Kaavoitusohjelma Planläggningsprogram 2015-2018 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen 22.10.2014 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 25.11.2014
KAAVOITUSOHJELMA 2015-2018 Kaavoitusohjelma on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma. Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelma laaditaan neljälle vuodelle siten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kaavoitusohjelma sisältää arvion ohjelmakauden yleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden tavoitteellisesta etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kohteiden hyväksymisaikataulu on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa tässä vaiheessa. Tulevan vuoden aikana saatetaan asemakaavoituksen työohjelmaan ottaa kunnanhallituksen päätöksellä myös sellaisia kaavahankkeita, joita ei ole tässä kaavoitusohjelmassa vielä mainittu. Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset strategian mukaisesti. Sipoon päivitetty strategia hyväksyttiin valtuustossa 7.10.2013. Sen mukaisesti kuluvan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita on kaavoituksen näkökulmasta mahdollistaa myytävien asuin- ja työpaikkatonttien riittävä tarjonta. Tavoitteena on vuosina 2014-2017 keskimäärin 2-3 % vuosittainen väestökasvu ja kaksinkertaistaa Sipoon työpaikat vuoteen 2025 mennessä. Strategian mukaisesti Sipoossa asemakaavoitetaan pääosin kunnan omistamalle maalle. Suunnitelmakauden alkupuolella rakentamisen painopiste on Nikkilässä ja Talmassa sekä kauden loppupuolella Etelä-Sipoossa (Söderkulla-Majvik). Tulevan kaavoituksen painopistealueet ovat yhdyskuntarakenteen täydentämisessä ja uusien joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden kaavoittamisessa. Sipoon kaavoitus- ja asuntorakentamistavoitteita ohjaa osaltaan myös ne seudulliset maankäytön yhteistyöhankkeet ja kehittämisohjelmat, joihin kunta on sitoutunut sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Voimassa olevan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012-2015 mukaisesti Sipoon tavoitteena on luoda edellytykset kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin noin 330 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Kaavoituksen näkökulmasta ko. asuntotuotantotavoitteen saavuttaminen edellyttää keskimäärin noin 43 250 k-m 2 :ä asemakaavoitettua asuinkerrosalaa vuosittain. Uudessa, valmisteilla olevassa, valtion ja kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioita edistävässä aiesopimuksessa on linjattu, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina 2016-2019 kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Asuntotonttien asemakaavoituksen lisäys tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Strategisella osayleiskaavoituksella luodaan edellytyksiä pidemmällä aikavälillä kasvustrategian toteuttamiselle konkretisoiden Sipoon yleiskaavan 2025 tavoitteita ja suunnitellen yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta vielä pidemmällä aikavälillä. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisia ovat Etelä-Sipoon kehittämistä linjaavat Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava. Nikkilään laaditaan vuoden 2015 aikana maankäytön kehityskuva, joka ohjaa jatkossa alueen kehittämistä ja asemakaavoitusta. Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan lähivuosien asuin- ja yritystonttitarpeeseen. Kaavoitusohjelmassa vuosille 2015-2018 on priorisoitu ensisijaiseksi ne asemakaavatyöt, jotka ovat keskeisiä kunnan strategian toteuttamisen ja kaavavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Asemakaavoitus painottuu seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella Nikkilän ja Söderkullan taajamien ohella myös Talmaan. Talman alueen asemakaavoituksen käynnistämisellä luodaan osayleiskaavaratkaisuun pohjautuen edellytykset uuden taajaman rakentumiselle. Strategiaan pohjautuen taajamia kehitetään sosiaalisesti tasapainoisina sekä joukkoliikenteeseen tukeutuvina ja rakenteeltaan tiiviinä. Työpaikkavarantoa on seuraavalla kaavoitusohjelmakaudella tarkoitus kasvattaa erityisesti Söderkullan alueella. Sipoon strategian mukaisesti kyliä kehitetään yhdessä kyläläisten kanssa kyläsuunnitelmien avulla. Kunnanhallituksen päätökseen pohjautuen tavoitteena on myös käynnistää vuosittain yhden kyläosayleiskaavan laatiminen. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutusta kyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Vuoden 2014 lopulla on tarkoitus käynnistää osayleiskaavan laatiminen Pohjois-Paippisten alueelle ja tämän jälkeen laadittaisiin kyläosayleiskaavat Linnanpellon EOaluetta sekä Linnanpellon kylään kytkeytyvän Herralan kylää koskien. Kaavoitusohjelma on laadittu kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksessa yhteistyössä kunnan muiden osastojen (tekniikka- ja ympäristöosasto, sivistysosasto sekä sosiaalija terveysosasto) edustajien kanssa. Matti Kanerva Kaavoituspäällikkö - 1 -
PLANLÄGGNINGSPROGRAM 2015-2018 Planläggningsprogrammet är ett handlingsprogram på medellång sikt för markanvändningen i Sibbo. I programmet dras linjerna upp för insatsområdena och de viktigaste uppgifterna för planeringen och planläggningen under de närmaste åren. Planläggningsprogrammet utarbetas för fyra år med tonvikt på det första året. Planläggningsprogrammet omfattar en uppskattning om hur general- och detaljplaneprojekt och andra planläggningsprojekt kommer att avancera inom programperioden. Tajmningen av planläggningsprojekten grundar sig på en bedömning av deras allmänna behövlighet, tidsmässiga prioritet sinsemellan och de resurser som reserverats för planläggningen. När det gäller tidtabellen för godkännandet av olika planer ska den betraktas som en målsättning eftersom vi i det här skedet inte känner till alla faktorer som kommer att påverka tidtabellen för projekten. Det finns möjlighet att på kommunstyrelsens beslut under det kommande året införa även sådana detaljplaneprojekt i arbetsschemat, vilka ännu inte har upptagits i detta planläggningsprogram. Planläggningsprogrammet syftar till att säkerställa kommunens tillväxtförutsättningar i enlighet med strategin. Sibbo kommuns uppdaterade strategi godkändes av fullmäktige 7.10.2013. I enlighet med strategin är de centrala målen under pågående fullmäktigeperiod för planläggningens del, att möjliggöra ett tillräckligt utbud av bostads- och arbetsplatstomter. Målet är en årlig genomsnittlig befolkningstillväxt på 2-3 % och ett fördubblat antal arbetsplatser i Sibbo fram till år 2025. I enlighet med strategin detaljplanlägger Sibbo i främsta hand på kommunägda marker. I början av planeringsperioden ligger byggandets huvudvikt på Nickby och Tallmo och i slutet av perioden på södra Sibbo. Planläggningens prioriteringsområden är i framtiden