SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(7) Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen 1. Savonlinnan rinnakkaisväylähankkeen saattaminen loppuun Savonlinnan kaupunki esittää. että syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen toteutetaan kokonaisena hankkeena. Hankkeeseen sisällytetään myös rautatiesillan uudistamisen vaatima 12 miljoonan euron rahoitusosuus. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todettiin, että liikennehankkeet, jotka ovat vaalikauden alussa vireillä, saatetaan loppuun. Nykyinen hallitus ei tätä linjausta ole muuttanut. Valtiovarainvaliokunta on todennut budjettimietinnössään jo vuonna 2012 seuraavaa: Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä vaalikauden alussa kesken olleiden hankkeiden loppuun saattamista. Myös Savonlinnan keskustan 3. vaiheen toteuttamisesta on huolehdittava. Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläjärjestelyt sisältyvät liikennepoliittisen selonteon mukaiseen Savonlinna -hankkeeseen, jonka toteuttamisajankohdaksi esitettiin vuosia 2009-2015. Hankkeen aikaisemmista vaiheista säästyi noin 30 miljoonaa euroa. Savonlinna -hanke sisältää: Kyrönsalmen 2. sillan rakentamisen, joka on valmistunut, Laitaatsalmi Ruislahti-väli ja Pääskylahden ratapihan rakentaminen, jotka ovat valmistuneet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu syväväylän siirto, josta on olemassa edellisen samoin kuin nykyisen hallituksen päätös. UPM:n laajentunut teollisuusalue sekä mahdollinen bioöljytehdasinvestointi nostavat rekkaliikenteen määrän yli 60.000 matkaan. Investointien toteutumisen näkökulmasta on keskeistä, että liikenne ei enää tulevaisuudessa ruuhkaudu siltojen nostamisen seurauksena. Myös raideliikenteen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää. Savonlinnassa sijaitsee Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, jossa UPM Kymmenen lisäksi toimii merkittäviä investointeja tuotantoonsa tehnyt Metsä Wood, vaneri- ja kertopuutehtaat. Näiden toimijoiden tarpeisiin on kunnostettu 42 miljoonalla eurolla Savonlinna- Pieksämäki ratayhteys. Tällä hetkellä ratayhteyden käyttö on liian vähäistä. Viime vuonna radalla liikennöi 78 tavarajunaa, joiden kuljettama rahtimäärä oli 34 tuhatta tonnia. Radan vähäisen käytön kohdalla tehtävä johtopäätös on kuitenkin väärä, mikäli valtakunnallinen poikittaisrata katkaistaan Laitaatsalmen kohdalta. VR:n hinnoittelupolitiikkaa muuttamalla ja sähköistämällä Parikkala-Pieksämäki yhteys on mahdollista ja järkevää lisätä rautatiekuljetuksia siirtämällä maantiekuljetuksia kiskoille. Henkilöliikenne lakkautettiin huonokuntoisella Pieksämäki Savonlinna-rataosalla keväällä 1988, rata jäi tuolloin pelkästään tavaraliikenteen käyttöön ja vuosina 2009-2014 kyseisellä rataosuudella liikennöi 372 tavarajunaa. Vuoden 1988 jälkeen Savonlinnasta on ollut henkilöjunaliikennettä ainoastaan Kerimäen ja Punkaharjun kautta Parikkalan suuntaan. Radan nykyinen kunto mahdollistaa henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen, mikä olisi tehdyn ratainvestoinnin hyödyntämisen sekä laajemmin ilmastonmuutoksen hillintää korostavan raideliikenteen suosimisen kannalta järkevää. Junaliikenteen potentiaalia on myös pidetty selkeästi linja-autoliikenteen potentiaalia suurempana, koska se palvelee laajempia ja pidempien yhteysvälien liikkumistarpeita. Henkilöliikenteen käynnistämistä on myös pidetty