TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut

1 JOHDANTO... 4 2 YLEISTÄ... 5 2.1 Suunnittelualueen sijainti... 5 2.2 Suunnitteluprosessi... 6 3 LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN... 8 3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 8 3.2 Asukkaiden kuuleminen... 9 4 TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA... 12 5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 15 5.1 Kaavoitustilanne... 15 5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 17 5.3 Maanomistus... 19 5.4 Maisema... 19 5.5 Kulttuuriympäristön arvokohteet... 22 5.6 Luonnonolosuhteet... 23 5.7 Virkistys, viherpalvelut ja urheilu... 27 5.8 Reittiyhteydet... 28 5.9 Valaistus, kalusteet ja varusteet sekä opastus... 29 5.10 Viheralueiden hoito... 29 5.11 Melu... 29 5.12 Hulevesien hallinta... 32 5.13 Vesivoimalaitos ja Kankaan pato... 33 6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 34 6.1 Joen kunnostaminen ja Kankaan vesivoimalaitos... 34 6.2 Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen... 41 6.3 Reittiyhteyksien parantaminen... 44 6.4 Maisemakuva ja näkymät... 52 6.5 Valaistus... 52 6.6 Kalusteet ja varusteet... 57 6.7 Opastus... 58 6.8 Taide... 60 6.9 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset... 61 6.10 Eroosio-ongelmien torjunta... 65 6.11 Melun torjuntatoimenpiteet... 67 6.12 Hulevesien hallinta... 67 6.13 Esitettyjen toimenpiteiden luontovaikutusten arviointi... 68 7 Kehittämissuunnitelman yhteenveto ja toteuttaminen... 69 7.1 Yhteenveto ja toimenpiteiden alustava toteuttamisaikataulu... 69 7.2 Jatkosuunnittelu... 71 Lähteet... 74 2

Liite 1. Luonnosvaiheen nähtävilläoloaikana 2.-19.12.2014 saatujen kirjallisten palautteiden kooste... 75 Liite 2. Kehittämissuunnitelman luonnosvaiheessa tutkittujen vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu... 77 3

1 JOHDANTO Tourujoen kehittämissuunnitelman laadinta on lähtenyt käyntiin erityisesti Kankaan hankkeen myötä, minkä yhteydessä on pohdittu itse joen kunnostusmahdollisuuksia sekä vesivoimalaitoksen kohtaloa. Kankaan alueen kaavoituksessa on määritelty muitakin maankäytöllisiä lähtökohtia, jotka ovat vaikuttaneet tämän suunnitelman sisältöön. Kankaan vuonna 2014 valmistuneessa yleissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, kuten Kankaan puistoja tai Tourujoen yli kulkevaa uutta kevyen liikenteen siltaa, ei ole sisällytetty tämän kehittämissuunnitelman kustannuksiin, koska ne sisältyvät jo kyseiseen aiempaan suunnitelmaan ja sen kokonaiskustannuksiin. Tourujoki on osa ydinkeskustaa kiertävää Kehä Vihreää, joka on Jyväskylän kaupungin vuonna 2012 hyväksytyssä viherpolitiikassa määritelty periaate. Periaatteen kärkihankkeeksi on nostettu kehittämissuunnitelman laatiminen koko Kehä Vihreälle. Tämä kehittämissuunnitelma on päätetty toteuttaa osissa, ja tämä Tourujoen aluetta koskeva kehittämissuunnitelma on ensimmäinen alueellinen osa tätä kokonaissuunnitelmaa. Samanaikaisesti Tourujoen kehittämissuunnitelman kanssa on käynnistetty koko Kehä Vihreää koskevan konseptisuunnitelman laatiminen, jonka yhteydessä luodaan periaatteita mm. opastuksen, valaistuksen sekä reittien kehittämisen osalta. Konseptisuunnitelman laadinnan yhteydessä pohdittuja ratkaisuja on hyödynnetty myös tämän kehittämissuunnitelman viimeistelyssä. Kehä Vihreän kehittämisestä saa lisätietoa internetistä osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kehavihrea. Tourujoen kehittämissuunnitelmassa suurimman huomion on prosessin aikana saanut itse joen kunnostusvaihtoehdot. Keväällä 2014 toteutettiin kehittämissuunnitelman ensimmäisenä vaiheena erityinen monitavoitearviointi uomavaihtoehdoista Kankaan kohdalla. Arvioinnista valmistui erillinen raportti maaliskuussa 2014. Siksi tätä vaihetta ei ole enää tässä kehittämissuunnitelmaraportissa syvällisemmin kuvattu. Monitavoitearvioinnin loppuraporttiin voi tutustua internetissä osoitteessa: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf. Kankaan osalta kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2014 päätöksen, jonka mukaan jokea ei toteuteta ns. pitkänä uomana Kankaan viherkehällä, vaan jokea kehitetään nykyisellä paikallaan. Syksyn 2014 aikana tätä vaihtoehtoa selvitettiin eri tekijöiden suhteen vaihtoehtoasetelmana oli vesivoimalaitoksen säilyminen tai lakkauttaminen. Nämä eri vaihtoehdot merkitsevät hyvin erilaista lopputilannetta niin virkistyksen, maiseman kuin jokiluonnonkin kannalta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatujen palautteiden perusteella kehittämissuunnitelman ohjausryhmä on päätynyt esittämään kehittämissuunnitelmassa esitettäväksi ratkaisuksi ns. koskivaihtoehtoa, jossa vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa. Kehittämissuunnitelmassa joen kunnostuksen lisäksi on lukuisia muita tarkasteltavia kysymyksiä: virkistyskäytön ja reittiverkoston kehittäminen, osa-alueiden hoitotaso, näkymien avaaminen, eroosionsuojaustoimenpiteet, valaistus, opastus, rakenteet ja taide. Kehittämissuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Se tulee ohjaamaan alueen tulevaa maankäytön suunnittelua sekä muuta suunnittelua ja alueiden ylläpidon ohjelmointia. Esitetyt toimenpiteet ja niiden toteutuminen määritetään sitovasti vuosittaisissa eri vastuualueiden investointiohjelmissa. Kehittämissuunnitelman ovat laatineet Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluissa maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski sekä kaavoitusbiologi Anne Laita. 4

