana yritysten omien pääomien ja vakuuksien puute 24

25 SÄÄNTELYN VAIKUTUS YRITYSRAHOITUKSEEN Vakavaraisuus Pankkien lisättävä omia pääomiaan Omien pääomien laatua parannettava: enemmän osakepääomaa ja/tai jakamattomia voittovaroja Oman pääoman kustannus kasvaa Maksuvalmius Maksuvalmiutta on parannettava kasvattamalla maksuvalmiuspuskureita Likvidien ja vähäriskisten (= vähän tuottavien) varojen hallussapidosta tuottomenetys Varainhankinta Pankkien on pidennettävä varainhankintansa maturiteettia vastaamaan paremmin lainojen maturiteettia Pidempi varainhankinta kalliimpaa kuin lyhyt Varainhankinnan kustannus kasvaa 25

26 YRITYKSEN RAHOITUSLÄHTEET VAIHTELEVAT KEHITYSVAIHEEN MUKAAN Vaihe Käynnistys Kasvu Laajentu- minen Perustaminen Listautuminen Perustajat Julkiset tuotekehityslainat ja -avustukset Rahoituslähteitä Enkelisijoittajat ja -sijoittajaryhmät Julkiset ja yksityiset pääomasijoittajat Sijoituspalveluyritykset välittäjinä Suora markkinarahoitus First North Pörssit Työeläkeyhtiöt Pankit ja rahoitusyhtiöt 26

27 27 KIITOS