alueen kehittymisen kannalta tärkeänä ja se avaisi myös uuden yhteyden Savon ja Karjalan ratojen väliin. Itä-Suomen alueen edunvalvonnan kokoava nopeat itäradat neuvottelukunta on laatinut selvityksen henkilöliikenteen palauttamiseksi. Henkilöliikennepotentiaali on noin 60.000. Savonlinna-Pieksämäki-liikennöinnin ostamista voidaan pitää perusteltuna verrattaessa matkustajakohtaista alijäämää muihin LVM:n ostoliikenteen rataosiin. Liikennöinti suositellaan aloitettavaksi kolmella edestakaisella vuorolla painottaen Pieksämäen suunnan yhteyksiä.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(7) Liikenne tulee matkustajamääristä ja liikenteen kustannuksista tehtyjen arvioiden mukaan olemaan alijäämäistä. VR Osakeyhtiön kanssa tehtävään kaukojunaliikenteen ostamista koskevaan sopimukseen sisällytetään Savonlinna-Pieksämäki -välin liikennöinti yhtenä hankittavana kohteena. 2. Savonlinnan seudun lentoliikenne Savonlinnan lentoyhteys Helsinkiin toimi alkuvuoden julkisen palvelun velvoitteen mukaisena kaupungin väliaikaisen tuen varassa ja sen jälkeen väliaikaisella sopimuksella valtion ja kaupungin tuella. Vuorotiheys on julkisen palvelun velvoitteen mukainen kaksi edestakaista yhteyttä arkipäivisin. Voimassaoleva julkisen palvelun velvoite kattaa vuodet 2014 ja 2015. Liikenne kilpailutettiin kesällä 2014. Tarjouskilpailun voitti Budapest Aircraft Service, joka aloitti liikennöinnin helmikuussa. Lentoliikenteen merkitys Savonlinnan seudulle ei ole rakennemuutoksista huolimatta vähentynyt. Muut liikennemuodot (juna 4 h 30 min, linja-auto lähes 5 tuntia ja henkilöauto n. 4 tuntia) eivät voi korvata toimivaa lentoyhteyttä Helsinkiin. Alueen kansainvälisillä markkinoilla toimiville veturiyrityksille lentoliikenteen puuttuminen aiheuttaisi vaikeuksia. Samoin oopperajuhlat sekä kasvavat matkailuinvestoinnit vaativat lentoliikenneyhteyttä. Savonlinnan lentoaseman infra on hyvässä kunnossa. Kiitorata mahdollistaa liikennöinnin lähes kaikilla matkustaja- ja rahtikoneilla. Yksityisessä omistuksessa tällä hetkellä oleva lentokonehalli mahdollistaa koneiden yöpymisen Savonlinnassa ympäri vuoden. Lentoaseman ylläpito valtion puolesta on merkittävä lisäarvo seudulle. Nykyisen lainsäädännön perusteella reittilentoliikenne turvaa Finnavian ylläpitämän lentokentän. Charter-lentojen määrä on ollut viime vuosina lievässä kasvussa. Carter- koneiden laskeutumismäärä on reilut 30 vuodessa. Menetykset yritysrintamalla olisivat erittäin todennäköisiä. Erittäin merkittävä olisi suora vaikutus verotuloihin alihankintaverkoston ja muiden välillisten vaikutusten kautta koko seudulle ja talousalueelle. Merkittävin taloudellinen vaikutus tulisi vientiteollisuuden toimintaedellytysten olennaisen heikkenemisen kautta. Andritzin ja Savonlinna Worksin reilut 200 työpaikkaa ja alihankintaverkoston työpaikat ovat merkittävin riski lentoliikenteen mahdollisen päättymisen osalta. Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen loppuminen veisi keskipitkällä aikavälillä seudulta jopa yli 1000 työpaikkaa. Merkittävissä määrin nämä työpaikat eivät siirtyisi muualle Suomeen vaan kunkin yrityksen muihin toimipisteisiin eri puolille maailmaa. Saksalaisen Uniconsult Oy:n tekemän selvityksen mukaan lentoliikenteen loppuminen Savonlinnaan aiheuttaisi n. 35 miljoonan euron BKT:n menetykset sekä jopa n. 13 miljoonan euron yhteenlasketut verotulojen menetykset valtiolle ja kunnille. Savonlinnan kaupungin verotulomenetykset on arvioitu 2-7 miljoonan euron suuruisiksi riippuen menetysten lopullisesta laajuudesta. Koska kyse on lähinnä kansainvälisestä vientiteollisuudesta, jota työpaikkojen menetykset koskisivat, olisivat verotulojen menetykset myös valtiolle realistisia. Vuodelle 2015 valtion talousarvioon on varattu lentoliikenteen tukemiseen 1,7 miljoonaa euroa. Koska Varkauden lentoliikenne ei ainakaan välittömästi ole julkisen palvelun velvoitteen mukaisena lentoliikenteenä etenemässä, on perusteltua käyttää koko summa Savonlinnan lentoliikenteen tukemiseen. Koska valtion talousarvioperusteluissa todetaan, että valtion tukiosuus voi olla enintään 50 %, jää nykyisten sopimusten mukaisesta liikenteestä valtion rahoitusta merkittävästi säästöön. 50 % enimmäismäärä tulisikin poistaa. Vuoden 2015 liikenteestä Savonlinnan kaupunki maksaisi näin ollen edelleen valtion määrärahan yli menevän osuuden, ja kantaisi edelleen riskin tuen mahdollisesta kasvusta. Varkauden kaupungin vetäytyminen viime hetkellä kilpailutetun liikenteen rahoituksesta, johti viime vuonna Savonlinnan kaupungin kannalta kalliisiin väliaikaisratkaisuihin. Näin ollen on kohtuullista, että valtion varaamat määrärahat käytetään niiden alkuperäiseen tarkoitukseen eli lentoliikenteen ostoon. Savonlinnan kaupunki esittää, että: Talousarvioperusteluista poistetaan määritelmä, jonka mukaan valtion maksuosuus voi olla enintään 50 %
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 3(7) 3. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vuonna 2017 Savonlinnan kaupunki esittää, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen tavoitteesta, että Parikkalan rajanylityspaikka olisi kansainvälinen vuonna 2017. Perusteena on se että Liikenneministeriön itärajaliikenteen kehittämisselvityksessä vuonna 2008 asetettiin tavoite Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä pitkällä aikavälillä. Savonlinna ja Parikkala sijaitsevat kahden suuren vesistöalueen, Saimaan ja Laatokan välissä. Parikkala- Syväoron rajanylityspaikan kautta on Savonlinnasta Laatokalle matkaa alle 100 km. Rajanylityspaikkaa kehittämällä voidaan parhaiten hyödyntää Saimaa-Laatokka alueen matkailumahdollisuuksia ja monipuolistaa elinkeinoja molemmin puolin rajaa. Tavoitteena on, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka saataisiin kansainväliseksi viimeistään vuonna 2017. Hallituksen Venäjä ministerityöryhmä linjasi 5.11.2014, että käynnissä olevaa selvitystä itäliikkuvuuden vaikutuksista ja resurssitarpeista laajennetaan koskemaan Parikkalan tilapäistä rajanylityspaikkaa osana rajanylityspaikkojen jatkokehittämistoimenpiteiden kokonaisuutta. Selvityksen pitäisi valmistua vuoden 2015 alkupuolella. Hanke on todettu vuonna 2007 tehdyssä selvityksessä erittäin kannattavaksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on noin 40 prosenttiyksikköä ja rajanylityspaikan arvioitu matkustajamäärä noin 350.000 ihmistä vuodessa. Parikkala-Syväoron yksinkertaistettu rajanylityspaikka on perustettu 25.1.1996 ja säännöllisin aukioloajoin toiminta alkoi vuonna 2001. Liikenne- ja viestintäministeriön huhtikuussa 2008 julkaisemassa raportissa Suomen ja Venäjän rajaliikenne-yhteyksien kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa Parikkala-Syväoron rajanylitys-paikan kehittäminen mainitaan seuraavasti: Pyritään kehittämään Parikkalan maantieliikenteen rajanylityspaikkaa pitkällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylitys-paikkana. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on ainoa tilapäinen rajanylityspaikka, jolla on vakinainen henkilöstö. Se on myös suurin tilapäisistä rajanylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä: Parikkala-Syväorossa on jo nyt rajanylityksiä vuosittain 13 000 20 000. Tällä hetkellä ylityspaikan kautta kulkee yksisuuntainen puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen ja jonkin verran henkilöliikennettä molempiin suuntiin. Suomen rajaviranomaisten vuonna 2005 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen ja Venäjän kansalaiset voivat ylittää rajan Parikkala-Syväorossa voimassa olevalla passilla ja viisumilla. Myöskään kaksisuuntaiselle tavaraliikenteelle Suomen viranomaisten puolesta ei ole esteitä ja sähköinen tuontitullaus voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Alustavasti on arvioitu, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaatii Suomen puolella n 2,5 ME ja Venäjän puolella n 6 ME investoinnit. Rajanylityspaikan tuottamat tuotot olisivat merkittävästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. Suunnitellussa mallissa rajanylityspaikka vaatisi kansainvälisenä toimiessaan n. 25-30 htv. Kustannukset tästä olisivat vuositasolla n. 2-3 miljoonaa euroa. Nykytaso Parikkalan rajanylityspaikalla on vajaa miljoona euroa. Varovaisen arvion mukaan rajanylityspaikan kansainvälistyminen toisi n. 50-100 000 uutta rajanylitystä ja sitä kautta n. 7,5-15 miljoonaa euroa lisää tulovirtaa Suomeen. 4. Savonlinna nimettävä saaristokunnaksi Kaavaillusta uudesta valtionosuusjärjestelmästä on nykyinen peruspalvelujen valtionosuuden yleisen osan saaristokorotus jäämässä kokonaan pois. Esitetyistä perusteluista ja taustamuistiosta ei ilmene mitään erityistä syytä, mihin em. pois jättäminen perustuu. Valtionosuusperusteeksi jäävän syrjäisyyden laskentapohjana oleva syrjäisyysluku taas ei ota huomioon välimatkoja ja vaikeita kulkuyhteyksiä laajoissa, suurelta osin harvaanasutuissa ja vesistöjen pirstomissa kunnissa.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 4(7) Saaristolain 6 mukaan valtion ja kuntien on huolehdittava siitä, että saaristolaisilla on käytettävissään kunnalliset palvelut kohtuullisesti. Palvelujen järjestäminen saaristoasukkaille aiheuttaa Savonlinnan kaupungille todella huomattavia lisäkustannuksia: varovaisestikin arvioiden noin 6 milj. euroa vuodessa. Kaupunki täyttää saaristokunnan kriteerit sekä haja-asutusalueen, kylätaajamien että kaupunkikeskustan vesistöisyyden ja saaristoisuuden ja siitä aiheutuvien todella merkittävien lisäkustannusten johdosta. 5. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajakoulutusta kehitetään Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt käytyään neuvottelut opetusministerin ja kaupungin edustajien kanssa jatkaa opettajakoulutusta Savonlinnassa. Päätös on hyvä myös julkistalouden kokonaisuuden näkökulmasta. Seurauksena olisi ollut tyhjiä toimitiloja ja opiskelija-asuntoja, joista aiheutuu yhteiskunnalle noin 60 miljoonan euron vastuut Savonlinnassa. Suomessa on alueellisesti riittävän laajalla opettajakoulutusverkolla pystytty turvaamaan pätevien luokanopettajien saatavuus myös maakuntien Suomessa. Samalla maakunnallisissa toimipisteissä on pystytty Helsingin yliopiston opettajakoulutusta nopeammin ja kustannustehokkaammin