2 YLEISTÄ 2.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Suunnitelmassa tarkastellaan Tourujokea koko matkaltaan Palokkajärveltä Jyväsjärvelle. Lisäksi tutkitaan yhteyksiä lähiympäristöön tarkoituksenmukaiselta alueelta. Kuva 1. Suunnittelualue ja keskeisimmät yhteydet ympäristöön. 5

2.2 Suunnitteluprosessi 2.2.1 Suunnittelun vaiheet Tourujoen kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on ollut kaksivaiheinen: - keväällä 2014 laadittiin Kankaan uuden uoman vaihtoehtoihin liittyvä monitavoitearviointi - syksyllä 2014 laadittiin luonnos kehittämissuunnitelmaksi koskien koko suunnittelualuetta ja selvitettiin joen kunnostusmahdollisuuksia uoman nykypaikalla. Monitavoitearvioinnin päävaiheet olivat: monitavoitearvioinnin ohjausryhmän 1. kokous 10.1.2014 (aloituskokous) ohjausryhmän 2. kokous 21.2.2014 (arviointikehikko, vaihtoehtojen vaikutukset) kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 25.2.2014 (esittely) asukaskysely 3.-23.3.2014 (internet-pohjainen) ohjausryhmän 3. kokous 4.3.2014 (vaihtoehtojen vaikutukset, arviointilomakkeen viimeistely) kaupunkirakennelautakunnan ylimääräinen kokous 4.3.2014 (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista) sidosryhmätyöpaja 12.3.2014 (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista) valtuustoseminaari 24.3.2014 (uomavaihtoehtojen ja vaikutusten esittely) ohjausryhmän 4. kokous 26.3.2014 (raporttiluonnos ja johtopäätökset) tulosten esittelytilaisuus 27.3.2014 (kaupunkirakennelautakunta ja sidosryhmät) Tourujoen kehittämissuunnitelman ohjausryhmä 31.3.2014 kaupunkirakennelautakunnan käsittely 8.4./22.4.2014 kaupunginhallituksen käsittely 28.4.2014 Kaupunginvaltuuston päätös uomavaihtoehdoista 19.5.2014 Monitavoitearvioinnin kulku ja tulokset on kuvattu tarkemmin erillisessä maaliskuussa 2014 valmistuneessa raportissa, joka löytyy internetistä: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf. Kankaan padon patoturvallisuudesta pidettiin neuvottelu Hämeen ELY-keskuksen kanssa 8.4.2014. Tällöin ELYkeskus vaati erityisen vahingonvaaraselvityksen laatimista, joka käynnistettiin neuvottelun jälkeen. Vahingonvaaraselvitys valmistui marraskuussa 2014. Kesän ja syksyn 2014 aikana tarkennettiin maastoinventointeja mm. kasvillisuuden, luontoarvojen, vieraslajien, hulevesien, reittien ja valaistuksen osalta. Asukkaille järjestettiin kaksi asukaskävelyä elo-syyskuun vaihteessa (27.9. ja 10.9.2014). Näistä tiedotettiin Jyväskylän tiedotuslehdessä sekä projektin internet-sivuilla (http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki). Asukaskävelyihin osallistui n. 30 henkeä. Kehittämissuunnitelman ohjausryhmä on käsitellyt suunnittelua syksyllä kahdessa kokouksessa (30.9. sekä 11.11.2014) sekä kerran vielä tammikuussa 2015 (23.1.2015). Kaupunkirakennelautakunnalle kehittämissuunnitelman luonnosta esiteltiin kokouksessa 2.12.2014 ja kaupunginhallitukselle kokouksessa 15.12.2014. Asukastilaisuus kehittämissuunnitelman luonnoksesta järjestettiin 9.12.2014. Siihen osallistui n. 25 henkeä. 6