komplettering av samhällsstrukturen och planläggandet av nya områden som stöder sig på kollektivtrafik. Målen för planläggningen och bostadsbyggandet i Sibbo styrs även av de regionala samprojekten och utvecklingsprogrammen för markanvändningen som kommunen har förbundit sig till samt av intentionsavtal mellan staten och kommunerna i Helsingforsregionen om att öka bostadsoch tomtutbudet. Enligt det gällande intentionsavtalet rörande markanvändning, boende och trafik 2012-2015 har Sibbo som mål att genom planläggning och markpolitiska lösningar skapa förutsättningar för en produktion på ca 330 bostäder per år, varav 20 procent är produktion av hyresbostäder med statligt stöd. Ur planläggningens perspektiv förutsätter uppfyllandet av bostadsproduktionsmålet i genomsnitt ca 42 250 m²-vy detaljplanerad bostadsvåningsyta per år. I det nya intentionsavtalet mellan staten och kommunerna rörande markanvändning, boende och trafik är riktlinjen att Helsingforsregionens kommuner förbinder sig att öka planläggningen av bostadstomter åren 2016-2019 med 25 % m²-vy jämfört med det gällande MAL-intentionsavtalet. De planlagda bostadstomterna ska placeras på områden som stöder sig på befintlig och kommande spårtrafik eller andra kollektivtrafikförbindelser. I och med den strategiska delgeneralplaneringen skapas förutsättningar på lång sikt för verkställandet av tillväxtstrategin, genom att konkretisera målen i Generalplan för Sibbo 2025 och planera den framtida samhällsstrukturen på ännu längre sikt. Bland de strategiska delgeneralplanerna är delgeneralplanerna för Sibbesborg och Eriksnäs och den gemensamma generalplanen för Östersundom de mest aktuella som linjerar utvecklingen i södra Sibbo. Under år 2015 utarbetas en uppdatering av Nickby utvecklingsbild, som styr områdets utveckling och detaljplanläggning. Detaljplaneringen syftar till att tillgodose behovet av bostads- och företagstomter inom de närmaste åren. I planläggningsprogrammet för åren 2015-2018 har de detaljplaneprojekt prioricerats som är centrala för genomförandet av kommunens strategi och ökandet av planreserven. Vid detaljplaneringen vilar tyngdpunkten vid sidan av tätorterna i Nickby och Söderkulla också på Tallmo. I Nickby och Söderkulla planeras utvidgningsområden, förtätas den befintliga strukturen och skapas underlag för utvecklandet av kollektivtrafiken. När detaljplanläggningen i Tallmo startar, skapas i enlighet med delgeneralplanelösningen grunden till en ny tätort. Med strategin som grund fomras tätortsområdena till socialt balanserade områden med en tät struktur som stöder sig på kollektivtrafiken. Under den följande planläggningsprogramperioden är avsikten att öka arbetsplatsreserven i synnerhet på Söderkullaområdet. I enlighet med kommunstyrelsens beslut är ett mål också att starta utarbetandet av en bydelgeneralplan per år. Bydelgeneralplaneringen syftar till att styra glesbyggandet till byacentrum och underlätta behandlingen av enskilda tillstånd. I slutet av år 2014 är avsikten att inleda utarbetandet av en delgeneralplan för Norra Paipis, och efter det en bydelgeneralplan för Borgby EO-område och en för Hertsby, som ligger intill Borgby. Planläggningsprogrammet har sammanställts i Utvecklings- och planläggningscentralen i samarbete med representanter för kommunens övriga avdelningar (avdelningen för teknik och miljö, bildningsavdelningen samt socialoch hälsovårdsavdelningen). Matti Kanerva Planläggningschef - 2 -
