KAUPAN KAAVOITUS HELSINGISSÄ OSA II Erikoiskauppa
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Teemu Holopainen (KSV) Teksti: Luku 1: Teemu Holopainen (KSV) Luku 2: Tuomas Santasalo ja Katja Koskela (Tuomas Santasalo Ky) Luku 3: Ari Jaakola (Tieke) Luku 4 ja 5: Anne Saastamoinen (KSV) ja Teemu Holopainen (KSV) Kuvat ja kartat: KSV (pl. luku 2, Tuomas Santasalo Ky ), ellei kuvan yhteydessä toisin mainittu Pohjakartta: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 002/2007
Sisältö Johdannot... 5 1.1 Johdanto raporttiin... 5 1.2 Johdanto aiheeseen... 6 Erikoiskaupan tilantarve... 9 2.1 Johdanto... 9 2.2 ERIKOISKAUPAN MARKKINAT HELSINGISSÄ... 11 Nykyinen liiketilamäärä... 11 Erikoiskaupan matkojen suuntautuminen... 14 Erikoiskaupan ostovoima... 16 2.3 ERIKOISKAUPAN MARKKINAT JA MARKKINOIDEN KEHITYS ALUEITTAIN... 18 eteläisessä suurpiirissä... 20 läntisessä suurpiirissä... 21 keskisessä suurpiirissä... 22 pohjoisessa suurpiirissä... 22 koillisessa suurpiirissä... 23 kaakkoisessa suurpiirissä... 24 itäisessä suurpiirissä... 24 Östersundomin alueella... 25 2.4 YHTEENVETO ALUEITTAISESTA LISÄTILANTARPEESTA... 26 Erikoiskaupan asiointimatkat pääkaupunkiseudulla... 31 3.1 Tarkastelun taustaa...31 3.2 Erikoiskaupan keskittymät pääkaupunkiseudulla... 32 3.3 Erikoiskaupan keskittymiin suuntautuneet asiointimatkat... 32 Erikoiskaupan hankkeet... 37 4.1 Vireillä olleet hankkeet (12/2008)...37 4.2 Kaupan hankkeiden perusteluja...39 Erikoiskaupan kaavoitus... 41 5.1 Kaavahankkeiden kautta...42 5.2 Hankekaavojen kautta...43 5.3 Numeroista vaikutuksiin...44 HANKKEIDEN ARVIOINTI...45 Lähteitä...46 Kuvailulehti...47
4
Johdannot 1.1 Johdanto raporttiin Tämä raportti on toinen osa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosaston työtä, jossa selvennetään kaupan rakentamiseen liittyvää kaavoitusta Helsingissä. Työn ensimmäinen osa, joka käsitteli päivittäistavarakauppaa, ilmestyi helmikuussa 2008 (Kaupan kaavoitus Helsingissä: OSA I Päivittäistavarakauppa / Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:5). Tuolloin mainittiin, että vähittäiskaupan jaottelu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ei ole kaavoitustyössä mielekäs, koska hankkeet sisältävät lähes poikkeuksetta molempia. Näitä raportteja varten asian käsittely on kuitenkin jaettu käsitteiden mukaisesti aiheen laajuuden vuoksi. Osat 1 ja 2 ovat siis aiheeltaan päällekkäisiä. Ensimmäisessä osassa osoitetut periaatteet koskevat myös suurta osaa erikoiskaupan hankkeita Helsingissä. Tässä toisessa osassa lähestytään vähittäiskaupan rakentamista ja kaavoitusta erikoiskaupan suunnasta. Kyse on tällöin pääsääntöisesti suurista kauppakeskushankkeista, oli ne sitten sisällöltään mitä kaupan toimialaa tahansa. Raportti sisältää konsulttityönä teetetyn erikoiskaupan tilatarpeen kasvua ennustavan työn (luku 2). Luvussa kolme tarkastellaan erikoiskaupan keskittymiin kohdistuneita asiointimatkoja YTV:n vuoden 2007 liikennetutkimuksen aineiston kautta. Luku neljä kuvaa kaupan hankkeiden mitoituksen logiikkaa ja luku viisi kaavoituksen näkökulmaa ja periaatteita, joilla kaupan kaavoitusta tehdään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Raportti on tehty yhteistyössä Helsingin Kaupungin Tietokeskuksen(Tieke) kanssa. Tekijöinä ovat olleet Anne Saastamoinen(KSV), Teemu Holopainen(KSV) ja Ari Jaakola(Tieke), sekä luvun kaksi osalta kaupan tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela (Tuomas Santasalo Ky). Työn on toimittanut Teemu Holopainen(KSV). 5
Shoppin is arguably the last remaining form of public activity. - Rem Koolhaas 1.2 Johdanto aiheeseen Erikoiskaupalla tarkoitetaan vähittäiskauppaa, joka ei ole päivittäistavarakauppaa. Erikoiskauppa on siis kestokulutushyödykkeiden kauppaa toisin kuin päivittäistavarakauppa, joka määrittää nimensä mukaisesti kauppaa asioilla, joita ihmisten oletetaan tarvitsevan lähes päivittäin. Erikoiskauppa -määritelmä sisältää myös useita tarkentavia alakohtia erityyppisillä artikkeleilla kauppaa käyville toimialoille. Erikoiskauppa on ns. keskustahakuista kauppaa. Se tarkoittaa että erikoiskaupan monet toimijat sijoittuvat mielellään paikkoihin joissa shoppailua tapahtuu. Tällaisia paikkoja ovat perinteisesti olleet kaupunkien keskustat ja sittemmin myös kauppakeskukset ja -keskittymät. Erikoiskauppa on siis urbanismin ydintä ja siksi kaupunkisuunnittelijan työssäkin hyvin keskeinen asia. Shoppailukulttuurin volyymin takia erikoiskaupan merkitys kaupunkikehitykseen on jopa suurempi kuin päivittäistavarakaupan. Erikoiskaupan ohjaaminen kaavoituksella on keskustamaisen kehityksen ohjaamista kaupunkirakenteessa. Toisin sanoen urbanismin ohjaamista. Tällaista kehitystä voi tapahtua vaivihkaisesti pitkän ajan kuluessa kauppa kaupalta tai kerralla kauppakeskuksen rakentamisen myötä. Jälkimmäinen tuottaa kaavoitukselle päänvaivaa, koska sen välilliset vaikutuksen ovat ympäristölleen yhtäkkiset ja suuret. Mikä on ongelma? Viime vuosien suuret kauppakeskushankkeet ovat olleet juuri hetkeksi hellittäneen taloudellisen nousun tulosta. Jos tarkastelee kirjoituksia kaupan hankkeista 70- luvulta tähän päivään voi huomata että tietyt samat teemat toistuvat edelleen. Vain mittakaava on kasvanut. Jos 70-luvulla ihmeteltiin 2500 kem2 kauppakeskusten rakentamista, niin viime vuosina on pohdiskeltu kymmenien tuhansien, jopa satojen tuhansien neliöiden hankkeita ja niiden vaikutuksia yhdyskuntakehitykseen. Kehitys on saman suuntaista kansainvälisestikin, mutta mittakaavassa Suomi on etunenässä. Euroopan suurinta (01/2009) kauppakeskusta Metro-centreä Britannian 78 000 asukkaan Gatesheadissa 1. laajennettiin juuri ja se pitää nyt sisällään vuokrattavaa pinta-alaa 168 000 m2, mikä vastaa noin 200 000 kerrosneliömetriä. Lontoon suurin on Westfield London -keskus, jossa vuokrattavaa pinta-alaa on 150 000 m2 (01/2009). Lontoon suurin on siis pienempi kuin pikkukaupunki Gatesheadin suurin. Tiiviimmällä kaupunkiseudulla mitoitus onkin usein pienempi, koska kaupan kokonaisverkko on tiheä ja kauppakeskuskohtaiset markkinaalueet suppeammat. Monissa kotimaisissa hankkeissa kaupalliseksi mitoitukseksi viime vuosina laskettu reilusti yli 100 000 m2 -joihinkin jopa yli 200 000 m2. Useat näistä hankkeista on taloustilanteen johdosta toistaiseksi kuopattu. Toteutumisen polulla on kuitenkin ainakin 110 000 liiketilaneliön ja 90 000 toimistoneliön kokoinen kauppakeskus Espoon Lommilaan (2009). Suuri koko on seurausta talouden arvoista ja kaupunkirakenteen väljyydestä. Se, onko tämä ongelma, riippuu näkökulmasta ja mittakaavasta. Suuri kauppakeskusrakennus ei vaikuta kovin vakavalta ongelmalta sen jälkeen kun ajatellaan mille tielle jo Vähittäiskaupan rakenne Suomessa ( kaavio kirjasta Vähittäiskauppa Suomessa 2008 ) 1 Gateshead on kaupunki noin 1 000 000 asukkaan Tyne and Wear -maakunnassa koillisessa Englannissa. 6
