Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Otos: EU-28 (27 624 Euroopan unionin kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Tutkimusmenetelmä: Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: 7. 23. kesäkuuta 2013 (TNS Opinion) JOHDANTO... 2 A. MITÄ EU MERKITSEE? LIIKKUMISVAPAUTTA, RAUHAA, YHTEISTÄ RAHAA JNE.... 18 B. EUROOPPALAISTEN IDENTITEETTI... 24 C. MITEN TUNNETTA EU:N KANSALAISUUDESTA VOIDAAN VAHVISTAA?. 33 D. EU:HUN KUULUMINEN JA EU:N JÄSENYYS... 36 E. ÄÄNELLÄNI ON MERKITYSTÄ... 47 F. DEMOKRATIAN TOIMIVUUS... 55 G. EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN VALINTA... 61 H. KIINNOSTUS EU:N POLITIIKKAA KOHTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA70 I. EUROOPAN YHDENTYMINEN... 76 J. EUROOPAN UNIONI VUOTEEN 2025 MENNESSÄ... 82 1

VASTUUVAPAUSLAUSEKE Koska Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013 eli kahdeksan päivää tämän tutkimuksen päättymisen jälkeen, tietyt kysymykset on esitetty Kroatiassa hieman muutettuina, jotta tulokset voidaan ottaa mukaan tähän Eurobarometri-tutkimukseen. JOHDANTO Tämän vuosi ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja tehdyn Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen tavoitteena on mitata, minkälainen käsitys eurooppalaisilla on Euroopan yhdentymishankkeesta, Euroopan unionista ja 22. 25. toukokuuta 2014 järjestettävissä eurovaaleissa avautuvista tulevaisuudennäkymistä. Tutkimus on jatkoa Euroopan parlamentin kesäkuun 2012 Eurobarometrille ( Kaksi vuotta ennen vuoden 2014 eurovaaleja, EB/PE 77.4.) Sen tutkimusajankohta oli 7. 23. kesäkuuta 2013. TNS Opinion toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilökohtaisesti 27 624 kansalaista EU:n 28 jäsenvaltiossa. Uusien kysymysten osalta annetaan EU:n 28 jäsenvaltion tulokset ja muissa tulokset esitetään EU:n 27 jäsenvaltion suuntauksina. Lisäksi tätä Euroopan parlamentin tutkimusta on täydennetty tietyillä Euroopan komission 23. heinäkuuta 2013 julkaiseman standardi-eurobarometrin (EB 79.3) yhteydessä julkaistuilla kysymyksillä. Tänään julkaistussa yhteenvedossa käsitellään pääasiassa toimielinasioita. Se on ensimmäinen kolmen analyysin sarjasta, joka julkaistaan vaiheittain lokakuun loppuun mennessä. Toisessa keskitytään taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sekä talousarvio-, pankki- ja veroaloilla käynnissä oleviin uudistuksiin. Kolmas on perinteinen parlametri, jossa keskitytään erityisesti näkemykseen, joka eurooppalaisilla on Euroopan parlamentista. Kaikkien tällaisten tutkimusten osalta on syytä muistuttaa, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. Euroopan tilanne Euroopan tilannetta ovat jo kuuden vuoden ajan leimanneet ennen kaikkea valuutta-, rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin seuraukset, ja tämä Eurobarometri heijastaa myös tätä tilannetta. Tutkimusta edeltäneiden viikkojen tai sen aikana tapahtuneet tietyt tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet vastaajien vastauksiin. Eurostat julkaisikin kesäkuussa jäsenvaltioiden työttömyyden ja BKT:n kehittymiseen liittyviä tilastoja, jotka eivät olleet myönteisiä, ja Maailmanpankki on tarkistanut alaspäin yleisiä kasvuennustuksiaan vuodelle 2013. 2

Tämän jakson aikana useiden EU:n jäsenvaltioiden poliittista tilannetta ovat lisäksi leimanneet tietyt poliittiset myllerrykset ja muutokset: Italian presidentinvaalit ja hallituksen vaihtuminen, Kroatian ensimmäiset eurovaalit, alue- tai paikallisvaalit Itävallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Latviassa ja Italiassa. mielenosoitukset, erityisesti Bulgariassa ja Kreikassa, pääministerin vaihtuminen Tšekin tasavallassa jne. Suuntaukset samana aikajaksona Eri tutkimuksissa ja useissa eri aiheissa havaitaan tiettyjä vahvistuvia perussuuntauksia. Ensimmäinen suuntaus koskee yleisen mielipiteen kasvavaa jakautumista. Euroopan unionista käydään jäsenvaltioissa yhä enemmän keskustelua, ja niiden eurooppalaisten osuus, joilla ei ole mielipidettä sen luonteesta tai toimista, on pienentynyt tutkimusten tekemisen aikana. Euroalueen maita ja muita kuin euroalueen maita koskevien tulosten tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tietyissä asioissa erot ovat todellisia. Esimerkiksi eurooppalaisen identiteetin yhden perustekijän, euron, osalta havaitaan, että euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välinen ero on 27 prosenttiyksikköä. On muistettava, että EU:n keskiarvossa euroalue muodostaa 64 prosenttia ja muu kuin euroalue 36 prosenttia. Lopuksi voidaan havaita tiettyjä sosiodemografisia vakioita. Miehet tuntevat kuuluvansa EU:hun naisia vahvemmin. Sama pätee paremmin toimeentuleviin ja koulutetumpiin vastaajiin. Sitä vastoin heikoimmassa asemassa olevat luokat katsovat useimmin, että heidän maansa ei ole hyötynyt Euroopan unionin jäsenyydestä. Nuorimpien vastaajien tunne eurooppalaisuudesta on vahvin, ja he katsovat useimmin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Huom. Tämän yhteenvedon ohessa on lukijoiden käyttöön tarkoitettu liite, johon on sisällytetty yksityiskohtainen sosiodemografinen analyysi. 3