2.2.2 Projektin organisoituminen Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat: Erja Saarivaara (kaupungingeodeetti), Leena Rossi (yleiskaavapäällikkö), Veli-Jussi Koskinen (kaupungininsinööri), Anne Sandelin (hankejohtaja), Pekka Sihvonen (liikuntajohtaja), Jari Salomaa (viestintäpäällikkö), Tero Saarno (toimitusjohtaja, kevään 2014 ajan), Sami Kettunen (kunnossapitopäällikkö, syksystä 2014 alkaen) ja Heli-Maija Voutilainen (Keski-Suomen museon museonjohtaja). Projektipäällikkönä on toiminut maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Projektiryhmään ovat kuuluneet kaavoitusbiologi Anne Laita, geotekninen asiantuntija Kari Seuranen, ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva sekä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen. Myös muita asiantuntijoita on kuultu suunnitelmaa laadittaessa. Kuva 2. Palokkajärven luusua. 7

3 LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN 3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3.1.1 Kaupungin viherpolitiikka - Tourujoki osana Kehä Vihreää Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää, joka on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä viherpolitiikassa oleva periaatelinjaus. Kehä Vihreä on keskustan tärkeä virkistysaluekokonaisuus. Sen osalta tavoitteeksi on asetettu, että sitä pitkin pääsisi tulevaisuudessa kulkemaan viheralueille sijoittuvia virkistysreittejä pitkin. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään. Reitistön kehittämiseen liittyy keskeisesti myös reittien opastus ja valaistus. Tourujoen kehittämissuunnitelmassa esitetään periaatteita koskien esim. valaistusta tai opastusta, joita on samalla pohdittu myös koko Kehä Vihreän kannalta. Kuva 3. Kehä Vihreä. 3.1.2 Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi Tourujoen kehittämissuunnitelman tarve on noussut erityisesti esille Kankaan hankkeen yhteydessä. Kankaalla erityiskysymyksenä on ollut mahdollinen uuden uoman rakentaminen alueen halki. Kehittämissuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa, keväällä 2014, painopiste projektissa oli Kankaan uuden uoman rakentamiskysymyksessä. Kevään 2014 aikana toteutettiin erityinen monitavoitearviointi uuden uoman rakentamista koskeneen uomapäätöksen pohjaksi. Uoman sijaintivaihtoehdot olivat kaupunginvaltuuston päätettävänä 19.5.2014, ja valtuusto päätti esittää etenemistä vaihtoehdon VE0+ pohjalta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Kankaan osayleiskaavan mukainen uoman tilavaraus viherkehällä tulee kuitenkin säilyttää ja ottaa huomion asemakaavoituksessa mahdollista myöhempää toteuttamista varten. Vesivoimalaitoksen jatkoon liittyvistä ratkaisuista kaupunginhallitus antaa Jyväskylän Energialle erillisen konserniohjeen Tourujoen kokonaisselvityksen valmistuttua. Monitavoitearvioinnin loppuraportti on luettavissa internetissä: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf. Monitavoitearvioinnin laati Suomen Ympäristökeskuksen Vesikeskus. Monitavoitearvioinnissa on kyse erityisen analyysimenetelmän soveltamisesta päätöksenteon läpinäkyvyyden ja systemaattisuuden varmistamiseksi. Monitavoitearviointiin osallistuivat 8