1800-luvulla alkanut tavarateollisuuskapitalismi on maailman johtanut. Erikoiskaupassa on kyse nimenomaan tavaroista, joita markkinoidaan, tuotetaan, kuljetellaan ja myydään ympäri maailmaa. Tämän koneiston tuottamat ongelmat maapallolla ovat se todellinen uhka, johon mm. kauppakeskus alueellisen identiteetin ja paikallisen sosiaalis-inhimillisen elämän näyttämönäkin elimellisesti liittyy. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa laajempaan kuvioon, vaikka sitä siitä välillä syyllistetäänkin. Kaavoituksen keinoin kulutuksen maailman tervehdyttäminen on kuin poistaisi tupakoivan keuhkoista tervaa nyppimällä. Kaupungissa kaavoituksen päärooli on kaupunkiympäristön ihmiselle mukavaksi tekeminen niillä elementeillä, joita ajan mukainen yhteiskunta ja ihmisten toiminta synnyttää. Kyse on siis ihmisten asuinympäristöstä ja sen viihtyisyydestä. Kaavoituksen päävastuualueena ovat ulkotilat joiden kautta rakennuksiin kuljetaan. Kauppakeskusta rakentavan päähuomio kohdistuu sisätilaan ja ulkopuoleen ei panosteta kuin mainonnan osalta. Tätä kautta pedantti kaavoittaja ajautuu usein intressiristiriitaan suurten kauppakeskushankkeiden kanssa. Yleiskaavatasolla kyse on ympäristövastuiden muodostamasta konfliktista. Olettaen että ympäristöystävälliseen oman alan toimintaan pyrkivät sekä kaavoittaja että kauppa. Vähittäiskaupassa ympäristövastuu kohdistuu myyntitoiminnan ekologisuuteen, jossa logistiikalla on suuri rooli. Kaupalla on taloudellinen intressi panostaa ympäristövastuulliseen logistiikkaan, koska ekologisesti paremmat toimintamallit jakelulogistiikan osalta nostavat toiminnan tehokkuutta ja tuovat kaupalle säästöjä. Harvempi kaupan verkko, suuremmat kiinteistöt, suuremmat jakeluautot ja suoremmat reitit tuovat kokonaisenergiasäästöjä sekä jakelussa että kiinteistöhoidossa. Ostajan huoleksi jäävät loput. Tällaisella logistiikan tehostamisella on seurauksia, jotka ovat ristiriidassa hyvään kaupunkisuunnitteluun sisältyvän ympäristöajattelun kanssa. Tämä kulminoituu pääosin päivittäistavarakaupan keskittymisen kautta, mutta myös erikoiskauppa monine pienine toimijoineen ajautuu samalle uralle, jos kauppapaikkoja ja asiakkaita löytyy vain kauppakeskuksista. Kehityksen suunta? Kauppakeskus, toimii se sitten tilaa vievän tai tilaa vähemmän vievän tavaran basaarina, ei ole kuitenkaan vain logistinen myynnin väline. Erikoiskauppa kestokulutustavaran kauppana on shoppailua. Tavarakapitalismin myötä shoppailusta on tullut keskeinen osa kaupunkilaisen ihmisen ajanvietettä 2. Myös muussa ajanvietteessä kauppakeskus on usein vahvasti läsnä, koska perinteiset kaupunkitoiminnot, kuten elokuvasalit ja ravintolat sijaitsevat myös kauppakeskusrakennuksessa. Mutta jatkuuko tavarapainotteinen kulutus vai siirtyykö kulutuksen paino ns. elämysten ja palveluiden shoppailuun? Korvaako tapahtumakauppakeskus 3 perinteisen tavarakapitalismin vai onko se vain uusi lisä kauppakeskusten vetovoimaan? Oli niin tai näin niin kauppakeskus suurena vetovoimaisena rakennustyyppinä todennäköisesti säilyy, vaikka sisältö vaihtelisikin. Tällöin säilyvät myös maankäytön huolet. Maankäyttö- ja rakennuslain tulkintaan ongelmia tuova toimialaliukuma on tästä esimakua 4. Kaavoituksen päävastuualueelle, rakennuksen ulkopuolelle, tämä luo jatkuvaa haastetta. 2 Kuluttajakaupunkilaista ja kaupunkitilaa on Suomessa tutkinut mm. sosiologi Pasi Mäenpää väitöskirjassaan Narkissos kaupungissa (2005) 3 Kauppakeskusta rakennustyyppinä on käsitellyt mm. Annuska Rantanen diplomityössään Kauppakeskus - kaupunki kaupungissa (2006). Aihetta käsitellään syvemmin 2009 alkaneessa TEKESin rahoittamassa tutkimushankkeessa KOKKKA (Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta), jossa myös Helsingin Kaupunki on mukana. 4 Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskeva sääntely perustuu suomalaiseen kaupan rakenteeseen 1990-luvulla. Tuolloin myymälätyypit jakautuivat melko selkeästi tilaa vaativaan ja muuhun erikoiskauppaan. 2000-luvulla myymäläkonseptit ovat kehittyneet, muuntuneet ja sekoittuneet niin, että lain listaamien tilaa vaativien vähittäiskaupan toimialojen muodostamat keskukset eivät ole vaikutuksiltaan poikkeavia. Syy niiden jättämisestä suuryksikköjä koskevan sääntelyn ulkopuolelle on siten vanhentunut. 7
8
Erikoiskaupan tilantarve TUOMAS SANTASALO Ky 2.1 Johdanto Tämän tilantarveselvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa erikoiskaupan tilantarpeista. Työssä selvitetään ostovoiman kehityksen pohjalta erikoiskaupan alueellista lisätilantarvetta Helsingissä. Asioinnin suuntutumisen pohjalta tutkitaan, mihin tilantarve alueella suuntautuu. Tilantarpeen muutosta verrataan lisäksi erikoiskaupan nykytilanteeseen. Tavoitevuosi raportissa on vuosi 2018, sillä siihen saakka on kaupunki tehnyt alueittaisia väestöennusteita. Selvityksen on tilannut Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Selvityksestä vastaavat KTM Tuomas Santasalo, KTM Katja Koskela ja BBA Liisa Kirjavainen. Selvityksen ohjausryhmässä ovat toimineet Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosastolta arkkitehti Teemu Holopainen ja yleiskaavasuunnittelija Anne Saastamoinen sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksesta tutkija Ari Jaakola. 9
10