Oheisessa taulukossa ja siihen liittyvissä kartoissa on esitetty neljän seuraavan vuoden yleis- ja asemakaavoituskohteet sekä arviot kaavoituksen etenemisestä. Kaavoitushankkeiden ajoitus eri vuosille perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä ja kestosta sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kaavoitusohjelmaan sisältyvät osayleiskaavat ovat luonteeltaan joko strategisia (S), asemakaavoituksen pohjana toimivia osayleiskaavoja tai kyläalueiden rakentamista ohjaavia, mitoittavia kyläosayleiskaavoja (KY). Kaavoitusohjelman mukaiset asemakaavahankkeet on priorisoitu kolmeen luokkaan: ensisijaisesti kaavoitettaviin (1), toissijaisesti kaavoitettaviin (2) ja ei kiireellisiin kaavahankkeisiin. Ensisijaisesti kaavoitettavat kaavahankkeet ovat keskeisiä kunnan asunto- ja työpaikkavarannon kasvattamisen näkökulmasta. Kunnan maanhankinnan onnistumisesta riippuen, voidaan kesken kaavoitusohjelmakauden käynnistää kunnanhallituksen päätöksellä myös jonkin sellainen kunnan kasvun kannalta keskeinen asemakaavahanke, jota ei ole mainittu tässä kaavoitusohjelmassa. Osa asemakaavahankkeista liittyy asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointitarpeeseen (AJAN). Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Tämä MRL:n mukainen asemakaavojen vanhentuneisuutta koskeva erityinen arviointimenettely tuli sovellettavaksi vuoden 2013 alusta. Säännöksen mukaan rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Karkeasti katsoen asemakaava voidaan katsoa vanhentuneeksi, se ollut voimassa yli 13 vuotta ja se on toteutunut korkeintaan 50 %:sti. I vidstående tabell med kartor presenteras general- och detaljplaneobjekt för de följande fyra åren samt en uppskattning om hur planeringen kommer att avancera. Planprojektens tidsprogrammering för de olika åren grundar sig på en uppskattning om deras allmänna behövlighet, inbördes prioriteringsordning och längd samt de resurser som reserverats för planläggningen. Delgeneralplanerna som ingår i planläggningsprogrammet är till sin karaktär antingen strategiska delgeneralplaner som fungerar som grund för detaljplaneringen (S), eller dimensionerande bygeneralplaner som styr byggandet i byområden (KY). Detaljplaneprojekten, enligt planläggningsprogrammet, har prioriterats i tre klasser: de som planläggs i första hand (1), de som planläggs i andra hand (2) och icke brådskande planprojekt (3). Planprojekten som planläggs i första hand är centrala för tillväxten av kommunen bostads- och arbetsplatsreserv. Beroende på framgången i kommunens markanskaffning är det möjligt att med kommunstyrelsens beslut mitt under perioden för planläggningsprogrammet inleda även sådana detaljplaneprojekt som är centrala för kommunens tillväxt och vilka ännu inte har upptagits i planläggningsprogrammet. Kaavoitus tukee ohjelmallisuutta koko fyysisen ympäristön toteutusketjussa: maanhan kin nassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaavoituksen ohjelmoinnilla pyritään varmistamaan riittävän tonttivarannon lisäksi se, että tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti kunnan eri taajama-alueilla ja mahdollistavat monipuolisen asunto- ja työpaikkatuotannon. Kaavoituksen ohjelmointi on tärkeää myös yhdyskuntatekniikan investointien ennakoinnin ja hallittavuuden näkökulmasta, kuten myös