Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä 2010 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2010
Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä 2010-2011 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2010
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 62/2010 MEE Publications Regional development 62/2010 Tekijät Författare Authors Saaristoasiain neuvottelukunta Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander Pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen FCG Planeko Oy Julkaisuaika Publiceringstid Date Syyskuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä 2010 2011 Tiivistelmä Referat Abstract Valtioneuvosto hyväksyi 13.5.2009 periaatepäätöksen saariston kehittämisestä vuosille 2010 2011. Periaatepäätös toteuttaa saariston kehityksestä annetun lain (494/81) tavoitteita. Valtioneuvoston 16.10.2008 hyväksymä kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa koskeva ns. KOKO-asiakirja edellytti periaatepäätöksen tekemistä. Periaatepäätös täydentää ja täsmentää 20.12.2007 annettua valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Periaatepäätöksellä pyritään hyödyntämään saaristoisuutta, merta ja vesistöi-syyttä. Ohjelmaan sisältyvillä toimenpiteillä edistetään meriklusterin toimintaedellytysten turvaamista, saaristo- ja vesistömatkailun tuotekehitystä ja markkinointia, ammattikalastusta, asumisen kasvua vapaa-ajan asunnolla, vapaa-ajan asumisen kehittymistä ykkösasumiseksi ja tähän liittyvää rakentamisen ohjausta, liikenne- ja teleyhteyksiä, saariston asemaa alue- ja kuntapolitiikassa, peruspalvelujen turvaamista, Itämeren ja vesistöjen suojelua sekä virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin vastaamista. Periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttaminen ratkaistaan valtion vuosittaisten talousarvioiden laadinnan yhteydessä valtioneuvoston hyväksymien kehysten puitteissa. Valtion ja kuntien viranomaisilla sekä alan järjestöillä ja saaristolaisilla oli mahdollisuus tehdä esityksiä periaatepäätökseen sisällytettävistä asioista sekä esittää lausuntonsa valmistuneista luonnoksista. Raportin pääluku 1 sisältää valtioneuvoston hyväksymän periaatepäätöksen perusteluineen sellaisenaan. Pääluku 2 sekä liitteet sisältävät puolestaan periaatepäätöksen valmistelussa kootun muun aineiston. Tilastoaineisto on laadittu pääosin maakuntajaon pohjalta. Raportti sisältää myös saaristokuntia ja saaristo-osakuntia sekä asuttuja saaria kaikissa kunnissa koskevia tilastoja. Ohjelman toimenpide-esitykset eivät koske itsehallintomaakunta Ahvenanmaata. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilöt: Alueiden kehittäminen -yksikkö /Jorma Leppänen, puh. 010 606 4934 Asiasanat Nyckelord Key words saaristo, saaristolaiset, elinolot ISSN 1797-3562 Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 81 ISBN 978-952-227-448-9 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 17 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd
Lukijalle Valtioneuvosto hyväksyi 13.5.2009 periaatepäätöksen saariston kehittämisestä vuosille 2010 2011. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä oli kokouksessaan 7.5.2009 puoltanut periaatepäätöksen hyväksymistä. Valmistelun aikana valtion ja kuntien viranomaisilla sekä alan järjestöillä ja saaristolaisilla oli mahdollisuus tehdä esityksiä periaatepäätökseen sisällytettävistä asioista sekä esittää lausuntonsa valmistuneista luonnoksista. Suureen periaatepäätösseminaariin 4.3.2009 säätytalolla osallistui noin 100 henkilöä. Tilaisuudessa puhui työministeri Tarja Cronberg. Periaatepäätöksen tekeminen sisältyi valtioneuvoston 16.10.2008 hyväksymään kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa koskevaan ns. KOKO-asiakirjaan ja se toteuttaa saariston kehityksestä annetun lain (494/81) tavoitteita. Periaatepäätös jatkaa valtakunnallisten saaristopoliittisten linjausten laadintaa, mikä aiemmin sisältyi saaristo-ohjelman valtakunnalliseen osioon. Valtioneuvosto hyväksyi viimeisen saaristo-ohjelman 14.12.2006 vuosille 2007 2010. Periaatepäätös täydentää ja täsmentää 20.12.2007 annettua valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Periaatepäätöksellä pyritään hyödyntämään saaristoisuutta, merta ja vesistöisyyttä. Ohjelmaan sisältyvillä toimenpiteillä edistetään meriklusterin toimintaedellytysten turvaamista, saaristo- ja vesistömatkailun tuotekehitystä ja markkinointia, ammattikalastusta, asumisen kasvua vapaa-ajan asunnolla, vapaa-ajan asumisen kehittymistä ykkösasumiseksi ja tähän liittyvää rakentamisen ohjausta, liikenne- ja teleyhteyksiä, saariston asemaa alue- ja kuntapolitiikassa, peruspalvelujen turvaamista, Itämeren ja vesistöjen suojelua sekä virkistyksen ja luonnonsuojelun tarpeisiin vastaamista. Periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttaminen ratkaistaan valtion vuosittaisten talousarvioiden laadinnan yhteydessä valtioneuvoston hyväksymien kehysten puitteissa. Raportin pääluku 1 sisältää valtioneuvoston hyväksymän periaatepäätöksen sellaisenaan, joka koostui perusteluista ja toimenpide-esityksistä. Pääluku 2 sekä liitteet sisältävät puolestaan periaatepäätöksen valmistelussa kootun muun aineiston. Tilastoaineisto on laadittu pääosin maakuntajaon pohjalta. Raportti sisältää myös saaristokuntia ja saaristo-osakuntia sekä asuttuja saaria kaikissa kunnissa koskevia tilastoja. Ohjelman toimenpide-esitykset eivät koske itsehallintomaakunta Ahvenanmaata. Periaatepäätöstyön konsulttina toimi FCG Planeko Oy, edustajinaan Kimmo Koski, Heli Kotilainen ja Maarit Welin.
