Metsäsuunnittelun kehittäminen matkailualueella hankkeen taustaa

Transkriptio

1 Metsäsuunnittelun kehittäminen matkailualueella

2 Metsäsuunnittelun kehittäminen matkailualueella hankkeen taustaa Perinteisesti metsät ovat tarjonneet raaka-ainetta metsäteollisuuden tarpeisiin. Nykyisin metsien tulee osaltaan turvata luonnon monimuotoisuutta. Samalla ne tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen sekä luontomatkailuun. Myös metsänomistajien tavoitteet ovat usein aiempaa monimuotoisempia. Metsistä saatavan taloudellisen hyödyn lisäksi metsänomistajat arvostavat muun muassa metsien maisema- ja virkistysarvoja sekä luonnontuotteita. Matkailukeskusten läheisyydessä metsiin kohdistuu ulkoilu- ja virkistyskäyttöä, jolloin metsän maisemalliset arvot korostuvat. Metsäsuunnittelussa sovitetaan yhteen metsänomistajan omia metsään kohdistuvia tavoitteita, yhteiskunnan asettamia tavoitteita metsien hoidolle ja käytölle sekä alueellisesti merkittäviä metsien käytölle asetettuja tavoitteita. Lisäksi kaava-alueilla metsäsuunnittelun tulee sovittaa yhteen maankäyttö- ja rakennuslain asettamat rajoitukset metsien hoidolle ja käytölle. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikkö kehittää uudenlaista monitavoitteista, osallistavaa metsäsuunnittelun toimintamallia yhteistyössä Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen, Metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Kehittämiskohteena on Ruka-Kuusamon alue, joka on yksi merkittävimmistä luontomatkailualueista Pohjois-Euroopassa. Tuloksia hankkeen ensimmäiseltä toimintavuodelta Hankkeessa selvitettiin ensimmäisenä toimintavuonna matkailuyrittäjien, metsänomistajien, matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden näkemyksiä tärkeiksi koetuista kohteista, jotka tulisi metsien käsittelyssä erityisesti ottaa huomioon. Lisäksi selvitettiin eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen soveltuvuutta Rukan yleiskaava-alueen metsien käsittelyyn. Näkemykset tärkeäksi koetuista kohteista Kaikkiaan kartoille merkittiin 36 metsien käsittelyn kannalta tärkeäksi koettua, paikannettua kohdetta. Kokonaisuudessaan vastausten määrä oli suurempi, sillä samoja kohteita toivat esiin eri henkilöt. Metsien käsittelyn kannalta tärkeiksi kohteiksi mainittiin ulkoilureittien varret sekä matkailullisesti merkittävien teiden varret. Näitä olivat mm. Karhunkierros, Vuosselin ja Kuonti- ja Pyhävaaran reitit, tie numero 5, Juumaan johtava tie ja Rukajärven tie. Vastaajien mukaan tärkeää on säilyttää metsäinen kuva reittien ja teiden varsien läheisyydessä, joten niiden varteen ei tule ulottaa avohakkuita (Kuva 1 ja 2.). Vastaajat ehdottivat reittien ympärille jätettäväksi suojavyöhykkeitä, jotta metsäinen vaikutelma säilyisi. Reittien ja teiden varsien metsäisen vaikutelman todettiin olevan myös tärkeä imagollinen tekijä, kun puhutaan luontomatkailusta.

