Pentti Pikkarainen, Ph.D. 1 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 19.10.2018 NÄKÖKOHTIA: SUOMI, EUROALUE, EKP SUOMEN TALOUDESTA - Sipilän hallituksen talouspolitiikka on onnistunut kohtuullisen hyvin. Finanssipolitiikan viritys on sopinut varsin hyvin taloustilanteeseen. Tämä koskee myös ensi vuotta koskevaa budjettiesitystä. Julkisen talouden viimeaikainen myönteinen kehitys johtuu erityisesti vahvasta suhdannekehityksestä o Euroalueen maissa finanssipolitiikka on ollut pikemminkin myötäsyklistä kuin vastasyklistä. 2 Käytännössä vastasyklisen finanssipolitiikan harjoittaminen on hyvin vaikeaa - Suomen talouden kehitys riippuu lyhyellä aikavälillä oleellisesti (70-90 prosenttisesti) maailmantalouden kehityksestä. EKP:n korkopolitiikalla ja euron ulkoisella arvolla on siten iso merkitys Suomen kannalta. Omalla talouspolitiikalla (rakennepolitiikalla) voimme vaikuttaa erityisesti Suomen talouden pitkän aikavälin näkymiin ja siihen, kuinka hyvin pystymme sopeutumaan erilaisiin häiriöihin - Viimeisen noin kahden vuoden aikana talouden myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet vahva kansainvälinen suhdanne, kilpailukykyratkaisu sekä hallituksen yksimielisyys. Kotimaisia toimia ei pidä väheksyä mutta ei myöskään liioitella 1 PP on toiminut mm. osastopäällikkönä Suomen Pankissa 1994-2010 ja valtiovarainministeriössä 2010-17. 2 Ks. esim. Kuusi (2018). 1
- Hallitukselle voi antaa kuitenkin joitakin miinuksia : o Sote- ja maakunta-uudistuksen taloudellisia vaikutuksista ei ole tehty kunnollisia arvioita. Arvioiden haarukka on iso 3-4 miljardin säästöistä jopa 3-5 miljardin lisäkustannuksiin o Koulutusinvestoinnit ovat olleet tempoilevia o Työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset ovat olleet pieniä. Työmarkkinoiden aktiivimallin, joka oli sinänsä pieni muutos, myötä palkattiin noin 200 henkilöä TE-toimistoihin ja 100 henkilöä Kelaan - Työmarkkinoiden tilanne on edelleen kohtuullisen heikko. Yleistä työvoimapulaa ei ole mutta kohtaanto-ongelmat ovat ilmeisiä o Isot makrohäiriöt (Nokian kännykkätuotannon romahdus, paperin kysynnän heikkeneminen, Venäjän kaupan sanktiot, finanssikriisi) aiheuttivat työn kysynnän rajun heikkenemisen noin kymmenen vuotta sitten. Tässä tilanteessa työttömyys johtui siten pitkälti työn kysynnän heikkoudesta, ei siitä että ihmisistä tuli yhtäkkiä laiskoja o Työttömyys on edelleen korkealla, laaja työttömyys lähes 400 000 o On erilaisia käsityksiä siitä, missä määrin työttömyys on rakenteellista ja missä määrin se on suhdanneluonteista. Esimerkiksi Suomen Pankin mukaan työttömyys on nykytilanteessa pitkälti rakenteellista. 3 Rakennetyöttömyys voi kuitenkin laskea kasvun vahvistuessa. Rakennetyöttömyyden arviointiin liittyy iso epävarmuus o Paikallista ja toimialoittaista työvoimapulaa on. Siihen pitäisi reagoida mm. kouluttamalla lisää työntekijöitä tietyille aloille, antamalla palkkojen joustaa kysynnän mukaan, kehittämällä sosiaali- ja työttömyysturvaa kannustavampaan suuntaan. Samalla olisi pidettävä huolta siitä, että kasvukeskuksissa asuntotarjonta on riittävää ja monipuolista, jotta työvoima voi liikkua maan sisällä työn perässä o Työmarkkinoiden kyky sopeutua isoihin häiriöihin on heikko 3 Ks. Juvonen ja Obstbaum (2017). 2