2.2 ERIKOISKAUPAN MARKKINAT HELSINGISSÄ Erikoiskaupan markkinoita kuvataan tässä tarjonnan sekä kysynnän lähtökohdista. Tarjontaa kuvataan nykyisellä liiketilamäärällä ja kysyntää ostovoimalla. Ostovoimasta on myös ennustelukuja. Lisäksi tarkastellaan ostovoiman suuntautumista liikennetutkimuksesta saatujen erikoiskaupan matkojen pohjalta. Helsinki on valtakunnan erikoiskaupan keskus. Pääosa erikoiskaupasta sijoittuu ydinkeskustaan, joka palvelee täyspainoisesti koko Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua kehyskuntineen. Keskustan ohella erikoiskauppaa sijoittuu aluekeskuksiin ja ostoskeskuksiin sekä tilaa vaativan kaupan erityisalueille. Nykyinen liiketilamäärä Nykyinen liiketilamäärä kaupungin eri alueilla on laskettu vuoden 2008 mukaiseksi erilaisista tietoaineistoista ja liiketilakannoista. Ostoskeskusten pinta-ala on saatu Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen selvityksestä Helsingin ostoskeskuksista ja kauppakeskusten Suomen kauppakeskusyhdistyksen yhteenvedosta. Yritysalueiden kauppapalvelut on kartoitettu kaupunkisuunnitteluviraston tekemän selvityksen yhteydessä ja Helsingin ydinkeskustan liiketilat Santasalo Ky:n Helsingin keskustan kaupallinen rakenne -selvityksen yhteydessä. Näitä tietokantoja on täydennetty Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki alueittain 2008 -selvityksestä saatujen palvelupisteiden määrällä ja tältä pohjalta arvoiduilla pinta-aloilla. Päivittäistavarakaupan liiketilamäärä on kaupunkisuunnitteluviraston omasta inventoinnista. Erikoiskaupan liiketilamäärä pitää sisällään myös muiden kaupallisten palveluiden liiketilat, kuten pankkien, matkatoimistojen, kampaamojen yms. Lisäksi kannassa on myös tyhjät liiketilat ja osittain myös liiketilat, jotka ovat mm. toimistokäytössä. Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä oleva pinta-ala on suuntaaantava, mutta kuvaa riittävän hyvin eri alueiden välisiä painotuksia. Kaikki pinta-alat on muutettu kerrosaloiksi. Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä on liiketilaa yhteensä lähes 1,3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Ydinkeskustaan eli Vironnimen, Ullanlinnan ja Kampinmalmin alueelle sijoittuu noin puolet tästä. Vartiokylän alueelle sijoittuu kaupallisia palveluita seuraavaksi eniten. Alueelle on sijoittunut mm. Itäkeskuksen kauppakeskus, Puotinharjun ostoskeskus sekä Lanternan uusi kauppakeskus. Vartiokylässä on yhteensä erikoiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa noin 150.000 k-m2 eli yli kymmenesosa koko kaupungin erikoiskaupan liiketilasta. Ydinkeskustan ja Itäkeskuksen lisäksi on Helsingissä Pitäjänmäellä, Malmilla sekä Herttoniemessä erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä pintaalaa yli 50.000 kerrosneliömetriä. Puistolan alueella päästään myös lähelle tätä. Näillä alueilla, Malmia lukuun ottamatta, on kauppa painottunut yritysalueille ja on pääosin tilaa vaativaa kauppaa. Malmilla on tilaa vaativan kaupan lisäksi myös merkittävästi keskustahakuista erikoiskauppaa, Herttoniemessäkin jonkin verran. Keskustahakuista erikoiskauppaa kuten muotikauppaa ja urheilukauppaa on Helsingissä sijoittunut laajamittaisesti vain muutamaan keskittymään eli ydinkeskustaan, Itäkeskukseen sekä Malmille. Myös muissa kauppakeskusten palvelurakenne painottuu tyypillisesti muuhun erikoiskauppaan. Paikallispalveluita kuten mm. apteekkeja, optikkoja ja kukkakauppoja löytyy myös ostoskeskuksista. Pienemmissä ostoskeskuksissa on varsin vähän varsinaista erikoiskauppaa, pienimmissä ei lainkaan. Näissä kauppa painottuu päivittäistavarakauppaan ja palveluihin. Helsingin yritysalueille on sijoittunut tilaa vaativaa kauppaa kuten autokauppaa, rautakauppaa, huonekalukauppaa sekä jonkin verran muuta erikoiskauppaa ja palveluita kuten ravintoloita. Kauppa on luonteeltaan toisen tyyppistä kuin kauppakeskuksissa ja ostoskeskuksissa. 11
Päivittäistavarakaupan sekä erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden liiketilamäärä alueittain Helsingissä 2008 Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa ja palvelutsuurimmat K-m 2 K-m 2 keskittymät 1 Eteläinen suurpiiri 48 000 23 % 639 500 51 % 101 Vironniemen 5 400 3 % 256 700 20 % Stockmann, Sokos, Kämp, Kluuvi, Kaivopiha, City-center 102 Ullanlinnan 11 800 6 % 127 600 10 % 103 Kampinmalmin 18 700 9 % 193 900 15 % Kamppi, Forum, Ruoholahti 104 Taka-Töölön 3 600 2 % 23 400 2 % 105 Lauttasaaren 8 500 4 % 37 900 3 % 2 Läntinen suurpiiri 29 300 14 % 132 700 11 % 201 Reijolan 2 600 1 % 10 700 1 % 202 Munkkiniemen 4 100 2 % 16 800 1 % 203 Haagan 5 600 3 % 13 300 1 % 204 Pitäjänmäen 6 700 3 % 77 700 6 % 205 Kaarelan 10 300 5 % 14 200 1 % Kannelmäen Prisma 3 Keskinen suurpiiri 32 300 16 % 76 400 6 % 301 Kallion 11 000 5 % 41 200 3 % 302 Alppiharjun 3 200 2 % 12 900 1 % 303 Vallilan 5 400 3 % 3 500 0 % Arabia 304 Pasilan 5 500 3 % 10 500 1 % 305 Vanhankaupungin 7 200 3 % 8 300 1 % 4 Pohjoinen suurpiiri 10 000 5 % 16 200 1 % 401 Maunulan 1 600 1 % 3 300 0 % 402 Länsi-Pakilan 900 0 % 3 300 0 % 403 Tuomarinkylän 2 400 1 % 1 000 0 % 404 Oulunkylän 4 300 2 % 7 000 1 % Ogeli 405 Itä-Pakilan 800 0 % 1 600 0 % 5 Koillinen suurpiiri 31 000 15 % 144 600 11 % 501 Latokartanon 10 000 5 % 16 700 1 % Viikin Prisma 502 Pukinmäen 1 700 1 % 4 800 0 % 503 Malmin 11 200 5 % 62 300 5 % Malmin Nova, Malmintori 504 Suutarilan 900 0 % 12 600 1 % 505 Puistolan 4 700 2 % 47 400 4 % 506 Jakomäen 2 500 1 % 700 0 % 6 Kaakkoinen suurpiiri 16 200 8 % 62 300 5 % 601 Kulosaaren 500 0 % 3 000 0 % 602 Herttoniemen 12 500 6 % 52 500 4 % Megahertsi 603 Laajasalon 3 200 2 % 6 700 1 % 7 Itäinen suurpiiri 39 300 19 % 187 200 15 % 701 Vartiokylän 14 400 7 % 146 500 12 % Itäkeskus, Lanterna 702 Myllypuron 1 400 1 % 5 500 0 % 703 Mellunkylän 13 700 7 % 24 200 2 % 704 Vuosaaren 9 800 5 % 10 900 1 % Columbus Koko Helsinki 206 100 100 % 1 258 900 100 % Lähteet: Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Päivittäistavarakaupan inventointi Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Yritysalueet kauppapalveluiden täydentäjänä Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus, Selvitys Helsingin ostoskeskuksista 2004 Helsingin kaupunki, Tietokeskus, Helsinkin alueittain 2008 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry, Kauppakeskukset 2008 Tuomas Santasalo Ky, Helsingin keskustan kaupallinen rakenne 12
Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden liiketilan määrä peruspiireittäin Helsingissä Suutarila 12 600 Puistola 47 400 Tuomarinkylä 1 000 Jakomäki 700 Pitäjänmäki 77 700 Kaarela 14 200 Haaga 13 300 Länsi-Pakila Maunula 3 300 3 300 Itä-Pakila 1 600 Oulunkylä 7 000 Pukinmäki 4 800 Malmi 62 300 Latokartano 16 700 Myllypuro 5 500 Mellunkylä 24 200 Munkkiniemi 16 800 Reijola 10 700 Pasila 10 500 Alppiharju Vanhakaupunki 8 300 Vallila 3 500 Herttoniemi 52 500 Vartiokylä 146 500 Taka-Töölö 23 400 12 900 41 200 Kallio Kulosaari Lauttasaari 37 900 Kampinmalmi 193 900 256 700 Vironniemi Ullanlinna 127 600 Laajasalo 6 700 Vuosaari 10 900 Östersundom Liiketilan määrä k-m2 47 000-257 000 16 000-47 000 13 000-16 000 5 000-13 000 0-5 000 Santasalo Ky 2008 13