kouluttamaan luokanopettajia myös Helsinkiin. Esimerkiksi Savonlinnassa koulutus on noin 40 prosenttia edullisempaa. Opettajankoulutusyksiköillä on alueensa kaupungeille erittäin suuri aluetaloudellinen vaikutus. Savonlinnassa ei ole juuri muuta yliopistokoulutusta ja kaupunki on menettänyt paljon valtion työpaikkoja. Savonlinnasta siirrettiin kansainvälisen viestinnän laitos lähes 400 opiskelijaa Joensuuhun. Ratkaisevaa on ollut uuden maan hallituksen sekä opetusministerin myönteinen tahtotila turvata opettajankoulutus Savonlinnassa. Savonlinnaan tulisi lisätä luokanopettajakoulutus- sekä käsityönopettajaja kotitalousopettaja- sekä lastentarhanopettajakoulutuspaikkoja. Normaalikoulun tontin omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja muun alueen Senaattikiinteistöt Oy. Opettajankoulutuksen osalta ongelmana on se, että Senaattikiinteistöt Oy ei oman tulkintansa mukaan voi tehdä peruskorjausinvestointeja yliopistoille. Senaattikiinteistöt Oy voi investoida vain julkisiin valtion rakennuksiin. OKL:n rakennus vanhenee ja tarpeelliset korjaukset ovat jäämässä toteuttamatta. Tämä voi vaarantaa opettajankoulutuksen tulevaisuuden Savonlinnassa myöhemmässä vaiheessa. Tavoitteet: - OKL:n kiinteistö ja maa-alue pitäisi siirtää Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistukseen. Savonlinnan OKL:n kiinteistö on nyt ainoa kiinteistö Helsingin ulkopuolella, joka ei kuulu Suomen Yliopisto kiinteistöt Oy:lle. Nyt kampusta isännöidään kahdelta eri suunnalta Mikkelistä ja Joensuusta. - OKL:n kiinteistön korjaukseen sekä normaalikoulun tilanteen järjestämiseen tarvitaan merkittävä valtion peruskorjausavustus. Kaupungin mahdollisuudet avustaa ja panostaa ovat talouden tilanteesta johtuen rajalliset 6. Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava Savonlinnan metsäklusteri Savonlinnassa on vahva metsäklusteri, joka muodostuu yrityksistä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista sekä valtion toiminnoista. Savonlinnassa on Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä sekä merkittävä metsäteknologiateollisuuden keskittymä. Savonlinnassa on metsäntutkimuslaitoksen lisäksi mm. metsähallituksen toimipiste, metsämuseo Lusto, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kuitulaboratorio sekä yritysten puunhankintaan liittyviä yrityksiä.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 5(7) Savonlinnan metsäntutkimuslaitos Toimipisteellä on töissä yhteensä 25 henkilöä ja budjetti on lähes 2 miljoonaa euroa vuodessa. Toimipiste on Luonnonvarakeskuksen ainoa toimipaikka, joka on laajan ja monipuolisen tutkimusmetsäalueen välittömässä läheisyydessä. Yksikössä on korkeatasoinen laboratorio, välineistö ja osaaminen tutkimusmetsän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yksikössä onkin jo olemassa valmiit ja kansainvälisestikin tunnustetut puitteet uuden Luonnonvarakeskuksen korostamaan profiloituneeseen toimintaan sekä erikoistuneet korkeatasoiset tutkimusympäristöt, joiden siirtäminen muihin toimipisteisiin ei ole toiminnallistaloudellisesti perusteltua. Toimipiste tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Itä-Suomen yliopiston kolmen kampuksen (Joensuu, Kuopio ja Savonlinna) sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa. Itä-Suomen yliopistoyhteistyön lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun puunjalostukseen liittyvät erikoislaboratoriot, ja