palvelutarjonnan riittävyyden ja saatavuuden kannalta sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavien investointien ennakoinnin näkökulmasta. Planläggningen stöder ett systematiskt genomförande av hela den fysiska miljön från markförvärv och planering till verkställandet av planerna. Genom programmeringen av planläggningen strävar man, förutom att säkerställa en tillräcklig tomtreserv, efter att tomterna ska fördelas på ett balanserat sätt mellan tätorterna och möjliggöra en mångsidig produktion av bostäder och arbetsplatser. Programmeringen av planläggningen är viktig även när det gäller att förutse och administrera investeringarna i samhällstekniken, liksom att se till att serviceutbudet är tillgängligt och tillräckligt samt att planera de investeringar som behövs för serviceproduktionen. En del av detaljplaneprojekten hör ihop med bedömningen av hur tidsenliga de är (AJAN). Enligt 60 i markanvändnings- och bygglagen ska kommunen se till att detaljplanerna är aktuella och vid behov vidta åtgärder för att ändra föråldrade detaljplaner. Detta särskilda bedömningsförfarande för föråldrade detaljplaner enligt MBL började tillämpas från början av år 2013. Enligt bestämmelsen får bygglov inte beviljas för uppförande av en ny byggnad som är av väsentlig betydelse för områdesanvändningen eller miljöbilden förrän kommunen har bedömt hur aktuell detaljplanen är. Grovt sett kan en detaljplan anses vara föråldrad om den har varit i kraft i över 13 år och bara högst 50 % av den har genomförts. - 3 -
Kaavoituskohteet 2015-18 Taulukossa esitetty eri kaavahankkeiden tavoitteellinen eteneminen. Arvioitu valmistumisajankohta merkitsee ajankohtaa, jolloin kaava on tavoiteena saada luottamuselimen (valtuuston, kunnanhallituksen tai jaoston) hyväksyttäväksi. OSAYLEISKAAVAT Prioriteetti Aloitus 2015 2016 2017 2018 Valmis Omistus K.tarkoitus Asuinrak. luonne Vastuuhlö Konsultti G 18 Eriksnäsin osayleiskaava (S) 2010 2015 EHa, KYj G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava (S) 2010 2015 KYj, EHa G 21 Immersbyn osayleiskaava (KY) 2012 2015 PNu, MKa, JHo FCG Oy G 22 Sibbesborgin osayleiskaava (S) 2013 2016 KYj, EHa WSP Finland G 23 Herralan osayleiskaava (KY) 2016 2018 MKa G 25 Linnanpellon EO-alueen osayleiskaava 2015 2016 MKa, BSm G 26 Pohjois-Paippisten osayleiskaava (KY) 2015 2017 KYj, JHo KAAVARUNGOT ja KEHITYSKUVAT Nikkilän maankäytön kehityskuva 2014 2015 KYj Åkernäsin kaavarunko 2015 2016 SKa, MKa ASEMAKAAVAT NIKKILÄ N 39 Pelastusasema 3 2010 2017 K TP JLy, SKa N 44 Nikkilän asemanseudun kaavamuutos (AJAN) 2 2015 2016 K, Y A NN N 45 Nikkilän koulukeskus 1 2014 2016 K P JHo N 47 Kunnan uusi varikko* 3 2017 2018 K TP NN N 48 Laaksosuontien itäpuoli 3 2017 2018 Y, K A OKT NN N 49 Korttelin 1015 (nyk. linja-autoasema) asemakaavan muutos 1 2014 2015 K A KT MKa Harris & Kjisik N 50 Nikkilän bussiterminaali 1 2014 2015 K P NN N 51 Korttelin 3032 asemakaavan muutos 3 2015 2016 Y A KT MKa N 52 Korttelin 1006 (Kulmakuja) asemakaavan muutos (AJAN) 2 2014 2015 Y A KT JLy N 54 Palvelutalo Joenrannan asemakaavan muutos 3 2015 2015 Y A, P KT MKa Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto N 55 Åkernäs (1. vaihe) 2 2017 2018 K TP SKa, JLy N 56 Korttelin 1008 (Mixintie) asemakaavamuutos 2 2014 2015 Y A PT JLy NG 7 Svärdfelt 2 2015 2016 K A OKT, PT PNu NG 8 Nikkilän Kartanon keskus 2 2015 2016 K P KT PNu NG 9 