Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö, Itämeren kuormittaja VHVSY:n Itämeri-tutkimusta Toiminnanjohtaja, MMT Kirsti Lahti Työpaja uuden yhteistyön avaamiseksi Itämeri-tutkimuksessa 21.1.211 1
VANTAANJOKI YLÄ- JA KESKIJUOKSULLA Hyvinkäällä Riihimäellä Nurmijärvellä Vesiensuojeluyhdistys on perustettu 7.5.1963 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton jäsenyhdistys (11 alueellista vesiensuojeluyhdistystä) Toiminta-alue Vantaanjoen vesistöalue Riihimäeltä Helsinkiin ja Sipoon länsirajalta Espooseen jäseniä 28, joista kuntia 8, teollisuuslaitoksia 7, muita yhteisöjä 14 tsto: Asemapäällikönkatu 12 B, 52 Helsinki (Itä-Pasila) henkilöstö 6 + 1 www.vhvsy.fi 2
Tehtävät: Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu: vesistö- ja jätevesitarkkailu vesiensuojelua edistävät hankkeet ja tutkimukset järvitarkkailua, puro- ja lähdetutkimuksia pohjavesiasiat valistustoiminta, lausunnot, seminaarit asiantuntija-apu vesien- ja ympäristönsuojelussa Vantaanjoki-neuvottelukunta Virkisty Vantaanjoella ja Virkisty Keravanjoella -esitteet, melontareittien viitoitukset Vantaanjoen vesistön ekologinen luokittelu Vantaanjoki sivujokineen kuuluu pääosin savimaiden jokityyppeihin Ekologinen luokitus perustuu pohjaeläimiin, kaloihin ja pohjan piileviin ja fys.- kemialliseen laatuun Pääosa joista on luokaltaan tyydyttävää eli hyvän tilan saavuttaminen vuonna 215 vaatii paljon toimenpiteitä ->v. 221 ehkä toteutuu Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 1/21 3
MAAPERÄ JA MAANKÄYTTÖ RATKAISEVASSA ROOLISSA 38% savikkoa 25 % peltoa taajamia yli 15 % Uud. ELY-keskus 21 Virtaama Oulunkylässä 12 1 8 6 4 2 1.1.28 15.1.28 29.1.28 12.2.28 26.2.28 11.3.28 25.3.28 8.4.28 22.4.28 6.5.28 2.5.28 3.6.28 17.6.28 1.7.28 15.7.28 29.7.28 virtaama (m 3 /s) 12.8.28 26.8.28 9.9.28 23.9.28 7.1.28 21.1.28 4.11.28 18.11.28 2.12.28 16.12.28 3.12.28 i 28 22,6 m 3 /s virtaama Oulunkylä 9 29 m 3 /s 8 7 6 5 4 3 9,6 m 3 /s 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Oulunkylä näyte 21 Virtaama, m 3 /s 16 12 8 4 15,9 m 3 /s tamm helmi maali s huhti touko kesä heinä elo syys loka marra s joulu 4
VANTAANJOKI kg/v 7 Fosforikuorma mereen syksyllä 6 K u i v a t s y k s y t S a t e i s e t s y k s y t 5 4 3 2 1 1993 1995 22 1991 2 27 28 lokakuu marraskuu joulukuu Vantaanjoen pistekuormittajat Hyvinkää, Kalteva Riihimäki Hyvinkää: Ridasjärvi ja Kaukas Nurmijärvi, Kirkonkylä Metsä-Tuomela, jäteasema HKI-VANTAA lentoasema Nurmijärvi, Klaukkala Rinnekoti 5
Vantaanjoki Fosforin pistekuormitus on laskenut reippaasti ja myös kokonaisfosforipitoisuus on laskussa -> 6 µg/l hyvän tilan raja-arvo Fosforikuorma t/v 4 35 3 25 2 15 1 5 1975 198 1985 199 1995 2 25 2 15 1 5 P, µg/l jv-kuorma P (Vantaanjoki) Typen pistekuormitus on laskenut, mutta jokiveden kokonaistyppipitoisuuden lasku on vähäisempää Typpikuorma t/v 4 35 3 25 2 15 1 5 Vantaanjoki 4 35 3 25 2 15 1 5 N, µg/l 1975 198 1985 199 1995 2 25 jv-kuorma N (Vantaanjoki) Fosfori- ja typpikuormitus mereen ja jokeen 28, 29 ja 21 12 Fosforikuormitus keskivirtaama 22,6 m 3 /s, 9,5 m 3 /s 15,9 m 3 /s P, tn 1 8 6 4 2 3,4 % 6,4 % 5,4 % 28 29 21 Vantaanjoki mereen Jätevedenpuhd.(Rmäki, Hkää, Njärvi) Hki, Espoo jvedet Typpikuormitus N, tn 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1 % 22,5 % 13,4 % 28 29 21 Vantaanjoki mereen Jätevedenpuhd.(Rmäki, Hkää, Njärvi) Hki, Espoo jvedet 6
