KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN TYYTYVÄISYYSKYSELY 2010 Yhteenveto kyselyn tuloksista Keuruu Laukaa Muu Keski-Suomi
Keski-Suomen Yrittäjien tyytyväisyyskysely 2010 Taustaa Yhteenveto julkisista yrityspalveluista koko kyselyaineistosta Yhteenveto julkisista yritysneuvonta- ja kehittämispalveluista koko kyselyaineistosta Diagrammit (6) Keulinkin kysymykset kyselyyn (5) + vastauksia Vapaat kommentit
Taustaa Tyytyväisyyskysely on osa Asiakaslähtöinen yrityspalvelu-uudistus Keski-Suomessa, vaihe II (AYPU 2) hanketta. Edellinen, hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluva kysely toteutettiin syksyllä 2007. Toteutettiin sähköpostikyselynä 3254 :lle pääosin Keski-Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjälle Keski- Suomessa. Keuruun seudulle ja Laukaaseen kysely tehtiin yhteistyössä alueen kehittämisyhtiön kanssa myös ei jäsenille. Vastauksia saatiin yhteensä 592 kappaletta, joista Keuruun seudulta 69, Laukaasta 62 ja muualta Keski-Suomesta 461 kappaletta. Vastaajista pääosa, noin 67,5 prosenttia oli 41-60 -vuotiaita. Alle 40 -vuotiaita vastaajista oli noin 22 prosenttia. Palvelu- ja kaupanalan yrittäjiä vastaajista oli lähes 73 prosenttia. Yksinyrittäjiä vastaajista oli 38 %, 2-5 hengen työntekijän yrityksiä noin 37 prosenttia. Vastaajien enemmistö, yli 43 %, oli toiminut yrittäjänä yli 15 vuotta. Yrittämisen alkutaipaleella, alle viisi vuotta toimineita oli 28 prosenttia. Vastanneista yrittäjistä lähes 68 % toimii Jyväskylän seudulla. Kyselyn alhaisimmat vastausmäärät saatiin Jämsän, Karstulan, Kivijärven ja Luhangan alueiden yrittäjiltä. Kyselyn taustaprofiilit vastasivat melko hyvin vuoden 2007 kyselyä. Tuolloin vastauksia saatiin kuitenkin enemmän, 881 kappaletta.
Yhteenveto julkisista yrityspalveluista (1/2) Paikkakunnilla yleisesti saatavilla olevat julkiset yrityspalvelut olivat kohtuullisen hyvin tunnettuja, noin puolet vastanneista tunsi nämä palvelut hyvin tai melko hyvin. Keuruun seudulla palvelut tunnettiin paremmin kuin muualla Keski-Suomessa keskimäärin. Julkisten palveluiden käyttö on ollut hyvää. Vastaajista suurin osa on käyttänyt viimeisen kahden vuoden aikana julkisia yrityspalveluita ja näistä palveluista noin 76 % vastanneista on käyttänyt verohallinnon palveluita. Seuraavaksi eniten on käytetty rekisteri- lupa- ja ilmoitusasioita (63 %). Muita julkisia yrityspalveluita, Seuraavaksi eniten on käytetty rekisteri- lupa- ja ilmoitusasioita (63 %). Muita julkisia yrityspalveluita, kuten työvoima-, työterveys-, rahoitus- ja yritysneuvontapalveluita on käyttänyt noin 34 % vastanneista. Eri koulutuspalveluita, mukaan lukien korkeakoulujen palveluita on hyödynnetty noin 30 prosentista vastanneista ja hanketoiminnassa on ollut mukana noin 14 % vastanneista.
