MUISTIO 1/2018 1 AIKA 15.03.2018 klo 09:30 12:00 PAIKKA Kulttuuritalo Grand, kabinetti Segerstråle, Piispankatu 26, Porvoo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Ajankohtaista kaavatyössä 4 3 Seudun kaavan luonnosaineiston kommentointi 6 4 Seuraava kokous ja mahdolliset muut asiat 8 5 Kokouksen päättäminen 9
MUISTIO 1/2018 2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Clewer Leena Jäsen, Pukkila Hällfors Christoffer Jäsen, Lapinjärvi Ingelin Tom Varapuheenjohtaja Porvoo Koskivaara Camilla Jäsen, Askola Pynnönen Kristel Puheenjohtaja, Porvoo Salminen Jussi Jäsen, Myrskylä Söderberg Johan Jäsen, Porvoo Teinonen Lahti Paula Jäsen, Porvoo Varpio Mika Jäsen, Porvoo Sjödahl Ralf Varajäsen, Loviisa Isotalo Arja Varajäsen, Loviisa POISSA Heijnsbroek Wirén Mia Jäsen, Loviisa Laitinen Åke Jäsen, Loviisa MUU Vikman Kanerva Merja Uudenmaanliitto Manninen Mariikka Uudenmaan liitto Kytö Inka Uudenmaan liitto, sihteeri Mansikka Ilona Uudenmaan liitto Suominen Petri Uudenmaan liitto
MUISTIO 1/2018 3 1 15.03.2018 Kokouksen avaus IVO 15.03.2018 1 Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.35
MUISTIO 1/2018 4 2 15.03.2018 Ajankohtaista kaavatyössä IVO 15.03.2018 2 Merja Vikman Kanerva esitteli Uusimaa kaavan valmisteluaineistoa. Valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2. 13.4.2018. Valmisteluaineisto muodostuu Uudenmaan rakennekaavan luonnoksesta ja siihen liittyvistä määräyksistä, valmisteluaineiston selostuksesta sekä Uusimaa kaavan taustaselvityksistä. Valmisteluaineiston selostus sisältää Uusimaa kaavan suunnitteluperiaatteet, jotka ohjaavat kaavan laadintaa. Suunnitteluperiaatteista on laadittu esittelykortit, jotka kuvaavat kaavaratkaisun muodostamisen lähtökohtia ja keskeisiä tausta aineistoja. Korteissa esitetään miten suunnitteluperiaatteet konkretisoituvat rakennekaavan luonnoksessa sekä alustavat ideat seutujen vaihekaavojen ratkaisuihin. Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet ovat: 1.Kasvu kestäville vyöhykkeille 2.Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3.Liikutaan kestävästi 4.Hyvin saavutettava Uusimaa 5.Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6.Vetovoimainen ympäristö 7.Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia Uudenmaan rakennekaava kattaa koko Uudenmaan ja siinä esitetään kokonaiskuva Uudenmaan aluerakenteesta vuonna 2050. Kaavaratkaisu osoittaa yleispiirteisellä tasolla ne alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua kestävästi. Lisäksi kaavakartalla osoitetaan liikenne ja keskusverkko sekä viherrakenteen pääelementit erittäin yleisellä tasolla. Rakennekaavan strategisen luonteen takia esitystapa on pelkistetty ja kaaviomainen. Kaavaratkaisut tarkentuvat seutujen vaihekaavoissa yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuoden 2018 aikana. Kaavaehdotus valmistellaan loppuvuodesta lausunnoille ja alkuvuodesta 2019 nähtäville. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kesällä 2019. Esityksen jälkeen käytiin keskustelua valtatien 6 merkitsemistavasta. Petri Suominen esitteli selvitysluonnosta liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksesta. Selvityksen tavoitteena on tuottaa aineisto, jonka perusteella voidaan arvioida liikennehankkeiden toteutusjärjestystä ja maankäytön kehitysalueiden tarvetta ja näiden keskinäistä toteutuspolkua. Selvitys sisältää valtakunnalliset ja maakunnalliset henkilöliikennehankkeet, mutta ei tavaraliikenteen hankkeita ja seutujen ja kuntien sisäisiä hankkeita.
