TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

Samankaltaiset tiedostot
RYHMÄMUOTOISET HOIDOT

PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

KOGNITIIVIS-BEHAVIORAALINEN YKSILÖHOITO

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka


PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA,

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Tunnesäätely ja syömisen ongelmat Tunnesäätelyongelmien ymmärtäminen mallina tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (F60.3) Biososiaalinen teoria

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Vajaaravitsemuksen hoito

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

OSASTON HOITOMUODOT KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

TYÖHYVINVOINTIMYLLYT

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

ESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille klo TERVETULOA!

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

SYÖMISHÄIRIÖIDEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA HOIDON YLEISET PERIAATTEET

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Porin perusturvan mobiilitoiminta

Muutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna

Miten tähän on tultu?

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Mikä on SUUNNISTUSTAIDON ja SUORITUKSEN kannalta oleellista. Treenipäivä Orimattilassa

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

Onko motivoiva haastattelu tehokasta?

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

Mielenterveyden häiriöt

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

4eventin palvelut Långvikissa

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

Turku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö

Transkriptio:

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu Christopher Fairburnin menetelmään näyttöön perustuva hoitomuoto yhdistetty psykoterapeuttisia, hoitotieteellisiä ja lääketieteellisiä osa-alueita 2 15.4.2019 Kati Rantanen / HUS Syömishäiriöyksikkö

KENELLE TARKOITETTU? yli 15-vuotiaille, joiden BMI on vähintään 15 potilaille, joilla syömishäiriö häiritsee merkittävästi psykososiaalista toimintaa ja fyysistä terveyttä oleellista, että on turvallista hoitaa avohoidossa (fyysinen tila vakaa, ei im-vaarassa) 3

KBT:N PITUUS BMI 15-17,5: 0.käynti + 40 tapaamista + 6kk:n seurantatapaaminen BMI 17,5 ->: 0.käynti + 20 tapaamista + 6kk:n seurantatapaaminen rajallinen aikaraami sekä pt että hoitaja keskittää mielensä, rohkaisee rakentamaan terapeuttista henkeä hoito päättyy sovitusti, ei lopahda, tai jatku jatkumistaan 4

KBT:N RAKENNE 0. käynti = arviokäynti VAIHE 1: tapaamiset 0-7 VAIHE 2: tapaamiset 8-9 VAIHE 3: tapaamiset 10-17 VAIHE 4: tapaamiset 18-20 5

0.KÄYNTI = ARVIOKÄYNTI kesto 90 min tämän hetkisen psykopatologian luonne ja vakavuus yhdessä tehty uudelleen jäsennys niistä prosesseista, jotka ylläpitävät syömisongelmaa hoidon sisällöstä kertominen potilaan sitouttaminen hoitoon ja muutokseen opetetaan reaaliaikainen itsen havainnointi KESTO 90 MIN 6

VAIHE 1 sisältää kuusi tapaamista intensiivinen: tapaamiset kaksi kertaa viikossa alle 18-vuotiailla säännölliset tapaamiset vanhempien kanssa pyritään saavuttamaan maksimaalinen aikainen muutos (koska se ennustaa vahvasti lopputulosta) sitoutetaan potilasta hoitoon ja muutokseen luodaan / jatketaan uudelleen jäsennystä tekijöistä, jotka ylläpitävät syömishäiriötä säännöllisen syömisen malli viikoittainen punnitus 7 2 x vko 45 min / tapaaminen

TAPAAMISEN RAKENNE 1. punnitus (5 min) 2. itsen havainnointi -kaavakkeiden läpikäyminen (10-15 min) + mahd. kotitehtävät 3. tapaamisen agenda 4. työskentely agendan mukaan (20-25 min) 5. päätetään kotitehtävistä, yhteenveto tapaamisesta 8

ITSEN HAVAINNOINTI päivittäin mitä syönyt kuinka paljon pääpaino ajatuksissa ja tunteissa

UUDELLEEN JÄSENNYS tehdään yhdessä potilaan kanssa tehdään alkutapaamisissa tapahtumat, mitkä näyttävät ylläpitävän potilaan syömisongelmaa palataan tapaamisilla uudelleen jäsennykseen, haluaako potilas muuttaa, lisätä jotakin miten potilaan ajankohtaiset oireet ilmenevät mitkä altistavina tekijöinä mitkä laukaisevina tekijöinä 10

11

VAIHE 2 kaksi tapaamista viikon välein tehdään yhdessä edistymisen kartoitus tunnistetaan muutoksen esteet (esim. muutoksen pelko, muutosvastarinta, muut kiireet, masennus) uudelleen jäsennyksen tarkastelu suunnitellaan vaihe 3 hoitokokous hoitavan lääkärin vo:lla 2 tapaamista 1 x viikossa 12

VAIHE 3 hoidon ydin tapaamiset kerran viikossa vakiinnutetaan ne muutokset, joita jo tehty käydään läpi ja kohdistetaan niihin yksilöllisiin tekijöihin, mitkä ylläpitävät potilaan syömishäiriötä tapaamiset kerran viikossa 13

YLLÄPITÄVÄT OSA-ALUEET ulkomuodon ja painon ylikorostuminen yritys rajoittaa syömistä syömisen välttäminen (liian vähäinen syöminen, alipainoisena oleminen) toiminnat, joiden seurauksena ahmintaa vielä ilmenee jos tarpeen, käydään läpi muut muutoksen esteet esim. huono sitoutuminen 14

TYÖSKENTELYÄ keskustelua tehtäviä, kotitehtäviä vertailu kehon välttäminen lihava olo peilin käyttö syömiseen liittyvät asiat nuorilla iänmukaisen kehitysvaiheen tunnistaminen sosiaaliset suhteet 15

VAIHE 4 kolme tapaamista kahden viikon välein hoidossa saavutettujen muutosten ylläpitäminen lipsahdusten esto lyhyen aikavälin suunnitelman tekeminen suunnataan tulevaan kolme tapaamista kahden viikon välein 16

SEURANTAJAKSO kesto : 6 kk ei tapaamisia tarvittaessa potilas voi olla yhteydessä hoitajaan toipumisprosessi jatkuu seurantajakson aikana lyhyen aikavälin ylläpitosuunnitelman noudattaminen 6 kk ei tapaamisia 17

SEURANTATAPAAMINEN 6 kk:n jälkeen seurantatapaaminen yksilöhoidon hoitajan vo:lla kartoitetaan potilaan tilanne suunnataan tulevaan tehdään pitkän aikavälin suunnitelma tapaaminen vastuulääkärin vo:lla hoitajan tapaaminen 18

KYSYMYKSIÄ? 19

KIITOS! Kati Rantanen sairaanhoitaja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala Syömishäiriöyksikkö kati.rantanen@hus.fi