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet, kutsutut sidosryhmät sekä asiantuntijoita kaupunkirakennepalveluista ja muista viranomaistahoista. Sen osana toteutettiin myös kysely kaupunkilaisille. 3.1.3 Työn tavoitteet Tourujoen kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden visio Tourujoen ja sen lähiympäristön kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää. Kehä Vihreä on osoitettu myös kaupungin yleiskaavassa strategisena viheralueiden kehittämismerkintänä. Kehittämissuunnitelman laadinnan tavoitteena on ollut ratkaista itse joen kunnostusperiaatteet. Keväällä käydyn monitavoitearvioinnin tavoitteena oli ratkaista erityisesti uoman sijaintivaihtoehto. Kaupunginvaltuusto päätti 19.5.2014 kokouksessaan, että Tourujokea kehitetään uomavaihtoehdon VE0+ mukaisesti nykypaikallaan. Syksyn aikana tehtyjen lisäselvitysten ja suunnittelun tavoitteena on ollut selvittää, mitä vesivoimalaitoksen mahdollinen lakkauttaminen tarkoittaa joen kunnostuksen kannalta. Edelleen on selvitetty myös kalatien rakentamisen mahdollisuuksia sekä säännöstelyehtojen modernisoinnin mahdollisuuksia. Muita kehittämissuunnitelmalle asetettuja tavoitteita ovat olleet: määritellä joen lähialueiden virkistyskäytön periaatteet, lähtökohtana on ollut alueen käyttömahdollisuuksien parantaminen joen ja sen varsialueiden luontoarvojen huomioon ottaminen, mahdollisten itse luonnonsuojelualuetta koskevien kehittämistoimenpiteiden määrittely (joiden pitää olla alueen rauhoituspäätöksen mukaisia), alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen, virkistysreitistön kehittäminen. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään. eroosio-ongelmien kartoittaminen ja ratkaisujen esittäminen, Tourujoen varren kasvillisuuden ja metsien hoidon periaatteiden määrittely, vieraslajien torjuminen, alueen valaistusperiaatteiden sekä kalusteita, varusteita sekä taidetta koskevien yleisperiaatteiden määrittely sekä opastusperiaatteiden pohdinta. 3.2 Asukkaiden kuuleminen 3.2.1 Internet-kysely keväällä 2014 Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearvioinnin yhteydessä järjestettiin internet-pohjainen asukaskysely maaliskuussa 2014. Se järjestettiin sekä satunnaisotantana että avoimena kyselynä. Yhteensä vastauksia saatiin 933 henkilöltä. Uomavaihtoehtojen lisäksi kyselyssä kysyttiin avoimena kysymyksenä yleisiä kehittämisehdotuksia Tourujoelle. Vastauksia tähänkin kysymykseen saatiin satoja. Seuraavaan on koottu poimintoja tehdyistä ehdotuksista. Osin ehdotukset ovat keskenään myös ristiriitaisia, eli toisaalta esim. toivottiin uusia laitureita tai yleistä saunaa, ja toisaalta niitä vastustettiin. Hyvin monissa kommenteissa esitettiin toiveena, että veden äärelle päästäisiin oleskelemaan ja kulkemaan. Veden tuntumaan toivottiin usein ulkoilureittejä, piknik-paikkaa ja kahvilaa. Yleisesti toivottiin lisää aktiviteettejä, jotta alueesta kehittyisi osa elävää kaupunkia. Hyvin monissa kommenteissa tuotiin esille, että alue on tärkeä nimenomaan luonnon tarkkailun ja rauhoittumisen paikkana ja että jotkin alueet on säilytettävä tulevaisuudessakin luonnontilaisina. Toisaalta rantojen siistimistä ja kasvillisuuden raivausta toivottiin myös monessa kommentissa. Näitä ei välttämättä kuitenkaan 9