erityisesti Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio, tarjoaa Luonnonvarakeskukselle vahvoihin yliopistokeskukseen rinnastettavia synergisiä yhteistyömahdollisuuksia. Myös yhteydet Lappeenrannan teknillisen yliopistoon tarjoavat Joensuuhun ja Suonenjokeen verrattuna kilpailukykyiset yliopistoyhteydet tieteelliselle ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen. Venäjän ja Kaakkois-Suomen kanssa tehtävän rajayhteistyön ja uuden ENIohjelman rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Punkaharjun yksikkö on uuden luonnonvarakeskuksen näkökulmasta nostettavissa jopa strategiseksi merkittäväksi yksiköksi. 7. Metsähallituksen ja museoviraston toimintoja Savonlinnaan Alueellistamista voitaisiin tehdä jo Savonlinnassa sijaitseviin toimintoihin metsähallituksen ja museoviraston toimipisteisiin siirtämällä eläköitymisen myötä vapautuvia tehtäviä Savonlinnaan. Samoin museoviraston aluetoimipisteen sijoittamisen toimeenpanoa tulee edistää Savonlinnaan löyhentämällä valtion tuottavuusohjelmaa. Savonlinnaan voisi siirtää lisää museoviraston toimintoja, koska kaupungissa on vahva ja monipuolinen museo- ja matkailualan klusteri, joka voisi kehittää museotoimialaa matkailuelinkeinon näkökulmasta. Savonlinnassa on yliopiston matkailulaitos sekä vahva matkailualan ammattikorkeakoulutusyksikkö sekä ammattikoulutus. Samoin Savonlinnassa on museoviraston yksikkö, maakuntamuseo, metsämuseo Lusto, ja lukuisia muita museoita. Savonlinnan kaupunki esittää myös metsähallituksen toimintojen alueellistamista Savonlinnaan. Perusteena on Savonlinnassa oleva vahva metsäklusterikokonaisuus, jota edustavat mm.: a. metsäalan hallinto-, kehittämis-, museo- ja tutkimustoimintojen sijainti Savonlinnan alueella mm. metsähallituksen, metsäkeskuksen, metsämuseon ja metsäntutkimuslaitoksen toimipisteissä b. vahvistuva ja investoiva metsäalan yrityskeskittymä mm. Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä yhdessä UPM:n ja Metsä Woodin tehtaassa sekä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita valmistava Andritz vetoinen teknologiayrityskeskittymä c. metsäalan kuitu- energia ja elinkaariosaamiskeskuksen Savonlinnan toiminta kuitulaboratoriossa d. kehittyvä metsä- ja bioenergia ala ammattikoulutuksen painopistealueena 8. Sulkavan avovankilan lakkauttamissuunnitelmista on luovuttava Sulkavan vankila on 48-paikkainen avolaitos miesvangeille. Vankilassa panostetaan erityisesti vankien ammatilliseen - ja sosiaaliseen kuntoutukseen sekä vapauteen valmentamiseen. Vankilassa on 28 vakituista virkaa. Vankilan hallinto muodostuu johtajasta (50 % työajasta), apulaisjohtajasta, rikosseuraamusesimiehestä (puolitoista virkaa) ja virastosihteeristä. Vankila tarjoaa työpaikkoja sekä Sulkavan kunnan asukkaille että lähipaikkakuntien asukkaille. Henkilökunnasta 14 on tällä hetkellä sulkavalaisia ja savonlinnalaisia on seitsemän. Terveydenhoitaja käy säännöllisesti kolme kertaa viikossa. Sulkavan vankilan sijainti luo erittäin hyvät edellytykset lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään. Puhdas luonto ja rauhallinen ympäristö järven rannalla, metsäisessä maisemassa mahdollistaa vangille