Saaristoasiain neuvottelukunta esittää parhaimmat kiitokset kaikille valtion ja kuntien virkamiehille ja luottamusmiehille, alan järjestöille ja konsulteille ja saariston asukkaille, jotka osallistuivat periaatepäätöksen valmisteluun. Saaristoasiain neuvottelukunta
Sisältö Lukijalle... 5 1 Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä 2010 2011... 9 1.1 Perustelut... 9 1.1.1 Saaristopolitiikka... 9 1.1.2 Saariston nykytila... 10 1.1.3 Elinkeinot ja työllisyys... 11 1.1.4 Asuminen... 11 1.1.5 Liikenne ja tietoliikenne... 12 1.1.6 Peruspalvelut... 13 1.1.7 Ympäristö, luonto ja kulttuuri... 13 1.1.8 Saariston kehittämisresurssit... 14 1.2 Toimenpide-esitykset... 14 1.2.1 Kunta- ja aluepolitiikka... 14 1.2.2 Elinkeinot... 15 1.2.3 Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet... 18 1.2.4 Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen... 19 1.2.5 Ympäristö, luonto ja kulttuuri... 20 1.2.6 Toteutus... 23 2 Periaatepäätöksen valmistelu... 24 2.1 EU:n eräät politiikat... 24 2.1.1 EU:n alue- ja rakennepolitiikka... 24 2.1.2 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite-ohjelma... 24 2.1.3 Ahvenanmaa... 25 2.1.4 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ja Euroopan Naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti (ENPI)... 25 2.1.5 Maaseudun kehittämisstrategia ja -ohjelma 2007 2013.. 26 2.1.6 Kalatalouden strategia ja toimintaohjelma 2007 2013... 26 2.1.7 EU:n rannikkopolitiikka... 27 2.1.8 EU:n meripolitiikka... 27 2.2 Kansalliset ohjelmat saaristossa... 28 2.2.1 Kansallinen kestävän kehityksen strategia... 28 2.2.2 Kansallinen rannikkostrategia... 28 2.2.3 Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015... 29 2.2.4 Muut erityisohjelmat... 29 2.2.5 Maaseutupoliittinen selonteko 2009 2020... 30 2.2.6 Maakuntaohjelma... 30
2.3 Saaristo-ohjelmien 2003 2006 ja 2007 2010 toteutuminen... 30 2.3.1 Toteutus... 30 2.3.2 Tavoitteiden saavuttaminen ohjelmien painopistealueilla. 31 2.4 Saariston tulevaisuuden uhkat ja mahdollisuudet... 32 2.4.1 Uhkat... 32 2.4.2 Mahdollisuudet... 32 2.5 Periaatepäätöksen ympäristövaikutusten arviointi... 33 2.5.1 Ekologiset vaikutukset... 33 2.5.2 Kulttuurivaikutukset... 35 2.5.3 Sosiaaliset vaikutukset... 36 2.5.4 Taloudelliset vaikutukset... 36 Liitteet... 38
1 Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä 2010 2011 1.1 Perustelut 1.1.1 Saaristopolitiikka Pääministeri Matti Vanhasen 2. hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on tehostaa aluepolitiikkaa erityisesti heikoimmilla alueilla. Valtioneuvoston 20.12.2007 hyväksymien valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden mukaan saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden kehittämistä tuetaan saaristolain tavoitteiden mukaisesti. Valtioneuvoston 16.10.2008 hyväksymään ns. KOKOasiakirjaan sisältyi saariston kehittämistä koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen tekeminen, joka täydentää ja täsmentää valtakunnallisia aluekehitystavoitteita saariston osalta. KOKO-ohjelmalla tarkoitetaan kansallista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa. Vuodesta 1981 voimassa ollut saaristolaki (494/81, 1138/93) velvoittaa valtiota ja kuntia toimimaan saariston elinkeinojen, liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin, palvelujen ja ympäristön turvaamisen puolesta. Saaristolain mukainen saaristokäsite sisältää paitsi ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret myös kiinteän tieyhteyden saaria ja muita saaristomaisia vesistöjen rikkomia alueita. Saaristolaki ei koske Ahvenanmaata. Saaristopolitiikka on maan vanhin järjestäytyneen aluepolitiikan muoto. Saaristoasiain neuvottelukunnan edeltäjän, saaristokomitean, asettamisesta tulee vuonna 2009 kuluneeksi 60 vuotta. Saaristolain pohjalta valtioneuvosto on nimennyt valtioneuvoston asetuksella saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (686/2008) kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa, jotka edustavat suurimpia saaristoalueita maassa. Saaristokunnissa asui vuoden 2008 lopussa 37 524 pysyvää asukasta ja saaristo-osakuntien saaristo-osilla 28 515 pysyvää asukasta (yhteensä 66 039 asukasta). Tämän lisäksi saaristoa on lähes kaikissa muissakin maan kunnissa. Saaristopolitiikan tuella on sähköistetty suurimmat saaristoalueet, järjestetty saaristoliikenne lautoin, yhteysaluksin, yksityistein ja maantein suurimmille saaristoalueille, annettu saaristolle korotettu aluetukiasema elinkeinoelämän kehityksen tukemiseksi sekä saaristolisiä kuntien valtionosuuksissa peruspalvelujen tuotannon turvaamiseksi ja perustettu saaristo- ja vesistöalueille kansallispuistoja, suojelualueita sekä virkistysalueita saaristoluonnon ja -maiseman suojelemiseksi ja kansalaisten virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi. 9
Saaristoalueiden nostaminen ympäröivää aluettaan korkeampaan yritystukiasemaan on perustunut saaristolain 4 :ään ja alueiden kehittämisestä annetun lain 38 :ään ja saaristolisät valtionosuuksissa saaristolain 6 :ään ja valtionosuuslainsäädäntöön. Saaristopolitiikan kehittämistyötä tekee saaristolaissa ja asetuksessa saaristoasiain neuvottelukunnasta (387/1987) säädetty valtioneuvoston vaalikaudeksi kerrallaan asettama saaristoasiain neuvottelukunta sihteeristöineen. Saaristoasiain neuvottelukunnan toimintamääräraha on ollut viime vuosina 250 000 euroa. Euroopan unionin Amsterdamin huippukokous vuonna 1997 hyväksyi saarilausuman, jossa se tunnusti saarten kaipaavan erityishuomiota rakennepolitiikassa saaristoisuuden aiheuttaman pysyvän haitan vuoksi. Tämä kirjattiin myös EY:n perustamissopimukseen. Saaristoisuus ei ole ollut tavoitealueisiin nimeämisen muodollinen kriteeri, mutta saaristoalueita on nimetty Suomessa ja muissa Euroopan maissa EY:n tavoitealueisiin korkeampaan tavoitealueeseen, kuin mitä sosioekonomiset mittarit välttämättä olisivat suoraan edellyttäneet. Saaristoasiain neuvottelukunnan ja sisäasiainministeriön yhdessä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen ja muiden toimijoiden kanssa valmistelema saaristoohjelma 2007 2010 hyväksyttiin valtioneuvostossa 14.12.2006. Saaristo-ohjelma oli yksi alueiden kehittämislaissa (602/2002) säädetystä erityisohjelmista. Saaristo-ohjelmalla etsittiin keinoja hyödyntää järviä, merta, saaria ja rantaviivaa aluekehityksen tukemiseksi saaristossa sekä rannikon ja vesistöalueiden saaristomaisilla alueilla. Valtioneuvoston periaatepäätös saariston kehittämisestä korvaa aiemman saaristo-ohjelman. Se kohdistuu kaikkiin kuntiin, joissa on saaristoa. Osa esityksistä koskee vain 48 saaristokuntaa ja saaristo-osakuntaa. Esitykset saivat tuen asiaa koskeneissa lausuntokierroksissa. 