Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti 17.10.2012 Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1
Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien merkitys Suomessa CAP 2020 -uudistusehdotusten keskeiset kohdat Uudistuksen käsittely EU-tasolla ja Suomessa
6 000 Maatalouden tuotto-ja kustannuskehitys vuosina 2000-2011 Lähde: MTT Taloustutkimus, 2011 ennakkotieto milj. 5 000 4000 3000 2000 1000 Tuet Muu tuotto Markkinatuotto Tuotantokustannukset YRITTÄJÄTULO 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011E
/tila 350000 Tuotot ja kustannukset keskimäärin vuonna 2010 - maitotilat, muut nautatilat, sikatilat ja viljatilat (Lähde: MTT Taloustutkimus, Taloustohtori-palvelu) + Tuet 300 000 + Kotieläintuotot 250 000 + Kasvinviljelytuotot 200000 150000 100000 50000 0 + Muut tuotot Jää palkaksi ja korkotuotoksi - Tarvikekustannukset - Kotieläinkustannukset Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset - Kone- ja rakennuskust. - Muut kustannukset MAITOTILAT MUUT NAUTATILAT SIKATILAT VILJATILAT
milj. 2 000 Viljelijätuet Suomessa vuosina 2007-2013, milj. (Lähde: budjetti.vm.fi) 1 800 1 600 1 400 572 555 552 586 559 544 511 Kansallinen tuki 1200 1000 800 600 400 200 0 314 312 351 346 361 363 364 421 421 420 419 422 423 423 551 548 552 548 539 539 539 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ympäristötuki * (EU 28 %) Luonnonhaittakorvaus (EU 28 %) EU-tulotuki ** (EU 100 %) * sisältää myös eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit ** ei sisällä EU-markkinatukia
milj. 2 000 Viljelijätuet Suomessa vuosina 2007-2013, milj. (Lähde: budjetti.vm.fi) 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1 101 1 083 1 107 1 136 1 121 1 105 1 073 757 753 768 763 760 764 764 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kansallinen rahoitusosuus EU-rahoitusosuus (keskim. 41 %)
Miksi EU:n maatalouspolitiikkaa uudistetaan? 1. EU:lle uusi budjetti vuosiksi 2014-2020 yhteensänoin 1 100 mrd. jakoon 7 vuoden aikana maatalouden suhteellinen osuus pienenemässä(40 % => 33 %), EU-alueen kilpailukyvyn edistämiseen lisää rahaa 2. EU-15 vuonna 2003 => EU-28 vuonna 2013 10 maata 2004; BG ja RO 2007; Kroatia 2013 jäsenmaiden erilaisten tukijärjestelmien yhtenäistäminen 3. Maatalouspolitiikan tavoitteet muuttuvat ruoan tuotanto, ruokaturva, vihreä kasvu ympäristö- ja ilmastokysymykset toimenpiteiden avoimuus ja yleinen hyväksyntä
EU:n maatalousmenojen kehitys vuosina 1980-2008 mrd. % BKT 70 0,7% 60 0,6% 50 0,5% 40 0,4% 30 0,3% 20 0,2% 10 0,1% 0 0,0% 8 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vientituet Markkinatuet Suorat tuet Tuotannosta irrotetut tuet Maaseudun kehittäminen % EU:n BKT:sta
Komission esittämät CAP 2020 -uudistuksen tavoitteet 1. Elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen 2. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutos 3. Tasapainoinen alueellinen kehitys...joihin pyritään 7 eri EU-asetuksen avulla suorien tukien asetus, maaseudun kehittämisasetus, markkinajärjestelyasetus, horisontaaliasetus(rahoitus, valvonta, täydentävät ehdot), hintojen ja tukien vahvistamisasetus, vuoden 2013 siirtymätoimia koskeva asetus ja viinialaa koskevat mukautukset 9
Uudistuksen valmistelu EU-tasolla(1/2) Laaja kuuleminen: kevät 2010 (konferenssi) Komission tiedonanto päälinjoista: lokakuu 2010 Keskustelu tiedonannosta: talvi-kevät 2011 Asetusehdotukset komissiosta: lokakuu 2011 Käsittely neuvoston työryhmissä: marraskuu 2011 - kesäkuu 2012 10