Erikoiskaupan matkojen suuntautuminen Erikoiskaupan matkojen suuntautumista ja kaupallisten keskittymien vaikutusalueita on tutkittu YTV:n liikennetutkimusaineiston pohjalta (kts. luku 3). Aineiston pohjalta tunnistettiin pääkaupunkiseudulla yhteensä 12 erikoiskaupan keskittymää, joista viisi sijoittuu Helsinkiin. Näitä keskittymiä olivat Helsingin ydinkeskusta, Ruoholahti, Itäkeskus, Malmi, Vuosaari, Vantaan Porttipuisto, Vantaanportti/Jumbo, Myyrmäki, Tapiola, Leppävaara, Iso-Omena ja Suomenoja. Keskittymien vaikutusalueita on tutkittu erikoiskaupan matkojen (muu ostosmatka) lisäksi myös päivittäistavarakaupan matkojen suhteen. Päivittäistavarakaupan ostosmatkat tehdään pääsääntöisesti keskittymän ympäriltä hieman lähemmältä alueelta kuin erikoiskaupan ostosmatkat. Päivittäistavarakaupan matkoja oli liikennetutkimusaineistossa enemmän kuin erikoiskaupan matkoja, sillä päivittäistavarakaupassa asioidaan useammin. Mikäli asiakas käy tunnistetuissa erikoiskaupan keskittymässä päivittäistavaraostoksilla, voidaan olettaa, että myös erikoiskaupan ostoksia hoidetaan tarvittaessa myös näissä keskittymissä. Liikennetutkimusaineisto vahvistaa olettamusta, että Helsingin keskustan vaikutusalueena on koko pääkaupunkiseutu. Helsingin keskustaksi lasketaan tässä aineistossa ydinkeskustan lisäksi Etu-Töölo, Hakaniemi ja Kallio. Helsingin keskustassa asioineet asuvat ympäri pääkaupunkiseutua, pääosin kuitenkin kantakaupungin alueella. Myös läntisestä osasta kaupunkia käydään usein keskustassa ostoksilla. Itäkeskus on kaupallisilta palveluiltaan toiseksi suurin erikoiskaupan keskittymä Helsingissä. Itäkeskus palvelee koko itäistä Helsinkiä sekä lisäksi Itä-Uudenmaan maakuntaa. Pääosa Itäkeskuksen asiakkaista tulee Vartiokylän, Mellunkylän, Vuosaaren, Laajasalon, Tammisalon ja Herttoniemen kaupunginosista. Itäkeskuksessa käydään myös jonkin verran keskustasta. Malmin vaikutusalue on varsin paikallinen. Malmilla asioidaan pääosin lähiympäristöstä eli Malmilta, Pukinmäestä, Tapaninkylästä, Suutarilasta ja Suurmetsästä. Liikennetutkimusaineiston pohjalta tarkasteltuna Malmi on enemmän päivittäistavarakaupan keskittymä kuin varsinainen erikoiskaupan keskittymä. Pääosa Malmille suuntautuneista matkoista on päivittäistavarakaupan matkoja. Malmilla tosin on nykyään myös merkittävästi erikoiskauppaa. Vuosaari on Malmin tavoin hyvin paikallinen erikoiskaupan keskus. Keskuksessa asioidaan pääosin vain Vuosaaren alueelta. Liikennetutkimusaineiston mukaan Vuosaari toimii päivittäistavarakaupan ohella myös erikoiskaupan keskuksena. Ruoholahti on varsin pieni erikoiskaupan keskittymä, jossa asioidaan pääosin paikallisesti, eli ostosmatkan tehdään läheltä. Matka-aineistosta voidaan havaita, että Ruoholahdessa käydään yksittäisillä erikoiskauppa-asioilla myös Länsi-Helsinigistä sekä Espoosta. Ruoholahden kauppakeskuksessa sijaitseva Verkkokauppa.comin myymälä vetää asiakkaita ympäri läntistä pääkaupunkiseutua. Eli yksi hyvin erikoistunut liike voi vetää asiakkaita hyvin laajalta alueelta. Erikoiskaupan vaikutusalueet on helppo rajata pienempien paikallisten keskittymien eli Malmin, Vuosaaren ja Ruoholahden suhteen. Ydinkeskusta ja Itäkeskuksen vaikutusalueet ovat laajempia ja monimuotoisempia, tosin näissäkin asioidaan eniten lähialueita. Erikoiskaupan keskittymien vaikutusalueet menevät osittain myös ristiin. Keskustasta käydään ostoksilla Itäkeskuksessa ja päinvastoin. Pienempien keskuksien vaikutusalueelta käydään ostoksilla oma keskuksen lisäksi myös Itäkeskuksessa ja ydinkeskustassa. Liikennetutkimusaineiston pohjalta voidaan havaita, että helsinkiläiset käyvät myös sekä Espoossa että Vantaalla ostoksilla, mutta pääasiallisesti kuitenkin omassa kaupungissaan. Jumbossa käydään pohjoisesta ja luoteisesta osasta Helsinkiä ja Porttipuistossa itäisestä ja pohjoisesta osasta Helsinkiä. Näistäkin kaupunginosista käydään kuitenkin pääasiassa Helsingin omissa erikoiskaupan keskittymissä. Satunnaisia matkoja tehdään Helsingistä myös muihin pääkaupunkiseudun erikoiskaupan keskittymiin. 14
15 Keskustassa asinoineet Vuosaaressa asioineet Ruoholahdessa asioineet Malmilla asioineet Itäkeskuksessa asioineet Pasila Pasila Maunula Maunula Kampinmalmi Kampinmalmi Suutarila Suutarila Laajasalo Laajasalo Vartiokylä Vartiokylä Mellunkylä Mellunkylä Jakomäki Jakomäki Myllypuro Myllypuro Malmi Malmi Puistola Puistola Herttoniemi Herttoniemi Latokartano Latokartano Kulosaari Kulosaari Ullanlinna Ullanlinna Vironniemi Vironniemi Kallio Kallio Vallila Vallila Vanhakaupunki Vanhakaupunki Oulunkylä Oulunkylä Pukinmäki Pukinmäki Itä-Pakila Itä-Pakila Alppiharju Alppiharju Länsi-Pakila Länsi-Pakila Taka-Töölö Taka-Töölö Reijola Reijola Haaga Haaga Lauttasaari Lauttasaari Munkkiniemi Munkkiniemi Pitäjänmäki Pitäjänmäki Kaarela Kaarela Tuomarinkylä Tuomarinkylä Helsingin kauppakeskittymissä asioineiden asuinpaikka Pt-asiointi ja muut ostokset Lähde: YTV:n Santasalo asiointiaineisto (kts2008 luku 3) Ky Vuosaari Vuosaari
Erikoiskaupan ostovoima Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima kuvaa alueen asukkaiden vähittäiskauppaan kohdistamaa kysyntää. Ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoima on Helsingissä laskettu alueittain väestön määrän mukaan koko kaupungin ostovoiman pohjalta. Alueellisia eroja ostovoimatasossa ei siis ole huomioitu, mutta tätä selvitystä varten alueittainen arvio on riittävän hyvä. Vuonna 2008 Helsingin alueilla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 5 miljardia euroa ja auto- ja varaosakauppa mukaan lukien lähes 6,6 miljardia euroa. Vähittäiskaupan ostovoimasta Helsingissä 36 prosenttia kohdistuu päivittäistavarakauppaan, Alkoon ja apteekkeihin yhteensä 10 prosenttia ja loput 54 prosenttia muotikauppaan, tilaa vaativaan erikoiskauppaan ja muuhun erikoiskauppaan. Helsingissä erikoiskauppaan kohdistuvan ostovoiman taso on valtakunnan tasoa korkeampi, joten sen osuus koko kaupan ostovoimasta on keskimääräistä suurempi. Erikoiskaupan ostovoimasta 40 prosenttia kohdistuu tilaa vaativaan kauppaan (pl. autokauppa), neljännes muotikauppaan eli vaatekauppaan, kenkä- ja laukkukauppaan ja yli kolmannes muuhun erikoiskauppaan. Itäinen suurpiiri on erikoiskaupan ostovoimaltaan kaikkein suurin. Eteläisessä ja läntisessä suurpiirissä ostovoimaa on lähes yhtä paljon. Pohjoinen suurpiiri on ostovoimaltaan kaikkein pienin alue, jos Östersundomin aluetta ei lasketa mukaan. Helsingin väestö on kasvussa, samoin myös ostovoima kasvaa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun ja kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin sekä väestön muutokseen. Ostovoima on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kulutuksen ennustetaan yhä pitkällä aikavälillä kasvavan, mutta hillitymmällä vauhdilla. Vuosina 2008-2018 ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa keskimärin noin 1,4 prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 3,3 % vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Viimeisimmät talousennusteet ovat olleet hieman huonompia kuin tähän asti. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kuitenkin vielä kasvavan. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, Helsingin väestö suurpiireittäin 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2013 ja 2018 on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Pitkän aikavälin kehitystä tarkastellessa taantumavuodet ja voimakkaan kasvun vuodet kuitenkin kumoavat toisensa ja näkyvät hillittynä kasvuna. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan tai palveluihin. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Ostovoimaennuste on tehty vuoteen 2018, sillä siihen saakka on kaupunki tehnyt aluekohtaisia väestöennusteita. Vuonna 2018 Helsingissä ennustetaan olevan asukkaita yhteensä 609 417. Eli lähes 41.000 enemmän kuin nykyään. Itäinen suurpiiri on väestöltään nyt sekä vuonna 2018 kaikkein suurin. Kasvu on määrällisesti ja prosentuaalisesti suurinta keskisessä suurpiirissä. Pohjoinen suurpiiri on ainoa alue, jonka väestön ennustetaan kymmenen vuoden aikana vähenevän. Sipoon liitosalueen väestön en- Muutos 2008-2018 Vuosi- 2008 2013 2018 % muutos 1 Eteläinen suurpiiri 97 313 99 578 105 080 7 767 7 % 1 % 2 Läntinen suurpiiri 99 645 100 549 103 538 3 893 4 % 0 % 3 Keskinen suurpiiri 75 223 81 624 85 241 10 018 12 % 1 % 4 Pohjoinen suurpiiri 40 806 40 035 37 910-2 896-8 % -1 % 5 Koillinen suurpiiri 90 422 98 254 96 166 5 744 6 % 1 % 6 Kaakkoinen suurpiiri 46 108 47 003 51 835 5 727 11 % 1 % 7 Itäinen suurpiiri 101 648 104 726 110 564 8 916 8 % 1 % 8 Sipoon liitosalue 2 054 3 090 Alueet yhteensä 551 165 573 823 593 424 39 169 40 % 4 % M uut 17 366 16 742 15 991-1 375-9 % -1 % Koko Helsinki 568 531 590 565 609 417 40 886 7 % 1 % Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus 16
Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Helsingissä 2008 milj. euroa 1 Eteläinen suurpiiri 2 Läntinen suurpiiri 3 Keskinen suurpiiri 4 Pohjoinen suurpiiri 5 Koillinen suurpiiri 6 Kaakkoinen suurpiiri 7 Itäinen suurpiiri 8 Sipoon liitosalue Alueet yhteensä Päivittäistavarakauppa 319 327 247 134 296 151 333 7 1 813 Alko 38 39 29 16 35 18 40 1 216 Apteekit 51 52 39 21 47 24 53 1 290 Tilaa vaativa kauppa 194 199 150 81 181 92 203 4 1 104 Muotikauppa 115 118 89 48 107 55 121 2 656 Muu erikoiskauppa 176 180 136 74 164 83 184 4 1 001 Erikoiskauppa yht. 486 497 376 204 451 230 507 10 2 761 Vähittäiskauppa yht. 894 915 691 375 831 424 934 18 5 081 Auto- ja varaosakauppa 260 266 201 109 241 123 271 5 1 476 Vähittäiskauppa ja autokauppa yht. 1 153 1 181 892 484 1 072 547 1 205 24 6 557 Lähde: Tuomas Santasalo Ky 2008 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Helsingissä 2018 milj. euroa 1 Eteläinen suurpiiri 2 Läntinen suurpiiri 3 Keskinen suurpiiri 4 Pohjoinen suurpiiri 5 Koillinen suurpiiri 6 Kaakkoinen suurpiiri 7 Itäinen suurpiiri 8 Sipoon liitosalue Alueet yhteensä Päivittäistavarakauppa 408 402 331 147 373 201 429 12 2 304 Alko 52 51 42 19 48 26 55 2 294 Apteekit 76 75 62 27 69 37 80 2 429 Tilaa vaativa kauppa 343 338 279 124 314 169 361 10 1 939 Muotikauppa 167 164 135 60 152 82 175 5 940 Muu erikoiskauppa 280 276 227 101 256 138 294 8 1 579 Erikoiskauppa yht. 790 778 640 285 723 389 831 23 4 459 Vähittäiskauppa yht. 1 326 1 306 1 075 478 1 213 654 1 395 39 7 486 Auto- ja varaosakauppa 377 372 306 136 345 186 397 11 2 130 Vähittäiskauppa ja autokauppa yht. 1 703 1 678 1 381 614 1 558 840 1 792 50 9 616 Lähde: Tuomas Santasalo Ky 2008 nustetaan kasvavan kohtalaisen maltillisesti vielä vuoteen 2018 saakka ja vasta tämän jälkeen on odotettavissa merkittävämpää kasvua alueella. Oheisessa taulussa muut ovat alueille tilastoimattomia sekä laitosväestöä, näitä ei ole laskettu mukaan ostovoimalukuihin. Vuonna 2018 vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa ennakoidaan olevan Helsingin alueilla lähes 7,5 miljardia euroa ja autokauppa mukaan lukien noin 9,6 miljardia euroa. Varsinaiseen erikoiskauppaan (pl. Alko, apteekit ja autokauppa) kohdistuvaa ostovoimaa arvioidaan olevan 4,5 miljardia ja auto- ja varaosakauppaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 2,7 miljardia euroa. 17
2.3 ERIKOISKAUPAN MARKKINAT JA MARKKINOIDEN KEHITYS ALUEITTAIN Erikoiskaupan kasvuodotuksia käsitellään tässä alueittain. Peruspiireittäin lasketaan ostovoiman kasvun pohjalta lisäliiketilan tarve erikoiskaupalle ja muille kaupallisille palveluille. Tarvetta verrataan nykyiseen erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden käytössä olevaan liiketilamäärään alueella. Keskusten vaikutusalueiden ja suunnitelmissa olevien kaupan hankkeiden pohjalta on lopuksi on arvioitu, mihin lisäliiketilatarve voi suuntautua. Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilan lisätarvetta Helsingissä. Laskelma pohjautuu alueen ostovoiman kasvuun. Laskelmassa on käytetty toimialoittaisia arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, joita on saatu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta, Laskelma antaa siis pohjan, mihin ostovoiman kasvun perusteella tulisi liiketilakaavoituksessa vähintään varautua. Eli mm. kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia ei laskelmalla pystytä ennustamaan. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Laskelma ei kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve suuntautuu. Se riippuu nykyisestä palvelurakenteesta sekä sen kehittymisestä. Laskelmassa on otettu huomioon se, että markkina-alueen nykyiset liikkeet saavat osansa ostovoiman kasvusta ja näin niiden myynti myös kasvaa. Vähimmäistarvelaskelmassa erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin kolmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa. Eli kaksi kolmasosaa ostovoiman kasvusta menee nykyisiin myymälätiloihin ja yksi kolmasosa, eli se mitä vähimmäistarpeeksi on laskettu, menee uusiin myymälätiloihin joko uusille toimijoille tai nykyisten toimijoiden laajennuksille. Kysyntää liiketilalle saattaa ilmetä joillakin alueilla enemmänkin, kuin mitä vähimmäistarve alueella on. Suurempiin keskittymiin syntyy kysyntää enemmän, kuin mitä oman alueen ostovoiman kasvun pohjalta laskettu laskennallinen tarve on. Osalla alueista ei taas ostovoiman kasvusta huolimatta synny luontevia mahdollisuuksia liiketilamäärän kasvulle. Alueittaiset kasvupotentiaalit eivät siis toteudu aina omalla alueella, vaan osa suuntautuu suurempiin keskittymiin. Ihanteellista olisi, että edes osa alueen kasvusta voisi toteutua liiketilan kasvuna omalla alueella. Helsingissä tarvitaan vuoteen 2018 mennessä lisäliiketilaa ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna yhteensä noin 440.000 kerrosneliömetriä. Tästä tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa on noin puolet, muuta erikoiskauppaa kolmannes ja muita kaupallisia palveluita 15 prosenttia. Tilaa vaativa kauppa suuntautuu pääosin yritysalueilla ja muu erikoiskauppa ja palvelut keskuksiin. Keskuksiin suuntautuu toki myös pienimuotoisesti tilaa vaativan kaupan myymälöitä ja yritysalueille sellaisia erikoiskaupan liikkeitä, jotka liikeideansa puolesta tarvitsevat suuria myymälätiloja. Suurin liiketilan lisäystarve on alueilla, joilla on väestöä paljon ja joilla on myös suuri väestön kasvu. Suurin liiketilan lisätarve on asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Vuosaaren, Kampinmalmin, Kallion, Mellunkylän, Latokartanon ja Laajasalon peruspiireissä. Näillä kaikilla alueilla oma ostovoiman kasvu aiheuttaa yli 20.000 kerrosalan lisäliiketilan tarpeen alueella. Osa näiden alueiden liiketilatarpeesta kohdistuu omalle alueelle ja osa alueille, joita kehitetään kaupallisesti määrätietoisemmin. Esimerkiksi Mellunkylän ja Vuosaaren tarpeesta osa suuntautuu todennäköisesti Itäkeskukseen, jossa on mittavia kaupallisia laajennussuunnitelmia. Seuraavassa käsitellään lisäliiketilantarvetta suurpiireittäin. Lisäksi tarkastellaan alueen nykyistä tarjontaa, ostovoiman suuntautumista ja vireillä olevia erikoiskaupan hankkeita. Näiden pohjalta pohditaan liiketilatarpeen suuntautumista tulevaisuudessa. 18
Erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden lisäliiketilan tarve peruspiireittäin Helsingissä vuoteen 2018 mennessä Suutarila 7 700 Puistola 13 700 Pitäjänmäki 15 100 Munkkiniemi 13 000 Kaarela 20 300 Haaga 15 300 Reijola 9 000 Tuomarinkylä Länsi-Pakila Maunula 4 500 3 200 Pasila 9 100 3 900 Alppiharju Itä-Pakila 2 200 Oulunkylä 6 900 Vanhakaupunki 19 600 Vallila 12 300 Pukinmäki 4 600 Malmi 18 500 Latokartano 22 800 Herttoniemi 17 600 Myllypuro 11 600 Jakomäki 3 000 Mellunkylä 24 500 Vartiokylä 12 900 Vuosaari 35 000 Östersundom 3 400 Taka-Töölö 6 700 3 400 25 000 Kallio 2 500 Kulosaari Lauttasaari 20 300 Kampinmalmi 33 600 Vironniemi 6 100 Ullanlinna 12 800 Laajasalo 21 500 Lisäliiketilatarve K-m2 21 500-35 000 15 100-21 500 9 100-15 100 4 500-9 100 2 200-4 500 Tuomas Santasalo Ky 2008 19
Erikoiskaupan markkinat ja kehitys eteläisessä suurpiirissä Eteläisessä suurpiirissä suurin kaupallinen keskittymä on ydinkeskustan kaupalliset alueet, jonne sijoittuu noin puolet Helsingin erikoiskaupan liiketilasta. Töölössä sekä Lauttasaaressa on kivijalkakauppoja ja Lauttasaaressa lisäksi pari ostoskeskusta sekä yritysalueen kauppoja. Lisäksi eteläisessä suurpiirissä on Ruoholahden kauppakeskus. Alueella on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä liiketilaa yhteensä 640.000 kerrosneliömetriä. Ydinkeskusta on koko Helsingin seudun erikoiskaupan keskus, jonne suunnataan ostosmatkoja koko pääkaupunkiseudulta. Ydinkeskustan pääasiallinen vaikutusalue on kuitenkin eteläinen ja keskinen suurpiiri. Lisäksi läntisestä suurpiiristä käydään erikoiskaupan ostoksilla pääosin keskustassa oman alueen erikoiskaupan tarjonnan vähyyden takia. Ruoholahden kauppakeskus toimii oman alueensa keskuksena, jonne tehdään satunnaisia kauppamatkoja koko läntiseltä pääkaupunkiseudulta. Eteläisessä suurpiirissä alueiden asukkaiden pohjalta laskettu lisäliiketilatarve vuoteen 2018 on yhteensä lähes 80.000 kerrosneliömetriä. Tilaa vaativan kaupan ja autokaupan tarvetta on tästä noin puolet eli 40.000 kerrosneliömetriä. Tämä suuntautuu pääosin yritysalueille. Tilaa vaativan kaupan tarve toteutunee eteläisen suurpiirin ulkopuolella alueilla, joilla on parempia mahdollisuuksia laajentaa kaupallista toimintaa. Muun erikoiskaupan (sis. myös Alkon, apteekin ja muotikaupan) sekä muiden kaupallisten palveluiden lisätilatarve on myöskin noin 40.000 ja tämä suuntautuu ydinkeskustaan. Keskustassa Stockmann on laajentamassa liiketilojaan. Lisäksi Makkaratalon yhteyteen rakennetaan lisää liiketilaa. Yhteensä keskustassa on vireillä kaupan liiketilojen laajennuksia noin 45.000 kerrosneliömetriä. Nämä ovat hyvin tasapainossa alueen asukkaiden liiketilatarpeen kanssa, kun otetaan huomioon, että keskustaan suuntautuu liiketilatarvetta myös muilta alueilta kuin eteläisestä suurpiiristä. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Eteläisessä suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 1 Eteläinen suurpiiri 101 Vironniemi 102 Ullanlinna 103 Kampinmalmi 104 Taka- Töölö 105 Lauttasaari Alko ja apteekit 2 100 200 300 1 000 200 600 Tilaa vaativa kauppa 33 800 2 700 5 700 13 900 3 000 8 500 Muotikauppa 8 200 500 1 200 3 700 600 2 200 Muu erikoiskauppa 16 100 1 300 2 600 6 900 1 400 4 200 Erikoiskauppa yhteensä 60 200 4 700 9 800 25 500 5 200 15 500 Auto- ja varaosakauppa 6 600 500 1 000 3 000 500 1 700 Muut kaupalliset palvelut 12 100 900 2 000 5 100 1 000 3 100 Erikoiskauppa ja palvelut 78 900 5 600 11 800 30 600 6 200 18 600 Lähde: Santasalo Ky 2008 20
