Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1
Esityksen rakenne Johdanto Talouden ja rahoitusjärjestelmän kehityksen pääpiirteet 1980-2000 Kriisien vaiheet ja hallinta eri kriisimaissa Mitä voidaan oppia? 2
I. Johdanto Ennen nykyistä kriisiä Länsi-Euroopassa oli vain neljä systeemistä finanssikriisiä II maailmansodan jälkeen. Tämän lisäksi on ollut yksittäisiä pankkeja koskevia kriisejä. Läntisissä markkinatalousmaissa kriisejä on ollut 19 kpl. 1990-luvun kriisit Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa ovat viiden suuren kriisin joukossa. Vertailujoukkona ovat kehittyneet markkinatalousmaat II maailmansodan jälkeen. Muut ovat Espanjan kriisi 1980-luvun alussa ja Japanin kriisi 1990-luvun alussa. Tanskassa ei koettu systeemistä kriisiä, mutta yksittäisiä pankkiongelmia koettiin. 3
II. Talouden kehityksen pääpiirteet II.1 Reaalitalous Figure 1. Real GDP growth Finland Sweden Norway 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Sources: Eurostat and IMF. 4
Figure 2. Current account Finland Sweden Norway 20 % of GDP 15 10 5 0-5 -10 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Source: European Commission. 5
II.2 Rahoitusjärjestelmän kehityksen piirteitä Figure 4. Real house prices Finland Sweden Norway 350 Index, 1980 = 100 300 250 200 150 100 50 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Nominal house prices deflated using the consumer price index. Sources: Statistics Finland, Statistics Sweden, Norges Bank and Bank of Finland. 6
Figure 5. Real share prices Finland Sweden Norway 3500 Index, 1980 = 100 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Nominal share prices deflated using the consumer price index. Source: IMF. 7
Figure 6. Lending growth Finland Sweden Norway 50 % 40 30 20 10 0-10 -20 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Sources: OECD and Bank of Finland. 8
9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 Loan losses/lending in the Nordic countries' banking sector 1985-1999, % 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 1 Norway 2 Sweden 3 Finland Source: Central banks. 2 3 1 9
III. Pankkikriisin vaiheita Kriisin syyt: Ongelmat rahoitusjärjestelmän vapauttamisessa (erityisesti Suomessa): epäonnistunut ajoitus vanhentuneet pankkilait ja pankkivalvonta (uudistukset 1991) verojärjestelmä suosi velkarahoitusta. luottokorot vapautettiin ennen talletuskorkoja. kiinteän valuuttakurssin järjestelmä. Lisäksi oli muita ulkoisia shokkeja : Suomen idänkaupan romahdus, läntisen maailman vaikeudet. Suomessa ja Ruotsissa syntyi pankki- ja valuuttakriisi. 10
Suomi Suomen Pankki otti kontrollin Skopista syyskuussa 1991. Säästöpankkien uudelleenjärjestelyt ja pilkkominen. myös muita järjestelyjä Julkinen tuki: erityiset pääomatodistukset tiukoin vaatimuksin konvertointi osakkeiksi ellei makseta määräajassa takaisin. Valtion vakuusrahaston hoitamaan pankkikriisiä ja pankkijärjestelmän rakennemuutosta. Poliittiset päättäjät antoivat lupauksen, jolla taattiin pankkien sitoumukset. myös muita tukimuotoja. 11
Suomi (jatkoa) Pankit tulivat kannattavaksi uudelleen vuonna 1996. Tehokkuuden parantamistoimet (mm. henkilökunta puolittui.) Suuret rakennemuutokset: Säästöpankit katosivat suurelta osin, muutama jäi jäljelle. KOP sulautettiin SYP:iin -> Merita. Merita pankki sulautettiin ruotsalaiseen Nordbankeniin. - Nykyään 56 prosenttia pankkijärjestelmästä on ulkomaisissa käsissä. mitattuna yleisöluotonannosta, 30.6.2012. => Valtaosa kriisistä oli säästöpankkijärjestelmässä. 12