3 Kuvat 1 ja 2. Tienvarteen jätetyt maisemapuut ja pienpuusto elävöittävät tienvarsimaisemaa ja peittävät hakkuuaukon. Kuva hakkuuaukolta tielle (1) ja tieltä hakkuuaukolle (2). Teiden varsilla mainittiin useita kohteita, joissa taimikonhoito tai harvennushakkuu tulisi suorittaa sekä maisemallisista että metsänhoidollisista syistä. Teiden varsille ehdotettiin maisemaa avaavia hakkuita tai raivauksia, jotta läheiset vesistöt näkyisivät tielle, esimerkiksi Kuontijärven ja Rukajärven läheisyydessä (Kuva 3.). Muutamien vanhojen kuusikoiden toivottiin säilyvän teiden varsilla tai ainakin näiden uudistamisessa pitäisi käyttää muuta kuin avohakkuuta sekä metsänomistajien että matkailuyrittäjien mielestä (10 vastausta). Lisäksi kylämaisemia arvostettiin ja tuotiin esille vesakonraivaustarpeet maisemien kohentamiseksi (3 vastausta). Matkailuyrittäjien mukaan vaara-alueiden hakkuissa tulisi huomioida erityisesti lakialueet, niitä ei saisi avohakata. Lisäksi ehdotettiin vaarojen rinteille pienempialaisia hakkuita kuin tähän mennessä on tehty. Pikkukumpuvaaran laen toivottiin säilyvän kokonaan hakkaamattomana (3 vastausta). Ulkoilureittien varsien metsien käsittelyssä tärkeäksi toimenpiteeksi mainittiin harvennus. Lisäksi mainittiin reittipohjien raivaustarpeet. Hakkuutähteiden poistamista ulkoilureittien ja teiden varsien kuvioilta pidettiin myös tärkeänä sekä matkailuyrittäjien että metsänomistajien vastauksissa. Hyviä esimerkkejä hakkutähteiden korjuusta todettiin olevan esimerkiksi Hietavaarassa. Hietavaarassa harvennuksen yhteydessä on kerätty pienpuusto ja hakkuutähteet energiapuuksi, jolloin näkymä hakkuualueelle on heti paljon siistimpi.

4 Hanke: Ruka-Kuusamo pilotti, elinkeinolähtöisen monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen Kuva 3. Harventamatonta ja harvennettua tienvarsimaisemaa Rukajärvellä. Vastaajien mukaan reittien varteen tarvitaan lisää taukopaikkoja, esimerkiksi Kuontivaaran reitille. Rakenteita ja opasteita tulisi myös kunnostaa (Kuva 4.) ja reittien merkkausta parantaa. Pyhävaaran reitille toivottiin pääsyä myös 5-tien länsipuolelta, sillä kyseinen reitti on hyvin suosittu päiväreitti. Osan virallisista reiteistä matkailuyrittäjät totesivat puuttuvan kaupungin kartoilta. Näiltä osin kartat tulisi päivittää. Puutteita oli havaittu erityisesti moottorikelkkareittien osalta. Lisäksi tuotiin esiin, että olisiko matkailuyrittäjien mahdollista käyttää yksityismailla olevia laavuja tai muita taukopaikkoja maksua vastaan. Pienten ryhmien taukopaikoille olisi lisätarvetta. Kuva 4. Pitkospuiden kunnostustarvetta on esimerkiksi Karhunkierroksella. Muut alueen metsien käyttöön liittyviä mielipiteet ja kommentit liittyivät kaavoitukseen. Kaavoituksessa toivottiin maanomistajien tasapuolista kohtelua rakennuspaikkojen määrän suhteen. Samoin kohtelun pitäisi olla tasapuolista, kun kaavoituksen yhteydessä määritetään virkistyskäyttöalueita (VL). Kaikilta tiloilta pitäisi ottaa aluetta virkistyskäyttöön tasapuolisesti tilan kokoon nähden eikä suurinta osaa siltä tilalta, johon virkistyskäyttö parhaiten soveltuu. Lisäksi otettiin kantaa siihen, kuinka lähelle rantaa saa rakentaa. Tässäkin asiassa oli todettu eroavuuksia ja kaivattiin kaavoittajalta tasapuolista kohtelua.