Paippistentien omakotitontit 3 2016 2017 Y A OKT PNu NG 10 Kartanonrinteen EN-tontin kaavamuutos 1 2014 2015 K A OKT PNu NG 11 Kylävuorentien pientalot 1 2015 2016 K A PT PNu Asemakaavojen aikataulujanoissa on esitetty katkoviivoilla ne kaavahankkeet, joiden aikataulutukseen liittyy epävarmuustekijöitä. Näitä epävarmuustekijöitä voivat olla mm. maanhankinnan ja/tai sopimustilanteen keskeneräisyys tai kaavahankkeen toteutuksen rahoitukseen ja/tai kaavan sisältöön (esim. ei vielä varmuutta minkälaista toimintaa alueelle olisi toivottavaa sijoittaa) liittyvät epävarmuudet. ASEMAKAAVAT SÖDERKULLA S 17B Söderkullan keskusta 2 2014 2016 K A KT JLy S 20 Söderkullan kartano 3 2016 2017 K A PT, OKT MKa S 21 Flisberget ja vesitorninmäki 2 2015 2016 K A PT, OKT MKa, JLy S 22 Sipoonlahden koulu ja urheilupuisto 3 2016 2017 K A PT JLy, MKa S 24 Sipoonlahden ranta 2 2014 2015 S A KT MKa, PNu T 6 Itä-Taasjärvi (1. vaihe) 2 2015 2016 Y, K A OKT JLy, MKa T 7 Pähkinänlehdon laajennus 1 2014 2015 K A KT, PT JLy T 8 Kalliomäki 1 2014 2015 K A KT, PT, OKT JLy, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy T 9 Taasjärvi IV 1 2014 2015 K A OKT MKa E 2 Eriksnäs II 1 2011 2014-15 S A, P KT, PT, OKT PNu, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy E 4 Hangelbyn puutarhakylä 3 2015 2016 S TP PNu K 8B Hiekkamäentie (2. vaihe) 1 2014 2015 K, Y TP MKa K 9 Söderkullan työpaikka-alue (1. vaihe) 2 2015 2017 Y, K TP NN K 10 Söderkullan työpaikka-alue (2. vaihe) 3 2017 2018 Y, K TP NN M 2 Massbyn ratsastuskeskus 2 2014 2015 Y A, P OKT PNu Ramboll Oy M 3 Massbyn omakotitontit 2 2015 2015 Y A OKT PNu ASEMAKAAVAT TALMA TM 1 Talma omakotitontit 1 2015 2016 K A OKT SKa TM 2 Talman keskusta 1 2015 2016 K A KT, PT SKa TM 3 Talma Hills loma-asunnot 3 2015 2016 S SKa BA 2 Bastukärr II 1 2011 2015 S TP JLy ASEMAKAAVAT MUU SIPOO MY 2 Myyraksen kiila 3 2009 2015 S A OKT JLy B 16 Storören Örnvikinranta 2 2011 2015 S A OKT JHo FCG Oy B 17 Majvik (1. vaihe) 2 2015 2016 S A PT, OKT MKa NE 1 Nevas gård 2 2013 2015 S TP, P, A OKT PNu, MKa Sveco Ympäristö Oy RANTA-ASEMAKAAVAT RA 3 Kittelnäsin ranta-asemakaavan muutos 3 2013 2015 MKa Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto RA 4 Krokholmenin ranta-asemakaavan muutos 3 2013 2015 MKa Ins.toimisto Juha Poutanen * Kunnan uuden varikon sijainti vielä epävarma. Prioriteetti: 1=ensisijaisesti kaavoitettavat, 2=toissijaisesti kaavoitettavat, 3=ei kiireelliset Omistus: K = kunnan omistuksessa, Y = yksityinen maanomistus, edellyttää raakamaan hankintaa kunnalle tai kunnan ja maanomistajan välillä tehtävää sopimusta (kaavoituksen käynnistämissopimus, maankäyttösopimus), S = aluetta koskien tehty kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä sopimus alueen maankäytöstä Käyttötarkoitus: A=asuminen, P=palvelut, TP=työpaikat Asuinrakentamisen luonne: KT=kerrostaloja, PT=pientaloja, OKT=omakotitontteja
Planprojekten 2015-18 I tabellen presenteras en uppskattning om hur planprojekten kommer att avancera. Året då planen beräknas vara färdig avser året då planen godkänns av förtroendeorganet (fullmäktige, kommunstyrelsen eller sektionen). DELGENERALPLANER Prioritet Start 2015 2016 2017 2018 Färdig Ägande Ändamål Bost.bygg.karaktär Ansvarsperson Konsult G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs (S) 2010 2015 EHa, KYj G 19 Gemensam generalplan för Östersundom (S) 2010 2015 KYj, EHa G 21 