Erikoiskaupan markkinat ja kehitys läntisessä suurpiirissä Läntisessä suurpiirissä on yhteensä noin 130.000 kerrosneliömetriä erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketiloja. Erikoiskauppa painottuu yritysalueille ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan. Alueella ei ole merkittäviä keskustahakuisen erikoiskaupan keskittymiä. Yritysalueista suurimat ovat Pitäjänmäen ja Konalan teollisuusalueet, joilla on kauppaa yhteensä noin 67.000 kerrosneliömetriä. Kauppa painottuu näillä alueilla pitkälti autokauppaan. Alue on kokonaisuutena yksi suurimmista autokaupan alueista Helsingissä. Läntisessä suurpiirissä on yhteensä viisi ostoskeskusta, Munkkivuoren, Lehtisaaren, Konalan, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan ostoskeskukset. Nämä ovat varsin pieniä ja erikoiskaupan tarjonnaltaan suppeita lukuun ottamatta Munkkivuoren ostoskeskusta, joka tarjonnaltaan on yksi Helsingin monipuolisimmista ostoskeskuksista. Ostoskeskusten lisäksi Kannelmäen Prismassa on erikoiskauppaa ja palveluita. Prismaa laajennetaan parhaillaan, ja nyt rakennusvaiheessa erikoiskaupan osuus on minimissään. Tämän raportin tiedoissa liiketilamäärissä on vanha Prisma. Haagassa on myös runsaasti kivijalkakauppoja. Erikoiskaupan ostovoima suuntautuu läntisestä suurpiiristä nykyään pitkälti Helsingin keskustaan. Myös Selloon ja Myyrmanniin suuntautuu erikoiskaupan ostovoimaa läntisen alueen reunoilta. Tilaa vaativan kaupan ostovoimaa suuntautuu sekä omalle alueelle että alueelta ulos mm. Vantaan Petikkoon ja Tammistoon. Erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden lisätarve läntisessä suurpiirissä vuoteen 2018 on lähes 73.000 kerrosneliömetriä, josta noin puolet suuntautuu tilaa vaativaan kauppaa ja autokauppaan. Läntisessä suurpiirissä keskustahakuisen erikoiskaupan markkinat ovat muuttumassa. Kuten jo aikaisemmin todettiin Kannelmäen Prismaa laajennetaan ja lisäksi Prisman yhteyteen rakennetaan kauppakeskus. Erikoiskaupan liiketilamäärä tulee kasvamaan kauppakeskuksessa (sis. Prisman erikoiskaupan osastot) noin 20.000 kerrosneliömetrillä vanhasta Prisma-keskuksesta. Osa liiketilatarpeesta suuntautuukin tähän uuteen keskukseen. Uuteen kauppakeskukseen suuntautuu ostovoimaa myös mm. Pakilan alueelta. Kannelmäen kauppakeskuksen lisäksi myös Konalaan on rakentumassa kauppakeskus, Kauppakeskus Ristikko. Ristikkoon on tulossa liiketilaa yhteensä noin 10.000 kerrosneliömetriä, josta noin 8000 on erikoiskauppaa. Alueen uudet kauppakeskukset muuttavat alueen asukkaiden ostokäyttäytymistä. Matka Helsingin keskustaan todennäköisesti vähenevät, mutta edelleen valta-osa matkoista suuntautuu keskustaan. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarve suuntautuu pieneltä osin Konalan uuteen kauppakeskukseen, osin muualle yritysalueelle ja osin alueen ulkopuolelle Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Läntisessä suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 2 Läntinen suurpiiri 201 Reijolan 202 Munkkiniemen 203 Haagan 204 205 Pitäjänmäen Kaarelan Alko ja apteekit 1 900 200 300 400 400 600 Tilaa vaativa kauppa 31 500 4 000 5 600 6 800 6 400 8 700 Muotikauppa 7 300 800 1 300 1 500 1 600 2 100 Muu erikoiskauppa 14 900 1 900 2 700 3 100 3 100 4 100 Erikoiskauppa yhteensä 55 600 6 900 9 900 11 800 11 500 15 500 Auto- ja varaosakauppa 5 900 700 1 100 1 200 1 300 1 700 Muut kaupalliset palvelut 11 100 1 400 2 000 2 300 2 300 3 100 Erikoiskauppa ja palvelut 72 600 9 000 13 000 15 300 15 100 20 300 Lähde: Santasalo Ky 2008 21
Erikoiskaupan markkinat ja kehitys keskisessä suurpiirissä Keskisessä suurpiirissä valtaosa erikoiskaupoista on ns. kivijalkakauppoja. Kauppaa keskittyy mm. Kallioon ja pääkatujen varsille muillakin alueilla. Vallilassa on yritysalueen kauppaa ja Vanhankaupungin alueella Arabian kauppakeskus, jossa on jonkin verran erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluita. Arabian kauppakeskus on kohtalaisen pieni ja toimii paikalliskeskuksena. Keskisellä alueella on liiketilaa erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä yhteensä yli 75.000 kerrosneliömetriä. Keskisen alueen asukkaat asioivat valtaosin omalla alueellaan sekä Helsingin keskustassa. Asiointitutkimuksessa Kallion alue on liitetty Helsingin ydinkeskustaan. Ostosmatkoja tehdään myös Itäkeskukseen. Tilaa vaativan kaupan tarjonta alueella on suppeaa, joten tarjontaa haetaan useimmiten alueen ulkopuolelta. Keskisellä alueella on vuoteen 2018 mennessä liiketilanlisätarve lähes 70.000 kerrosneliömetriä, josta 35.000 kerrosneliömetriä suuntautuu tilaa vaativaa kaup- Erikoiskaupan markkinat ja kehitys pohjoisessa suurpiirissä Pohjoisessa suurpiirissä erikoiskaupan tarjonta on suppea. Alueella on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä vain noin 16.000 kerrosneliömetriä. Alueella on kyllä yksi kauppakeskus, Ogeli Oulunkylässä sekä kaksi ostoskeskusta Maunulassa ja Oulunkylässä. Paikallistasoinen erikoiskaupan tarjonta löytyy näistä. Monipuoliset erikoiskaupan ostokset tehdään alueen ulkopuolella asiointitutkimuksen mukaan pääosin keskustassa sekä Itäkeskustassa ja osin myös Malmilla. Ostosmatkoja tehdään myös läheisiin Vantaan puolella oleviin keskittymiin Tammistoon sekä Jumboon. Tilaa vaativan kaupan ospaan ja autokauppaan, 23.000 kerrosneliömetriä muuhun eli lähinnä keskustahakuiseen erikoiskauppaan ja 10.000 kerrosneliömetriä muihin kaupallisiin palveluihin. Keskustahakuisen ja muiden kaupallisten palveluiden tilantarpeesta pääosa suuntautuu keskustaan. Keskisessä suurpiirissä ei ole kaavoituksessa vireillä mittavia kaupan hankkeita. Hakaniemen torin aluetta on suunniteltu kehitettävän, mutta asia on vasta suunnitteluasteella. Kalasataman alueella on haasteena vastata osasta alueen palvelukysynnästä. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Keskisessä suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 3 Keskinen suurpiiri 301 Kallion 302 Alppiharjun 303 Vallilan 304 Pasilan 305 Vanhankaupungin Alko ja apteekit 1 900 700 0 300 300 600 Tilaa vaativa kauppa 29 300 10 500 1 800 5 100 3 800 8 200 Muotikauppa 7 300 2 700 200 1 400 1 000 2 100 Muu erikoiskauppa 14 100 5 100 700 2 500 1 800 4 000 Erikoiskauppa yhteensä 52 600 19 000 2 700 9 300 6 900 14 900 Auto- ja varaosakauppa 5 900 2 200 200 1 100 800 1 700 Muut kaupalliset palvelut 10 500 3 800 500 1 900 1 400 3 000 Erikoiskauppa ja palvelut 69 000 25 000 3 400 12 300 9 100 19 600 Lähde: Santasalo Ky 2008 tokset hoidetaan myöskin alueen ulkopuolella, sillä tarjontaa ei omalla alueella juurikaan ole. Pohjoisen alueen lisäliiketilatarve erikoiskaupalle ja muille kaupallisille palveluille vuoteen 2018 mennessä on yhteensä noin 20.000 kerrosneliömetriä. Nykyisen suppean tarjonnan takia olisi positiivista, jos se suuntautuisi omalle alueelle. Alueella on vireillä kaupan hankkeita mm. Maunulassa ja Oulunkylässä, mutta nämä painottuvat päivittäistavarakauppaan. Osa alueen erikoiskaupan liiketilatarpeesta suuntautuu Kannelmäen kauppakeskukseen, osa alueen ulkopuolelle mm. Itäkeskukseen sekä Tammistoon. 22
Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Pohjoisessa suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 4 Pohjoinen suurpiiri 401 Maunulan 402 Länsi- Pakilan 403 Tuomarinkylän 404 Oulunkylän 405 Itä- Pakilan Alko ja apteekit 500 100 100 100 200 100 Tilaa vaativa kauppa 9 400 2 100 1 500 1 800 3 100 1 000 Muotikauppa 1 900 400 300 300 600 200 Muu erikoiskauppa 4 200 900 600 800 1 400 400 Erikoiskauppa yhteensä 16 000 3 500 2 500 3 000 5 300 1 700 Auto- ja varaosakauppa 1 500 300 200 300 500 200 Muut kaupalliset palvelut 3 200 700 500 600 1 100 300 Erikoiskauppa ja palvelut 20 700 4 500 3 200 3 900 6 900 2 200 Lähde: Santasalo Ky 2008 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys koillisessa suurpiirissä Koillisessa suurpiirissä on vahva erikoiskaupan tarjonta. Alueella on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden liiketilaa yhteensä 145.000 kerrosneliömetriä. Koillinen suurpiiri on kaupalliselta tarjonnaltaan kolmanneksi suurin suurpiiri, eteläisen ja kaakkoisen suurpiirin jälkeen. Koillisessa suurpiirissä on sekä kauppakeskuksia, ostareita että yritysalueita. Malmilla on kaksi kauppakeskusta, joiden vaikutusalueet ulottuvat lähialuetta laajemmaksi. Ostoskeskuksia on Pihlajamäessä, Pukinmäessä, Puistolassa, Suutarilassa ja Jakomäessä. Puistolassa ja Malmilla on lisäksi laajat yritysalueet. Suutarilassa sekä Latokartanossa on pienet yritysalueet ja Latokartanon alueella on uusi Prisma-keskus. Malmi on yksi erikoiskaupan suurista keskittymistä Helsingissä. Sen vaikutusalue on kuitenkin muita keskittymiä paikallisempi. Malmilla käydään ostoksilla pääosin omalta suuralueelta. Alueelta käydään ostoksilla jonkin verran myös Itäkeskuksessa ja radan varresta myös keskustassa. Tilaa vaativan kaupan ostoksia tehdään omalla alueella sekä mm. Lanternassa ja Vantaan puolella Porttipuistossa. Ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna alueen oma erikoiskaupan lisäliiketilatarve vuoteen 2018 mennessä on yhteensä 70.000 kerrosneliömetriä. Liiketilatarpeesta noin puolet suuntautuu tilaa vaativaan kauppaan ja autokauppaan. Suurin tarve on Latokartanon alueella, jossa asukasmäärä kasvaa keskimääräistä nopeammin. Tarve suuntautunee omalle alueelle sekä Roihupeltoon ja Itäkeskukseen. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Koillisessa suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 5 Koillinen suurpiiri 501 Latokartanon 502 Pukinmäen 503 Malmin 504 Suutarilan 505 Puistolan 506 Jakomäen Alko ja apteekit 1 900 700 100 500 200 400 100 Tilaa vaativa kauppa 30 300 9 500 2 100 8 100 3 400 5 900 1 400 Muotikauppa 7 200 2 500 400 1 800 700 1 400 300 Muu erikoiskauppa 14 400 4 600 900 3 800 1 600 2 800 500 Erikoiskauppa yhteensä 53 800 17 300 3 500 14 200 5 900 10 500 2 300 Auto- ja varaosakauppa 5 900 2 000 400 1 500 600 1 100 200 Muut kaupalliset palvelut 10 800 3 500 700 2 800 1 200 2 100 500 Erikoiskauppa ja palvelut 70 500 22 800 4 600 18 500 7 700 13 700 3 000 Lähde: Santasalo Ky 2008 23
Erikoiskaupan markkinat ja kehitys kaakkoisessa suurpiirissä Kaakkoisessa suurpiirissä erikoiskaupan tarjonta painottuu pitkälti yritysalueiden kauppaan. Herttoniemen alue on tarjonnaltaan laajin. Herttoniemi on yksi Helsingin laajimmista autokaupan alueista Konalan ohella. Herttoniemessä on myös kauppakeskus Megahertsi sekä ostoskeskus. Megahertsi on pieni paikallinen kauppakeskus. Lisäksi kaakkoisella alueella on kolme muuta ostoskeskusta Roihuvuoressa, Kulosaaressa ja Laa- ointimatkoja koko Helsingistä keskustaa myöten. Ostovoimaa tulee myös Sipoon ja Porvoon suunnasta sekä jonkin verran Vantaalta. Pääasiallinen vaikutusalue on kuitenkin itäinen Helsinki ja läntinen Sipoo. Lanternan vaikutusalue on saman suuntainen kuin Itäkeskuksenkin. Vuosaaressa on alueen toinen erikoiskaupan keskittymä, joka on tosin huomattavasti suppeampi kuin Itäkeskus. Vuosaaren vaikutusalue onkin enemmän paikallinen. Vuosaaresta käydään ostoksilla myös Itäkeskuksessa. Itäinen suurpiiri on asukasluvultaan suurin piiri Helsingissä. Asukasmäärä kasvaa voimakkaasti Vuosaaren ja Myllypuron alueilla, määrällisesti varsinkin Vuosaaressa. Ostovoima kasvaa alueella myös paljon, ja erikoiskaupan ja muijasalossa. Näiden erikoiskaupan tarjonta on suppeaa. Kaakkoisessa suurpiirissä on erikoiskaupan ja muiden kaupallisten palveluiden käytössä liiketilaa yhteensä 62.000 kerrosneliömetriä. Kaakkoisesta suurpiiristä käydään ostoksilla oman alueen lisäksi pääosin Itäkeskuksessa ja keskustassa. Tilaa vaativan kaupan ostoksille suunnataan mm. Lanternaan. Kaakkoisen suurpiirin asukkaiden ostovoiman kasvunpohjalta tarvitaan lisää liiketilaa erikoiskaupalle ja muille kaupallisille palveluille yhteensä yli 40.000 kerrosneliömetriä. Tämä suuntautunee osin ainakin Itäkeskukseen sekä Roihupellon uuteen kauppakeskukseen. Herttoniemessä on myös potentiaalisia kaupan kehitysmahdollisuuksia. Kaupallisten palveluiden vähimmäislisätilantarve Kaakkoisessa suurpiirissä vuoteen 2018 mennessä Vähimmäistarve k-m 2 6 Kaakkoinen suurpiiri 601 Kulosaaren 602 Herttoniemen 603 Laajasalon Alko ja apteekit 1 100 100 400 600 Tilaa vaativa kauppa 17 600 1 100 7 700 8 900 Muotikauppa 4 400 200 1 700 2 400 Muu erikoiskauppa 8 500 500 3 700 4 400 Erikoiskauppa yhteensä 31 600 1 900 13 500 16 300 Auto- ja varaosakauppa 3 500 200 1 400 1 900 Muut kaupalliset palvelut 6 300 400 2 700 3 300 Erikoiskauppa ja palvelut 41 400 2 500 17 600 21 500 Lähde: Santasalo Ky 2008 Erikoiskaupan markkinat ja kehitys itäisessä suurpiirissä Itäisessä suurpiirissä on merkittävä määrä kaupallista tarjontaa. Kokonaistarjonta on suurin keskustan jälkeen. Itäisessä suurpiirissä on erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden liiketilaa yhteensä lähes 190.000 kerrosneliömetriä. Alueella on keskustan jälkeen toiseksi merkittävin kauppapaikka Helsingissä eli Itäkeskus. Itäkeskuksen lisäksi alueella on Kauppakeskus Lanterna Roihupellossa Itäkeskuksen vieressä ja Kauppakeskus Columbus Vuosaaressa. Lisäksi alueella on useita ostoskeskuksia, Puotinharjun, Puotilan, Kontulan, Myllypuron, Mellunmäen ja Pohjois-Vuosaaren ostoskeskukset. Kontulan ja Puotinharjun ostoskeskusten erikoiskaupan tarjonta on laajaa. Itäkeskus on merkittävä erikoiskaupan keskittymä, jonne suuntautuu asi- den kaupallisten palveluiden liiketilatarve nousee alueella lähes 85.000 kerrosneliömetriin vuoteen 2018 mennessä. Itäkeskuksen kauppakeskusta suunnitellaan laajennettavan. Lisäksi kauppakeskuksen viereen on rakentumassa Prisma. Tilaa vaativan kaupan tarjontaa lisätään Roihupellossa. Kauppakeskus Lanternan viereen suunnitellaan uutta vastaavan tyyppistä kauppakeskusta Candelaa. Itäiseen suurpiiriin suuntautuu tilantarvetta myös oman suurpiirin ulkopuolelta. 24