Uudistuksen valmistelu EU-tasolla (2/2) Käsittely neuvostossa (jäsenmaiden maatalousministerit) Käsittely Euroopan parlamentissa (EP) Päätökset EU-budjetista 2014-2020 EU:n huippukokouksissa marras-joulukuussa 2012? Neuvoston ja EP:n neuvottelut ja yhteinen ratkaisu uudistuksen pääkohdista alkuvuonna 2013? EU-tason toimeenpanosäädökset vuoden 2013 aikana Kansallinen toimeenpano 1.1.2014 alkaen 11
CAP 2020 -uudistuksen valmistelu Suomessa (1/2) Uudistuksen kansallinen valmistelu on haastava prosessi tukijärjestelmien yhteensovituksen kannalta tukikokonaisuus koostuu Suomessa useasta tärkeästäelementistä, joilla on oma sisältönsä ja omat tavoitteensa kaikki keskeiset viljelijätukijärjestelmät uudistumassa samanaikaisesti ratkaisu EU-tasolla maatalouspolitiikan sisällöstäja reunaehdoista tarvitaan ennen kansallisia päätöksiä kansalliset tuet (141, 142, ym.) sovitetaan täydentämään uudistettuja EU-tukijärjestelmiä(suorat tuet, LFA-tuki, ympäristökorvaukset jne.) 12
Maatalouden tukijärjestelm rjestelmämuutosten muutosten ajoittuminen EU:n rahastokausi 2007-2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014- EU:n rahastokausi 2014-2020 EU:N SUORAT TUET "terveystarkastus" Uudistetut suorat tuet YMPÄRISTÖTUKI Ohjelmakausi 2007-2013 Uusi maaseutuohjelma LFA-TUKI Ohjelmakausi 2007-2013 Uusi maaseutuohjelma KANSALLISET TUET LFA-lisäosa Etelä-Suomen kansallinen tuki (141) Pohjoinen tuki (142) Muut kansalliset tuet 141-tukikausi 2008-2013 Pitkäaikainen tukimuoto Uudistettu lisäosa? Uusi 141-tukikausi? Uudistustarpeet? 13
CAP 2020 -uudistuksen valmistelu Suomessa (2/2) Uudistuksen kansallisen valmistelun työryhmät: (hallinto, tuottajajärjestöt, muut etujärjestöt, tutkijat, neuvonta jne.) EU:n maatalous-ja maaseutupolitiikan uudistuksen valmistelun koordinaatiotyöryhmä Maatalouden rakennetukia valmisteleva työryhmä Luonnonhaittakorvausta valmisteleva työryhmä Maatalouden ympäristötukijärjestelmää valmisteleva työryhmä Eläinten hyvinvointitukijärjestelmää valmisteleva työryhmä Maaseudun yritystukia ja alueellisia kehittämistukia valmisteleva työryhmä EU:n suoria tukia valmisteleva työryhmä Maatalouden riskienhallintatoimenpiteitä valmisteleva työryhmä 14
Komission keskeiset ehdotukset Suorien tukien asteittainen tasaaminen jäsenvaltioiden välillä Siirtyminen kansalliseen tai alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa Suorien tukien tarkempi kohdentaminen; uusia tukimuotoja Markkinatoimenpiteiden tehostaminen Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 2015 Maaseudun kehittämistoimien kohdentaminen EU2020 - strategian tavoitteisiin ja tehostettu vaikuttavuuden seuranta; uusien riskienhallintavälineiden luominen 15
Komission ehdotus: suorat tuet (1/4) Suorien tukien asteittainen tasoittaminen jäsenvaltioiden välillä EUR/ha 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Latvia Malta Netherlands Belgium Italy Greece Cyprus Denmark Slovenia Germany France Luxembourg Ireland EU-27 Austria Hungary Czech Republic Finland Sweden Bulgaria Spain United Kingdom Poland Slovakia Portugal Romania Lithuania Estonia Suorat tuet - uusi jako (EUR/ha)** Suorat tuet - nykytilanne (EUR/ha)* 16 EU-27 keskiarvo (EUR/ha) 90% EU-keskiarvosta (EUR/ha)