Tärkeimmät tulokset Eurooppalaisten ehdottoman enemmistön mielestä EU:ssa on myönteisintä vapaa liikkuminen ja jäsenvaltioiden välinen rauha. Euro on kolmannella sijalla, ja sen mainitsee neljännes vastaajista. Eurooppalaisen identiteetin osalta on otettava esiin kolme perusasiaa. Ensinnäkin, euro on tärkein eurooppalaisen identiteetin perustekijöistä, ja siinä on suuria eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä. Sitä erittäin lähellä ovat vapauden arvot ja sitten huomattavasti kauempana historia ja kulttuuri. Identiteetistä kysyttäessä eurooppalaisten enemmistö tunsi itsensä tällä kertaa oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi ja yli kolmannes ainoastaan oman maan kansalaiseksi. Oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi itsensä tuntevien eurooppalaisten osuus on hieman kasvanut kesäkuussa tehdystä tutkimuksesta. Vastauksissaan kysymykseen siitä, mikä vahvistaisi EU:n kansalaisen identiteettiä, vastaajat korostivat arkielämään liittyviä aiheita: yhdenmukainen eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä, vapaus asettua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon eläkkeelle jäädessä jne. EU:n kansalaisten tunne kuulumisesta EU:hun on lievässä kasvussa. Se koskee lähes ehdotonta enemmistöä. Se on kuitenkin selkeästi vähäisempää kuin tunne kuulumisesta omaan kaupunkiin/kylään, alueeseen tai maahan, minkä mainitsee noin yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Laaja enemmistö katsoo lisäksi, että EU:n jäsenyys on hyvä asia. Se on ollut vakiona vuodesta 1973 alkaen, jolloin kysymys esitettiin ensimmäisessä Eurobarometrissä. Lähes neljä kymmenestä eurooppalaisesta katsoo, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Ehdoton enemmistö katsoo, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan tai että heidän maansa äänellä on merkitystä EU:ssa. Mitä eurooppalaiset ajattelevat demokratian toimivuudesta? Ehdoton enemmistö ilmoittaa olevansa tyytyväinen demokratian toimivuuteen omassa maassaan ja useampi kuin neljä vastaajaa kymmenestä EU:n tasolla. EU:n tason osalta on kuitenkin huomautettava, että hyvin niukka enemmistö eurooppalaisista ei ole tyytyväinen. Edellisen vuoden tavoin vastaajilta tiedusteltiin koemielessä, millä tavalla he suhtautuisivat Lissabonin sopimukseen perusteelliseen uudistukseen eli komission puheenjohtajan uuteen valitsemistapaan. Olisivatko eurooppalaiset nykyistä motivoituneempia äänestämään, jos merkittävimmillä poliittisilla ryhmillä olisi seuraavissa eurovaaleissa niiden yhteisen ohjelman pohjalta valittu ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi? Ehdoton enemmistö suhtautui tähän myönteisesti. 4

Entä suhtautuisivatko EU:n kansalaiset lähitulevaisuudessa myönteisesti Euroopan komission puheenjohtajan suoraan vaaliin? Seitsemän kymmenestä vastasi yksiselitteisesti kyllä. Entä mistä syystä? Koska heidän mielestään EU:n päätökset olisivat oikeutetumpia, ja tämä menettely vahvistaisi demokratiaa EU:ssa. Tällä hetkellä EU:ta koskevat asiat kiinnostavat vain rajallisesti, mutta tulevaisuudessa luultavasti enemmän. Ehdoton enemmistö vastaajista ilmoitti, että EU:n poliittiset kysymykset eivät kiinnosta heitä. Hieman yli neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti olevansa kiinnostunut. Selkeä enemmistö puolestaan katsoo, että vuoteen 2025 mennessä kansalaiset osallistuvat nykyistä enemmän EU:ta koskeviin asioihin. Euroopan yhdentyminen: Yli seitsemän eurooppalaista kymmenestä katsoi, että heitä yhdistävät asiat ovat pohjimmiltaan tärkeämpiä kuin heitä erottavat. Yhdentymisvauhdin osalta vastaajat jakautuvat miltei tasan niihin, jotka katsovat, että kaikkien jäsenvaltioiden on edettävä samanaikaisesti, ja niihin, jotka puolestaan kannattavat ajatusta, että on mahdollista edetä eri tahtiin. Vuoteen 2025 mennessä esiin nousevat haasteet ovat ennen kaikkea sosioekonomisia. Eurooppalaisten mielestä ensisijaisia haasteita ovat työttömyyden, sosiaalisen epätasaarvon ja julkisen velan torjunta. 5