1.1.2 Saariston nykytila Saaristoisuus ja vesistöisyys on Suomelle tyypillinen laaja ilmiö. Suomessa on 314 000 kilometriä rantaviivaa, 53 000 km 2 merta, 76 000 saarta (koko yli puoli hehtaaria), 56 000 järveä (koko yli hehtaarin) ja 647 jokea. Vesistöisyys koskettaa kaikkia kuntia maassa. Noin 70 kuntaa sijaitsee meren rannikolla. Monet maan asutuskeskukset sijaitsevat saarilla, joihin on kiinteä tieyhteys. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia pysyvästi asuttuja saaria on Ahvenanmaan ulkopuolella noin 560. Ne sijaitsevat 113 kunnassa. Osa-aikaisesti asuttuja saaria on noin 15 000 noin 250 kunnassa. Maassa on noin 480 000 vapaa-ajan asuntoa, joilla on lähes kaksi miljoonaa säännöllistä käyttäjää. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähes kokonaan haja-asutusalueilla ja 85 %:sti rannoilla. Haja-asutusalueilla asuu noin 800 000 vakinaista asukasta, joten vapaa-ajan asutuksen merkitys maaseudun kehitykselle on suuri. Saaristoalueilla toimivat monet viranomaiset kuten rajavartiolaitos, puolustusvoimat, merenkulkulaitos, metsähallitus, tiehallinto, kalastusviranomaiset, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ympäristöviranomaiset sekä museovirasto. 10
Vesillä liikkuu 700 000 vesikulkuneuvoa, miljoonia laivamatkustajia, ulkomaankaupan ja kotimaan kaupan rahtilaivat sekä noin 3 000 ammattikalastajaa ja 1,8 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa. Satamaverkko on maan tärkeä infrastruktuuri. Saaristo on luonnonsuojelun painopistealueita. Saaristolla on tärkeä merkitys koko maalle. 1.1.3 Elinkeinot ja työllisyys Saariston taantuva väestökehitys pysähtyi osaksi 1980-luvulla, mutta on sen jälkeen noudatellut muun maaseudun laskevaa väestökehitystä. Syynä on maatalouden, kalatalouden ja jalostuksen työpaikkojen väheneminen. Myös valtio on vähentänyt työpaikkojaan saaristossa. Luotsi-, merivartio- ja puolustusvoimien toimintoja sekä myös verohallinnon, poliisin, tielaitoksen ja työvoimahallinnon työpaikkoja on siirretty saaristosta mantereelle. Ympäristöhallinto on Metsähallituksen kautta luonut saaristoon uusia työpaikkoja, joilla on vähäiseltä osin korvattu valtion työpaikkavähennyksiä. Matkailu ja yksityiset palvelut sekä etätyö ovat saariston kasvavia elinkeinoja. Suomen matkailustrategian (2006) yhdeksi painopistealueeksi on nostettu vesistötuotteet, jossa nähdään paljon kehittämispotentiaalia ja -tarvetta. Saaristoasiain neuvottelukunta on verkostoinut saaristo- ja vesistömatkailun toimijoita viime vuosien aikana. Työssäkäynti muualla tuo toimeentulon monille saaristolaisille. Merenkulun parissa, mm. ulkomaan ja kotimaan laivoilla, tielaitoksen lautoilla, yhteysaluksilla, veneveistämöillä ja telakoilla työskentely on saaristolaisten tärkeä, perinteinen toimeentulolähde. Saariston omatoimisuuden perinne näkyy työttömyysluvuissa, jotka ovat kohtuulliset. Suomen pienimuotoisen kalatalouden sopeutuminen EU:n yhteiseen kalatalouspolitiikkaan ei ole sujunut ongelmitta. EU:n kalatalouspolitiikkaa on tarpeen kehittää enemmän maantieteelliset erot huomioivaan suuntaan läheisyysperiaatteen mukaan. Pienimuotoisen maatalouden säilyttäminen saaristossa tukee matkailuelinkeinon kehittämistä. 1.1.4 Asuminen Rannat ovat maaseudun tärkeä resurssi uusien kokoaikaisten ja osa-aikaisten asukkaiden hankkimiseksi. Rantojen kaavoitus on hyvin käynnissä (puolessa maan kunnista), mutta vie pitkän ajan, ennen kuin maan rantaviiva on kaavoitettu. Nyt rannoista on kaavoitettu 20 % ja kymmenen vuoden kuluttua ehkä 30 %. Käytettävissä olevien kaavoittajien määrä sekä kuntien taloudelliset resurssit asettavat rajoja kaavoitusvauhdin nostamiselle. Poikkeamispolitiikkaa tarvitaankin pitkälle tulevaisuuteen edellä mainituista syistä, mutta myös siksi, että kaavat vanhentuvat nopeasti. Nyt rantarakentamisesta 10 11
lähes puolet tapahtuu poikkeamisluvilla. Tästä huolimatta vapaa-ajan asuntojen uudisrakentamisen määrä on pudonnut puoleen huippuvuosista. Kohtuullinen rakentamisen määrä väliaikoina, jolloin kaavoja ei vielä ole, voidaan turvata riittävän joustavilla poikkeamiskäytännöillä. Niiden on turvattava laadukkaan kaavoituksen toteuttaminen jatkossa ja muun muassa riittävän laajojen vapaiden rantojen säilyminen. Vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen välinen raja on hälvenemässä mökkien koon kasvaessa ja varustetason noustessa vakituisten asuntojen tasolle sekä mökillä asumisen muuttuessa intensiivisemmäksi ja osin ykkösasumiseksi. Sekä etätyö että työssäkäynti mökiltä on Mökkibarometrin 2009 mukaan kasvussa. Muutos ei yleensä tapahdu vyöhykkeittäin, vaan pisteittäin siten, ettei siitä ole aiheutunut merkittävää yhdyskuntarakenteellista ongelmaa. Kehitys vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Siksi kaavoituksessa ja poikkeamismenettelyissä olevia esteitä, jotka vaikeuttavat mökkien tehokkaampaa käyttöä ja niiden muuttumista osin ykkösasunnoiksi, tulee poistaa. Sijaintipaikan kelpoisuuden arviointi vakinaisen asumisen paikaksi ottaen huomioon kuntien palveluvelvoitteet kuuluu kuntien tehtäviin. Perinteisen kesämökkimallin rinnalle on syytä luoda entistä enemmän uusia loma-asumisen malleja, jotka mahdollistavat alueiden ympäristöllisesti tehokkaan ja hyvän käytön. Vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia saada kunnallisia peruspalveluja mökkikunnasta ja mökkikuntien taloudellisia mahdollisuuksia tuottaa näitä palveluja tulee parantaa. Tärkeimpänä asiaryhmänä on mökkiläisten tarvitsemien terveyskeskuspalvelujen laajentaminen kiireellistä hoitoa edellyttävistä palveluista sellaisiin terveyspalveluihin, joiden noutoa kotikunnasta ei voida pitää kohtuullisena eikä tarkoituksenmukaisena. 1.1.5 Liikenne ja tietoliikenne Saaristoliikennettä hoidetaan yleisen tien lossein, yksityistielossein, valtion yhteysaluksin, yksityisten saaristoliikenteen harjoittajien aluksin valtion tuella tai ilman sitä sekä saaristolaisten omin venein. Saaristoliikenteen järjestämisessä suurimpia haasteita on kilpailutuksen toimivuuden turvaaminen ja ikääntyneiden lauttojen ja yhteysalusten uusiminen. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen -työryhmä on tehnyt asiaa koskevia esityksiä. Nopeitten tietoliikenneyhteyksien rakentaminen etenee saaristossa hitaammin kuin muualla, vaikka esimerkiksi Turun ja Pohjanmaan saaristossa on oltu asiassa edellä kävijöitä. Hallituksen joulukuussa 2008 tekemän laajakaistaohjelman toteuttamista koskevan periaatepäätöksen mukaan nopeat 100 Mb/s-tiedonsiirtoyhteydet rakennetaan koko maahan. Tarkoitusta varten varataan 66 miljoonaa euroa vuosille 2010-2015. Nopeat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset yhteydet on turvattava mahdollisimman 12