Yhteenveto julkisista yrityspalveluista (2/2) Julkisiin yrityspalveluihin on oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä, toisaalta esimerkiksi hanketoiminnan ja kunnan teknisten palveluiden kehittämisessä joka viides vastaaja näkee parantamisen varaa. Verohallinnon ja muihin viranomaispalveluihin, kuten rekisteri-, lupa- ja ilmoitusasioihin tyytyväisimmät olivat Laukaan ja muun Keski-Suomen alueilta vastanneet yrittäjät. Keuruun seudun yrittäjät olivat tyytyväisimpiä rahoituspalveluihin sekä yritysneuvonta- ja kehittämispalveluihin. Julkisten palveluiden tuottajilta odotetaan erityisesti asiantuntijuutta, nopeutta ja ajankohtaisuutta sekä luotettavuutta ja täsmällisyyttä. Erityisesti toivotaan ns. yhden luukun toimivuutta, yrittäjähenkisyyttä ja auttamishalukkuutta. Noin joka kolmas vastaaja ei näe maksuttomuuden tai paikallisuuden olevan olennaisen tärkeää julkisissa yrityspalveluissa.
Yhteenveto julkisista yritysneuvonta- ja kehittämispalveluista (1/3) Kyselyyn vastanneista yli 40 prosenttia ilmoitti, että ei ole viimeisen kahden vuoden aikana käyttänyt mitään julkisia yritysneuvonta- ja kehittämispalveluita. Keskeinen käytetty palvelu, neuvontapalvelu, liittyi esimerkiksi tukihakemuksiin, yritysjärjestelyihin, toiminnan tehostamiseen ja yritysmuodon vaihtamiseen. Koulutukseen liittyviä palveluita käytti noin 43 prosenttia yleensä palveluita käyttäneistä. Koulutuksista kiinnosti eniten oppisopimuksiin, työvoimakoulutuksiin, yrittäjäosaamisen kehittämiseen ja taloushallinnon osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. ELY-keskuksen palveluita hyödynnettiin avoimien vastausten mukaan runsaasti eri kehittämistoimissa. Lähes 100 vastannutta yrittäjää oli käyttänyt ELY-keskuksen tuotteistettuja palveluita ja kehittämisyhtiöiden palveluita. Yritysten Taitavan Keski-Suomen osaamispäälliköitä käytettiin ahkerasti konsultointia vaativissa, yrityksen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Merkittävinä esteinä julkisten yritysneuvonta- ja kehittämispalveluiden käytölle nähtiin asiantuntijuuden puute (45 % vastaajista), ongelmat palveluiden saatavuudessa (40 % vastaajista) ja palvelun- tai palveluajan hitaus (39 % vastaajista). Viestintäkanavista parhaimmaksi nähtiin sähköposti, yli 85 % vastanneista piti tätä kanavaa parhaimpana tiedon välitystienä. Internet ja muut yrittäjät eli ns. puskaradio olivat myös vastanneiden mielestä hyviä viestintävälineitä. Sanomalehti ja puhelimitse tapahtuva yhteydenotto oli noin 30 prosentin mielestä huonoin vaihtoehto yhteydenottoon tai viestimiseen yritysneuvonta-asioista.
Yhteenveto julkisista yritysneuvonta- ja kehittämispalveluista (2/3) Yritysten kehittämisessä toimiville viesti tulevaisuuden toimista oli selkeä. Vastaajista noin 80 prosenttia näki, että palvelukokonaisuuksia ja palvelutuotteita tarvitaan ja halutaan lisää. Näistä tulee myös viestiä entistä enemmän, koska noin 70 % vastaajista toivoi parempaa tiedottamista. Kolmanneksi 66 % vastanneista haluaa yksityisiä yrityspalvelutoimijoita halutaan mukaan yritysneuvonta- ja kehittämispalveluiden tuottajiksi. Nykyisten organisaatioiden fyysinen koko ei ole vastanneiden mukaan niinkään olennaista, nyt on panostettava enemmän yritysten verkostojen kehittämiseen sekä palveluiden monipuolistamiseen toimialoista ja yrityskoosta riippumatta! Vastaajista yli puolet, 58 prosenttia näki seudullisten yrityspalveluiden hyödyttäneet omaa yritystoimintaa. Ne, jotka eivät olleet kokeneet hyötyä näkivät pääsääntöisesti, että eivät tarvinneet palveluita tai kokivat toimintansa liian pieneksi näille palveluille. Toisaalta haastavana nähtiin myös oma osaaminen eri palveluiden hakemiselle tai päinvastoin: koettiin, että osaajia ei löydy oman yrityksen palvelutarpeisiin. Seudullisen kehittämisyhtiön kolme tärkeintä tehtävää vastanneiden mielestä: Uusien yritysten perustamisen tukeminen Kasvavien yritysten toiminnan tukeminen Investointirahoituksen saamisessa tukeminen
Yhteenveto julkisista yritysneuvonta- ja kehittämispalveluista (3/3) Seudullisten kehittämisyhtiöiden tehtävistä tärkeinä nähtiin myös sukupolvenvaihdosten tukeminen ja kontaktiverkoston luominen. Kehittämisyhtiön merkitystä arvioitiin avoimissa vastauksissa myös seuraavasti: Yhdistävä tekijä alueen yrityksin kehittämisessä Markkinointiverkoston luominen otettava asiaksi Innovaatiotoimintaa ei tunnuta tukevan mitenkään Tukien suuntaaminen pieniin yrityksiin olisi tärkeää, nyt huomioidaan vain isot Toimitilojen ja yhteistyöyritysten hankkiminen olisi tärkeää Punaisen langan kirkastaminen yrittäjälle toiminnan kehittyessä Kyselyn tulokset ovat samankaltaisia jo aiemmin syksyllä 2007 tehdyn kyselyn kanssa. Edelleen yhdessä kehittäviä asioita ovat asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja -tuotteiden rakentaminen yhdessä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Ensimmäisen kyselyn jälkeen käynnistynyt Yritysten Taitava Keski-Suomi hanke keräsi monia positiivisia palautteita. Pienten yritysten yhtenä palvelumallina YTKS on eriomainen esimerkiksi sen joustavuuden ja nopean toimintamahdollisuuden vuoksi. Viestintäkanavien merkitys ajassa on muuttunut ehkä enemmän sähköiseen viestintään ja face to face -tapahtumiin perinteisen viestinnän kustannuksella.
Olen käyttänyt (n=65) viimeisen kahden vuoden aikana: olen ollut näihin palveluihin: (Harmaa palkki kuvaa 2007 (n=33) kyselyn tyytyväisyyttä)
Miten tärkeinä näet seuraavat ominaisuudet julkisten yrityspalveluiden tuottamisessa: suurin este julkisten yritysneuvonta- suurin este julkisten yritysneuvontaja kehittämispalveluiden käyttämiselleni:
Olen käyttänyt yritysneuvonta- ja kehittämispalveluista viimeisen kahden vuoden aikana: Millaisia? aputoiminimi, oy, perustamisprosessi, taantuma-ajan talousneuvontaa, hankeneuvontaa, vientiin liittyvää neuvontaa, työvoimakoulutusta, Tulisoihtu tutkinto, Yrittäjyyden perusteet Keulink, hankkeisiin liittyviä kehittämispalveluita, sukupolvenvaihdosasioihin liittyvää konsultoivaa palvelua
Saatko riittävästi tietoa oman alueesi yritysneuvonta- ja kehittämispalveluista (n=65): Arvioni yritysneuvonta- ja kehittämispalveluiden viestintäkanavista:
Tulevaisuudessa tärkeää yritysneuvonta- ja kehittämispalveluiden toiminnassa on mielestäsi: aito yritystenvälisen yhteistyön kehittäminen neuvojien kouluttaminen yrityksissä (tet) paikkakunnalle pitäisi löytyä yhteinen strategia ja tavoite pienyritysten tukitoimintaa voisi kehittää..ehdottomasti enemmän yrittäjäystävällisyyttä..kehittämisyhtiö toimii enemmänkin yritysmäisesti heille suuri kunnia
Arvioi Keulinkin tehtävien merkitystä seudullasi/alueellasi? (harmaa palkki kuvaa 2007 kyselyn koko Keski-Suomen tuloksia) tukea alueellista yrittäjyyttä ja yhdistävänä tekijänä Keulinkiin panostetut rahat per tuottavuus? projektitoimintaa on kyllä ollut, mutta tämä ei riitä! vanhatkin yrittäjät kaipaavat tukea ja neuvoja ;) kuka niitä investointitukia sitten saa ja mitä varten niitä on olemassa, jos niitä ei myönnetä? isoihin ja menestyviin yrityksiin ollaan yhteydessä, mutta pienet ja itsestään vähemmän meteliä pitävät jäävät huomioimatta
Mitä mielestäsi Keuruun seutukunnalla nyt tarvitaan kipeästi? Anna radikaalikin kommenttisi! suuria yksiköitä, hyvän brändin omaavia yrityksiä asukkaita = asiakkaita..vanhakantaisesti ajattelevat ja laitostuneet virkamiehet ovat kehityksen jarruja! avoimuutta - yhdessä kehittämistä päättäjiltä nopeaa ja joustavaa toimintaa ettei naapurikuntiin tule lisää rautakyliä selkeää strategiaa pysyvien työpaikkojen luomiseen toimia paikallisen energiatuotannon aloittamiseksi laajemmalla rintamalla kuin vain puupohjaisten osalta Keuruun keskustasta pitää kaavoittaa ranta-alueet ja houkutella yrittäjiä asumaan seutukunnalle hyvinkin erilaisten toimialojen yhteiseen hiileen puhaltamista miten hankintalakia käytetään ns. hyväksi eli oikeata välittämistä oma paikkakunnan palveluista ja yrittäjyydestä yleensäkin, että ne palvelut mitä täällä on, voitaisiin säilyttää ja saada vaikka lisääkin Kuntien välinen yhteistoiminta seudullista yhteistyötä (yht. 41 vastausta)
Mihin ja miten kuntien ja kehittämisyhtiön tulisi erityisesti panostaa Keuruun seutukunnan elinkeinoelämän kehittämisessä? tasapuolisuuteen eri yrittäjien kesken annetaan kaikkien kukkien kukkia tulisi tukea isoja työllistäviä yrityksiä. Esim. kirjapainoala on kohta murroksessa. Pioneerirykmenttiin lisää osastoja, lobbausta! että ne hienot Master Planit ja Strategiat, joita tuetaan, otetaan myös oikeasti työvälineiksi ja käyttöön pienemmätkin hankkeet pitäisi ottaa huomioon. Ei vain suuren luokan miljoonahankkeet että toiminta olisi suunnitelmallista ja että strategian puitteissa etsitään uusia väyliä selviytyä pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edellytysten parantamista eikä vain keskittyä suurten yritysten tukemiseen laittamalla terveyskeskuksen asiat järjestykseen, ei tänne kukaan muuta jos peruspalvelut ovat retuperällä sukupolvenvaihdokset monipuoliseen palveluntarjontaan tukea jo toiminnassa olevia, myös pieniä yrityksiä ja antaa heille mahdollisuus kehittää toimintaansa, eikä vain haalia lisää ja lisää yrittäjiä eri aloilta. Uudet yrittäjät toki hyvä asia, mutta olemassa olevatkin ovat tärkeitä (yht. 32 vastausta)
Mitä sinä voit tehdä Keuruun seutukunnan paremman tulevaisuuden hyväksi? osallistumalla ja yrittämällä tarjoamalla hyviä palveluita ja siten lisäämällä alueen kiinnostavuutta olla mukana aktiivisesti kehittämässä ja kantaa ottamassa, Keuruuta positiivisesti markkinoida joka paikassa missä kuljen tai jokaisen ulkopaikkakuntalaisen kanssa keskustellessa. Negatiivinen ajattelu saatava pois alueelta, jopa paikallislehden sivuilta! tottakai käyttämällä paikallisten yritysten palveluja AINA, kun se vaan on mahdollista ja tarvitsemaani palvelua täältä löytyy! :) positiivinen ja innovatiivinen markkinointi Keuruun puolesta Keurusseudun puolesta olla mukana yhteisesti järjestettävissä tapahtumissa, vuoropuhelua (rakentavaa) kaikkien organisaatioiden kesken eri foorumeissa eri puolilla Suomea tuoda esiin Keuruuta (me henki) Osallistumalla x 7, olla mukana x 4, markkinoida Keuruuta x 6, tuoda veroeuroja, (yht. 36 vastausta)
Voidaanko Keuruun seutukunnalle tuoda muuhun yritystoimintaan hyvin istuvia liiketoimintoja? Mitä liiketoimintoja? tuo raaka-aineen saanti tuohon uuteen lämpövoimalaan hyvin organisoituna saattaa poikia muutakin. Kohta sellukuitukin haketetaan ja poltetaan. Saattaisi olla kuljetus- ja raivausyksiköille töitä jatkossa! Myös muuallekin kuin Keurusseudulle. matkailupalveluiden mahdollisuuksista voisi löytyä jotain uutta myös monelle paikallisesti toimivalle palveluyritykselle. vanhuspalvelut, deluxe kauppiastavaratalo, jossa useita erikoiskauppoja isompi ostoskeskus vaikka mitä! Nykyinen tiedonvälitys ja kauppakulttuuri ei ole enää sidoksissa paikkaan ja jakelukanaviin ja niidenkin puolesta sijaintimme on oikein otollinen. Mahtaisiko löytyä vaikka joku keskusvirasto, jota ollaan hajasijoittamassa olisihan se paukku, jos sellainen saataisiin Keuruulle. Mahtaisi olla muuttohalukkuuttakin etelän ihmisissä, jos muuttajille tarjottaisiin asuntoa kohtuuhinnalla, järven rannalta... (yht. 16 vastausta)
Mitä mieltä olet Jämsä Jyväskylä Äänekoski -kasvukäytävä -suunnitelmasta? voisi olla myös Keuruu Virrat -kasvusuunta. Keurusseudulla on aivan oivalliset ympäristötekijät Keuruu jää todella pahasti kasvukäytävän reunalle, tuskin pääsee mukaan tähän käytävään ainoana toteutuksena liian etäinen looginen etelä-pohjoinen suunta. Miksi ei voitaisi tehdä vastaavaa länsi-itä suuntausta? tullaan jäämään sivuun en ole perehtynyt asiaan, mutta tuskin sillä kauheasti on vaikutusta Keuruuseen. Me toivon mukaan keksitään omat juttumme keinotekoista kasvufilosofiaa jakaa maakunnan pahasti looginen ja logistinen, valitettavasti Keuruu on sivussa erittäin kapeakatseista toimintaa vieras/en tunne x7, ok/ihan hyvä ajatus x 3 (yht. 36 vastausta)
Vapaat kommentit: joskus toivoisin hieman avarakatseisuutta hulluihinkin ideoihin, koska niistä löytyy varmasti aina jokin varteenotettava ja toteutettava idea, jossakin muodossa yrittäjä haluaa ihan oikeaa tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta Keuruulla päättäjien ja virkamiestenkin toiminta on liian yksisilmäistä ja sisäänpäin lämpiävää tärkeitä asioita sekä yritys- että julkisten palvelujen osalta ovat mielestäni: palvelun tarjoajien ammattitaitoisuus sekä se, jotta niitä ei supistettaisi enää tällä alueella. Muuttaisin ehkä sen, että mahdollisuuksien rajoissa olisi kiva saada useampien tahojen palvelut samalta luukulta haluaisin enemmän kaupan alan yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä Muita kommentteja mm: Keulink: ruusuja x 4 (Tarulle xtra) Verotoimistosta vaikea saada puhelimitse tietoa (yht. 15 vastausta)
Kiitos!