nähty keskenään ristiriitaisina tavoitteina, vaan tärkeää on tunnistaa alueet, jotka säilyvät luonnontilaisina, ja alueet, joita voidaan kunnostaa enemmän. Tourujoelle toivottiin mahdollisuutta melomiseen ja uintiin. Uoman siistimistä, laitureita, luontopolun kunnostusta, nuotiopaikkaa ja koirien ulkoilutusmahdollisuuksia toivottiin. Ylipäätään alue koettiin tärkeäksi virkistymispaikaksi. 3.2.2 Asukaskävelyt elo-syyskuussa 2014 Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin kaksi asukaskävelyä, joihin osallistui yhteensä n. 30 henkeä. Kävelyillä esiteltiin alustavia kehittämisajatuksia sekä Tourujokeen liittyviä erilaisia haasteita ja arvoja. Kävelyn lopuksi keskustelua jatkettiin vielä tovi kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Kävelyillä esille nousseita toiveita olivat mm: - mahdollisimman yhtenäinen kävelyreitti joen varrella - veden äärelle pääsyn mahdollistaminen - rantojen siistiminen - ympäristötaide - kunnon opasteet - enemmän penkkejä ja roskiksia - meluntorjunta teiden kohdalla - valaistuksen lisääminen - monimuotoisempaa kasvillisuutta - melontamahdollisuus - laitureita 3.2.3 Luonnosvaiheen asukastilaisuus ja nähtävilläoloaikana saadut palautteet Kehittämissuunnitelman luonnos oli nähtävillä 2.-19.12.2014. Kehittämissuunnitelman luonnosta esiteltiin 9.12.2014 asukastilaisuudessa Tietotalon Vouti-salissa. Tilaisuudessa oli n. 25 henkeä. Keskustelu tilaisuudessa keskittyi joen kunnostusmahdollisuuksiin. Kommentit olivat hyvin yksituumaisesti ns. koskivaihtoehtoa kannattavia. Se nähtiin hienona mahdollisuutena niin maisemallisesti, virkistyksellisesti, kalataloudellisesti ja ekologisesti. Tilaisuudessa myös keskusteltiin mm. joen kunnostuksen rahoittamismahdollisuuksista, joen sedimenteistä, melonnan olosuhteiden kehittämisestä, henkilöturvallisuudesta, eroosionsuojausratkaisuista, alueen opastuksesta sekä kiinteistöjen hulevesien johtamisesta. Tourujoen yli Kankaan osayleiskaavassa osoitettua uutta kevyen liikenteen siltaa vastustettiin. Nähtävilläoloaikana saatiin kehittämissuunnitelmasta neljä kirjallista palautetta. Niissä kaikissa kannatettiin ns. koskivaihtoehtoa. Useissa palautteissa tuotiin esille mahdollisuutta kehittää Tourujoesta myös koskimelonnan kannalta mielenkiintoinen kohde. Melontaseurojen kommenteissa esitettiin seikkaperäisiä kommentteja ja esimerkkejä kosken suunnitteluun sekä tarjouduttiin olemaan apuna jatkosuunnittelussa. Luonnonsuojeluyhdistys esitti lisäksi palautteessaan vastustavansa uutta kevyen liikenteen siltaa. Luonnosvaiheen palautteista laadittu laajempi kooste on esitetty raportin liitteenä 1. 3.2.4. Muu saatu palaute Suunnitteluprosessin kuluessa on ollut auki OtaKantaa.fi keskustelupalsta (https://www.otakantaa.fi/fi- FI/Selaa_hankkeita/Tourujoen_kehittamissuunnitelma/Tourujoen_kehittaminen(27787). Siellä on ollut kaksi eri keskusteluaihetta, toinen keväällä koskien Kankaan uomavaihtoehtoja sekä toinen koskien yleensä Tourujoen kehittämistä. 10

Tourujoen kehittämisen osalta OtaKantaa-sivuilla on keskusteltu mm. seuraavista aiheista: - on esitetty joen rantojen siistimistä puistomaisiksi, vastakommenttina kuitenkin esitetty, että nykyiset ryteiköt ovat elintärkeitä monille eläinlajeille - on esitetty vihersuojavyöhykkeen jättämistä uhanalaiselle saukolle joen varteen - otettu kantaa siihen, että joki olisi arvokkaampi vapaana - esitetty, että Tourujokea voisi hyödyntää matkailuvalttina Lisäksi sähköpostilla on saatu muutamia palautteita jo ennen luonnosvaihetta. Kommenteissa on esitetty esim. uutta siltaa Tourujoen yli, esteettömiä reittejä, valaistuksen ja opastuksen parantamista, lisää roska-astioita, sorsien ruokinnan sallimista, keinoja vieraslajien torjuntaan ja ympäristötaidetta. Kuvat 4-5. Kuvia luonnonsuojelualueelta. 11