Tulokset 1. Mitä EU merkitsee? Liikkumisvapautta, rauhaa, yhteistä rahaa jne. Myönteisimmiksi koetut EU:n tulokset Eurooppalaisten mielestä EU:n rakentamisen kaksi myönteisintä tulosta ovat vapaa liikkuminen (56 %, +4) ja rauha jäsenvaltioiden välillä (53 %, +3) Euro on kolmannella sijalla (24 %), mutta sen osalta on erittäin suuria eroja euroalueen maiden (31 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (12 %) välillä. Seuraavana on Erasmus-ohjelma (23 %). Mitä EU merkitsee henkilökohtaisesti Eurooppalaisilta kysyttiin sen jälkeen, mitä EU merkitsee teille henkilökohtaisesti : myönteisistä tai neutraaleista aiheista mainittiin useimmiten matkustamisvapaus (42 %) ja euro (33 %), mutta 25 prosenttia mainitsi myös rauhan. On kuitenkin pantava merkille, että kaksi kielteistä tulosta sai huomattavat prosenttiosuudet: 27 prosentille EU merkitsee rahantuhlausta ja 24 prosentille byrokratiaa. 2. Eurooppalaisten identiteetti Identiteetin tunteesta, sen kehittymisestä sekä eurooppalaisen identiteetin perustekijöistä esitettiin monia kysymyksiä. Yleiset tulokset osoittavat, että euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Lisäksi on esitettävä maakohtainen analyysi, koska prosenttiyksikköjen erot voivat olla huomattavia. Enemmistön identiteetti on oman maan kansalainen ja eurooppalainen Kysymykseen siitä, miksi tunnette itsenne lähitulevaisuudessa?, eurooppalaiset vastasivat seuraavasti: oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi 49 % (+6) yksinomaan oman maan kansalaiseksi 38 % (-6) eurooppalaiseksi ja oman maan kansalaiseksi 7 % (+1) yksinomaan eurooppalaiseksi 3 % (-1) Vastauksen oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi osuus on kasvanut huomattavasti. o Kansallisella tasolla jäsenvaltioiden välillä havaitaan suuria eroja. 6

Yhdistyneessä kuningaskunnassa 60 prosenttia tuntee itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi ja 33 prosenttia oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Tämä tunne on erittäin kehittynyt myös Irlannissa, jossa vastaavat prosenttiosuudet ovat 53 ja 31, ja Kyproksessa, jossa ne ovat 51 ja 38. Sitä vastoin Maltassa 66 prosenttia vastaajista tuntee itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi ja 26 prosenttia yksinomaan oman maan kansalaiseksi. Tulokset ovat vastaavia Slovakiassa, jossa prosenttiosuudet ovat 62 ja 27. o Huomattavia eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä Tuntee itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi : euroalueen maissa 33 prosenttia; muissa kuin euroalueen maissa 47 prosenttia. Tuntee itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi : euroalueen maissa 54 prosenttia; muissa kuin euroalueen maissa 42 prosenttia. o Huomattava sosiodemografinen ero Itsensä yksinomaan oman maan kansalaiseksi useimmin tuntevat vastaajat: Naisia (40 %) on enemmän kuin miehiä (35 %). Tämä pätee myös työttömiin (44 %) ja eläkeläisiin (46 %). Sitä vastoin johtavassa asemassa olevat (61 %) ja edelleen opiskelevat (58 %) tuntevat useimmin itsensä oman maan kansalaiseksi ja eurooppalaiseksi. Identiteetin tunteen kehittyminen o Vastaajien enemmistö (44 %) arvioi, että heidän maansa kansalaiset tuntevat itsensä eurooppalaisemmiksi kuin kymmenen vuotta sitten. Sitä vastoin 27 prosenttia arvioi, että heidän maansa kansalaiset ovat vähemmän eurooppalaisia kuin ennen. Oman maansa kansalaiset eurooppalaisempina kuin kymmenen vuotta sitten näkevät useimmin latvialaiset ja ruotsalaiset (molemmissa 72 %), virolaiset ja puolalaiset (molemmissa 68 %), maltalaiset (67 %) ja slovakialaiset (65 %). Oman maansa kansalaisia vähemmän eurooppalaisina kuin kymmenen vuotta sitten pitävät erityisesti kreikkalaiset (50 %), britit (47 %), ranskalaiset (40 %) ja kyproslaiset (35 %). o Muiden kuin euroalueen maiden vastaajat katsovat useammin (49 %) kuin euroalueen maiden vastaajat (41 %), että heidän maansa kansalaiset ovat eurooppalaisempia kuin aiemmin. 7

o Sosiodemografisesti nuoret (51 %), johtavassa asemassa olevat (58 %) ja koulutetuimmat henkilöt (53 %) katsovat, että heidän maansa kansalaiset tuntevat itsensä aiempaa eurooppalaisemmiksi. Eurooppalaisen identiteetin perustekijät Mitkä tekijät muovaavat eurooppalaisten mielestä eniten eurooppalaista identiteettiä? o Kaksi selvästi erottuvaa tekijää Ensinnäkin 42 prosenttia (-1) mainitsee euron, mutta sen osalta on suuria eroja euroalueen maiden (51 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (24 %) välillä. Jäsenvaltiotasolla on tärkeää korostaa, että kesäkuuhun 2012 verrattuna tietyissä kriisin eniten koettelemissa maissa vastauksen euro osuus on pienentynyt huomattavasti: näin on Espanjassa ja Kreikassa (-9 molemmissa maissa), Italiassa (-7) ja Irlannissa (-6). Seuraavina ovat demokratian ja vapauden arvot, joiden osuus on 40 prosenttia (-5). o Näiden jälkeen kauempana seuraavat kolme toisiinsa tiiviisti liittyvää tekijää. Ne ovat historia 27 % (+1) kulttuuri 26 % (-1) maantiede 23 % (-4) 3. Miten tunnetta EU:n kansalaisuudesta voidaan vahvistaa? EU:n kansalaisuuden teemavuonna oli asianmukaista tiedustella eurooppalaisilta, mikä heidän mielestään vahvistaisi tunnetta EU:n kansalaisuudesta. Vastaajat korostivat ennen kaikkea arkielämään liittyviä aiheita. Se pätee erityisesti viiteen ensimmäiseen aiheeseen, joista ensimmäinen erottuu selkeästi muista: Yhdenmukainen eurooppalainen sosiaaliturvajärjestelmä: 41 % Oikeus asettua mihin tahansa EU:n jäsenvaltioon ja 34 % nostaa eläkettä suoraan siellä Ammattipätevyyksien yleinen tunnustaminen 31 % Eurooppalainen hätäapupalvelu 24 % luonnonkatastrofien varalta 8