laajasti saaristo-alueilla kuten myös muualla maassa siten, että hallituksen hyväksymää kansallista toimintasuunnitelmaa tietoliikenneinfrastruktuurin parantamiseksi toteutetaan 100 Mb/s-tiedon-siirtoyhteyksien osalta mahdollisimman nopeasti etupainotteisesti. 1.1.6 Peruspalvelut Saaristolisillä kuntien valtionosuuksissa on haluttu turvata peruspalvelujen tuottaminen ja saatavuus saaristo-oloissa. Saaristolisien suurin ongelma on ollut saaristoosakuntien saaristolisien pienuus suhteessa saaristoisuuden aiheuttamiin kustannuksiin. Saaristo-osakuntien (40 kuntaa) saaristolisät ovat vuonna 2009 5 039 056 euroa, saaristokuntien (8 kuntaa) 7 576 142 euroa, yhteensä 12 615 198 euroa. Saaristoalueilla tehtiin vuonna 2008 ja 2009 lukuisia kuntaliitoksia. Ne paransivat kuntien mahdollisuuksia turvata myös saaristoalueilla asuvien palvelut. Monet saaristokunnat ja saaristo-osakunnat kuuluvat edelleen maan pieniin kuntiin. Vaikka ne ovat selvinneet tehtävistään varsin hyvin ja harjoittavat osin aktiivisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa, on tarve yhteistoiminnan kehittämiseen palvelujen tuotannossa edelleen ilmeinen. Terveydenhuollossa tavoite toteutuu osaksi PARAShankkeen lainsäädännön edellyttämien yhteistoiminta-alueiden kautta. 1.1.7 Ympäristö, luonto ja kulttuuri Saaristolain yksi tavoite on saariston luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvojen suojelu. Näihin kuten vapaiden rantojen riittävään virkistyskäytön turvaamiseen pyritään rantojen suunnittelulla. Luonnonsuojelua on toteutettu perustamalla kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita. Uusien maisemansuojelualueiden perustaminen voi olla joillakin saaristoalueilla harkinnanarvoinen asia. Edellä mainitut alueet palvelevat myös päätehtävänsä asettamissa rajoissa ihmisten virkistystarpeiden tyydyttämistä yhdessä retkeilyalueiden ja kuntien perustamien virkistysalueiden kanssa. Kaikkien kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yksi tärkeimmistä elementeistä on vesi. Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla käy vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä. Tärkein merkitys ihmisten virkistystarpeiden kannalta on ns. jokamiehen oikeudella, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus liikkua metsissä ja vesillä pihapiirien välittömän läheisyyden ulkopuolella siten, ettei tuoteta haittaa maa-alueiden pääasialliselle käyttötarkoitukselle, kuten maataloudelle ja asumiselle. Kansallispuistojen sekä luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden reitistöjen, polkujen, leirikatosten ja -alueiden, laitureiden ja opastuskeskusten rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan riittävästi panostuksia, jotta kunnat saavat suojelluista alueista riittävästi tukea aluekehitykselleen. Kansallispuistojen käyttäjien oikealla valistuksella rajoitusten lisäksi minimoidaan haitat luonnolle. 13 12
Itämeren suojeluohjelmaan liittyvä ympäristöministeriön vedenalaisen luonnon inventointiohjelma edellyttää monien ministeriöiden tukea ympäristöministeriölle asiantuntija-apuna, kuljetusapuna sekä mahdollisena muuna apuna. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä annettu asetus astui voimaan vuonna 2004. Asetuksen mukainen jätevesijärjestelmien parantaminen edellyttää vahvaa koulutusta ja viestintää, sillä 480 000 vapaa-ajan asunnon ja 350 000 omakotitalon omistajan tuli tehdä itselleen selvitys jätevesien käsittelystä ja laitteiden hoidosta neljän vuoden sisällä. Asetuksen edellyttämät selvitykset sekä käyttö ja huoltoohjeet ovat osittain tekemättä. Jätevesien puhdistuksen tehostamistoimenpiteet ovat käynnistyneet liian hitaasti. Tätä tulee edesauttaa mm. tehokkaammalla tiedotuksella sekä kehittämällä taloudellisten ohjauskeinojen, kuten kotitalousvähennyksen, käyttöä. 1.1.8 Saariston kehittämisresurssit Saariston kehittämisrahoituksen tarve on tarkoitus huomioida maakunnan kehittämisrahan suuntaamisessa. Näin varmistetaan saaristopoliittisen periaatepäätöksen esitysten ja saaristolain valtiolle asettamien velvoitteiden toteutuminen. 1.2 Toimenpide-esitykset Toimenpiteet on jaettu viiteen toimintalinjaan ja kahdeksaantoista toimenpidekokonaisuuteen. Toimintalinjoja ovat seuraavat: Kunta- ja aluepolitiikka Elinkeinot Liikenne ja tietoliikenneyhteydet Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen Ympäristö, luonto ja kulttuuri 1.2.1 Kunta- ja aluepolitiikka 1 Palvelu- ja kuntarakennehanke Saariston erityisolosuhteet vesistöjen rikkoman rakenteen ja tästä aiheutuvien etäisyyksien sekä palvelujen saatavuuden sekä kieliolojen osalta otetaan huomioon kunnallisten palvelujen ja kuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla huomioidaan väestön ikääntymisen aiheuttamat lisääntyvät palvelutarpeet. Tavoitteena on luoda toimivat palvelujen tuotannon yksiköt saaristo-, rannikko- ja vesistöalueille. VM ja muut ministeriöt 2 Saaristopolitiikka Saaristopolitiikkaa jatketaan ja saaristoisuuden, harvan asutuksen ja kaksikielisyyden aiheuttamat lisäkustannukset sekä haitat kunnille ja elinkeinoelämälle otetaan 14
huomioon valtionosuusjärjestelmän kehittämistyössä ja aluepoliittisissa ratkaisuissa saaristokuntien ja saaristo-osakuntien sekä soveltuvin osin muun asutun saariston osalta. Saaristopolitiikan lähtökohtana on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä aluekehittäminen. Saaristopolitiikalla tuetaan ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Varaudutaan ilmastomuutoksen saaristo-, rannikkoja ranta-alueille aiheuttamiin vaikutuksiin kansallisen ilmastomuutoksen sopeutumisstrategian mukaisesti. Otetaan mm. lisääntyvät sateisuus, myrskyt ja tulvat sekä energiakysymykset huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Huolehditaan ympäristön turvallisuudesta, elinkeinojen harjoittamisen edellytyksistä, luonnonsuojelusta ja kulttuuriarvojen säilyttämisestä muuttuvissa olosuhteissa. Saaristosta pyritään kehittämään työpaikkavarannoltaan omavaraisia alueita työmatkaliikenteen vähentämiseksi. Saaristopolitiikalle luodaan toimivat välineet aluepolitiikkalain uudistuksessa. Toteutetaan EU:n rannikkoalueiden käytön ja hoidon suosituksen mukaan laaditun kansallisen rannikkostrategian toimenpiteitä ja käynnistetään maakunnan liittojen johdolla alueelliset rannikkostrategiaprosessit. Huomioidaan saaristo EU:n Itämeristrategian ja meripolitiikan valmistelussa. Saaristo-osakuntien saaristolisien riittävyyden arviointia jatketaan viimeisessä valtionosuusjärjestelmän tarkistuksessa tehdyt osatarkistukset huomioiden. Selvitetään mahdollisuudet jatkaa