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 6(7) työskentelyn itsensä kanssa olosuhteissa, jollaisesta monella ei ole aikaisempaa kokemusta. Vankilan hyvät ulkoiset puitteet mahdollistavat vankien sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin edistämisen ja ylläpitämisen. Vankiloiden henkilökunnalle ja vangeille 2013 tehdyn laatukyselyn mukaan Sulkavan vankila oli parhaiden joukossa sekä henkilökunnan että vankien mielestä. Sulkavan vankila sai parhaimmistoon kuuluvat arvosanat sekä työhyvinvoinnista (vartijat) sekä vankien tyytyväisyydestä oloihinsa. Vankiloiden tehokkuutta voidaan arvioida eri näkökulmista. Tilastollisilla menetelmillä mitataan mm. toiminnan laajuutta. Yksiköittäin voidaan verrata mm. vankiloiden käyttöasetetta suhteessa paikkamääriin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sulkavan käyttöaste on kolmena viimeisenä vuonna ollut 83 % (2010), 88 % (2011), 86 % (2012) ja 84 % (2013). Puolivuotisraportissa 2014 käyttöaste oli 85 %. Edellä esitetyissä luvuissa ei ole kuitenkaan mukana koevapaudessa olevat. Jos koevapaudet laskettaisiin tilastoissa mukaan olisi käyttöaste vuoden 2013 osalta 102 % ja vuoden 2014 osalta 107 %. Luvut kertovat todeksi sen, että Sulkavan vankilassa valmistellaan ja toteutetaan paljon koevapauksia. IPRA:n alueen avolaitosten käyttöaste keskimäärin on ollut 78 %. Sulkavan vankilan käyttöaste on ollut alueen avolaitosten korkein, pienimmän käyttöasteen ollessa 70 %. Alueellisessa vertailussa Länsi-Suomen alueen avolaitosten käyttöaste on ollut keskimäärin 76 % ja Etelä- Suomen 96 %. Alueen sisäisessä vertailussa Sulkavan vankila on kirkkaasti yli keskiarvon kummalla tapaa tahansa laskettaessa. Toiminnan laajuuden näkökulmasta arvioiden Sulkavan vankilan toiminta on ollut koko maan toimintaankin verrattuna erittäin hyvällä tasolla. Tehokkuutta voidaan arvioida myös vankien toimintoihin osallistumisen kautta. Vankien toimintoihin osallistuminen % päivittäin käytettävissä olevasta ajasta on Sulkavalla erittäin hyvällä käyttöasteella 91,4 % (2013) 91,4 % (2012), 90,1 % (2011) ja 90,3 % (2010). Alueen keskiarvo on 86,3 %. Etelä-Suomessa keskiarvo avolaitoksissa 88,6 % ja Länsi-Suomessa 83,8 %. Luku kertoo, että Sulkavan vankilassa vangit osallistuvat päivittäin johonkin toimintaan: koulutukseen tai työhön. Vain hyvin pieni osa on selleissä toimettomana. Käytännössä vain sairaat ja lomalla olevat ovat poissa toiminnoista. 9. Savonlinnan seudulle oma sote-tuotantoalue Savonlinnan seudulla on toteutettu edistyksellistä sote-integraatiota jo vuodesta 2007, josta lähtien perusterveydenhuolto ja osa sosiaalihuollon palveluista siirrettiin Itä-Savon sairaanhoitopiiriin. Käytännössä Savonlinnassa siis on jo toimiva sote-tuotantoalue, jonka hyötyjä ei tule valtakunnallisessa soteuudistuksessa menettää. Parlamentaarisen sote-työryhmän linjaus, jossa Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueelle ei muodostettaisi omaa sote-tuotantoaluetta, ei ole Savonlinnan seudulla toimivin ratkaisu. Palvelut tuotetaan tällä hetkellä selkeälle, viralliselle työssäkäyntialueelle. Sote integraation hyödyt nähdään mm. hoitoprosesseissa, palveluketjuissa, tietohallinnossa, potilasturvallisuus-asioissa ja laadunhallinnassa näiltä osin on toimittu jopa valtakunnallisesti edelläkävijänä monelta osin. Infrastruktuuri on tältä osin olemassa jo valmiina. Jos Savonlinnan seudulle ei muodosteta omaa sote-tuotantoaluetta, joudumme hajottamaan nykyisen toimivan sote-integraatiomallimme. Integraation purkaminen aiheuttaa suuria ylimääräisiä kustannuksia mm. tietojärjestelmien purkamisessa, siirtämisessä ja