Eurooppalainen henkilöllisyystodistus, joka täydentää 24 % kansallista henkilöllisyystodistusta Äänioikeus kaikissa asuinjäsenvaltion vaaleissa, 23 % vaikka ei olisikaan maan kansalainen Ensimmäisen, kolmannen ja viidennen aiheen osalta euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä on huomattavia eroja, jotka voivat olla jopa yhdeksän prosenttiyksikköä. 4. EU:hun kuuluminen ja EU:n jäsenyys Vuotta ennen vuoden 2014 eurovaaleja on tarpeen mitata paitsi sitä, miten tiiviisti eurooppalaiset tuntevat kuuluvansa EU:hun, myös hyötyjä, joita heidän maansa saa tai ei saa EU:n jäsenyydestä. EU:hun kuulumisen tunne Vastausten analyysi osoittaa, että vastaajat tuntevat kuuluvansa eniten omaan maahansa (91 %) sekä kaupunkiinsa, kyläänsä tai alueeseensa (88 %). Tunne on huomattavasti vähäisempi EU:n tasolla: 48 %. o Muista kysymyksistä poiketen tässä kysymyksessä havaitaan erittäin vähän eroja euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä. o Jäsenvaltioiden tasolla eroa voi olla jopa 52 prosenttiyksikköä eniten ja vähiten yhteenkuuluvuutta EU:hun tuntevien maiden välillä. EU:hun eniten yhteenkuuluvuutta tuntevia eurooppalaisia on Luxemburgissa (74 %), Belgiassa (61 %), Latviassa ja Puolassa (molemmissa 59 %). EU:hun vähiten yhteenkuuluvuutta tuntevia eurooppalaisia on Kyproksessa (22 %), Kreikassa (29 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (33 %). o Sosiodemografisesti havaitaan perinteiset erot: Naiset (52 %) ilmoittavat miehiä (49 %) useammin, etteivät tunne kuuluvansa EU:hun. Koulutetuimmat henkilöt ilmoittavat useimmin tuntevansa kuuluvansa EU:hun: edelleen opiskelevat (55 %) ja yli 20-vuotiaana opiskelunsa päättäneet (57 %). EU:n jäsenyys, hyvä vai huono asia? Vastaukset kysymykseen siitä, onko EU:n jäsenyys hyvä vai huono asia, pysyvät erittäin vakaina: 50 prosenttia vastaajista (= verrattuna kesäkuuhun 2012) katsoo, että se on hyvä asia, 31 prosentin mielestä ei hyvä eikä huono asia (=) ja 17 prosentin mielestä huono asia (+1). 9

o Euroalueen maissa 52 prosenttia vastaajista katsoo, että se on hyvä asia, ja muissa kuin euroalueen maissa 45 prosenttia. o Eri maissa havaitaan suuria vaihteluja vuoden sisällä: Jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien määrä on voimakkaassa kasvussa Maltassa (+14), Liettuassa ( 12) ja Irlannissa (+10). Sitä vastoin monissa maissa se on voimakkaassa laskussa: Kreikassa (-11), Alankomaissa ja Kyproksessa (-8), Luxemburgissa (-7) ja Ranskassa (-6). o Sosiodemografisesti havaitaan jälleen samat erot kuin edellisessä kysymyksessä. Jäsenyyteen suhtautuvat useimmin myönteisesti nuoret (57 %), edelleen opiskelevat (64 %) ja johtavassa asemassa olevat (67 %). Ainoastaan 44 prosenttia työntekijöistä ja 41 prosenttia työttömistä katsoo samoin. Onko EU:n jäsenyydestä hyötyä vai ei? o Sama vakaus näkyy EU:n jäsenyyden etuja koskevassa EU:n keskiarvossa: 54 prosenttia (+2) vastaajista katsoo, että heidän maansa on hyötynyt ja 37 prosenttia (=) katsoo, että se ei ole hyötynyt. o Jäsenyyden edut katsotaan huomattavammiksi euroalueen ulkopuolella (57 %) kuin euroalueella (53 %). o Vaihtelu on erittäin huomattavaa eri maiden välillä. Erot voivat olla jopa 52 prosenttiyksikköä: tulokset vaihtelevat Liettuan 80 prosentista Kyproksen 28 prosenttiin. Suurinta myönteistä kehitystä kevään 2011 jälkeen havaitaan Maltassa (77 %, +18 prosenttiyksikköä verrattuna toukokuuhun 2011), Saksassa (61 %, +13) ja Liettuassa (80 %, +13). Suurin pudotus on tapahtunut Kyproksessa (28 %, -20). 5. Äänelläni on merkitystä Mittaria äänelläni on merkitystä mitattiin kolmen muuttujan mukaan: maani ääni EU:ssa, oma ääneni maassani ja oma ääneni EU:ssa. Jäljempänä esitetyt tulokset osoittavat mielenkiintoisen suuntauksen, jota kannattaa korostaa. Niiden mukaan kehitys jäsenvaltioissa seuraa edellisen tutkimuksen suuntauksia riippumatta siitä, ovatko ne nousussa vai laskussa, ja se koskee äänen merkitystä sekä omassa maassa että EU:ssa. Äänelläni on merkitystä EU:ssa: Eurooppalaisista 39 prosenttia katsoo, että äänelläni on merkitystä EU:ssa, ja tämä tunne on lievässä laskussa (-3) verrattuna kesäkuuhun 2012. o Kansallisella tasolla: Suurin lasku on tapahtunut Ranskassa (40 %, -17), Alankomaissa (49 %, -13), Tanskassa (62 %, -11), Slovakiassa (34 %, -9) ja Sloveniassa (40 %, -8). 10