työnantajien sotu-maksun alennuskokeilua saaristossa nykyisen määräajan jälkeen. Selvitetään mahdollisuudet jatkaa määräaikaista maan myynnin verovapautta myytäessä maata kunnalle asuntotuotantotarkoituksiin osana talouden elvyttämistä. Saaristoasiain neuvottelukunta laatii tämän periaatepäätöksen konkretisoimista koskevan toimenpideohjelman vuosiksi 2010 2012 ja organisoi kampanjan, joka tähtää saariston markkinointiin yrittämisen, asumisen, mökkeilyn ja matkailun alueena ympärivuotisesti. VM, TEM, YM, STM, VM 1.2.2 Elinkeinot 3 Saaristo-, vesistö- ja rannikkomatkailu ja palvelutyöpaikat Saaristo- ja vesistömatkailun verkostoitumista, tuotekehittelyä ja markkinointia jatketaan tehdyn saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisen esisuunnitelman pohjalta ja valtakunnallisen matkailustrategian mukaisesti. Tavoitteena on kehittää saaristoja vesistömatkailusta Euroopassa tunnettu ja eurooppalaisten suosima vetovoimatekijä. Verkostoitumista alan muiden toimijoiden kanssa tehostetaan erityisesti tuotekehityksessä. Ulkomaan markkinoinnissa keskeinen yhteistyökumppani on Matkailun edistämiskeskus. Valtakunnallisen matkailustrategian kehittämisen painopisteet huomioidaan myös saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisessä. Saaristoon sopivien 15 14
pienimuotoisten matkailukeskusten, verkostoituneiden teematuotteiden ja ohjelmapalvelujen (vesistöt, jään ja lumen hyödyntäminen, kalastus, metsästys, kulttuuri), matkailukeskittymien ketjujen sekä venesatamaverkostojen kehittämistä ja yhteismarkkinointia tuetaan. Kansallisen rannikkostrategian mukaiset tavoitteet otetaan huomioon maakuntaohjelmissa ja -suunnitelmissa sekä alueellisissa elinkeinostrategioissa. Saaristossa sijaitsevat vakinaisesta käytöstä vapautuneet tai vapautuvat puolustusvoimien linnakkeet, rajavartiolaitoksen merivartioasemat ja merenkulkulaitoksen majakat ja muut mahdolliset toimitilat pyritään saamaan matkailulliseen käyttöön niiden kulttuuriperintö- ja ympäristöarvot huomioiden tukemaan saariston elinkeinojen kehitystä. Puolustusvoimien entisten tilojen uuskäytön osalta luodaan tarvittaessa asiaa edistävä yhteistyöelin. Valtion ja kuntien palvelut järjestetään saaristossa erityisesti yhtyneissä laajoissa kunnissa yhteispalvelupisteiden avulla sekä autoilla ja veneillä liikkuvien ja sähköisten palvelujen avulla. Postipalvelut saaristossa turvataan. Alueelliset pelastuslaitokset laativat haja-asutusalueille turvallisuusohjelmat. Yksityisiä kauppa-, kuljetus-, rakentamis- ja muita palvelutyöpaikkoja kehitetään saaristossa vahvistamalla vakituisille asukkaille ensisijaisesti tarkoitettujen palvelujen markkinointia vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille sekä luomalla mm. mökkitalonmies -tyyppisiä palveluja. Yksityisten palvelujen markkinointiyhteistyötä ja yksityisten ja julkisten palvelujen verkostoitumista kehitetään. Hoivapalvelujen ja vanhustenhoidon kehitykselle luodaan edellytyksiä. MEK, TEM, MMM, SANK 4 Meriklusteri Turvataan meriklusterin (varustamotoiminta, laivan- ja veneenrakennus, satamat, venesatamat ja väylät, tutkimus ja koulutus, vakuutustoiminta) toiminta luomalla alalle kilpailijamaihin verrattavat toimintaedellytykset. Merialan huippuosaamista ja yhteistyötä kehitetään teknologiajohtajuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Turvataan Merenkurkun liikenteen jatkuminen ja matkustajaliikenteen palvelujen laatu. Turvataan vesiteiden hoidon jatkuminen meren rannikolla ja Sisä-Suomessa. Selvitellään uusien vesitiereittien avaamisen mahdollisuuksia Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla ottaen huomioon energian hinnan kehitys. Saimaan kanavan vuokrasopimusta Venäjän kanssa jatketaan. LVM, TEM, VM 5 Valtion ja kuntien työpaikat Valtion työpaikkavähennykset saaristossa pyritään korvaamaan siirtämällä valtion muita työpaikkoja saaristoon valtion toimintojen alueellistamisprosessilla sekä etsimällä yksityisen sektorin korvaavia työpaikkoja erityisprojektein. Kuntien työpaikat 16
saaristossa pyritään niin ikään säilyttämään. Etätyö sisällytetään julkisen hallinnon organisatoriseen kehittämiseen. TEM, VM, muut ministeriöt, VNK 6 Pendelöinti ja etätyö Edistetään etätyön tekoa saariston vakinaisissa ja vapaa-ajan asunnoissa sekä etätyöpisteissä luomalla työelämässä ja yhteiskunnassa etätyöhön myönteisesti suhtautuvaa ilmapiiriä työelämän vaatimukset huomioiden. Työmatkakulujen verovähennysoikeus säilytetään riittävän korkeana. Tuetaan ns. call center-tyyppisten toimintojen syntymistä saaristoon. VM, TEM 7 Maa- ja metsätalous Saariston lisäkustannuksia aiheuttavat erityisolot otetaan huomioon maatalouden tuissa saaristolisinä. Tuetaan hakkuujätteiden hyödyntämistä bioenergian käytön edistämiseksi. Luonnonvarojen kestävän käytön edellytykset turvataan hoitamalla ja käyttämällä niitä siten, että ne säilyvät uusiutumis- ja tuotantokykyisinä. MMM 8 Kalastus ja vesiviljely Vaikutetaan Euroopan Unionin yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja kansalliseen kalatalouspolitiikkaan siten, että suomalaisen meri- ja järvikalastuksen ja kalanviljelyn edellytykset turvataan a) kehittämällä EU:n kalastuspolitiikkaa, jonka sisältö painottuu suurimittaiseen valtamerikalastukseen, enemmän maantieteelliset erot huomioivaan suuntaan läheisyysperiaatteen mukaan, b) kehittämällä kalastustuotteita merkkituotteiksi, nostamalla niiden jalostusastetta, parantamalla markkinointia, kouluttamalla kalastajia pienimuotoiseen jalostukseen ja suoramyyntiin, kehittämällä kalamarkkinatapahtumia suoramyynnin ja saaristokulttuurin edistäjinä, tukemalla kalatalousohjelmalla mestari-oppipoika -ammattiin harjaantumisjärjestelmän aikaan saamista, parantamalla kalavesien ja kalastusoikeuksien saatavuutta ammattikalastajille, huomioimalla kalatalouden tarpeet rakentamishankkeissa vesialueilla, luonnonmukaisten kalakantojen kestävällä hyödyntämisellä ja turvaamisella, minimoimalla hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamat haitat pyyntivälineiden kehityksellä sekä riittävällä metsästyksellä sekä sallimalla silakan pyynti ruokakalaksi EU:n päätöksillä pysyvästi, c) tukemalla kalasatamien ja saaliin purkupaikkojen kehitystä ja kunnossapitoa sekä kehittämällä kalastusmatkailusta kalastajien kokonaistoimeentuloa tukeva osa, 16 17