4 TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva. Alun perin Tourujoesta lähes 60 % oli koskea. Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730- luvulta alkaen. Tuolloin alueen nimenä on ollut karttalähteiden mukaan Myllykoski. Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837. Tuolloin nykyinen tehdasalue oli käytössä pienialaisena viljelyalueena. Kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa 1874. Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan. Alueen ympärillä on ollut laajoja peltoalueita Jyväsjärven rantaan saakka. Laukaaseen vievä päätie on kulkenut alueen pohjoispuolelta. Vaajakoskelle vievä tie on kulkenut tehdasalueen poikki. Nykyiset pääväylät noudattavat suurin piirtein vanhaa tieverkkoa. Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee voimalaitokselle tehtyä uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Tällöin Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla pelkästään nykyistä suoralinjaista kanavaa pitkin. Myös asutuksen laajentuminen, teiden, katujen ja siltojen rakentaminen ovat vaikuttaneet Tourujoen uomaan ja lähiympäristöön. Kuva 6. Vanha kartta Tourujoesta vuodelta 1849. (Lähde: Heikki Rantatupa, Historialliset kartat palvelu) 12

Kuva 7. Kartta Tourujoen vaiheista (VSU maisema-arkkitehdit Oy). Kuva 8. Tourujoen vartta Taulumäellä, kuvausaika-arvio 1895-1915. (Kuvaaja: G.A.Stoore, lähde: Keski-Suomen museo). 13

Kuva 9. Myllysaari Makkaramutkan kohdalla, kuva n. vuodelta 1930 (Lähde: Keski-Suomen museo). Kuva 10. Työläisasuntoja Tourujoen eteläpäästä, kuva mahdollisesti vuodelta 1920 tai 1928. (Kuvaaja: Valokuvaamo Päijänne, lähde: Keski-Suomen museo). 14

5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 5.1 Kaavoitustilanne 5.1.1 Yleiskaavatilanne Osin alue on mukana Kankaan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa. Kankaan osayleiskaavassa on esitetty mm. ohjeellinen varaus uuden uoman rakentamisen mahdollistamiseksi Kankaan viherkehälle sekä uusi kevyen liikenteen silta Tourujoen yli. Osayleiskaavan pohjana on ollut alueelle laadittu kaavarunkosuunnitelma. Kaavarungon laatija on ollut Kankaan arkkitehtikilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Kuva 11. Ote Kankaan kaavarungosta, joka on päivitetty vastaamaan asemakaavojen suunnittelutilannetta marraskuussa 2014. Muun suunnittelualueen osalta on voimassa 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytty Jyväskylän yleiskaava (yleiskaava on valituskäsittelyssä hallinto-oikeudessa eikä ole vielä saanut lainvoimaa). Yleiskaavassa alue on osin strategista keskustatoimintojen aluetta, osin kestävän liikkumisen taajamaa ja osin viheraluetta. Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa Tourujoki on osa strategista viheralueiden kehittämismerkintää Kehä Vihreää. 15

Kuvat 12-13. Otteet Jyväskylän yleiskaavasta, kartoista 1 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) sekä 2 (Luontoarvojen verkottuminen). 5.1.2 Asemakaavatilanne Alue on asemakaavoitettu. Tourujoen varsialueet ovat pääosin viher- ja virkistysaluetta (VP, PI, VL, PL). Alasuistolla joki rajoittuu KL-2 alueeseen (Schaumanin linna) sekä liikenne- ja rautatiealueisiin (LT, LR). Samoin pohjoispäässä liikenne- (LT) ja katualueet kulkevat joen yli. Lisäksi Tourulassa sekä aivan pohjoisosassa jokea sen itäpuolella on suojaviheraluetta (EV). Luonnonsuojelualue on asemakaavassa SL-aluetta, ja sen länsipuolella on hautausmaa-aluetta (EH). Kankaan kohdalla asemakaava on pääosin vielä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueitta (KT). Kankaan alueelle on hyväksytty jo yksi asemakaavan muutos (koskien vanhaa paperitehdasta). Kankaankadun kohdalla on myös vastikään hyväksytty uusi asemakaava, joka mahdollistaa sinne uusien kerrostalojen rakentamisen. Lohikoskentien ja Vapaaherrantien risteyksen tuntumassa ulottuvat asuinkorttelit (AO, AL-1) jokeen saakka sen itärannalla. Alueella on kaavoja vuosilta 1951, 1971, 1981, 1983, 1985, 1987, 1989, 1994, 1997, 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2004. Vireillä olevia asemakaavoja on Kankaan Piippurannassa, Heikinkadun varressa sekä Kivääritehtaan alueella. Kuva 14. Ote vireillä olevasta Kankaan Piippurannan asemakaavasta. 16

