Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa



Samankaltaiset tiedostot
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala Wanha Walimo

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

TEK Työttömyystutkimus

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle

Syrjäytymisen ja hyvinvoinnin kokemuksen tutkimuksesta vapaus käteen jää?

TUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä

Hannu Tonteri Työpsykologi jalava & tonteri. Pro Labor

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Asiantuntijana työmarkkinoille

TUNNETAIDOISTA KILPAILUETUA

TYÖLLISTYMISUSKOA SELITTÄVÄT TEKIJÄT YLIOPISTOTYÖNTEKIJÖILLÄ

JULKISTAMISTILAISUUS , HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Mikä Kykyviisari? Maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Kykyviisari-kyselyn voi täyttää paperilla tai verkkopalvelussa

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

Tulevaisuuden arvoperusta

Kuntien tuloksellisuusseminaari Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä

Kansalaisuuden kynnykset

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

AHTS Jyväskylässä

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä,

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä te ta Järvenpää

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari Oulu

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE JA ,

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Hakijaprofiilit kansainvälisissä maisteriohjelmissa. KV-kevätpäivät Tampere Outi Tasala University Admissions Finland

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Innovaatioista. Vesa Taatila

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Uy, Laurea Lohja

Opiskelumotivaatio Tiina Kerola

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Vaikeina aikoina tarvitaan hyvää johtamista: Case Omnia

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus

Palkkatietämys Suomessa

Transkriptio:

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009

Miksi työllistymisuskolla on väliä? Työn epävarmuus lisääntynyt globaalissa taloudessa Huomio työn epävarmuudelta suojaaviin/lieventäviin tekijöihin Työn epävarmuus stressitekijä, jolla haitallisia työmotivaatio- ja hyvinvointiyhteyksiä jopa yli ajan Cheng & Chan, 2008; Sverke, Hellgren, & Näswall, 2002 Työurat pirstaloituneet Määräaikaisen ja muun epätyypillisen työn yleistyminen Voisiko hyvä työllistymisusko auttaa työntekijää epävarmassa työtilanteessa ja työuran katkoksissa? Työllistymisusko työntekijän suojaavana voimavarana organisaatiomuutoksissa ja epävakailla työmarkkinoilla

Mitä on työllistymisusko? (= employability) Monia teoreettisia määritelmiä/lähestymistapoja Moniulotteinen määrittely: työllistymisusko koostuu lukuisista osatekijöistä (Kuvio 1) Yksinkertaisempi määrittely: työllistymisusko nähdään psykologisena, subjektiivisena, yksiulotteisena käsitteenä Työllistymisusko = yksilön arviointi omista mahdollisuuksistaan saada toinen, samanarvoinen tai parempi työtehtävä sisäisiltä tai ulkoisilta työmarkkinoilta (ks. de Cuyper, Berntson, Berhard-Ottel, & de Witte, in press) Riippumatta määritelmästä työllistymisusko nähdään työmotivaatiota ja yksilön hyvinvointia edistävänä, suojaavana resurssina etenkin silloin, kun työn jatkuvuus on uhattuna

Uran hallinta - Kogniitivinen kompassi työmarkkinoilla - Kuka minä olen työkontekstissa ja miksi haluan tulla? - Motivationaalinen elementti Yksilön sopeutuvuus - Optimismi - Sisäinen kontrolliorientaatio - Minäpystyvyys - Avoimuus uusille kokemuksille TYÖLLIS- TYMISUSKO Sosiaalinen ja inhimillinen pääoma - Sosiaaliset verkostot työssä ja sen ulkopuolella - Koulutus, työvuodet, uran kesto, ikä - ammatilliset kompetenssit Kuvio 1. Fugaten ym. (2004) moniulotteinen määritelmä työllistymisuskosta

Selvitämme Mikä merkitys työllistymisuskolla on epävarmassa työtilanteessa? kun työntekijä kokee epävarmuutta työsuhteensa jatkumisesta/työn menettämisen uhkaa kun työntekijä on pätkätyössä (esim. määraikaisena) Taustalla hanke Ovatko määräaikaiset työntekijät huono-osaisia? TempWell-prjojekti Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa käynnissä oleva konsortiohanke osana SA:n Työ ja hyvinvoinnin tulevaisuus tutkimusohjelmaa

Etsimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin Onko (hyvä) työllistymisusko yhteydessä työntekijöiden (korkeaan) työmotivaatioon? Työllistymisusko: usko omaan työllistymiseen ja osaamiseen, sosiaaliset verkostot Motivaatio: työtyytyväisyys, työssä suoriutuminen ja tarmokkuus työssä Onko työllistymisusko vielä tärkeämpi voimavara pätkätyössä kuin pysyvässä työsuhteessa? Pätkätyö on objektiivista työn epävarmuutta Määräaikaisuuden motiivi (oma valinta/vastentahtoisuus) huomioitiin Onko työllistymisusko vielä tärkeämpi voimavara, jos koetaan työttömyyden uhkaa/työn epävarmuutta? Subjektiivista työn epävarmuutta voi esiintyä kaikenlaisissa työsuhteissa myös pysyvissä

