Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1
Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien jyrkkä nousu ja lasku Samanaikainen dollarin vahvistuminen ja myöhempi heikkeneminen Paheneva kaksoisvaje Yhdysvalloissa Pitkään jatkunut globaali rahapolitiikan keveys Inflaation säilyminen matalana Nopea tuottavuuden nousu Yhdysvalloissa Kiinan nousu maailmantalouden kannalta merkittäväksi tekijäksi 2
Reaalinen ulkomaankauppapainoinen valuuttakurssi Euroalue Yhdysvallat Indeksi, 1980 2003 = 100 130 120 110 100 90 80 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kun käyrä nousee, valuutta vahvistuu reaalisesti. Viimeiset havainnot perustuvat nimellisiin valuuttaindekseihin. Deflatoitu kuluttajahinnoilla. Lähde: IMF. 3
Reaalinen ulkomaankauppapainoinen valuuttakurssi Euroalue Yhdysvallat Indeksi, 1980 2003 = 100 140 130 120 Euroaika 110 100 90 80 70 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 Kun käyrä nousee, valuutta vahvistuu reaalisesti. Viimeiset havainnot perustuvat nimellisiin valuuttaindekseihin. Deflatoitu kuluttajahinnoilla. Lähde: IMF. 4
Yhdysvaltain vajeet Vaihtotase Liittovaltion alijäämä (-) / ylijäämä (+) % BKT:sta 4 2 0-2 -4-6 -8 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Federal Reserve System. 5
Keskuspankkikorkoja 7 6 Yhdysvaltain fed funds -tavoitekorko Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko / minimitarjouskorko % 5 4 3 2 1 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Reuters. 6
6 Lyhyt (3 kk) reaalikorko Euroalue Yhdysvallat Euroalue *: keskiarvo 1980-2004 Yhdysvallat: keskiarvo 1980-2004 % 4 2 0-2 -4 1995 1997 1999 2001 2003 2005 * Ennen vuotta 1990 Saksan korko. Deflatoitu kuluttajahinnoilla. Lähteet: Eurostat, OECD ja Reuters. 7
24 Kuluttajahintojen nousuvauhteja Euroalue Yhdysvallat Ranska Iso-Britannia Saksa % 20 16 12 8 4 0-4 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähteet: Eurostat ja OECD. 8
Kontribuutiot tuottavuuskasvun nopeutumiseen Yhdysvalloissa Kauppa ja rahoitus kontribuutio 1 % (95 %) Lähde: Sinkkonen (2005). 9 Tuottavuuskasvu 1990-1995 Vähittäiskauppa Tukkukauppa Rahoituksen välitys Rahoituksen välitykseen liittyvät muut palvelut Muut alat Tuottavuuskasvu 1995-2001 0.18-0.10 0.18 0.19 0.30 0.33 1.11 2.17 Puolijohdetuotanto
Osuus maailman tuonnista 25 % 20 15 10 5 Yhdysvallat Saksa Japani Kiina 0 1997 2000 2003 Lähde: IMF Direction of Trade Statistics 10
Teräksen kulutus v. 2002 Siirtymätaloudet 3.7 % Pohjois- Amerikka 16.0 % Muut maat 8.6 % Kiina 25.8 % Japani 8.8 % Länsi-Eurooppa 21.2 % Muu Aasia 15.9 % Lähde: Financial Times. 11
Alumiinin kulutus v. 2003 Siirtymätaloudet 3.5 % Muut maat 8.5 % Kiina 19.0 % Pohjois- Amerikka 25.0 % Japani 7.5 % Muu Aasia 14.0 % Länsi-Eurooppa 22.5 % Lähde: Metal Bulletin Research. 12
Tasapainottomuuksien korjautuminen Hallitsemattomasti USA: dollari romahtaa euro vahvistuu kohtuuttomasti USA: pitkien korkojen nousu => maailmantalous uuteen taantumaan Hallitusti USA: rahapolitiikka kiristyy asteittain USA: liittovaltion budjettivaje supistuvalle uralle USA: kotitalouksien säästämisaste nousee Kiina: valuuttakurssikorjaus? euroalue: rahapolitiikka säilyy kasvua tukevana euroalue: tuottavuus nousee, etenkin palveluissa => maailmantalouden taantuma voidaan välttää 13
Reaalitalouden sopeutumismekanismit Hintamarginaalien supistuminen Investointi- ja vientikysyntä kasvaa Kulutus supistuu Kotimainen tarjonta (yksityinen tuotanto) kasvaa Tuonti supistuu BKT kasvaa Yritysten voitot supistuvat Työn kysyntä lisääntyy Reaalipalkat kohoavat Kulutus elpyy Kotitalouksien hyvinvointi lisääntyy 14
Kilpailun kiristyminen Euroopassa: Pitkän aikavälin vaikutusten arviointia Taulukko XX GEM-mallin avulla Hyödykemarkkina reformi Työmarkkina reformi Euro alue: BKT 8.6 % 3.5 % 12.4 % Kulutus 4.9 % 3.3 % 8.3 % Investoinnit 17.0 % 3.5 % 21.2 % Työllisyys 4.5 % 3.6 % 8.3 % Reaalinen valuutta 4.2 % 1.1 % 5.3 % kurssi Hyvinvointi (a 1.9 % 0.9 % 2.4 % Muu maailma: BKT 0.7 % 0.2 % 0.8 % Kulutus 1.0 % 0.3 % 1.3 % Investoinnit 0.5 % 0.1 % 0.7 % Työllisyys 0.1 % 0.0 % 0.2 % Hyvinvointi 0.9 % 0.3 % 1.2 % Hyödyke ja työmarkkinareformit yhdessä Sacrifice ratio, Euro alue 2.0 1.7 2.0 1.7 2.0 1.4 Lähde: Bayomi, T. Laxton, D. and Pesenti, P., 2004: Benefits and Spillovers of Greater Competition in Europe: A Macroeconomic Assessment. a) kulutus ekvivalenteissa yksiköissä 15
Aino-mallin tuloksia (poikkeamina perustilasta) Hintamarginaali putoaa 2 % ja palkkamarginaali 4 % pitkällä aikavälillä. (n. 5 % pudotus yritysten voitoissa) 2 vuoden jälkeen 5 vuoden jälkeen Pitkällä aikavälillä Prosenttia kokonaisvaikutuksesta 5 vuoden jälkeen Yksityinen tuotanto, % 0.5 1.35 2.9 46.3 Yksityinen kulutus, % -0.7-0.23 2.5-27.3 Yksityisen investoinnit, 2.8 3.8 3.7 104.8 % Työllisyys, % 0.5 1.1 1.7 67.0 Reaalipalkka, % 0.4 1.1 2.8 37.8 Palkkaveroaste, % -yks. 0.1 0.2-0.7 12.0 Työntekijöiden eläkekontribuutioaste, 0.0 0.0-0.7 % -yks Palkkamarginaali, % Hintamarginaali, % -0.8-0.8-3.2-1.5-4.0-1.9 80.0 80.0 Reaalinen valuuttakurssi, 0.6 1.2 1.6 77.0 % Hyvinvointi, % 1.2 Lähde: Suomen Pankin laskelmat 16