d) kehittämällä kalankasvatuksessa päästöjä vähentäviä kalankasvatusaltaita, rehuja, ruokintatekniikoita ja sijoituspaikkavalintoja sekä uusien lajien kasvatusta, pidentämällä kasvatuslupien voimassaoloaikoja, edistämällä alan yritysrakenteen kehitystä ja torjumalla EU:n yhteisellä politiikalla epäterveen ulkomaisen kilpailun haittoja. MMM, OPM, TM, YM, RKTL 1.2.3 Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet 9 Tietoliikenneyhteydet Nopeat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset yhteydet on turvattava mahdollisimman laajasti saaristoalueilla kuten myös muualla maassa siten, että hallituksen hyväksymää kansallista toimintasuunnitelmaa tietoliikenneinfrastruktuurin parantamiseksi toteutetaan 100 Mb/s-tiedonsiirtoyhteyksien osalta mahdollisimman nopeasti etupainotteisesti. LVM, TEM, MMM 10 Liikenneyhteydet Tiehallinnon rahoittamien lauttojen ja merenkulkulaitoksen rahoittamien yhteysalusten uusiminen ja kohtuullinen peruspalvelutaso turvataan liikennepoliittisen selonteon ja liikenne- ja viestintäministeriön asettaman palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen -työryhmän esitysten mukaisesti. Varataan riittävät määrärahat ja valtuudet valtion talousarvioon uudistuvan perusväylänpidon yhteyteen. Liikennöinti ostetaan kokonaispalveluun perustuvilla kilpailutetuilla pitkäkestoisilla liikennöintisopimuksilla. Sopimuksiin sisällytetään aluskannan uusiminen nykyisen liikenteen ja ympäristön vaatimusten mukaisiksi. Selvitetään mahdollisuudet hankkia yhteysaluksia ja maantielauttoja, jotka voivat tarvittaessa toimia myös öljynkeruualuksina öljyonnettomuuksissa. Toteutetaan lyhyiden maantielauttavälien säästöillä toteutettava siltaohjelma niissä kohteissa, joissa silta on vesiliikenteenkin kannalta hyväksyttävä. Selvitetään yhteysalusliikenteen maksujen poistamista tiehallinnon lauttaliikenteen tapaan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen pohjalta. Saariston maantieverkon laajuus, kuntotaso ja peruskorjaus- ja ylläpitorahoitus määritetään saariston erityisolot huomioiden. Turun saariston Rengastie välillä Iniö-Houtskari muutetaan maantieksi. Tieverkon palvelutasoa saaristossa parannetaan tielaitureilla sekä matkailua palvelevilla varusteilla kuten reittiopastus, pysäköintialueet ja tieympäristön hoito erityiskohteissa. Laaditaan yhteysalus-, maantielautta- sekä matkailuliikenteen tarvitsemien laitureiden kunnostus- ja kehittämissuunnitelma. Selvitetään mahdollisuudet kehittää Pielisen itä- ja länsipuolen yhdistävä yksityinen Koli-Lieksa-autolauttayhteys Koli-Lieksa-Vuonislahti-autolautta-yhteydeksi. 18
Kevyen liikenteen väyliä pyritään saamaan suurimmille saaristoalueille. Saariston palvelutarpeet huomioidaan joukkoliikenteen kehittämisessä ja rahoituksessa. Turvataan nykyisten talviteiden ylläpito ja selvitetään uusien yhteyksien tarve. Turvataan yksityisteitä ja yksityistielosseja ylläpitävien tiekuntien valtion rahoituksen tarve. Sisällytetään yksityistielosseja ylläpitävien tiekuntien hallintokulut valtion avustuskelpoisiin menoihin. Selvitetään mahdollisuudet nostaa postin jakelutiheyttä ympärivuotisesti asuttuun saaristoon. Veneilyn tarpeet otetaan huomioon siltojen sekä ilmajohtojen rakentamisten sekä perusparannustöiden yhteydessä. LVM 1.2.4 Vakituinen ja vapaa-ajan asuminen 11 Kaavoitus ja rakentaminen rannoille Otetaan valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja niiden tarkistuspäätös huomioon kaavoituksessa. Kehitetään kaavoitusta ja poikkeamismenettelyjä niin, että luodaan riittävät mahdollisuudet pitkäaikaiselle asumiselle vapaa-ajan asunnoilla ja vapaa-ajan asuntojen muuttumiselle vakituiseksi asumiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. Kunnat saavat maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla päättää, missä laajuudessa ranta-alueita käytetään vapaa-ajanasumisen ohella vakituiseen asumiseen. Kannustetaan kuntia soveltamaan ympäristöministeriön rantasuunnitteluoppaan ohjeita, esimerkiksi miten kaavamerkintöjä käytetään sekä vapaa-ajanasumisen että vakituisen asumisen sallimiseksi samalla rakennuspaikalla ja että rakennusoikeus on rakennuspaikkakohtaisesti riittävä vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen tarpeisiin. Vapaa-ajan asuntojen uudisrakentaminen turvataan riittävän joustavalla poikkeamispolitiikalla jo kaavojen laatimisen aikana huomioiden sen, etteivät poikkeamispäätökset vaikeuta kaavan tarkoituksen toteuttamista. Kehitetään rakentamisen ohjausta siten, että se mahdollistaa vapaa-ajan asuntojen muuttamisen ympärivuotiseen käyttöön. Tuotetaan rakennusvalvonnan ja rakentajien käyttöön tietoa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvista, ekotehokkaista ja helppokäyttöisistä vapaa-ajan asuntojen energia-, jäte- ja vesihuoltojärjestelmistä. Varaudutaan tehostuvan ympäristönsuojelun edellyttämien uusien palveluiden järjestämiseen kuten jätevesihuollon ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vakituisen ja vapaa-ajan asuntojen osalta. Ohjeistetaan kuntia arvioimaan uudesta vakituisesta ranta-asutuksesta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön ja kunnan talouteen. YM 18 19
12 Vakituinen asuminen Organisoidaan omistus- ja vuokra-asumista edistäviä selvitys- ja kehittämishankkeita, jotka tähtäävät tonttitarjonnan sekä uudis- ja korjausrakentamisen turvaamiseen. Kehitetään taajamiin ja kyliin vakituisen asumisen uusia vetovoimaisia malleja, jossa rantoja hyödynnetään kestävällä tavalla. Saaristokylien infrastruktuurin parantamista tuetaan. Sähköverkko ulotetaan pysyvästi asuttuihin saariin, joissa sähköä ei vielä ole. TEM, YM, MMM 13 Vapaa-ajan asuminen Vapaa-ajan asumista kehitetään huomioiden vuonna 2009 julkaistun uuden mökkibarometrin tulokset. Organisoidaan vapaa-ajan asumisen hyödyntämistä edistäviä selvitys- ja kehittämishankkeita, jotka tähtäävät riittävän mökkitonttitarjonnan ja uudisrakentamisen turvaamiseen, vapaa-ajan asuntojen peruskorjauksen, energia-, vesi- ja jätehuollon sekä liikenneyhteyksien kehittämisen aktivointiin, kylämäisten mökkialueiden sekä vakituisen asutuksen lomassa olevien vapaa-ajan asumistonttien riittävään tarjontaan, mökkiläisten osallistumisjärjestelmien luomiseen ja mökkiläisten osaamisen hyödyntämiseen, mökillä asumisen kasvun tukemiseen, mökkiläisissä olevan ostovoiman hyödyntämiseen, mökkien vuokralle annon edistämiseen, ja ympäristöystävällisten mökkeilyn mallien luomiseen. Vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia saada kunnallisia peruspalveluja vapaaajanasunnon sijaintikunnasta ja kuntien taloudellisia mahdollisuuksia tuottaa näitä palveluja parannetaan. Selvitetään vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemien terveyskeskuspalvelujen laajentamisen ja rahoituksen mahdollisuudet kiireellistä hoitoa edellyttävistä palveluista sellaisiin terveyspalveluihin, joiden noutoa kotikunnasta ei voida pitää kohtuullisena eikä tarkoituksenmukaisena. Mökkikuntien terveydenhoitohenkilöstön resurssointiin ja yksityisten terveyspalvelujen käytön mahdollisuuksiin kysynnän huippuaikoina kiinnitetään erityistä huomiota. Selvitetään pidemmällä tähtäimellä tarve ja mahdollisuudet jättää mökkiläisten maksamat kiinteistöverot huomiotta valtionosuusjärjestelmään kuuluvassa kuntien verotulojen tasauksessa ja niin ikään pidemmällä tähtäimellä tarve ja mahdollisuudet siirtää osa mökkiläisten maksamista kunnallisveroista mökkikuntiin. VM, TEM, YM, MMM, STM 1.2.5 Ympäristö, luonto ja kulttuuri 14 Ympäristönsuojelu Itämeren ja sisävesien suojelua edistetään tehostamalla kansainvälisten suojelusopimusten vaikuttavuutta, tukemalla Pietarin jäteveden käsittelyjärjestelmien 20