- Tilanne on jatkon kannalta hyvin herkkä. Suomen talous on hyvin labiili o Työttömyys on edelleen suurta o Ikääntyvä väestö ja huoltosuhteen heikentyminen o Julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmia ei ole ratkaistu o Suomen talous ei kestä isoja häiriöitä esim. kansainvälisessä kysynnässä, rahoitusmarkkinoilla (korkojen nousu ym.). Jos julkisen sektorin rahoituskustannus nousisi pysyvästi ja samalla pidettäisiin kiinni menokatosta, muita kuin korkomenoja jouduttaisiin leikkaamaan vastaavasti Jos Suomen talous kohtaisi lähivuosina ison häiriön, julkinen talous ajautuisi erittäin vaikeaan tilanteeseen ja hyvinvointiyhteiskunta olisi uhattuna. Mennään enemmän tuurilla kuin taidolla. Suomen taloutta ei ole viritetty eurojäsenyyden vaatimaan kuntoon huolimatta siitä, että olemme olleet eurossa 20 vuotta. EUROALUEEN TALOUDESTA - Vuonna 2008 alkanut euroalueen kriisi on ohi mutta monia ongelmia on edelleen ratkaisematta 4 - Euroalueen rakenne ja toiminta ei vastaa sitä, mitä taloustieteilijät edellyttävät toimivalta talous- ja rahaliitolta o Jos markkinat (hyödykkeet, palvelut, työ, muut panokset) toimivat hyvin joustavasti ja tehokkaasti, rahataloudellisella regiimillä / valuuttakurssiregiimillä ei ole mitään merkitystä. Nämä ehdot eivät kuitenkaan täyty lähellekään Suomessa eikä euroalueella o Yhteiset fiskaaliset järjestelyt puuttuvat o Rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä (ml. pankkiunioni) on tapahtunut edistystä mutta niissäkin on edelleen parantamisen varaa 4 Uusin kattava esitys euroalueen historiasta ja tulevaisuuden näkymistä lienee Ashoka Modyn kirja (2018). Mody toimi pitkään keskeisessä roolissa IMF:ssä. Lyhyt kirja-arvostelu Modyn kirjasta on Pikkarainen (2018). Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on EMU 20 vuotta. 3
- Kreikka on euroalueen kokonaisuuden kannalta pieni mutta toki esimerkkinä tärkeä ja merkittävä. Kreikan julkinen velka on todennäköisesti edelleen kestämättömän suuri ja sen reaaliarvoa joudutaan jossakin vaiheessa hyvin todennäköisesti tavalla tai toisella leikkaamaan. Lähinnä ihme voi tässä mielessä pelastaa Kreikan. Ihmeen todennäköisyys on hyvin pieni. IMF ei tule kärsimään tappioita vaan euroalueen luotottajat, siis muut euromaat - Italia on ajautunut erittäin vaikeaa tilanteeseen, josta ei ole todennäköisesti olemassa kaunista ulospääsyä o Italian ottaminen euroon oli puhtaasti poliittinen päätös. Italia ei täyttänyt lähentymisehtoja eikä muutenkaan ollut valmis eurojäsenyyteen o Liittymisen yhteydessä Italia lupasi, että se tuo vuoteen 2009 mennessä julkisen velkansa 120 prosentista suhteessa BKT:hen 60 prosenttiin. Näin ei tapahtunut o Italian julkinen velka on kestämättömällä uralla, jos julkisia menoja kasvatetaan, kasvu on hidasta ja/tai julkisen rahoituksen kustannus nousee edes muutamalla prosenttiyksiköllä. Tällaisen tilanteen tunnistaminen voi johtaa rajuihin reaktioihin rahoitusmarkkinoilla ja synnyttää mm. spekulaation euroalueen hajoamisesta o Edessä on todennäköisesti tylyjä ratkaisuja: velkasaneeraus, ero eurosta, Italian hajoaminen (jakaantuminen pohjoiseen ja etelään), inflaatio, euroalueen sisäiset tulonsiirrot - Saksan muita euroalueen maita selvästi parempi menestys on iso jatkuva häiriö euroalueella, joka aiheuttaa ison jännitteen ja paineen euroalueella o Saksan vaihtotaseen ylijäämä on 8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hollannilla se on 10 prosenttia o Saksan vahva menestys pitää euron ulkoista arvoa muiden euroalueen maiden kannalta liian vahvana. Jos Saksa ottaisi käyttöön oman valuutan, sen arvo vahvistuisi 20-30 prosenttia suhteessa jäljelle jäävään euroon o Jotta muut euroalueen maat pysyvät Saksan mukana euroalueella, niillä pitäisi olla nopeampi tuottavuuden kasvu kuin Saksalla ja/tai niiden tulee laskea kustannuksiaan suhteessa Saksaan. Muutoin niiden työttömyys 4