5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 5.2.1 Kankaan yleissuunnitelma Kankaan alueen kunnallistekniikkaa koskeva yleissuunnitelmaraportti on valmistunut tammikuussa 2014. Se pitää sisällään yleispiirteiset suunnitelmat koskien liikenteen järjestämistä, katuja, kevyen liikenteen väyliä, Tourujoen ylittävää uutta siltaa, vesihuoltoa, kaukolämpöä ja kaukokylmän rakentamista, hulevesien hallintaa, rakennettavuutta ja valaistusta. Yleissuunnitelmassa on myös otettu huomioon uuden uoman rakentamisen mahdollistaminen. Yleissuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan Piippurannan asemakaavan suunnittelutilannetta. Kankaan 1. toteutumisalueen kunnallistekniikan rakennussuunnittelu on käynnistynyt myös syksyllä 2014. Kankaan oleskelurannan rakennussuunnittelu on myös käynnistynyt helmikuussa 2015. Kuva 15. Ote Kankaan elokuussa 2014 valmistuneesta päivitetystä yleissuunnitelmasta. 5.2.2 Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma Tourujokeen liittyy myös Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma vuodelta 2012. Suunnittelualue käsittää alueen luoteesta Rajakadulta itään Tourujoelle sekä lounaassa Sepänkadulle saakka. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä nykyisen sekaviemäröinnin purkamiseksi sekä hulevesitulvien tilanteen helpottamiseksi ydinkeskustassa. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.12.1. 17

5.2.3 Baanan aluevaraussuunnitelma Ns. Baanasta eli nopeasta pyöräilyreitistä keskustasta Seppälänkankaalle on valmistunut aluevaraussuunnitelma kesäkuussa 2014. Baanaa varten esitetään uutta Tourujoen yli kulkevaa siltaa Haavepuiston kohdalle. Kuva 16. Ote Baanan aluevaraussuunnitelmasta Kankaan ja Tourujoen kohdalta. 5.2.4 Vesienhoitosuunnitelmat Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle. Suunnitelmissa ja niihin liittyvissä toimenpideohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toimista, joilla pinta- ja pohjavesien hyvä tila aiotaan saavuttaa alueelle vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein. Parhaillaan on käynnissä vuoteen 2021 ulottuvien suunnitelmien valmistelu, ja suunnitelmat ovat kuultavana 1.10.2014 31.3.2015 välisen ajan. Vesienhoitosuunnitelmiin liittyy myös yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Jyväskylä ja Tourujoki kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Tourujoki on luokiteltu siinä voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, sen hydrologis-morfologinen tila on huono ja ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan nähden on luokiteltu tyydyttäväksi. Nähtävillä olevassa Keski-Suomen toimenpideohjelmassa esitetään, että Tourujoelle tehtäisiin joen elinympäristökunnostus joen alaosaan sekä suunniteltaisiin kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Lisäksi esitetään selvitettävän säännöstelykäytännön kehittämistä. Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunta on käsittelemässä kaupungin lausuntoa vesienhoitosuunnitelmasta kokouksessaan helmikuussa 2015. 5.2.5 Tehdyt selvitykset Alueelta on tehty lukuisia luontoselvityksiä. Tourujoen jokivarren luontotyyppi- ja liito-oravan esiintymätiedot on täydennetty koko Tourujokivarren kattavaksi kesällä 2014. Tässä yhteydessä myös aluetta koskevat luontotiedot on koostettu yhdeksi raportiksi (Laita 2014a). Kesällä 2014 on selvitetty myös Tourujoen jokivarren vieraslajitilanne (Laita 2014b). Tourujokivarressa on tehty myös lajiryhmäkohtaisia selvityksiä: lepakot (Erkinaro 2013), putkikasvit ja sammalet (Pykälä 2012), kalat ja pohjaeläimet (Tolonen ja Alaja 2012), linnut (Pylvänäinen 2011) sekä saukot (Sulkava 2011). Nämä lajiryhmäkohtaiset selvitykset eivät kuitenkaan kata koko Tourujoki- 18