Suurin nousu havaitaan Liettuassa (37 %, +7), Irlannissa (42 %, +6), Italiassa (30 %, +6) ja Tšekin tasavallassa (25 %, +5). Äänelläni on merkitystä omassa maassani: Niiden eurooppalaisten määrä, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan, on suurempi kuin niiden, jotka katsovat, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Vastaajista 58 prosenttia (=) katsoo, että heidän äänellään on merkitystä heidän omassa maassaan, ja 40 prosenttia (=) katsoo päinvastoin. o Kansallisella tasolla tulokset vahvistavat edeltävän analyysin: Lasku on suurinta Alankomaissa (77 %, -10), Sloveniassa (64 %, -8), Ranskassa (76 %, -8), Virossa 54 %, -5) ja Slovakiassa (53 %, -5). Nousu on suurinta seuraavissa maissa: Malta (70 %, +13), Liettua (32 %, +12), Tšekin tasavalta (42 %, +8) ja Italia (31 %, +7). Maamme äänellä on merkitystä EU:ssa: 62 prosenttia (-3) eurooppalaisista katsoo, että heidän maansa äänellä on merkitystä EU:ssa, ja 34 prosenttia (+3) on eri mieltä. Tietyillä kriisin eniten koettelemilla mailla on ristiriitaisesti päinvastaiset asenteet: Kreikassa (21 %, -11) ja Kyproksessa (28 %, -18) tämä tunne on vähentynyt eniten. Merkillepantavaa on myös erittäin suuri lasku Ranskassa erittäin korkeasta tasosta huolimatta (80 %, -10). Sitä vastoin Irlannissa tämä tunne on kasvanut eniten (59 %, +13). Miten ääneni saadaan kuuluviin EU:n päättäjille? Ennen kaikkea äänestämällä. Mikä on paras tapa saada ääneni kuuluviin EU:n tasolla kymmenen kuukautta ennen vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleja? Ensimmäisellä sijalla oleva vastaus liittyy suoraan äänioikeuden käyttämiseen. o Erittäin monet eurooppalaiset, 57 prosenttia (=), vastasivat siis äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa. Tuloksia on kuitenkin tarkasteltava uudelleen jäsenvaltioittain. Korkeimman vastaustason maan, Tanskan (82 %), ja matalimman vastaustason maan, Liettuan (33 %), välillä on 49 prosenttiyksikköä. o Eurooppalaiset sijoittavat kauas tämän taakse seuraavat: kansalaisaloite 20 % 11

kirjoittaminen omalle Euroopan parlamentin jäsenelle 17 % kirjoittaminen suoraan EU:n toimielimille 14 % kansalaisjärjestöjen toimintaan osallistuminen 12 % osallistuminen keskusteluihin verkkosivustoilla tai sosiaalisessa mediassa EU:n toimielimistä 12 % liittyminen ammattiliittoon 10 % kuluttajajärjestön jäsenyys 10 % 6. Demokratian toimivuus EU:n kansalaisilta kysyttiin vuosi ennen Euroopan parlamentin vaaleja, mikä on heidän näkemyksensä demokratian toimivuudesta heidän omassa maassaan ja EU:ssa. Vastaukset osoittavat, että he ovat tyytyväisiä sekä oman maansa että EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden tasolla: Vastaajista 52 prosenttia (+3) ilmoitti olevansa tyytyväisiä demokratian toimivuuteen omassa maassaan, ja 46 prosenttia (-3) ilmoitti olevansa tyytymättömiä. Jäsenvaltioiden tyytyväisyystasossa havaitaan kuitenkin suuria eroja. Ne ovat jopa 75 prosenttiyksikköä Joissakin kriisin eniten koettelemissa maissa on eniten tyytymättömiä kansalaisia: 14 prosenttia Portugalissa, 19 prosenttia Kreikassa, 27 prosenttia Espanjassa, 33 prosenttia Kyproksessa ja 35 prosenttia Italiassa. EU:n tasolla: Eurooppalaisista 44 prosenttia (=) ilmoittaa olevansa tyytyväisiä demokratian toimivuuteen EU:ssa, ja 46 prosenttia (+1) sanoo olevansa tyytymättömiä. o Tyytyväisyystasossa on pientä eroa euroalueen maiden (42 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (50 %) välillä. Tyytymättömyydessä havaitaan samat erot: euroalue 49 prosenttia, muu kuin euroalue 38 prosenttia. o Kansallisella tasolla voidaan todeta sama kuin edellä: melkein kaikkien kriisin eniten koettelemien maiden kansalaiset ovat tyytymättömimpiä: Portugalissa 14 prosenttia, Kreikassa 23 prosenttia, Kyproksessa 29 prosenttia, Espanjassa 29 prosenttia ja Italiassa 39 prosenttia. Sosiodemografisesti on tärkeää korostaa, että 15 24-vuotiaat nuoret (55 %) ilmoittavat useimmin olevansa tyytyväisiä EU:n toimivuuteen, kun taas työttömät (53 %) ilmoittavat useimmin olevansa tyytymättömiä. 12