5 Näkemykset alueelle soveltuvista hakkuumenetelmistä Ensiharvennukset soveltuvat vastaajien mielestä erittäin hyvin tai hyvin alueelle (89%). Moni vastaajista korosti ensiharvennuksen merkitystä metsänhoidossa, puuston kehittymisessä järeämmäksi ja virkistys- ja maisema-arvojen kohottajana. Myös harvennushakkuita pidettiin tärkeinä metsänhoidon näkökulmasta ja alueelle soveltuvana hakkuumenetelmänä. Puolet vastaajista arvioi harvennushakkuiden soveltuvan erittäin hyvin tai hyvin alueen hakkuumenetelmäksi (Kuva 5.). Avohakkuut soveltuvat varsin huonosti alueelle (Kuva 5.). Sen sijaan säästöpuuhakkuu, jossa hakatulle alueelle jätetään suuria säästöpuuryhmiä, lisää aukean hakkuualueen sopivuutta maisemaan. Siemenpuuhakkuu sopi vastaajien mukaan kohtalaisesti alueella käytettäväksi päätehakkuutavaksi. Useat mainitsivat, että aika harvaltahan se puusto siemenpuuhakkuun jälkeen vaikuttaa ja kyseinen hakkuutapa ei ole parhaimpia menetelmiä käytettäväksi reittien varsilla. Sitä vastoin hakkuumenetelmät, joissa huolehditaan metsän peitteellisyydestä soveltuvat alueelle sekä matkailijoiden, yrittäjien että metsänomistajien mukaan varsin hyvin. Vastaajien mukaan erittäin hyvin tai hyvin alueelle sopisivat pienaukkohakkuu (50 %), väljennyshakkuu (60 %) tai jatkuva kasvatus (66 %). Myös kaistalehakkuun 45 % vastaajista katsoi soveltuvan metsien päätehakkuumenetelmäksi hyvin tai kohtalaisesti. Kuusen luontaisen uudistamisen menetelmät verhopuu- ja suojuspuuhakkuu soveltuivat noin kolmanneksen mukaan alueelle hyvin (Kuva 5.), mutta useat metsäomistajat ja matkailuyrittäjät lisäsivät kuitenkin vastaukseensa, että eihän se meinaa onnistua. Toisin sanoen luontaisen uudistamisen ongelmat olivat vastaajien tiedossa. Kuva 5. Erilaisten hakkuutapojen soveltuvuus Rukan yleiskaava-alueen metsien käsittelyyn.

6 Alueellisen metsävaratiedon keruussa on siirrytty laserkeilauspohjaiseen inventointiin. Laserkeilattu aineistossa ei suoraan huomioida maisema-arvoja, joiden säilyminen on alueellisesti merkittävä tavoite esimerkiksi Rukan läheisyydessä. Lisäksi aiempien tutkimusten mukaan metsäomistajista viidennes pitää maisema- ja virkistysarvoja tärkeänä. Myös mahdollisuus sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen ovat osa metsäomistamisen tavoitteita. Asiakaslähtöisten metsäsuunnitelmien laadinnassa tarvitaan yksityiskohtaista tietoa metsien tilasta, jota kaikkea ei saada laserkeilauksella. Nyt saatuja tuloksia on hyödynnetty alueellisen metsäsuunnittelun maastotyöohjeen laadinnassa. Metsäalueilla ja -kuvioilla, joilla tarvitaan maisematyölupa, ulkoilureittien ja matkailullisesti tärkeiden teiden varsilla, vapaa-ajan asuntojen ja mökkien lähiympäristöissä sekä muilla maiseman kannalta tärkeillä kohteilla metsävaratiedon keruun maastotyöhön sisällytettiin kuvioinnin tarkistaminen, kuvion merkityksen määrittäminen lähi- ja kaukomaisemassa sekä näkymään liittyvien määritysten selvittäminen. Ensisijaisesti maastokäynnit kohdistetaan päätehakkuukuviolle ja tämän jälkeen muille metsänhoitotoimenpiteitä vaativille kuvioille. Tilakohtaisissa suunnitelmissa tavoitteena on esittää päätehakkuukuvioille kolme eri hakkuuvaihtoehtoa, joista yksi on metsänhoitosuositusten mukainen hakkuuvaihtoehto. Tämän lisäksi esitetään maiseman eri tavoin huomioivat hakkuuvaihtoehdot. Metsäsuunnitelman sisällön ja suunnitteluprosessin kehittäminen alueellisen metsävaratiedon pohjalta metsänomistajan tarpeita vastaavaksi on tärkeää. Näin metsäsuunnitelma palvelee päätöksenteon tukena metsäomistajaa sekä hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa että toteutettaessa ja myös alueellisten tavoitteiden huomioiminen on mahdollista. Lisätietoa metsäsuunnitelmista antavat: Veijo Nivala, Metsäkeskus, Kuusamo, p ja Petteri Rahkola, Mhy, Kuusamo, p Lisätietoa hankkeesta antaa Anne Polojärvi, Mhy, Kuusamo, p , sähköposti Lisää metsäsuunnitteluhankkeen osallistamisesta ja sen tuloksista voi tiedustella Anu Hilliltä, p tai sähköpostitse