Vesiensuojeluyhdistys ja vesienhoito Vantaanjoella

Transkriptio

1 Vesiensuojeluyhdistys ja vesienhoito Vantaanjoella Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

2 Tehtävät Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu: vesistö- ja jätevesitarkkailu vesiensuojelua edistävät hankkeet ja tutkimukset järvitarkkailua, puro- ja lähdetutkimuksia pohjavesiin liittyvät asiantuntijatehtävät valistustoiminta, lausunnot, seminaarit asiantuntija-apu vesien- ja ympäristönsuojelussa Vantaanjoki-neuvottelukunta, Yleissuunnittelujaosto, jätevesijaosto Virkisty Vantaanjoella ja Virkisty Keravanjoella -esitteet, melontareittien viitoitukset Jokitalkkari Vantaanjoelle tai

3 Vantaanjoen vesistön ekologinen luokittelu Vantaanjoki sivujokineen kuuluu pääosin savimaiden jokityyppeihin Ekologinen luokitus perustuu pohjaeläimiin, kaloihin ja pohjan piileviin ja fys.- kemialliseen laatuun Pääosa joista on luokaltaan tyydyttävää eli hyvän tilan saavuttaminen vuonna 2015 vaatii paljon toimenpiteitä - >v ehkä toteutuu

4

5 Vantaanjoen yhteistarkkailu käyttö- ja päästötarkkailu sekä vesistövaikutukset Kesäaikana jatkuvatoimista veden laadun seurantaa kolmella asemalla: Riihimäki, Hyvinkää ja Nurmijärvi puolen tunnin välein happi-, sähkönjohtavuus, lämpötila, pinnankorkeus, sameus -> sääasemat Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus > syyskuussa uudet ilmastusaltaat käyttöön anturimittaus

6 Hankkeita Jätevesiohitusten vähentäminen Haja-asutuksen jätevesineuvonta Hulevesiprojekti Haitalliset aineet Jokitalkkari Maatalouden kuormituksen vähentäminen Pohjavesien suojelusuunnitelmat ja yhteistarkkailujen edistäminen

7 Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishankkeet - strategia, pumppaamot, verkostovuodot, sekaviemäröinti Vantaanjoen jätevesiohitusten vähentämishanke > Makera-hanke, HSY:n johdolla mukana valuma-alueen kaikki vesihuoltolaitokset, KUVES ja VHVSY Työ jatkuu Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallinnuksen avulla -> EAKR-rahaa , Loppi, Hausjärvi, Riihimäki - VHVSY ohjausryhmässä

8 Vuoden 2013 jätevesimäärä Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Klaukkalassa

9 Haja-asutuksen jätevedet Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Riihimäellä, Espoossa, Nurmijärvellä ja Tuusulassa ja Vantaalla yhteensä 1908 kiinteistölle Kysely neuvonnan vaikuttavuudesta Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Hajajätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö -> raportti 23/

10 Haja-asutuksen jätevedet jatkuu Hajalietteiden ja puhdistamolietteiden haitallisten aineiden täydentävä tutkimus - > täydentää VVY:n koordinoimaan laajaa jätevedenpuhdistamoiden haitallisten aineiden tutkimusta > rahoitusta VVY:n kehittämisrahastolta ja haetaan MVTT:ltä, yhteistyössä Valonia ja EnVieno Ky -> tutkitaan mm. hormoneja (estrogeenit) ja eräitä lääkeaineita (diklofenaakki), palonestoaineita (PFOS), PAH-yhdisteitä, myös kalkkistabiloinnin vaikutusta

11 Hulevesiprojekti lisätä tiedonvälitystä ja yhteistyötä hulevesien luonnonmukaisista hallintakeinoista retkiä ja seminaareja rakentamisen aikaiset hulevesivaikutukset opas Helsinki Life+ Keidas-hanke - hulevesikosteikot hulevesien haitalliset aineet eri valumaalueilta 8 alueelta tutkimus hulevesien laadun seurantaa Hyvinkäällä hulevesien laatututkimuksia Vantaalla Julkaisu 71/2013 Sade- ja sulamisvedet = hulevedet

12 Jokitalkkarin tehtävät silminä ja korvina kalastuksen valvonta koko jokialueella valistusta vastuullisesta kalastuksesta melontareitistön kunto ja raivaukset onkipaikkojen rakentaminen yhteistyössä kalataloudellisten kunnostusten jälkihoito soraikkojen haravointi, kalaportaiden huolto rantapolkujen siisteys, viitoitukset, opastaulut yhteistyö koulujen kanssa lasten ja nuorten tapahtumat, leirikoulu

13 Lohikalojen kutusoraikkojen inventointi ja huolto viranomaisten kunnostamissa koskissa Vantaanjoen pääuomassa Kuudelta koskialueelta kutusoraikkoja löytyi yhteensä 62 kappaletta, joista 38 oli kuntonsa puolesta lohikalojen lisääntymiseen hyvin tai välttävästi soveltuvia 19 kpl hyvin tai välttävästi lisääntymiseen soveltuvista soraikoista huollettiin

14 Maataloushankkeiden periaatteita Pidetään ravinteet pelloilla kasvien käytössä ja poissa vesistöistä Panostus toimenpiteisiin, jotka tehoavat silloin, kun suurin osa kuormituksesta tapahtuu à kasvukauden ulkopuolella Toimenpiteiden kohdentaminen riskialueille Riskikohteiden tunnistamisen vaikeus 1. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat koko peltopinta-alalle 2. Talviaikainen kasvipeitteisyys 3. Kerääjäkasvit, aluskasvit 4. Maan rakenteeseen vaikuttaminen -> Ravinteiden kierrätykseen

15 Maatalous Uudenmaan ELY-keskus ja tuottajajärjestöt, MTT, VHVSY

16 Maatalous jatkuu Huuhtoumien hallinta HUMAUS Pro Agria Etelä-Suomen johdolla tilakäyntejä, ympäristökäsikirja 20 tilalle, viljelytoimenpiteet ja vesistökuormitus (Jatkuvatoiminen seuranta tunnin välein mittaukset) - Leudot talvet, verrattuna , kasvukauden ulkopuolella kokonaisfosforikuorma laski 35 % Lepsämänjoen yläosassa, kun talviaikainen kasvipeitteisyys nousi 38 %:sta 71 %:iin LOHKO-hankkeella jatketaan

17 POHJAVESITOIMENPITEITÄ HSY:lle pohjavesien käyttömahdollisuudet pääkaupunkiseudun vedenhankinnassa Haitallisten aineiden kartoitus Pohjaveden suojelusuunnitelmia: Riihimäki, Vantaa Pohjavesien yhteistarkkailun edistäminen Tiedotteita pohjavesiriskeistä VVY:n hankkeessa Vapomix-hanke - Pinta- ja pohja-vesien hydraulisista yhteyksistä Vantaanjoella ja sen sivujoissa (HY Maantieteen ja geologian laitos, vesilaitokset, Uud. Ely-keskus) Lämpökamerakuvauksia Isotooppikoostumusta Virtaamamittauksia vedenlaatututkimuksia Anturiseurantaa raakavesikaivoista ja joesta