7. Euroopan komission puheenjohtajan valinta EU:n kansalaisten suorittama Euroopan komission puheenjohtajan epäsuora valinta Ensimmäistä kertaa vuonna 2014 jäsenvaltioiden on asetettava ehdokas Euroopan unionin komission puheenjohtajaksi eurovaalien tulosten perusteella. Puheenjohtajan valitsee Euroopan parlamentti. On tarpeen analysoida, ovatko eurooppalaiset kiinnostuneita osallistumaan epäsuorasti komission puheenjohtajan valintaan. Seuraava kysymys esitettiin toisen kerran kesäkuun 2012 jälkeen (EB/PE 77.4): Kuvitelkaa, että kullakin Euroopan merkittävimmällä poliittisella ryhmällä olisi seuraavissa eurovaaleissa niiden yhteisen ohjelman pohjalta valittu ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi. Kukin jäsenvaltioiden kansalainen saisi siten epäsuorasti osallistua Euroopan komission puheenjohtajan vaaliin, mikäli hänen äänestämänsä ehdokkaan poliittinen ryhmä voittaisi vaalit. Kannustaisiko tämä teitä äänestämään nykyistä todennäköisemmin?. Edellisen vuoden tapaan vastaajien ehdoton enemmistö ilmoitti, että tämä mahdollisuus kannustaisi heitä äänestämään nykyistä todennäköisemmin: 55 prosenttia (+1) vastasi myönteisesti, 36 prosenttia kielteisesti (=) ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa. o Euroalueen maiden (56 %) ja muiden kuin euroalueen maiden (55 %) välillä ei ollut käytännöllisesti katsoen eroa. o Jäsenvaltioissa korkeimmat tasot olivat Irlannissa (66 %), Maltassa (65 %), Romaniassa (64 %), Ruotsissa, Itävallassa ja Saksassa (kaikissa 62 %). Kielteisimmin tähän mahdollisuuteen suhtauduttiin Virossa (43 %), Portugalissa, Sloveniassa (molemmissa 44 %) ja Suomessa (45 %). o Puolassa (61 %) ja Maltassa (65 %) kasvu oli suurinta, sillä se oli molemmissa maissa +13 prosenttiyksikköä. Kohti Euroopan komission puheenjohtajan suoraa vaalia? o Tuki mahdollisuudelle valita tulevaisuudessa Euroopan komission puheenjohtaja suorissa vaaleissa. Kun EU:n tulevaisuudesta käydään laajaa keskustelua, on tarpeen arvioida, olisivatko eurooppalaiset valmiita ottamaan vielä yhden askelen komission puheenjohtajan valintamenettelyssä. Siksi heille esitettiin seuraava kysymys: Kannattaisitteko vai vastustaisitteko sitä, että lähitulevaisuudessa EU:n kansalaiset voisivat valita Euroopan komission puheenjohtajan suoraan? 13

Erittäin selkeä enemmistö (70 %) kannattaa sitä, ja 17 prosenttia vastustaa. Vastaajista 13 prosenttia ei ilmoita kantaansa. Euroalueen maiden ja muiden kuin euroalueen maiden välillä oli vain pieni ero. Jäsenvaltioiden välillä suurin ero on 20 prosenttiyksikköä: 57 prosenttia Suomessa ja Bulgariassa ja 77 prosenttia Itävallassa. o Tuen perusteet: Eurooppalaisten enemmistö kannattaa mahdollisuutta komission puheenjohtajan suoraan valintaan demokratian ja kansalaisuuden kehittämiseen liittyvistä syistä. Eurooppalaiset vastasivatkin, että tärkeimmät syyt Euroopan komission puheenjohtajan suoran valinnan kannattamiselle olivat seuraavat: EU:n päätökset olisivat oikeutetumpia eurooppalaisten silmissä 31 % Se vahvistaisi demokratiaa EU:ssa 30 % EU puhuisi yhdellä äänellä kansainvälisissä asioissa 27 % Se vahvistaisi tunnetta EU:n kansalaisuudesta 26 % Se vahvistaisi EU:n ja sen kansalaisten välistä sidettä 26 % Se antaisi EU:lle kasvot 11 % 8. Kiinnostus EU:n politiikkaa kohtaan nyt ja tulevaisuudessa Kiinnostus EU:n asioita kohtaan on vähentynyt huomattavasti kahden tutkimuksen välisenä aikana. Sitä vastoin vastaajat katsovat, että eurooppalaiset osallistuvat EU:n asioihin nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Voidaan kysyä, johtuuko tämä kiinnostuksen väheneminen näiden kahden tutkimuksen tekoajankohtien tapahtumien eroista. Kun Parlametri-tutkimusta tehtiin (marraskuun puolivälistä joulukuun alkuun vuonna 2012), EU oli erittäin ajankohtainen, koska silloin käytiin vilkkaita keskusteluja EU:n talousarvion suunnittelusta, sen sisällöstä ja määrästä sekä pankkiunionista. EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus vähenee Vuoden 2013 kesäkuussa 43 prosenttia (-8) vastaajista sanoi olevansa kiinnostunut, ja 56 prosenttia (+8) sanoi päinvastoin. Romania on ainoa jäsenvaltio, jossa kansalaisten kiinnostus kasvoi (33 %, +3). Taso pysyi samana Tšekin tasavallassa (25 % (=)). Sitä vastoin 25 muussa jäsenvaltiossa EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus väheni. Suurinta lasku oli Ruotsissa (kiinnostuneita 49 %, -16), Luxemburgissa (51 %, -16), Kyproksessa (38 %, -15) ja Ranskassa (36 %, -13). Eurooppalaiset osallistuvat nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä 14