Delgeneralplan för Immersby (KY) 2012 2015 PNu, MKa, JHo FCG Oy G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg (S) 2013 2016 KYj, EHa WSP Finland G 23 Delgeneralplan för Hertsby (KY) 2016 2018 MKa G 25 Deldeneralplan för Borgby EO-område 2015 2016 MKa, BSm G 26 Delgeneralplan för Norra Paipis (KY) 2015 2017 KYj, JHo PLANSTOMMAR och UTVACKLINGSBILDER Utvecklingsbild för markanvändningen i Nickby 2014 2015 KYj Åkernäs planstomme 2015 2016 SKa, MKa DETALJPLANER NICKBY N 39 Räddningsstationen 3 2010 2017 K TP JLy, SKa N 44 Detaljplanändring för Nickby stationsområde (AJAN) 2 2015 2016 K, Y A NN N 45 Nickby skolcentrum 1 2014 2016 K P JHo N 47 Kommunens nya depå* 3 2017 2018 K TP NN N 48 Dalskärrsvägens östra sida 3 2017 2018 Y, K A OKT NN N 49 Detaljplaneändring för kvarter 1015 (nuvarande busstationen) 1 2014 2015 K A KT MKa Harris & Kjisik N 50 Nickby bussterminal 1 2014 2015 K P NN N 51 Detaljplaneändring för kvarter 3032 3 2015 2016 Y A KT MKa N 52 Detaljplaneändring för kvarter 1006 (Vinkelgränden) (AJAN) 2 2014 2015 Y A KT JLy N 54 Detaljplaneändring för servicehuset Joenranta 3 2015 2015 Y A, P KT MKa Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto N 55 Åkernäs (del 1) 2 2017 2018 K TP SKa, JLy N 56 Detaljplaneändring för kvarter 1008 (Mixvägen) 2 2014 2015 Y A PT JLy NG 7 Svärdfelt 2 2015 2016 K A OKT, PT PNu NG 8 Centret vid Nickby Gård 2 2015 2016 K P KT PNu NG 9 Paipisvägens egnahemstomter 3 2016 2017 Y A OKT PNu NG 10 Detaljplaneändring för Herrgårdbrinkens EN-tomt 1 2014 2015 K A OKT PNu NG 11 Bybergsvägens småhus 1 2015 2016 K A PT PNu DETALJPLANER SÖDERKULLA S 17B Söderkulla centrum 2 2014 2016 K A KT JLy S 20 Söderkulla gård 3 2016 2017 K A PT, OKT MKa S 21 Flisberget och vattentornsbacken 2 2015 2016 K A PT, OKT MKa, JLy S 22 Sibbovikens skola och idrottspark 3 2016 2017 K A PT JLy, MKa S 24 Sibbovikens strand 2 2014 2015 S A KT MKa, PNu T 6 Östra Tasträsk (del 1) 2 2015 2016 Y, K A OKT JLy, MKa T 7 Utvidning av Hassellunden 1 2014 2015 K A KT, PT JLy T 8 Stenkulla 1 2014 2015 K A KT, PT, OKT JLy, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy T 9 Tasträsk IV 1 2014 2015 K A OKT MKa E 2 Eriksnäs II 1 2011 2014-15 S A, P KT, PT, OKT PNu, MKa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy E 4 Hangelby trädgårdsby 3 2015 2016 S TP PNu K 8B Sandbackavägen (del 2) 1 2014 2015 K, Y TP MKa K 9 Söderkulla arbetsplatsområde (del 1) 2 2015 2017 Y, K TP NN K 10 Söderkulla arbetsplatsområde (del 2) 3 2017 2018 Y, K TP NN M 2 Massby ridcentrum 2 2014 2015 Y A, P OKT PNu Ramboll Oy M 3 Massby egnahemstomter 2 2015 2015 Y A OKT PNu På detaljplanernas tidslinje presenteras med streckad linje de planprojekt i vilka ingår osäkerhetsmoment gällande tidtabellen. Sådana osäkerhetsmoment kan t.ex. vara ofullbordad markanskaffning eller pågående avtalsförhandlingar, osäkerhetsfaktorer gällande projektets finansiering eller planens innehåll (t.ex. oklart hurdan verksamhet ska placeras på området). DETALJPLANER TALLMO TM 1 Tallmo egnahemstomter 1 2015 2016 K A OKT SKa TM 2 Tallmo centrum 1 2015 2016 K A KT, PT SKa TM 3 Talma Hills semesterbostäder 3 2015 2016 S SKa BA 2 Bastukärr II 1 2011 2015 S TP JLy DETALJPLANER ÖVRIGA SIBBO MY 2 Myras kil 3 2009 2015 S A OKT JLy B 16 Storörens Örnviksstrand 2 2011 2015 S A OKT JHo FCG Oy B 17 Majvik (del 1) 2 2015 2016 S A PT, OKT MKa NE 1 Nevas gård 2 2013 2015 S