rakentamista sekä vähentämällä maatalouden, metsätalouden, teollisuuden, yhdyskuntien, haja-asutuksen, veneilyn päästöjä, kieltämällä laivaliikenteen päästöt sekä pienentämällä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskejä. Veneilyä varten luodaan käymäläjätevesien tyhjennysverkosto satamiin. Itämeren tilan tutkimukseen osoitetaan riittävät voimavarat. Rehevöitymisen torjumiseksi, merenkulun turvallisuuden kehittämiseksi, vaarallisten aineiden aiheuttaman vaaran vähentämiseksi sekä meriluonnon monimuotoisuuden ja suojelun toteuttamiseksi toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen Suomen Itämeren suojeluohjelmasta, Vesiensuojelun suuntaviivojen 2015, meristrategiadirektiivin sekä HELCOMin Baltic Sea Action Plan (Itämeren suojelun toimenpideohjelma) mukaisia toimia. Hyödynnetään maaseudun kehittämisohjelmaa ja erityisesti maatalouden ympäristötukea kohdentamalla vesiensuojelutoimenpiteitä erityisesti kriittisille alueille vesienhoitosuunnitelman esitysten mukaisesti. Merenkulun ympäristöturvallisuutta parannetaan. Tavoitteena on päästötön merenkulku eli päästökielto saaristossa kaikkien alusten kaikkien päästöjen osalta. Kehitetään ympäristöperusteisia satama- ja väylämaksuja. Pyritään ottamaan käyttöön ympäristöystävällisempiä polttoainetekniikoita ja polttoaineita. Puolustusvoimilta vapautuneet alueet, tilat ja laiturit huomioidaan öljyntorjuntakaluston sijoittelussa. Tiepenkereiden vesistöhaittoja poistetaan virtausaukkoja rakentamalla ja suurentamalla. Liikenteen päästöjä torjutaan joukkoliikennettä ja pyöräilyä edistämällä samoin periaattein kuin mantereellakin. Liikennejärjestelmäsuunnitelmilla luodaan edellytykset saaristoliikenteen kestävälle kehittämiselle. YM, MMM, LVM, VM, SM, PLM 15 Yhdyskuntatekniikka Ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaisesti edistetään tuuli-, aurinko-, maalämpö- ja bioenergian käyttöä ja energiasäästöjä saaristossa organisoimalla asiaa koskevia hankkeita sekä tukemalla niitä valtion avustuksin. Saariston luonnonolot huomioivia jätevesien ja kuivakäymälöiden käsittelytekniikoita selvitetään ja kehitetään. Osa vesihuoltoavustuksista ohjataan tukea tarvitseville haja-asutusalueiden asukkaille kiinteistökohtaisten jätevesien puhdistusjärjestelmien parantamiseen. Haja-asutusalueiden vesihuoltoavustusten myöntämisessä huomioidaan saaristoalueiden erityisolosuhteet avun tarvetta lisäävänä tekijänä. Kehitetään kotitalousvähennystä siten, että se edistää nykyistä paremmin hajajätevesihuollon tehostamistoimien toteuttamista. Parannetaan tiedotusta hajajätevesien käsittelyn tehostamisesta sekä kuivakäymälöistä haja-asutusalueiden pysyville ja osa-aikaisille asukkaille. Pohjaveden ja juomaveden saantiin kiinnitetään erityistä huomiota uusien alueiden kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä varaudutaan ilmastomuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin pohjaveteen. 20 21
Jätehuoltoa parannetaan saaristo- ja vesistöalueilla riittävän tiheällä jätteenkeräyspisteiden verkolla sekä satamien jätehuoltopalveluiden parantamisella. YM, MMM 16 Luonnonsuojelu ja virkistys Varataan asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailun kehittämisen tarkoituksiin riittävät virkistysmahdollisuudet ja kehitetään virkistykseen liittyviä palveluita. Varataan alueita, jotka palvelevat veneilyä, virkistyskalastusta, uintia, retkeilyä, talviaktiviteetteja ja muita virkistyskäyttötarkoituksia jäällä ja rannoilla. Edistetään virkistysalueyhdistysten ja kuntien virkistysalueiden perustamista vesistö- ja merialueille sekä kehittämällä erilaisia reitistöjä. Kannustetaan kuntia toimittamaan ja pitämään tiedot virkistys- ja liikuntapaikoista sekä -reiteistä ajantasalla kansallisessa LIPAS-liikuntapaikkarekisterissä. Saariston kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden sekä valtion retkeilyalueiden palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon osoitetaan riittävät määrärahat tehdyn luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua koskevan ohjelman (VILMAT) pohjalta, joka esitetään päivitettäväksi. Kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen kytketään matkailun kehittämiseen maakunnallisessa matkailusuunnittelussa. Veneilyreitteihin liittyviä retki- ja luonnonsatamien verkostoa kehitetään kuntien ja valtion (Metsähallitus ja muut valtion organisaatiot) yhteistoimintana. Pyritään luomaan kylien yhteisiä laituripaikkoja. Ministeriöt ja niiden alaiset laitokset antavat ympäristöministeriölle tukea asiantuntija-apuna, kuljetusapuna sekä mahdollisena muuna apuna Itämeren suojelun toimenpide-ohjelmaan liittyvän Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toteuttamisessa. Ohjelman rahoitus turvataan. Myös sisävesialueilla turvataan vesiluonnon monimuotoisuuden säilyminen. Saimaannorpan suojelun riittävä taso turvataan. Unescon maailmanperintökohteeksi nimeämää Merenkurkun saaristoa kehitetään valtakunnalliseksi saaristonähtävyydeksi osoittaen kohteen kehittämiseen riittävät voimavarat. YM, MMM, VM, PLM, LVM 17 Maisemansuojelu ja kulttuuriperinnön hoito Käynnistettävässä valtakunnallisten maisema-alueiden päivityksessä huomioidaan saaristo erityiskohteena. Kunnostetaan perinnemaisemakohteita kuten rantaniittyjä ja nummia saaristo- ja rantamaiseman monimuotoisuuden ja perinteen elvyttämiseksi sekä perinnebiotooppien säilyttämiseksi. Luodaan edellytyksiä lampaiden ja muiden tuotantoeläinten käytölle maisemanhoitajina nykyistä enemmän. Rakennettuja kulttuurimaisemia kunnostetaan niin, että saariston ja ranta-alueiden arvokkaat ja viihtyisyyttä lisäävät erityispiirteet kuten maa- ja karjatalouden sekä kalastuksen ja merenkulun rakennusten ja rakennelmien näkyvyyttä 22