Kun vastaajilta kysyttiin kansalaisten osallistumisesta vuoteen 2025 mennessä, eurooppalaisista 42 prosenttia katsoo, että he osallistuvat enemmän EU:n asioihin, 20 prosenttia katsoo, että he osallistuvat vähemmän, ja 30 prosenttia vastaa saman verran kuin tähän mennessä. o Saksalaiset (60 %), irlantilaiset (53 %) ja maltalaiset (52 %) katsovat useimmin, että EU:n kansalaiset osallistuvat enemmän. o Sitä vastoin kyproslaiset (24 %), kreikkalaiset (32 %), puolalaiset (33 %) sekä britit ja ranskalaiset (molemmat 34 %) katsovat harvimmin, että EU:n kansalaiset osallistuvat enemmän. 9. Euroopan yhdentyminen Edelliset kysymykset koskivat erityisesti eurooppalaisten tuntemuksia EU:sta, asemaa, joka sillä heidän mielestään on, demokratian luonnetta ja heidän osallistumistaan nyt ja tulevaisuudessa EU:n asioihin. Tässä osassa pyritään toisaalta mittaamaan asioita, jotka yhdistävät tai erottavat jäsenvaltioiden kansalaisia ja EU:ta, ja toisaalta arvioimaan heidän näkemystään yhdentymisen vauhdista. Eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat voimakkaampia kuin heitä erottavat asiat Tämän ongelman selvittämiseksi eurooppalaisille esitettiin seuraava kysymys: ovatko eri jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät asiat tärkeämpiä kuin heitä erottavat asiat. Vastaus on erittäin selkeä: 72 prosenttia vastaajista katsoo, että eri jäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät asiat ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat asiat, ja 20 prosenttia on vastakkaista mieltä. o Vaikka tulos on erittäin korkea molemmilla alueilla, voidaan havaita, että se on myönteisempi euroalueen ulkopuolella (76 %) kuin euroalueella (71 %). o Kansallisella tasolla myönteisten vastausten taso ei ole koskaan alle 56 prosenttia, joka on Espanjan taso (-15), ja korkein taso, 87 prosenttia, on Suomessa (+4). Yhdentymisen vauhti jakaa eurooppalaiset EU:n tulevaisuudesta edelleen käytävästä keskustelusta esitettiin kysymys siitä, onko kaikkien edettävä yhtä aikaa vai voivatko jotkin jäsenvaltiot edetä erikseen. Tällä alalla eurooppalaiset jakautuivat selkeästi. o Vastaajista 46 prosenttia katsoo, että on odotettava, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat valmiita yhdentymisen tehostamiseen tietyillä tärkeillä aloilla. Tämä tulos on hiukan yleisempi euroalueen ulkopuolella (47 %) kuin euroalueella (45 %). 15

Jäsenvaltioissa korkein vastausten taso on Portugalissa (70 %), Kyproksessa (62 %), Kreikassa ja Espanjassa (molemmissa 58 %) sekä Suomessa (57 %). Tästä havaitaan, että kriisin eniten koettelemat maat katsovat, että yhdentymisvauhdin on oltava sama kaikissa jäsenvaltioissa, mutta niin katsotaan myös Suomessa, jota kriisi on koetellut vain vähän. Pienimmät prosenttiosuudet ovat Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa (35 % kaikissa), Bulgariassa (36 %) ja Ranskassa (37 %). o Vastaajista 43 prosenttia puolestaan katsoo, että on edettävä tarvitsematta odottaa muita EU:n jäsenvaltioita. Tämä vastaus on enemmistönä 13 jäsenvaltiossa 28:sta. Se on korkein Alankomaissa (58 %), Belgiassa (56 %), Tanskassa, Slovakiassa, Ranskassa (kaikissa 55 %) ja Saksassa (54 %). Maat, joissa tähän mahdollisuuteen suhtaudutaan kielteisimmin, ovat puolestaan Portugali (21 %), Espanja (25 %), Romania (28 %), Malta (30 %), Kypros (31 %), Kreikka, Italia ja Bulgaria (kaikissa 35 %). o Sosiodemografisesti nuoret (49 %) suhtautuvat myönteisimmin ajatukseen yhdessä etenemisestä, kun taas johtavassa asemassa olevat henkilöt (53 %) ja yli 20-vuotiaana opintonsa päättäneet (50 %) haluavat eniten erikseen etenemistä. 10. Euroopan unioni vuoteen 2025 mennessä Tämän Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksen toimielimiä koskeva osa päättyy kysymykseen ensisijaisista haasteista, joita EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käsiteltävä tulevaisuudessa. Maailmaa ja erityisesti EU:ta vuodesta 2007 lähtien ravistelleen kriisin vuoksi eurooppalaisia huolestuttavat ehdottomasti eniten sosioekonomiset aiheet. Niistä viisi ensimmäistä ovat seuraavat: työttömyys (55 %) yhteiskunnallinen epätasa-arvo (33 %) jäsenvaltioiden valtionvelka (32 %) nuorten töihin pääsy (29 %) väestön ikääntyminen (24 %) o Kansallisella tasolla pannaan merkille, että Espanjan kansalaisista 79 prosenttia, Kyproksen 74 prosenttia, Kreikan 73 prosenttia, Irlannin 69 prosenttia ja Portugalin ja Kroatian 68 prosenttia ilmoittaa vastaukseksi työttömyyden. o Yhteiskunnallinen epätasa-arvo mainitaan useimmin Portugalissa, Bulgariassa ja Virossa (kaikissa 47 %). 16

o Vastaus jäsenvaltioiden valtionvelan vähentäminen mainitaan useimmin Itävallassa ja Saksassa (molemmissa 50 %), joissa sen taso on korkein. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy +32 2 284 24 85 EPEurobarometer@europarl.europa.eu 17