MUISTIO 1/2018 5 Selvityksen pohjaksi asemanseuduille ja keskuksille on laskettu maankäyttö 1,5 kilometrin vyöhykkeille vuosille 2016, 2030 ja 2050. Maankäytön ennusteiden laadinnassa on käytetty kolmea eri menetelmää: IPM ennustetta, kuntatyöpajojen tuloksia sekä MAL ennustetta (MAL alueella). IPM ennuste perustuu paikkatietopohjaiseen monikriteerianalyysiin, jossa erityyppisiä maankäyttömuotoja painotetaan sen mukaan kuinka houkuttelevia tai rajoittavia ne ovat uudelle rakentamiselle. Esityksen jälkeen käytiin keskustelua satamien merkitsemistavasta. Merja Vikman Kanerva kertoi Helsinki Tallinna tunnelin selvityksistä ja Lentoradan suunnittelutilanteesta. FinEst Link hankkeessa rautatietunnelia tutkittiin teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmista. Rakentaminen voisi käynnistyä suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2025. Tunneli olisi matkustajien ja rahtiliikenteen käytössä vuonna 2040. Tunnelin kustannuksiksi on laskettu 13 20 miljardia euroa. EU rahoitusta tarvitaan 40 prosenttia kustannuksista. Tunneliyhteydestä on esitetty vaihtoehtoisia ideoita, jotka poikkeavat FinEst Linkistä mm. toteutustavaltaan ja linjaukseltaan. Yksi näistä on Espoon Keilaniemen kautta suunniteltu linjausvaihtoehto (ns. Peter Vesterbackan hanke). Maakuntakaavoituksessa lähtökohtana on FinEst Link, joka toimii sateenvarjohankkeena muille vaihtoehtoisille ideoille. Lentorata on pääosin maan alle suunniteltu kaukoliikenteen rata Pasilan ja Kytömaan (Keravan pohjoispuoli) välillä. Kaukoliikenteen junat Pääradalta ja Oikoradalta ohjattaisiin kaikki Lentoradalle. Tämä vapauttaisi kapasiteettia Pääradalta ja mahdollistaisi lähi ja taajamajunaliikenteen tarjonnan lisäämisen. Lentorata parantaisi myös lentoaseman saavutettavuutta muualta Suomesta. Lentorata on edellytys Itäradan toteuttamiselle. Esityksen jälkeen käytiin keskustelua lentoradan tunneliosuuden sijoittumisesta sekä Tallinna tunnellin ja Lentoradan keskinäisestä toteutusaikataulusta. Ehdotus: Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi ja antaa evästeensä kaavan valmisteluun. Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi ja antoi evästyksensä kaavan valmisteluun.
MUISTIO 1/2018 6 3 15.03.2018 Seudun kaavan luonnosaineiston kommentointi IVO 15.03.2018 3 Mariikka Manninen esitteli seutujen kaavojen suunnittelun periaatteita ns. demon välityksellä. Eri seutujen (Itä, länsi, Helsingin seutu) kaavoille on hahmoteltu yhdenmukaista esitystapaa seutujen erilaiset tarpeet huomioiden. Rajaukset, esitystapa, sisältö ja tarkkuus tarkentuvat kaavaehdotusten laadinnan yhteydessä. Periaateluonnoksessa on pyritty havainnollistamaan, mihin kaavan sisältöihin voidaan (esim. keskukset ja taajamarakenne, vähittäiskauppa, liikenneverkko, viherrakenne) tai ei voida suunnittelulla vaikuttaa (esim. luonnonsuojelu ja pohjavesialueet sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt). Esityksen jälkeen jakauduttiin kahteen teemaryhmään. Toisessa ryhmässä käsiteltiin keskusverkkoa, kasvun vyöhykkeitä, kauppaa ja liikennettä ja toisessa ympäristö ja energiateemoja. Alla tiivistettynä ryhmien keskustelua. Keskusverkko, kasvun vyöhykkeet, kauppa ja liikenne -ryhmä Kaavan tarkkuus ja esitystapa vaikuttavat hyviltä, näin kunnille jää aiempaa enemmän päätäntävaltaa ratkoa kuntakaavoituksen kysymyksiä. Kaavan sisältö on helpompi hahmottaa, kun ote on aiempaa yleispiirteisempi. Yksityiskohtaiset tiedot voivat löytyä liiteaineistoista. Taajama merkintöjä ei välttämättä tarvita pienten keskusten ympärille, keskus /palvelukeskittymämerkintä + kestävän kasvun kriteeristön avaaminen riittää. Keskusten osalta symbolimerkintä on kannatettava: näin keskuksen laajuuden määrittely jää kunnalle. Palvelukeskittymien perusteet pitää tuoda selkeästi esiin. Muut palveluiden alueet ovat pitkälti kuntakaavoituksessa ratkaistava asia. Samat seudullisesti merkittävät kaupan suuryksiköt (nk. donitsit) säilynevät kuin voimassa olevissa kaavoissa, mutta niiden mitoitusta ja niihin liittyviä määräyksiä mietitään vielä. Kuninkaanportti ja Tarmola eivät kilpaile keskenään, vaan molemmilla on omat profiilinsa. Länsirannan City marketin sijaintia pidetään onnistuneena, joskin toisaalta seudullisesta näkökulmasta katsottuna myös liikenteellisesti hankalana. Julkisen liikenteen yhteydet Kuninkaanporttiin eivät ole riittävät, kestävä liikkuminen ei maaseutumaisella alueella ole realismia. Loviisan ja Porvoon joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle aiheuttivat huolta. Keinoina parantaa tilannetta nähtiin mm. liityntäpysäköinnin kehittäminen ja matkustajamäärien kasvattaminen tuomaan takaisin lakkautettuja vuoroja. Valtatie 6 nähtiin tärkeänä joukkoliikenteen ja logistiikan käytävänä ja myös mökkiliikenne on tiellä kesällä vilkasta. Yhteys Hyvinkää Mäntsälä Porvoo on tärkeä voisiko sen esittää kehitettävänä
MUISTIO 1/2018 7 kuten Hanko Hyvinkää? Ympäristö ja energia -ryhmä Ryhmässä keskusteltiin mm. kulttuuriympäristöistä, matkailusta sekä energiantuotannosta. Ryhmässä nähtiin, että esimerkiksi kansallisia kaupunkipuistoja ei ole tarpeen osoittaa maakuntakaavakartalla, mutta ne voidaan tuoda esille liitekartalla. Sen sijaan valtakunnalliset kulttuuriympäristöt on tarpeen osoittaa kaavassa. Tuulivoiman kaavaratkaisu nähtiin tärkeänä esitettävänä asiana. Matkailulla on tärkeä rooli idässä, erityispiirteet kuitenkin vaihtelevat alueesta riippuen ja matkailua onkin kannatettavaa käsitellä välillisesti mm. liikenteen ja ympäristöasioiden kautta. Lisäksi keskusteltiin yleisesti mm. kiviainestenottoalueista, aurinkoenergiasta, luonnonsuojelualueista ja vesihuollosta. Keskusteltiin myös kaavan yleispiirteisemmästä esitystavasta ja mitä tämä tarkoittaa esim. kuntakaavoittajan kannalta. Toivottavaa olisi sähköisesti toimiva kaavakartta. Ehdotus: Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi ja antaa evästeensä kaavan valmisteluun. Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi ja antoi evästyksensä kaavan valmisteluun.
MUISTIO 1/2018 8 4 15.03.2018 Seuraava kokous ja mahdolliset muut asiat IVO 15.03.2018 4 Ei muita asioita. Seuraava kokous pidetään tiistaina 19.6.2018 klo 9.30 12.00 Loviisan raatihuoneella
MUISTIO 1/2018 9 5 15.03.2018 Kokouksen päättäminen IVO 15.03.2018 5 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.00