maisemassa parannetaan. Näin voidaan lisätä mm. alueiden matkailullista vetovoimaisuutta. Metsähakkuissa noudatetaan metsätalouden ympäristönhoito-ohjeita. Luodaan taloudellisia edellytyksiä ja koulutusta myös asukas- ja kylätoiminnan avulla tehtäville rakennetun kulttuurimaiseman hoitotoimille. Hyödynnetään em. toimenpiteiden toteuttamisessa maaseutuohjelmaa, maatalouden ympäristötukea ja saariston ympäristönhoitoavustusta. Tuen määrässä otetaan huomioon saariston erityisolosuhteiden aiheuttamat lisäkustannukset, kuten laiduneläinten kuljetuksista aiheutuvat kustannukset. MMM, YM, OM 18 Kulttuuri Tuetaan saaristo- ja vesistökulttuurin kehittämishankkeita. Ruotsinkielisen saaristo- ja rannikkokulttuurin vaalimiseen vähemmistökulttuurina osoitetaan erityistä huomiota. Luodaan kulttuuritoimintaa ja matkailua yhdistäviä hankkeita. Kulttuuria hyödynnetään matkailun kehittämisessä. Luodaan saaristoon laadukkaita saaristokulttuuritapahtumia, jotka myös vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. OPM, VM, MMM 1.2.6 Toteutus Saaristopoliittisen periaatepäätöksen rahoitus ja toteutus Periaatepäätöksessä linjattuihin saariston kehittämistoimiin osoitetaan valtion talousarviossa riittävä kehittämismääräraha maakunnan kehittämisrahasta. Periaatepäätöstä toteutetaan kansallisiin ja EU:n kehittämisohjelmiin sisältyvillä varoilla sekä muilla valtion talousarviomäärärahoilla. Periaatepäätöksen linjaukset huomioidaan ja sovitetaan yhteen maakuntaohjelmissa. Saaristoa koskevat keskeisimmät hankkeet kirjataan vuosittain valmisteltaviin maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin. Periaatepäätökseen sisältyvät toimenpiteet toteutetaan vahvistettujen valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Saaristoasiain neuvottelukunta antaa hallinnon kehittämisen ministerityöryhmälle määräajoin selvityksen periaatepäätöksen toteutumisesta. TEM, VM, muut ministeriöt 23 22
2 Periaatepäätöksen valmistelu 2.1 EU:n eräät politiikat 2.1.1 EU:n alue- ja rakennepolitiikka Suomen rakennerahastostrategian 2007 2013 keskeinen sisältö on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Strategialla tuetaan toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoimaan ja reagoimaan joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luomaan houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistämään alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategiassa alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen erityisesti kehityshaasteissa oleville alueille. Tällaisiksi haasteellisiksi alueiksi on nimetty mm. saaristoalueet. 2.1.2 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite-ohjelma Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelma koskee koko maata. Suomeen kohdistuvat EU:n rakennerahastotuet 2007 2013 ovat 1,7 miljardia euroa ja koko julkinen rahoitus noin 3,5 miljardia euroa. Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitteiset toimenpideohjelmaehdotukset on laadittu aluekehityslain mukaisesti kullakin suuralueella (Etelä-Suomi, Itä- Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi) maakunnan liittojen johdolla. Maakunnan liitot ovat olleet vastuussa laadintatyön organisoinnista. Aluekehityslain mukaisesti sisäasiainministeriö on koonnut yhdessä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen ja sosiaalipartnereiden kanssa EAKR-toimenpideohjelmat. Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteinen toimenpideohjelma manner- Suomessa on valtakunnallinen ohjelma, jonka laadinnasta on vastannut työministeriö tiiviissä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. ESR-ohjelman alueellisten osioiden laatimisesta ovat yhdessä vastanneet työministeriö ja ESR- toimenpiteitä toteuttavat alueviranomaiset sekä NUTS II -alueen maakuntaliitot. Jotta alueelliset EAKR- ja ESR -toimet muodostavat yhtenäisen, integroidun kokonaisuuden, ne on aluetasolla laadittu yhdessä alueellisten EAKR -toimenpideohjelmien kanssa noudattaen kansallisen koheesiostrategian ja ESR- strategian linjauksia, ohjelmatyön yleisiä periaatteita ja niitä menettelytapoja, jotka aluetasolla on yhdessä sovittu. Alueelliset osiot on käsitelty maakunnan 24
yhteistyöryhmissä ja hyväksytty maakuntaliitoissa ennen niiden toimittamista työministeriöön, joka on yhdessä muiden keskeisten tahojen ja ministeriöiden kanssa vastannut niiden yhteensovituksesta valtakunnalliseen ESR -toimenpideohjelmaan. 2.1.3 Ahvenanmaa Ahvenanmaan itsehallinnollisen aseman ja Suomen jäsenyyssopimuksen protokollan 2 perusteella Ahvenanmaa on laatinut itselleen kansalliseen rakennerahastostrategiaan liittyvän, Ahvenanmaata koskevan rakennerahastostrategian ja sen toteuttamiseen liittyvät EAKR- ja ESR-toimenpide-ohjelmat. 2.1.4 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ja Euroopan Naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti (ENPI) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (sisärajayhteistyö) toteuttamiseen Suomessa on 2007 2013 varattu noin 120 miljoonaa euroa, josta noin 40 miljoonaa euroa siirretään Euroopan Naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoitukseen (ulkorajayhteistyö). Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen toimenpideohjelmien laadintaa koordinoi Suomessa sisäasiainministeriö. Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin toimenpideohjelmien laadintaa puolestaan koordinoi Suomessa ulkoasiainministeriö yhdessä sisäasiainministeriön kanssa. Suomi osallistuu kolmen rajat ylittävän yhteistyön ohjelman toteuttamiseen EU:n sisärajoilla: Pohjoinen (Suomi-Ruotsi-Norja), Botnia-Atlantica (Suomi-Ruotsi-Norja) ja Keskisen Itämeri (Suomi-Ruotsi-Viro-Latvia). Suomi osoittaa EU-rahoitusta näihin ohjelmiin yhteensä noin 54 miljoonaa euroa. Keskisen Itämeren ohjelma sisältää saariston alaohjelman, jonka varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomesta Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso, Viron rannikko saarineen sekä Ruotsista Tukholman lääni, sen naapuriläänit ja Gotlanti. Lisäksi Suomi osallistuu kahden valtioiden välisen yhteistyön ohjelman toteuttamiseen: Itämeri (9 maata Itämeren alueelta sekä Norja ja Valko-Venäjä) ja Pohjoinen Periferia (Suomi, Ruotsi, Norja, Skotlanti, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret). Suomi osoittaa EU-rahoitusta näihin ohjelmiin yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Suomi osallistuu myös alueiden välisen yhteistyön ohjelman toteuttamiseen (koko EU ja eräitä muita maita) ja kolmen rajat ylittävän yhteistyön ohjelman toteuttamiseen EU:n ulkorajoilla (ns. ENPI-ohjelmat): Kolarctic (Suomi-Ruotsi-Norja-Venäjä), Euregio Karelia (Suomi-Venäjä) ja Kaakkois-Suomi- Venäjä (Suomi-Venäjä). Edellä mainituissa ENPI-ohjelmissa on yhteensä noin 88 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Kaikki Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen alaiset ohjelmat voivat periaatteessa koskea saaristo- ja vesistöalueiden kehittämistä. 25 24