Komission ehdotus: suorat tuet (2/4) Asteittainen tukikatto (kaikki tuet viherryttämistä lukuun ottamatta) Täydentävät ehdot Tuotantoon sidottu tuki Useat eri tuotannonalat Enintään 5 % tai 10 % suorien tukien määrärahoista Yli 10 % komission luvalla Enintään 2 % suorien tukien määrärahoista Alle 40-vuotiaille Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kansallinen tai alueellinen tasatuki v. 2019 mennessä Jäsenmaa määrittää alueet ja kriteerit Nuorten viljelijöiden tuki "Viherryttäminen" Perustukijärjestelmä Tuki luonnonhaitta-alueille Alueet, joilla luonnonolosuhteista johtuvia rajoituksia Enintään 5 % suorien tukien määrärahoista Korkeintaan 5 vuoden ajan Aloittamistuki 30 % suorien tukien määrärahoista Uudet tukioikeudet vuonna 2014 Maatalouden harjoittamisen määritelmä Aktiiviviljelijän määritelmä Pienten tilojen tukijärjestelmä Korvaa muut suorat tuet Hakemusten ja valvonnan yksinkertaistaminen Ei viherryttämisvaatimusta Ei täydentäviin ehtoihin liittyviä sanktioita Jäsenvaltioiden määrittelemä kertasuoritus (500-1000 euroa/vuosi) Enintään 10 % suorien tukien määrärahoista 17 TAI
Komission ehdotus: suorat tuet (3/4) Viherryttäminen(30 % suorien tukien määrästä): perustukijärjestelmään kuuluvien viljelijöiden on noudatettava kolmea ehtoa: 1. Viljelyn monipuolistaminen Yli 3 ha:n aloilla vähintään kolme viljelykasvia (kukin 5-70 % alasta) Ei koske tiloja, jotka ovat kokonaan nurmella tai kesannolla 2. Pysyvä nurmi säilytettävä 3. Ekologinen ala Oltava vähintään 7 % maatalousmaasta (pl. pysyvä nurmi) Kesantoa, pengerryksiä, maisemapiirteitä, suojakaistoja, metsitettyjä aloja Luomutilat ovat suoraan tukikelpoisia, tietyin edellytyksin myös Natura 2000 -alueiden tilat 18
Komission ehdotus: suorat tuet (4/4) Tuotantoon sidottu tuki tuotannon nykytason ylläpitämiseksi tietyllä alueella tai sektorilla tuen perusteena taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset syyt jäsenmaan päätöksellä(ilmoitettava komissiolle) enintään 5 % tai 10 % suorien tukien määrästä => 10 % Suomessa olisi enintään 53,3 milj. euroa tietyin edellytyksin ja komission luvalla myös yli 10 % jäsenmaan suorien tukien määrästämahdollinen => Suomen tavoite, koska pohjoisissa tuotanto-oloissa tarpeellinen keino tuotannon säilyttämiseksi 19
Ehdotukset maaseudun kehittämisohjelman ns. viljelijätuiksi 1. Investoinnit ja nuorten viljelijöiden aloitustuet 2. Maatalouden ympäristö- ja ilmastokorvaukset 3. Luomutuet 4. Luonnonhaittakorvaukset 5. Eläinten hyvinvointituet 20
Markkinatoimet II pilari I pilari Nykyinen CAP Tilatuki Tuotantosidonnaiset tuet Pienten tilojen tuki Nuorten viljelijöiden tuki Luonnonhaittatuki Luonnonhaittakorvaus Viherryttämistuki Ympäristötuki/korvaus Perustuki Uusi ehdotettu CAP Muu maaseudun kehittäminen 21 23.10.2012 21
Yhteenvetoa EU-tukijärjestelmissäriskinäeri vaatimusten ja toimeenpanon monimutkaisuuden lisääntyminen Tavoitteena saada tukien rakenne ja rahoitus Suomen maatalouden kannalta mahdollisimman toimivaksi EU-tason päätökset vuoden 2013 alkuun mennessä tarkemmat kansalliset linjaukset vuoden 2013 aikana Tukikokonaisuuden rakentaminen on vaativa palapeli yhteistyötä ja työtunteja tarvitaan Viljelijätuet olennainen osa viljelijöiden tuloja jatkossakin tilatasolla tuotantokustannusten hallinta on keskeinen keino tulokehityksen parantamiseen 22
Tietolähteitä Maa- ja metsätalousministeriö: www.mmm.fi Uudistuksen omat sivut: www.mmm.fi/fi/index/etusivu/cap2020.html Maaseutuvirasto (toimeenpano): www.mavi.fi Euroopan komissio: ec.europa.eu/agriculture/index_fi.htm Euroopan parlamentti: www.europarl.fi MTT Taloustutkimus, Taloustohtori-palvelu: www.mtt.fi/taloustohtori 23