pilkkomisessa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Savonlinnassa sijaitseva keskussairaala varmistaa Savonlinnan seudun sote-tuotantoalueelle valmiin, toiminnallisen infrastruktuurin sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointiin ja tuottamiseen. Sairaalaan on investoitu lähivuosina mm. nykyaikaiset leikkaussalit. Sairaanhoitopiiri on jo vuosia tehnyt joustavasti yhteistyötä naapurisairaaloiden kanssa niissä asioissa, joita ei ole järkevää yksin toteuttaa. Alue on hyvin selkeästi monisuuntautunut, eikä sillä ole yhtä selkeää yhteistyötahoa.
SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 7(7) Savonlinnan seudulla väestöpohja nykyisen sairaanhoitopiirin alueella on 45 000 asukasta. Lisäksi talvikuukausien aikana seudulla on noin 4000 opiskelijaa Itä-Suomen yliopistossa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa, taidelukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Opiskelijat pääsääntöisesti eivät ole kirjoilla seudun kunnissa. Seudulla on 13 000 vapaa-ajan asuntoa ja matkailijoita vuosittain noin 500 000. Väestökeskittymän lisäksi alueella on runsaasti muuta väestöä, jonka palvelutarpeeseen joudutaan alueen palvelutuotantoyksiköissä joka tapauksessa vastaamaan. Sote-tuotantoalue Savonlinnan seudulla perustuu tarvelähtöisyyteen ja palveluiden tuottamisessa tarvittavaan paikallistuntemukseen. Lisäksi alueemme erityisolosuhteet, pitkät matkat ja saaristoisuus luovat omat haasteensa palveluiden tuottamiseen Olemassa oleva sote-integraatio eli SOSTERI on jo valmiiksi toiminnallinen kokonaisuus ja työssäkäyntialue, jota ei pidä pakottaa maakunnalliseen sote-tuotantoalueeseen. Etelä-Savo ei Savonlinnan kannalta tarkoituksenmukainen pohja SOTE-tuotantoalueeksi. Koska alueita muodostettaessa kuullaan kuntia ja otetaan huomioon kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote-rakenne, on huomioitava, että SOSTERI palvelee luontaisen työssäkäyntialueen väestökeskittymää ja sen hajottaminen merkitsee valtakunnallisestikin poikkeuksellisen suuren keskittymän sote-palvelujen uudelleenorganisointia. 10. Päivystysasetuksen vaatimukset Päivystysasetuksen tarkennus tarkoittaa merkittäviä muutoksia mm. Itä-Savon sairaanhoitopiirin toimintaan monelta osin. Leikkaustoiminta tulee olemaan päiväkirurgiaa sekä joltain osin elektiivistä kirurgiaa. Muutokset vaikuttavat myös moniin muihin toimintoihin kuten sisätauteihin, naistentauteihin, teho-osastoon, ensihoitoon sekä päivystykseen. Merkittävänä riskinä nähdään ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus jatkossa sekä lyhyellä aikavälillä myös osaajien siirtyminen toisaalle kun toiminnat merkittävästi muuttuvat. Sairaanhoidollinen koulutus on myös uhattuna Savonlinnassa mikäli koulutukseen liittyvät harjoittelupaikat merkittävästi vähentyvät. Asetuksen voimaantulo tapahtuu liian nopeasti sen antamisajankohtaan nähden. Toiminnan uudelleen organisointi Savon-linnan keskussairaalassa muutamassa kuukaudessa on erittäin haasteellista ja voi uhata potilasturvallisuutta. Päiväaikaisen päivystyksellisen toiminnan tulisi jatkossakin olla mahdollista. Pienempiä, myös päivystyksellisiä toimenpiteitä tulisi voida edelleen tehdä ilman raskaita velvoitteita. Savonlinnan kaupunki ei hyväksy uudessa päivystysasetuksessa asetettuja tiukkoja vaatimuksia vaan vaatii poikkeuslupaa siihen, että päivystyksellinen toimintaa voidaan edelleen toteuttaa ilman raskaita velvoitteita.