kasvaa, työllisyys kehittyy heikosti ja julkinen talous ajautuu suuriin vaikeuksiin. Yksi sopeutumiskanava on myös muuttoliike Saksaan o Macron ei pysty uudistamaan Ranskaa niin paljoa, että Ranska pysyisi Saksan tahdissa EKP:N TILANTEESTA - Vuonna 2008 alkaneen kriisin aikana EKP:n keskeinen tehtävä on käytännössä ollut pitää euroalue koossa. EKP joutuu julkisuudessa perustelemaan toimintansa hintavakauden tavoitteen saavuttamisen kautta mutta tosiasiallisesti kyse on ollut euroalueen ja euron jatkuvuuden turvaamisesta. EKP:n rahapoliittinen liikkumavara on ollut, on edelleen ja tulee olemaan hyvin pitkään hyvin kapea. EKP on nurkattu; EKP on motissa - EKP:n tilanne on klassinen esimerkki ns. fiskaalisen dominanssin tilanteesta. 5 Kun julkinen talous on kuralla, työttömyys on suurta ja rahoitusjärjestelmä on heikossa hapessa, keskuspankin liikkumavara on hyvin pieni. Tämä oli juuri se tilanne, jota monet pelkäsivät ennen siirtymistä EMUun - EKP:n tarve ja mahdollisuudet rahapolitiikan merkittävään kiristämiseen ovat pienet o Euroalueen työttömyys on suurta. Euroalueella on paljon käyttämättömiä resursseja. Työmarkkinoiden kautta tulevat inflaatiopaineet tulevat olemaan hyvin pitkään olemattomat o Kun julkiset velat ovat korkealla tasolla, julkisen velan rahoituskustannusten merkittävä nousu ajaisi julkiset taloudet kestämättömälle uralle. Erityisesti tämä riski on Italiassa. Samoin joidenkin maiden kuten Italian pankkijärjestelmä ajautuisi suuriin ongelmiin, koska julkista velkaa on paljon pankkien taseessa o Monet yritykset ja kotitaloudet ovat hyvin velkaantuneita o Euroalueen kehittyminen kohti optimaalista valuutta-aluetta ja sen mukaisia järjestelyjä ei (juuri) etene 5 Ks. Sargent ja Wallace (1981). 5
o Rahapolitiikan mahdollinen kiristäminen lienee helpointa tehdä nostamalla jonkin verran lyhyitä korkoja / ohjauskorkoa. EKP joutunee tavalla tai toisella suojelemaan bondimarkkinoiden toimintaa / hintoja - Pitkään jatkuvaan hyvin kevyeen rahapolitiikkaan (matalat korot, runsaasti likviditeettiä) liittyy myös ongelmia o Poliitikkojen kannustimet hyvään talouspolitiikkaan vähenevät, kun markkinamekanismi (korkojen antama palaute politiikasta) ei toimi. EKP on antanut hallituksille aikaa toimia mutta mahdollisuutta ei ole käytetty hyväksi ainakaan täysimääräisesti o Varallisuusesineiden (kiinteistöt, arvopaperit) markkinoille syntyy kuplia, jotka ajoittain puhkeavat. Tämä luo tarvetta ottaa käyttöön erilaisia makrovakausvälineitä mutta niiden käyttö ei ole aina helppoa o Antaa mahdollisuuden yrityksille heikosti tuottaviin investointeihin - Italiaan liittyy erityisiä riskejä EKP:n / eurojärjestelmän kannalta o Eurojärjestelmä on ostanut vuodesta 2015 lähtien Italian valtion velkapapereita lähes 300 miljardin arvosta. Samaan aikaan muut sijoittajat ovat pienentäneet positioitaan Italian velkapapereissa o Mahdollisesta velkasaneerauksesta voi tulla tappioita myös eurojärjestelmälle o Jos eurojärjestelmä kärsisi isoja tappioita Italian velasta, tämä voisi johtaa inflaation kovaan kiihtymiseen euroalueella (setelirahoitus). Vaikka keskuspankki voi periaatteessa toimia jonkin aikaa negatiivisillakin omilla pääomilla, tilanne syö keskuspankin uskottavuutta ja voi lisätä inflaatioodotuksia tuntuvasti o Italian lähdöstä eurosta voi tulla hyvin isoja tappiota eurojärjestelmälle (Target-velat) 6
KIRJALLISUUTTA Juvonen, Petteri ja Meri Obstbaum (2017), Uusi tapa mitata rakennetyöttömyyttä työntekijävirtojen avulla, Euro & talous, 5/2017. Kuusi, Tero (2018), Talouskurin ja -kurittomuuden opit euroalueella, Talous & Yhteiskunta, 3/2018. Mody, Ashoka (2018), EuroTragedy A Drama in Nine Acts, Oxford University Press. Pikkarainen, Pentti (2018), Kirja euron historiasta ja vähän tulevaisuudestakin, Talous & Yhteiskunta, 3/2018. Sargent, Thomas J. ja Neil Wallace (1981), Some Unpleasant Monetarist Arithmetic, Federal Reserve Bank of Minneapolis Quarterly Review, Fall 1981. PP:n kuukausittaisia blogeja voi lukea sivulta www.taloustaito.fi. 7