Tutkimusaineisto & osallistujat Tutkimusaineisto: Osa TempWelltutkimus-projektia Kyselyaineisto kahdesta monialaisesta yliopistosta (syksy 2008) (n = 2137) Vastausprosentit 52% ja 44% Osallistujat: 66% naisia Keski-ikä 43 v 44 % maisterin tutkinto (32 % lisensiaatti/ tohtori) 57 % määräaikainen työsuhde (ja usein vastentahtoisesti)

Sukupuoli (1 = mies, 2 = nainen) Ikä Työaika 1 = koko-aika, 2 = osa-aika aika työn epävarmuus -.19*** -.10***.07* -.08** työllistymisusko työn epävarmuus työsuhde.17*** -.07** -.06* Tyytyväisyys R 2 =10% työllistymisusko työsuhde Työllistymisuskon suora yhteys: - Mitä vahvempi työllistymisusko, sitä korkeampi työtyytyväisyys Kuvio 1. Työllistymisuskon merkitys työtyytyväisyydelle

Kuvio 2. Työllistymisuskon ja työsuhdetyypin yhdysvaikutus työtyytyväisyyteen - vastentahtoiset määräaikaiset vs. pysyvät 0,5 0,4 Tyytyväisyys 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4 pysyvät vastentahtoiset määräaikaiset -0,5 matala työllistymisusko korkea työllistymisusko Kun työllistymisusko on vahva, vastentahtoisesti määräaikaisena työskentelevät ovat työtyytyväisempiä kuin pysyvissä työsuhteissa olevat

Sukupuoli (1 = mies, 2 = nainen) Ikä -.15***.11** työllistymisusko.18*** työllistymisusko epävarmuus työllistymisusko työsuhde -.06* Työssä suoriutuminen R 2 =7% -.10** Työllistymisuskon suora yhteys: - Mitä vahvempi työllistymisusko, sitä korkeampi suoriutumisarvio omasta työstä Kuvio 3.Työllistymisuskon merkitys työssä suoriutumiselle

Kuvio 4. Työllistymisuskon ja koetun työn epävarmuuden yhdysvaikutus työssä suoriutumiseen 0,5 0,4 0,3 Suoriutuminen 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4 Korkea työllistymisusko Matala työllistymisusko -0,5 matala työn epävarmuus korkea työn epävarmuus Ne, joilla oli vahva työllistymisusko, arvioivat työssä suoriutumisensa paremmaksi etenkin tilanteessa, jossa ei koettu työn epävarmuutta

Kuvio 5. Työllistymisuskon ja työsuhdetyypin yhdysvaikutus työssä suoriutumiseen - vastentahtoisesti määräaikaiset vs. pysyvät 0,5 0,4 0,3 Suoriutuminen 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4 pysyvät vastentahtoiset määräaikaiset -0,5 matala työllistymisusko korkea työllistymisusko Kun työllistymisusko oli vahva, vastentahtoisesti määräaikaisena työskentelevät arvioivat työssä suoriutumisensa paremmaksi kuin pysyvissä työsuhteissa olevat

Sukupuoli (1 = mies, 2 = nainen) Ikä vuosina Työaika 1 = koko-aika, 2 = osa-aika aika -.13***.21*** -.06* työn epävarmuus -.14***.24*** Tarmokkuus R 2 =14% työllistymisusko Työllistymisuskon suora yhteys: - Mitä vahvempi työllistymisusko, sitä enemmän koettiin tarmokkuutta työssä - Ei yhdysvaikutuksia työsuhteen/koetun epä- varmuuden suhteen Kuvio 6.Työllistymisuskon merkitys tarmokkuudelle työssä

Johtopäätökset (1) Vahva työllistymisusko edistää työntekijän työmotivaatiota (tai toisin päin) Hyvä työllistymisusko ei välttämättä suojaa koetun (subjektiivisen) työn epävarmuuden haitallisilta vaikutuksilta Organisaatioiden kannattaa panostaa työntekijöiden kompetenssien ylläpitämiseen ja edistämiseen Etua tulee myös organisaatiolle - ei vain työntekijälle Osana yritysten yhteiskuntavastuuta Miten toteutuu nykyisessä taloustilanteessa?

Johtopäätökset (2) Työllistymisusko näyttäisi edistävän etenkin vastentahtoisten määräaikaisten työmotivaatiota Työllistymisusko on tärkeä voimavara pätkätyöntekijöille, ainakin kun tilanteessa ollaan vastentahtoisesti Myös pätkätyöläisten kompetensseja työssä tulee kehittää -> tämän monet organisaatiot laiminlyövät panostamalla vain vakituiseen henkilöstöön Merkityksellistä organisaation kannalta erityisesti silloin, jos pätkätyöläisiä on runsaasti henkilöstössä