Ruotsi Kriisi alkoi syksyllä 1991 Första Sparbanken ista. Valtion lainatuella FS fuusioitui muihin säästöpankkeihin. Nordbanken (kolmanneksi suurin liikepankki) oli jo suurelta osin valtion omistuksessa (71%) ja se oli tarpeen pääomittaa. Monille pankeille syntyi isoja luottotappioita. Syksyllä 1992 valtio antoi yleisen takauksen pankkien luotottajille. Kriisinhallintarahasto perustettiin, julkiselle tuelle asetettiin tiukat ehdot. 13
Ruotsi (jatkoa) Jotkut pankit eivät tarvinneet tukea. Lopulta suurin osa valtion tuesta kohdistui kahteen pankkiin, Gotabanken iin ja Nordbanken iin. Nordbanken sta tuli sittemmin yleispohjoismainen Nordea. 14
Norja Kriisi alkoi syksyllä 1988 Aluksi yksityiset vakuusrahastot antoivat pankkitukea ja pankkien fuusioita toteutettiin. Loppusyksystä 1990 yksityiset varat olivat huvenneet ja valtion vakuusrahasto perustettiin vuoden 1991 alussa. Pankkituki jouduttiin muuttamaan solvenssitueksi ja syksyllä 1991 tarvittiin suoraa pääomatukea. Keväällä 1992 useita pankkeja, ml. kolme suurinta liikepankkia jouduttiin kansallistamaan. 15
Norja (jatkoa): Yleistä valtiontakausta ei otettu käyttöön, erityisiä ilmoituksia tallettajien ja pankkien luottajien suojaamisesta tehtiin. Pankkien tilanne alkoi parantua vuonna 1993. Yksi kansallistetuista pankeista myytiin vuonna 1995 ja kaksi muuta pankkia myytiin myöhemmin. Valtio omistaa nykyään n.34% (2011 lopussa) prosenttia yhdestä liikepankista. Lopulta norjalainen veronmaksaja sai nettohyötyä pankkikriisistä. - Taulukko esittää arvioita brutto- ja nettomääräisistä fiskaalisista kustannuksista. 16
Gross cost Net cost Finland 9.0 (% of 1997 GDP) Norway 2.0 (% of 1997 GDP), 3.4 (present value, % of 2001 GDP) Sweden 3.6 (% of 1997 GDP) 5.3 (% of 1997 GDP) -0.4 (present value, % of 2001 GDP) 0.2 (% of 1997 GDP) 17
IV. Opetuksia pankkikriisin hallinnasta IV.1 Kriisin ennalta estäminen? Tämä on hyvin tärkeää kustannusten takia. => vakautta korostava talouspolitiikka Vaikeudet havaita ylikuumeneminen Nopea luottojen kasvu Velkaantuminen voimakas kasvu Avoimissa talouksissa ulkoinen alijäämä voi olla hyvä indikaattori. Poliittis-taloudelliset syyt voivat olla esteenä kriisin ennalta estämisessä. 18
IV.2 Kriisin hallinta Luottamuksen säilyttäminen pankkijärjestelmän suhteen on ratkaisevan tärkeää. Laaja poliittinen yhteisymmärrys ja nopeat toimenpiteet ovat tärkeitä. Poliittisen järjestelmän antama yleinen takuu pankkien vastuille olivat käytössä Suomessa ja Ruotsissa, Norjassa takuita vain erityisiin kohteisiin. Keskuspankin rooli: tarjoaa likviditeettitukea, joskus muita hätätoimia Norja ja Ruotsi käyttivät likviditeettitukea. SP joutui ottamaan haltuun ongelmapankin. 19
Pankkijärjestelmän rakennemuutokset - Valtion vakuusrahasto tms. oli käytössä kaikissa Pohjoismaissa. - Pankkien pääomittaminen. - Entisten osakkeenomistajien kohtelu oli vaihtelevaa. - Vakuusrahastot ohjasivat pankkijärjestelmän rakennemuutoksia. - Tärkeää pitää keskuspankki ja valtionvarainministeriöt erillään, molemmilla on omat tehtävänsä. Omaisuudenhoitoyhtiöt ( roskapankit ) olivat käytössä ongelmavarallisuuden hoidossa. Norjassa pankeilla oli omat roskapankit. Suomessa ja Ruotsissa oli julkiset omaisuudenhoitoyhtiöt. Suomessa osuuspankeilla oli myös oma hyvä pankki / roskapankki järjestely. => Pohjoismaisen kriisinhallintajärjestelmää on kehuttu jälkikäteen. 20
Kiitos! 21