Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
Esityksen tavoite VeTe Esityksen tarkoituksena on: kuvata keuhkoahtaumapotilaan ohjauksen kehittämistä 2009-2010 aikana PPSHP:ssä esitellä koulutuksesta saadun palautteen tuloksia sekä osallistujien näkemyksiä keuhkoahtaumapotilaan hoidosta ja ohjauksesta Tavoitteena on: jakaa tietoa henkilökunnan koulutuksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä herättää keskustelua potilasryhmän ohjauksen nykytilasta omassa työyksikössä.
Sisältö Taustatietoa kehittämishankkeesta 2006-2010 Hankkeen II-vaihe 2009-2010 ( keuhkoahtaumapotilaan ohjausmallin jalkauttamisvaihe ) Koulutusten järjestäminen Koulutuksesta saadun palautteen tulokset Osallistujien näkemykset potilasryhmän hoidosta ja ohjauksesta
Taustatietoa kehittämishankkeesta (1) Hankkeen tarkoituksena on: kehittää potilasohjauksen laatua ja tuloksellisuutta parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä yhtenäistää hoito- ja ohjauskäytäntöjä I-vaiheessa 2006-2008 kartoitettiin keuhkoahtaumapotilaan ohjauksen nykytilannetta perusterveydenhuollossa ja todettiin muun muassa hoitajien ajallinen ja tiedollinen resurssipula.
Taustatietoa kehittämishankkeesta (2) I-vaiheen 2006-2008 tuloksena kehitettiin keuhkoahtaumapotilaan ohjausmalli Intra- ja Internetpohjaisena verkkosivustona (seuraava dia). Mallin hyödyt: tarjoaa tiedollista ja taidollista tukea vahvistaa potilasohjauksen hallintaa yhtenäistää ohjausta sairaanhoitopiiri alueella antaa mahdollisuuden oman työn arviointiin helpottaa ohjauspoikkeamien havaitsemista
KEUHKOAHTAUMAPOTILAAN OHJAUS O H J A U S COPD sairautena Tupakasta vieroitus Lääkehoito Elämäntavat ja omahoito Seuranta/kontrollit Hoitosuositus Muutokset keuhkoissa Hoitosuositus Kuuden K:n malli Muutosvaiheet Nikotiinikorvaushoito Vieroituslääkehoito Vieroitusryhmät Hoitosuositus Inhaloitavat lääkkeet Inhalaatiolaitteet Inhalaatiotekniikka Suun kautta otettavat lääkkeet ( p.o. ) Rokotukset Kotihappihoito Ravitsemus Terveyssosiaalityö Potilasohjeet Omahoito-ohje Hoitotahto ja saattohoito Kuntoutus Liikunta Hengittäminen Voimansäästötekniikka Hoitosuositus PEF Spirometria Hengityshoitajien yhteystiedot BODE - indeksi H O I T O K E T J U Keuhkoahtaumapotilaan hoitoketju PPSHP Perusterveydenhuolto Moniammatillinen yhteistyö Hoidon onnistumisen arviointi Erikoissairaanhoito HOIDON JATKUVUUS
Hankkeen II-vaihe 2009-2010 Ohjausmallin jalkauttamisvaiheessa: tarjottiin koulutustilaisuuksia järjestelmällisesti sairaanhoitopiirin alueella toimiviin terveydenhuollon organisaatioihin sekä koulutussektorille koulutuksissa esiteltiin ohjausmalli, sen käyttö ja keskeisimmät sisältöalueet samalla aloitettiin tiivis yhteistyö kolmannen sektorin potilasjärjestön, Hengitysliiton kanssa
Koulutusten järjestäminen Koulutusten onnistuminen vaati huolellisen suunnittelun ja ennakkovalmistelun yhteys avainhenkilöihin koulutusajankohdat tilat ja välineet koulutusmateriaalit koulutustiimin jäsenten koordinointi kyselylomakkeet Vuoden 2010 loppuun mennessä pidettiin 31 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 706 henkilöä.
Kyselyn tulokset Kyselylomakkeet jaettiin 23 koulutuksessa ja vastausprosentiksi muodostui 56 (n=363). Lomakkeessa kysyttiin: taustatiedot koulutuksen hyöty ohjausalueiden hallinta keuhkoahtaumapotilaan ohjauksen toteutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät omassa työyksikössä potilaita hoitavien ammattiryhmien verkostoitumisen tärkeys
Taustamuuttujat Ammatinluonne (n=363) % Työyksikkö (n=292) % Hoitohenkilökunta/ ohjaaja * Terveydenhuollon muut ammattiryhmät** 71 Avohoito 55 7 Vuodeosasto 40 Opiskelijat 23 Työpisteet vaihtelevat 4 Taulukko1. Vastaajien taustatiedot *) Ohjaaja tarkoittaa hoitokodissa nimikkeellä toimivaa. **) Terveydenhuollon muut ammattiryhmät tarkoittavat lääkäreitä, erilaisia terapeutteja, sosiaalityöntekijää, psykologia jne.
uvio1. Henkilökunnan arvio koulutuksen hyödyllisyydestä (n=355) Koulutuksen hyöty VeTe
Ohjausalueiden hallinta VeTe Kuvio 2. Henkilökunnan arvioima COPD- potilaan ohjausalueiden
Ohjauksen toteutuminen Kuvio 3. COPD- potilaan hoidon ja ohjauksen toteutuminen työyksiköissä
Ohjauksen toteutumiseen vaikuttavat tekijät Kuvio 4. COPD- potilaan ohjauksen toteutumiseen vaikuttavat tekijät vastaajien
Kuvio 5. Ohjausvastuun suhteellinen jakaantuminen lääkärin ja hoitajan työssä keuhkoahtaumatautipotilaan hoidon eri osa-alueilla vastaajien arvioimana. Ohjausvastuun jakautuminen VeTe
Verkostoitumisen tärkeys VeTe Verkostoituminen tärkeää (n=338) % Itse valmis toimimaan (n=221) % Kyllä 91 Kyllä 21 Toimii jo 1 Ei 23 Ei osaa sanoa 8 Ei osaa sanoa 56 aulukko 2. Vastaajien arviot COPD- potilaita hoitavien ammattihenkilöiden erkostoitumisen tärkeydestä ja oma halukkuus viedä hyviä hoitokäytäntöjä teenpäin
Kehittämishaasteet VeTe Edelleenkin tarvitaan lisäkoulutusta keuhkoahtaumapotilaan ohjauksesta sekä järjestösektorin tarjoamista palveluista. Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavista asioista tulee keskustella avoimesti työyhteisöissä; etenkin potilaan hoitoon ja ohjaukseen liittyvistä asenteista sekä ohjausvastuun jakaantumisesta. Työyksiköissä tulee sopia ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat ammattiryhmät. Lisäksi tarvitaan hengityshoitajien verkosto ajantasaisen ohjausosaamisen ylläpitämiseen ja säännölliseen koulutukseen.
Luontokin sen tietää.. erikoissairaanhoito hengityshoitajat Hengitysliitto potilaat/omaiset, tyytyväisyyskyselyt