TP, P, A OKT PNu, MKa Sveco Ympäristö Oy STRANDDETALJPLANER RA 3 Ändring av stranddetaljplan för Kittelnäs 3 2013 2015 MKa Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto RA 4 Ändring av stranddetaljplan för Krokholmen 3 2013 2015 MKa Ins.toimisto Juha Poutanen * Platsen för kommunens nya depå är ännu oklar. Prioritet: 1=planläggs i första hand, 2=planläggs i andra hand, 3=icke brådskande Ägande: K=kommunens markägo, Y=privat markägo, förutsätter att kommunen anskaffar råmark eller inår avtal mellan kommunen och markägaren (avtal om start av planläggning, markanvändningsavtal), S=område som kommunen och privat markägare har ingått markanvändningsavtal om. Användningsändamål: A=boende, P=service, TP=arbetsplatser Bostadsbyggandets karaktär: OKT=egnahemstomter, PT=småhus, KT=våningshus
Osayleiskaavoituskohteet 2015-18 Delgeneralplaneområdena 2015-18 Kartassa on esitetty rajauksina kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavoituskohteet. Rajaukset ovat alustavia niiden kaavahankkeiden osalta, joita ei ole vielä käynnistetty. Kartan visar de avgränsade delgeneralplaneområdena i planläggningsprogrammet. Avgränsningarna är preliminära för planprojekt som inte har ännu påbörjats. G 26 G 25 G 23 Nikkilän maankäytön kehityskuva G 21 G 22 G 18 G 19 G 19-6-
Asemakaavahankeet 2015-18 Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaa-antavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän, Söderkullan ja Talman asemakaavoituskohteet sekä ranta-asemakaavakohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla. Detaljplaneprojekten 2015-18 Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby, Söderkulla och Tallmo samt stranddetaljplaneområdena presenteras närmare på följande sida. Talma Tallmo Nikkilä Nickby MY 2 Söderkulla NE 1 B 16 B 17 Ranta-asemakaavat Stranddeteljplaner - 7 -
Nikkilä - Nickby NG 9 NG 10 NG 7 NG 8 NG 11 N 44 N 56 N 49 N 52 N 48 N 50 N 51 N 45 N 54 N 55 N 39 Söderkulla T9 T6 S 21 M3 S 20 S 17B S 17A S 17B T8 T7 T7 S 22 T7 M2 K9 K 10 K 8B S 24 E4 E2-8-
Talma - Tallmo TM 3 TM 3 TM 1 TM 2 BA 2-9-
Ranta-asemakaavat Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä rantaasemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Stranddetaljplaner En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I stranddetaljplanen ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska anordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. RA 3 RA 4 Kaavoitusohjelmassa mainitut kaavojen vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner som har nämnts i planläggningsprogram: BSm Birgitta Smeds EHa Eveliina Harsia JHo Johanna Horelli JLy Jarkko Lyytinen KYj Kaisa Yli-Jama MKa Matti Kanerva PNu Pilvi Nummi-Sund SKa Suvi Kaski NN Vastuuhenkilö vielä nimeämättä / Ansvarspersoner har inte ännu utnämnts - 10 -
Julkaisun tiedot Julkaisija ja tekstit: Kehitys- ja kaavoituskeskus, Sipoon kunta Toimitus ja taitto: Suvi Kaski Opaskartat: Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö Etusivun havainnekuva: Näkymä Domino-korttelista Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy Uppgifter om publikationen Utgivare och texter: Utvecklings- och planläggningscentralen, Sibbo kommun Redaktion och ombrytning: Suvi Kaski Guidekartor: Sibbo kommuns mätnings- och fastighetsenhet Framsidans illustration: Vy från Domino-kvarteret Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy