Maisema myytävänä löytyykö ostaja?



Samankaltaiset tiedostot
Metsien maisema- ja virkistysarvot Ruka-Kuusamon matkailussa: kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX)

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ KH suunn. 1

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Metsäsuunnittelun kehittäminen matkailualueella hankkeen taustaa

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Matkailu ja metsätalous - vastakkain vai rinnakkain. Liisa Tyrväinen, professori & Erkki Mäntymaa, tutkija Lapin Metsätalouspäivät, 9.2.

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsätalouden mahdollisuudet

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Metsien monikäytön arvottaminen

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

METSO-ohjelma :

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta

Suomen metsävarat

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

LUONNOS: Ennakkoarviointitaulukot ja päätösvaihtoehdot. 1. Vaikutusten ennakkoarviointi: kuntalaisvaikutukset

Kansallispuistojen luokitus

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Metsäohjelman seuranta

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Transkriptio:

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014 Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Esityksen rakenne Mitä maisema- ja virkistysarvokauppa voisi olla Perusedellytykset järjestelmän syntymiselle Esimerkkikohde: Ruka-Kuusamon matkailualue Kysyntänäkökulma: matkailijoiden arvostukset ja maksuhalukkuus Tarjontanäkökulma: metsänomistajien osallistumishalukkuus ja korvauspyynnöt Maisema- ja virkistysarvokaupan toteutettavuus? Maksuhalukkuus vs. korvaukset: esimerkkilaskelma Perustuu Temisevän ym. (2008) ehdotukseen ja Newforexhankkeessa 2010 2013 tehtyyn tutkimukseen 2

Mitä maisema- ja virkistysarvokauppa voisi tarkoittaa? (Temisevä ym. 2008) Yksittäisiä kahdenvälisiä sopimuksia laaja-alaisempi (alueellinen) markkinapohjainen järjestely: Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset maisemaja virkistysarvojen edistämisestä ostajana matkailuyritys tai -yhdistys, kunta/-yhtymä myyjänä metsänomistaja/alueen metsänomistajat yhteistoimintaelin tms. välittäjäorganisaatio Varat toimintaan maisema- ja virkistysarvojen käyttäjiltä (matkailijat, matkailuyritykset) rahastoon ympäristönhoitomaksu esim. majoitushinnoissa Metsänomistajalle sopimuksen perusteella korvaus ympäristönhoitorahastosta 3

Miksi maisema- ja virkistysarvokauppaa? Tarpeita matkailualueilla ja kaupunkien lähialueilla Luontomatkailun kasvu (etenkin Pohjois-Suomessa) ja keskittyminen matkailukeskusten alueille Väestöstä yhä suurempi osa asuu kaupungeissa, virkistyspalveluille kysyntää lähialueilla Maiseman laatu tärkeä matkailun vetovoimatekijänä, samoin virkistyskokemukselle ulkoilualueilla Kannustimia metsänomistajille maiseman huomioon ottamiseksi Epäselvyydet yksityismaiden käytöstä matkailuliiketoimintaan tai järjestettyyn marjanpoimintaan 4

Perusedellytykset järjestelmän synnylle Matkailijoiden ym. käyttäjien halukkuus maksaa maisema- ja virkistysarvojen parantumisesta ympäristöverot tuttuja esim. Etelä-Euroopasta Maanomistajien halukkuus osallistua sopimuksiin, hyväksyttävät korvaukset ja muut sopimusehdot ajatus uusi, ei laajempaa kokemusta Toimintaa käynnistävä ja pyörittävä välittäjätaho Tarvittavat metsänkäsittelytavat ja kustannukset maisemallisesti tärkeillä alueilla tapauskohtaisesti; vuorovaikutteinen suunnittelu esim. päätehakkuun siirto (väljennys), poiminta- tai pienaukkohakkuut, maisemaharvennus, raivaus 5

Esimerkkikohde: Ruka- Kuusamon matkailualue Merkittävä kotimainen ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue ja hiihtokeskus: noin 1 milj. kävijää vuosittain 440 000 rekisteröityä yöpymistä vuodessa 85 % metsistä yksityismaita 6

Kysyntänäkökulma: Ruka-Kuusamon matkailijakysely (2011) Käyttäjien arvostukset ja maksuhalukkuus alueen maisema- ja ympäristöarvojen suhteen Kysymyssarjassa vastaajat arvioivat vaihtoehtoja, jotka vaihtelivat ominaisuuksiltaan: Ulkoilureittien määrä alueen metsissä ( 20 +20 %) Maiseman laatu: avohakkuualojen näkyminen reittien varsilla (20 %:lla, 10 %:lla, ei lainkaan) Luonnon monimuotoisuus: uhanalaisten lajien kehitys Metsien hiilensidonta (vrt. matkailun hiilijalanjälki) Ympäristön kehittämismaksu (5 50 /kävijä/viikko) 7

Päätuloksia kysyntänäkökulma Matkailijat olivat keskimäärin halukkaita maksamaan valikoiduista ympäristöhyödyistä: maiseman laadun parantumisesta (11 12 /hlö/vko) monimuotoisuuden lisääntymisestä (10 /hlö/vko) Ulkoilureittien väheneminen koetaan menetyksenä, mutta niiden lisäyksestä ei haluta maksaa Monimuotoisuuden väheneminen koetaan menetyksenä, hiilensidonnan muutoksilla ei merkitsevää vaikutusta Mieltymyksissä ja maksuhalukkuudessa kuitenkin merkittävää vaihtelua kävijäsegmenteittäin Ympäristöhyötyjä sekä keskimääräistä enemmän että vähemmän painottavat ryhmät Ulkomaiset matkailijat suomalaisia maksuhalukkaampia 8

Tarjontanäkökulma: Ruka-Kuusamon metsänomistajakysely (2012) Halukkuus osallistua maisema- ja virkistysarvokauppaan, vaadittavat korvaukset ja muut ehdot Kysymyssarjassa vastaajat arvioivat vaihtoehtoja, jotka vaihtelivat ominaisuuksiltaan: Hakkuiden rajoitukset sopimuksessa rajatulla alueella (ei avohakkuita / uudistushakkuita / lainkaan hakkuita) koeasetelmaa varten yksinkertaistettuja esimerkkejä! Rajoitusten laajuus (5, 10, 20 % tilan metsäalasta) Uusien vaellus- ja hiihtoreittien määrä (0, 500, 1000 m) Sopimuskauden pituus (5, 10, 20 v) Maksettavan korvauksen suuruus (30 300 /ha/v) 9

Alustavia tuloksia tarjontanäkökulma Yleinen kiinnostus osallistumiseen ehtoja tarkentamatta: hieman, melko tai hyvin kiinnostuneita vajaa puolet (43 %) ei kovin tai ei lainkaan kiinnostuneita runsaat puolet (57 %) Korvauksen suuruus ja muut ehdot kuitenkin ratkaisevia osallistumishalukkuudelle Korvauspyyntö riippuu voimakkaasti muista ehdoista Sopimuksesta itsessään halutaan tarkemmista ehdoista riippumatta tietty peruskorvaus Avohakkuista luopuminen tai pieni määrä reittejä ei haitta, ehkä jopa haluttua (korvauspyyntö 0 tai negatiivinen) Korvauspyyntöä eniten korottavia ehtoja olivat pitkät, 10 20 vuoden sopimuskaudet sopimusalueen kaikista hakkuista luopuminen 10

Matkailijoiden maksuhalukkuus vs. korvaukset: esimerkkilaskelma Rukalle Oletukset matkailijoiden maksupotentiaalista: rekisteröityjä yöpymisiä 500.000 vrk/vuosi ympäristönhoitomaksu 1 /hlö/yöpymis-vrk Sopimuksista maksettavat korvaukset: pyynnöt vähiten rajoittavasta vaativimpaan 150 500 /ha/v Laskennallisesti kertyvät maksut kattaisivat ehdoista riippuen 1000 3000 ha:n sopimusalan vuosittain Toteutettavuuden ratkaisee toteuttavan organisaation syntyminen ja matkailijamaksujen realisoituminen Metsänomistajilla kiinnostusta ajatuksen uutuuteen nähden paljon (vapaaehtoista ei edellytä enemmistön kannatusta) Olennaista onko kiinnostuneiden maita sopivilla alueilla 11

Mitä mahdollisuuksia maisema- ja virkistysarvokauppa voisi tarjota? Maisema- ja virkistysarvokaupan avulla mahdollista kanavoida osa matkailutuloa maanomistajille luoda näin kannustimia maiseman huomioon ottamiseksi metsien käsittelyssä parantaa luontomatkailun edellytyksiä ympäristön laadun parantuminen, etu alueen imagolle selkiyttää jokamiehenoikeuksien rajoja vähentää luonnon kaupalliseen käyttöön liittyviä ristiriitoja selkeiden pelisääntöjen kautta Ei yleispätevä malli: edellytyksiä lähinnä vilkkailla matkailukeskusten ja kaupunkien lähialueilla 12

Kiitos! 13