A. MITÄ EU MERKITSEE? LIIKKUMISVAPAUTTA, RAUHAA, YHTEISTÄ RAHAA JNE. 1. Myönteisimmiksi koetut EU:n tulokset 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 18

2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 19

3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 20

2. Mitä EU merkitsee henkilökohtaisesti 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 21

2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 22

3) Kehitys jäsenvaltioittain Neljä ensimmäisenä mainittua kohtaa Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 23

B. EUROOPPALAISTEN IDENTITEETTI 1. Oman maan kansalainen tai eurooppalainen 1) Unionin keskiarvo Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 24

2) Tulokset jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 25

3) Kehitys jäsenvaltioittain Tämä kysymys on otettu toukokuussa 2013 tehdystä Standard EB79 -tutkimuksesta 26

2. Identiteetin tunteen kehittyminen 1) Unionin keskiarvo 27

2) Tulokset jäsenvaltioittain 28

3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 29

3. Eurooppalaisen identiteetin perustekijät 1) Unionin keskiarvo 30

2) Tulokset jäsenvaltioittain 31

3) Kehitys jäsenvaltioittain Neljä ensimmäisenä mainittua kohtaa 32

C. MITEN TUNNETTA EU:N KANSALAISUUDESTA VOIDAAN VAHVISTAA? 1) Unionin keskiarvo 33

2) Tulokset jäsenvaltioittain 34

3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa 35

D. EU:HUN KUULUMINEN JA EU:N JÄSENYYS 1. EU:hun kuulumisen tunne 1) Unionin keskiarvo Kohtaa alue verrataan vuoden 2010 EB73-tutkimukseen 36

2) Tulokset jäsenvaltioittain 37

3) Kehitys jäsenvaltioittain 38

2. EU:n jäsenyys, hyvä vai huono asia? 1) Unionin keskiarvo 39

40

2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko yleisesti, että Kroatian jäsenyys EU:ssa olisi... 41

3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko yleisesti, että Kroatian jäsenyys EU:ssa olisi... 42

3. Onko EU:n jäsenyydestä hyötyä vai ei? 1) Unionin keskiarvo 43

44

2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko kaikki tekijät huomioon ottaen, että Kroatia hyötyisi EU:n jäsenyydestä vai ei? 45

3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Katsotteko kaikki tekijät huomioon ottaen, että Kroatia hyötyisi EU:n jäsenyydestä vai ei? 46

E. ÄÄNELLÄNI ON MERKITYSTÄ 1. Äänelläni on merkitystä 1) Unionin keskiarvo 47

2) Tulokset jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Äänelläni tulee olemaan merkitystä EU:ssa: 48

49

Kroatiassa esitettiin seuraava kysymys: Kroatian äänellä tulee olemaan merkitystä EU:ssa: 50

3) Kehitys jäsenvaltioittain Kroatiassa esitettiin seuraavat kysymykset: Äänelläni tulee olemaa merkitystä EU:ssa ja Kroatian äänellä tulee olemaan merkitystä EU:ssa 51

2. Miten ääneni saadaan kuuluviin EU:n päättäjille? Ennen kaikkea äänestämällä 1) Unionin keskiarvo 52

2) Tulokset jäsenvaltioittain 53

3) Kehitys jäsenvaltioittain Kolme ensimmäisenä mainittua kohtaa 54

F. DEMOKRATIAN TOIMIVUUS 1. Demokratian toimivuus jäsenvaltioissa 1) Unionin keskiarvo 55

2) Tulokset jäsenvaltioittain 56

3) Kehitys jäsenvaltioittain 57

2. Demokratian toimivuus EU:ssa 1) Unionin keskiarvo 58

2) Tulokset jäsenvaltioittain 59

3) Kehitys jäsenvaltioittain 60

G. EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJAN VALINTA 1. EU:n kansalaisten suorittama Euroopan komission puheenjohtajan epäsuora valinta 1) Unionin keskiarvo 61

2) Tulokset jäsenvaltioittain 62

3) Kehitys jäsenvaltioittain 63

2. Kohti Euroopan komission puheenjohtajan suoraa vaalia? 1) Unionin keskiarvo 64

2) Tulokset jäsenvaltioittain 65

3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 66

3. Tuen perusteet 1) Unionin keskiarvo Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 67

2) Tulokset jäsenvaltioittain Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 68

3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista Perusta: Euroopan komission puheenjohtajan suoraan valintaan myönteisesti suhtautuvat 69

H. KIINNOSTUS EU:N POLITIIKKAA KOHTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA 1. EU:n politiikkaa kohtaan tunnettu kiinnostus vähenee 1) Unionin keskiarvo 70

2) Tulokset jäsenvaltioittain 71

3) Kehitys jäsenvaltioittain 72

2. Eurooppalaiset osallistuvat nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä 1) Unionin keskiarvo 73

2) Tulokset jäsenvaltioittain 74

3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 75

I. EUROOPAN YHDENTYMINEN 1. Eurooppalaisia yhdistävät asiat ovat voimakkaampia kuin heitä erottavat asiat 1) Unionin keskiarvo 76

2) Tulokset jäsenvaltioittain 77

3) Kehitys jäsenvaltioittain 78

2. Yhdentymisen vauhti jakaa eurooppalaiset 1) Unionin keskiarvo 79

2) Tulokset jäsenvaltioittain 80

3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 81

J. EUROOPAN UNIONI VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 1. Suurimmat haasteet vuoteen 2025 mennessä 1) Unionin keskiarvo 82

2) Tulokset jäsenvaltioittain 83

3) Taulukko jäsenvaltiokohtaisista tuloksista 84