varren aluetta, vaan keskittyvät lähinnä luonnonsuojelualueen ja Kankaan alueen läheisyyteen. Jyväskylän yleiskaavan pohjaksi on laadittu ekoverkkoselvitys, jossa Tourujoki on esitetty ekologisesti merkittävänä viheryhteytenä. Kankaan uuden uoman osalta on kaavarunkovaiheen uomatarkasteluista laadittu raportti 2012. Vuonna 2011 laadittiin Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. Kankaalle on laadittu maisema- ja viheralueselvitys 2011. Kankaan alueelta on tehty rakennushistoriaselvitys vuonna 2011, joka koskettaa myös nykyisiä vesivoimalaitoksen rakenteita. Vesivoimalaitoksen kuntokartoitus on tehty vuonna 2012. Patoturvallisuuteen liittyvä vahingonvaaraselvitys on valmistunut marraskuussa 2014. Myös ns. koskivaihtoehdosta on tehty arvio patoturvallisuuden kannalta marraskuussa 2014. Joen pohjasedimenttejä on selvitetty tammikuussa 2015. Kaikki suunnitelmassa käytetyt selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kohdassa Lähteet. 5.3 Maanomistus Tourujoen varsialueet ovat kaavoitettujen puistojen osalta suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Itse vesialueen omistus on pirstaleinen. Koko vesialueen käsittävästä yhteensä 34 tilasta/yhteisalueesta suurimman osan omistaa Jyväskylä kaupunki. Muu omistajajoukko on varsin monitahoinen (mm. valtio, Jyväskylän Energia Oy ja kiinteistöyhtiöitä). 5.4 Maisema Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuorimaat, keskiosan alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Tourujoki sijaitsee näistä keskiosan alavalla alueella. Sisä-Suomen reunamuodostuma kulkee alueen keskeltä Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä Tourujoki, joka yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa. Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen pääuomaa sen alajuoksulla. 19

Kuva 17. Suunnittelualueen ja keskustan sijainti maisemarakenteessa. Kuva 18. Leikkaus A-A Kankaan kohdalta, laserleikkauksesta muokattu poikkileikkauskuva tilanteesta vuonna 2011 Kankaan alueella (leikkauksessa näkyvä lämpövoimala on purettu vuonna 2014). Tourujoen maisemakuva on pääosin sulkeutunut ja rehevä. Joen pohjoispäässä ja keskivaiheilla reitit kulkevat joen tuntumassa, mutta silti niilläkin osuuksilla näkymät ovat päässeet paikoin pahasti pusikoitumaan. Varsinaisia avoimia alueita ei joen varrella ole juurikaan. Tourujoen yli kulkevat sillat toimivat toisaalta maamerkkeinä, mutta toisaalta ne ovat massiivisia ja hallitsevia elementtejä jokimaisemassa. Siltojen ilme ja lähiympäristöt kaipaisivat kohentamista. 20

Kuva 19. Kasvillisuus joen varrella peittää näkymiä joelle monin paikoin. Kuva 20. Tourulantien ja Nahkurinkujan sillat. Kuva 21. Asukkaiden ylläpitämää, avointa rantamaisemaa Tourujoen pohjoispäässä. 21

5.5 Kulttuuriympäristön arvokohteet Kankaankadun tuntumassa Tourujoen rannan tuntumassa on muinaismuistolailla suojeltu kivikautinen asuinpaikka (Kankaankatu 16, mj 179010002). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja alueita on koko Tourujoen alueella. Taulumäen kirkko ympäristöineen sekä vanha hautausmaa ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Kankaan paperitehdasalue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuus, jolla on merkitystä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemallisesti. Myös kivetyillä kanavauomilla sekä muilla vesivoimarakenteilla on todettu olevan rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Keski- Suomen museo katsoo, että vesivoimaan liittyvien rakenteiden tai niiden osien säilyttäminen osana Kankaan alueen historiallista kokonaisuutta on tärkeää myös mahdollisen vesivoimatuotannon päätyttyä. Lisäksi alueella on lukuisia paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia esim. Tourukadun varrella. Kuva 22. Ote 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn yleiskaavan kartasta Kulttuuriympäristön vaaliminen (sm=muinaismuisto, rky=valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, m=maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö). Kankaan alueen kohteet eivät näy kartassa, koska tältä osin jää voimaan Kankaan osayleiskaava. Yleiskaavassa ei esitetty paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. 22