TOIMENPITEIDEN JA TUTKIMUSTEN KOHTEET VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen -> toimenpiteet pelloilla Haja-asutuksen jätevesiratkaisut (25 asukasta omien järjestelmien varassa) Taajamien hulevedet Poikkeukselliset päästöt puhdistamoilta ja pumppaamoilta Pinta- ja pohjavesien väliset yhteydet Vesiensuojeluyhdistyksen rooli tutkimusyhteistyössä Usein loppukäyttäjän roolissa Yhteistarkkailua vuosien ajan -> tietoa vesien laadusta ja kuormittajista limnologian, ympäristö-mikrobiologian, hydrogeologian, maantieteen ja jätevesien asiantuntijoita jäsenistön ja yhteistyötahojen kautta laajat verkostot yliopistot, SYKE, Ely-keskus, MTT opinnäytetöitä graduista väitöskirjoihin jatkuvatoimisia anturimittauksia jo vuodesta 25 -> maataloustoimenpiteiden vaikutukset veden laatuun ja kuormitukseen, hulevedet, raakavesiseuranta, poikkeukselliset päästöt, happitilanne 7
JATKUVATOIMINEN VEDEN LAADUN SEURANTA mittauksia veden laadusta tunnin välein Happipitoisuus mg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 28.4.26 28.5.26 28.6.26 28.7.26 28.8.26 28.9.26 28.1.26 28.11.26 28.12.26 28.1.27 28.2.27 28.3.27 28.4.27 28.5.27 Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Leudot talvet ja sateet lisäävät kuormitusta pelloilta -> kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät riitä, toimia on tehtävä pellolla Toimenpiteiden kohdentaminen: kaltevien peltojen ohella tulvapellot merkittäviä kuormituslähteitä Talviaikainen kasvipeitteisyys, suorakylvö -> AISU-tutkimus MTT, HY, VHVSY Maassa jo olevat ravinteet käyttöön (kipsi, kalkitus) -> TRAP-hanke Ravinnetaseet ja lannoitus Lepsämänjoki UUS, SYKE, VHVSY Tilakohtaisia ratkaisuja -> RaHa-hanke 29-213 Tarkempaa hajakuormituksen seurantaa -> jatkuvatoimiset mittaukset Lepsämänjoen yläosan fosforikuorma kuukausittain Phosphorus load (kg/month) 4 35 3 25 2 15 1 5 26 27 28 April May June July August September October November December January February Mars April May June July August September October November December January February 8
TraP-hanke kipsipohjaiset ratkaisut fosforin sitomiseen Yara, SYKE, MTT, Luode, TTS, TEKES, VHVSY Kipsiä Siilinjärven apatiittikivestä rikkihapolla Levitys pellolle, kuten kalkki Sitoo fosforin maahan, mutta kasveille käyttökelpoisesti -> parantaa maan mururakennetta, jolloin eroosio vähenee sekä fosforikuormitus vesistöihin Jatkuvatoimista veden laadun seurantaa -> tarkkaa kuormituksen mittausta -> kiintoaine- ja fosforikuormitus laski 6%, liuennut fosfori 3% koealue Nummenpää Nurmijärvellä, 1 ha Pelto-ojan sameuden ja virtaaman suhde ennen ja jälkeen kipsin levityksen. Sameus (NTU) 45 4 ennen kipsiä kipsin jälkeen 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 Virtaama (l/s) Valkama, Pasi VHVSY 9
RAVINNEHUUHTOUMIEN HALLINTAHANKE, RaHa 29-213 Uudenmaan ELY-keskus, maatalouden tuottajajärjestöt, MTT, VHVSY, HY Rahoitus EU:n maaseudun kehittämisrahaa Viherlannoitusta, viljelykiertoa Alus- ja kerääjäkasveja Biohiilen ja kuitulietteen vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen ja maan rakenteeseen Luonnonmukainen kuivatushanke Jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa viljelijöille sopivia kokeita omilla lohkoilla -> yli 13 viljelijää www.ymparisto.fi/uus/raha RaHa-hankkeen seurantapaikat Pelto-oja Valuma-alue 124 ha Peltoa noin 5 % Puro Nuuksiossa Valuma-alue 137 ha Ei peltoa, metsäinen www.luodedata.fi/raha 1
Pelto-oja Metsäpuro Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen HAIKU-hanke 29 212 Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely on järkevää! Uudenmaan maakunnan kehittämisrahaa, kunnat Haja-asutuksen jätevesien koostumus 1 kiinteistöä -> 5 mustat vedet ja 5 erottelevaa vedenkäyttömäärät, jätevesikuormitus (4 krt/v) myös hygienia ja hapenkulutus VESITURVA-HANKE Lukuisia osallistujia Jätevesijärjestelmän valintapolku -> kiinteistökohtaisen neuvonnan avuksi Miten haja-asutuksen jätevedet näkyvät ojissa? 11
Automaattinen veden laadun seuranta haja- asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa 6 kiinteistöä valuma-alueella, osa panospuhdistamoita Johtokyky (µs/cm) 7 6 5 4 3 2 1 6.9. 7.9. 8.9. 9.9. 1.9. 11.9. 12.9. 7 6 5 4 3 2 1 Happipitoisuus (mg/l) Klo 11:3 NH4-N pitoisuus 1 9 µg/l Kok N pitoisuus 52 µg/l Kok P pitoisuus 4 8 µg/l E. coli 6 9 mpn/1 ml Enterokokit 2 1 cfu/1 ml Klo 12:1 NH4-N pitoisuus 9 7 µg/l Kok N pitoisuus 39 µg/l Kok P pitoisuus 4 2 µg/l E. coli, 27 mpn/1 ml Enterokokit 2 1 cfu/ 1 ml Vantaanjoen hygieeninen tila jätevedenpuhdistamot ja pumppaamot E. coli mediaanit 29 Q,5 m 3 /s * uimavesi huonoa, jos yli 1 kpl/1 ml * kasteluvesi < 3 kpl/1 ml Q 4,5 m 3 /s Q,5 m 3 /s Q 16 m 3 /s 12
Pistekuormituksen vähentäminen Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen rankkasateet, talvitulvat Vesi- ja viemäriverkoston ikääntyminen -> vuodot kuriin, saneeraus Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet pois jätevesiverkostosta -> hulevesien hallintaan Pitkät siirtoviemärit pumppaamoineen -> varoaltaita, tekniikka pettänyt uusissa pumppaamoissa, huoltotoimia, varavoimaa Hyvääkin tulosta on varaa parantaa! Räätälöityjä toimia yhdyskuntapuhdistamoilla jätevesikuormituksen vähentämiseksi Yhteistyöhanke HSY Veden ja muiden Vantaanjoen kuntien vesihuoltolaitosten kanssa -> Vantaanjoen jätevesiylivuodot toimenpideohjelma ja tutkimusrahoitusta haussa -> Aalto-yliopisto HULEVESITUTKIMUKSET HULEVESIEN LAATU Hyvinkään hulevesien tarkkailu 211- erilaisilla alueilla (omakotialue, teollisuusalue, tuleva rakennettava kohde) HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN JA LAADUN PARANTAMINEN Kylmäojan itäinen haara, korpi (Vantaa, Tuusula, HY, Vantaan srk, VHVSY) LUONNONMUKAINEN HULEVESIEN HALLINTA-> KOSTEIKOT, PAINANTEET, UOMIEN ENNALLISTAMINEN -> Nummelan Kilsoin alue (HY, Vihti, VHVSY) VALUMA-ALUELÄHTÖISYYS KAAVOITUS peitetty pinta Pohjaveden muodostuminen varmistettava 13
MUITA HANKKEITA Vapomix-hanke: pinta- ja pohjavesien hydraulisista yhteyksistä Vantaanjoella ja sen sivujoissa (HY Maantieteen ja geologian laitos, vesilaitokset, Uud. Ely-keskus) Tavoitteena jatkaa pitkäjänteistä maatalouden vaikutusten tutkimusta > viljelytiedot, uusia seurantamenetelmiä, jatkuva seuranta Lepsämänjoella? Haitalliset aineet Taudinaiheuttajat 14