Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Timotei 2017-18
Toimintakulttuuri Lapsen kohtaaminen: Jokainen lapsi on tärkeä. Kohtelemme lapsia tasapuolisesti. Kuulemme ja näemme lapsen sanalliset ja sanattomat viestit, emme jätä lasten aloitteita huomiotta. Olemme kiinnostuneita lapsen asioista; kyselemme kuulumisia, juttelemme, pidämme lapsia sylissä. Kannustamme ja rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään ja tunteitaan. Osallisuus: Vuorovaikutus lasten kanssa on läsnä olevaa; jokainen lapsi ja aikuinen hyväksytään oman itsenään kaikkine piirteineen ja tunteineen. Henkilöstö toimii esimerkkinä toisen huomioimisessa. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan niin, että jokainen lapsi voi osallistua. Lasten osallisuutta vahvistetaan puheen lisäksi kuva- ja viittomatuella sekä eleillä ja ilmeillä. Lapset voivat vaikuttaa mielipiteillään toimintaan. Katsomme, ettei kukaan jää tahtomattaan yksin. Opettelemme yhdessä ratkaisemaan ristiriitatilanteita, kiusaamiseen puututaan heti. Timoteissa näkyy ja kuuluu monikulttuurisuus. Päiväkodin käytävillä voi kuulla monia eri kieliä. Kehittämiskohteemme tänä vuonna on miettiä, miten saamme erilaiset kulttuurit paremmin näkyviin. Tähän liittyen kutsumme huoltajat keväällä järjestämään yhteistä tapahtumaa. 2
Meidän yhteisömme: Puhumme toisillemme kunnioittavasti ja arvostavasti. Opimme toinen toisiltamme, osaamista ja vinkkejä jaetaan yli ryhmärajojen. Päiväkodissamme on keskustelun kulttuuri, rohkeutta puhua asioista. Kaikki päiväkodin lapset ovat yhteisiä. Pienryhmätoiminta on tapamme oppia ja opettaa esimerkiksi pienten pottapiirit, toiminnalliset aamupiirit, musiikkihetket ja metsäretket. Suunnittelemme ja toteutamme lasten kanssa erilaisia juhlia ja tapahtumia. Perjantaisin kokoonnumme päiväkodin yhteiseen lauluhetkeen, jossa kaikki saavat osallistua. Huumori on arjessamme mukana. Timotein henkilökunnalla on kiinnostusta ja taitoa pitää ympäristö siistinä ja esteettisesti kauniina. Lasten kanssa opetellaan kiinnittämään huomiota yhteisten tilojen viihtyisyyteen. 3
Oppimisympäristö Oppimisympäristö on selkeä, jäsennelty ja esteettinen. Se muovautuu lasten tarpeiden mukaan. Materiaalit, pelit ja lelut ovat helposti saatavilla. Pidämme huolta yhteisistä tavaroista, lelut järjestetään paikoilleen leikkien päätyttyä. Tänä vuonna lapset ovat saaneet maalata päiväkodin seinille Suomi100- juhlavuoden teeman mukaisesti. Käytämme luovasti päiväkodin tiloja ja välineitä. Käytävä- ja eteistilat on hyödynnetty lasten leikkitiloina. Salia käytetään jumpan ja yhteisten juhlien lisäksi pienryhmätoimintaan ja lauluhetkiin. Liikuntavälineet ovat lasten käytössä, käytävillä saa juosta, liukua mahalaudoilla ja ajaa mopoilla. Järjestämme tilaa sekä aktiivisille, että rauhallisille leikeille. Päiväkodissamme on kaksi erillistä pihaa, joista toisessa ulkoilevat esikoululaiset. Ulkoilemme myös lähimetsissä, puistoissa ja kentillä. Bussilla ja junalla pääsemme helposti retkeilemään koko pääkaupunkiseudun alueelle. Osaamme kohdata toisemme luontevasti ja ottaa puheeksi vaikeitakin asioita. Puutumme ristiriitatilanteisiin tietoisesti ja opettelemme yhdessä erilaisia ratkaisumalleja. Päivärytmi, säännöt ja sopimukset luovat turvallisen ilmapiirin, jossa uskallamme ilmaista itseämme. 4
Leikki ja sen merkitys Päiväkodissa saa leikkiä yksin, kaksin tai ryhmässä. Aikuisen rooli leikkijänä on aktiivinen leikkiin osallistujana, leikin rikastuttajana, mahdollistajana ja havainnoijana. Lapset ja aikuiset suunnittelevat yhdessä leikkejä ja leikkitiloja. Käytävät, eteiset, parvet, sali ja verstas on otettu leikkitiloiksi. Leluja saa siirtää ja lainata. Leikin voi rakentaa monenlaiseen paikkaan. Toisen ryhmän tiloihin saa sovitusti mennä leikkimään. Päiväkodissa on leikkikerhoja, joissa harjoitellaan leikki- ja vuorovaikutustaitoja. Käytössämme on kuvaleikkitaulut, joiden avulla autetaan lasten keskinäistä vuorovaikutusta leikissä. Leikissä lapsi saa näkyä ja kuulua. 5
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan suunnittelu on avointa ja läpinäkyvää. Arviointia tapahtuu päivittäisissä keskusteluissa lasten ja vanhempien sekä henkilöstön kesken. Arvioimme toimintaamme viikoittain tiimipalavereissa. Ryhmien kirjeissä vanhemmille avaamme tarkemmin toimintamme sisältöä ja arvioimme sitä. Tänä vuonna paneudumme viikkokirjeiden sisällön muuttamiseen informatiivisesta kertovampaan suuntaan. Kirjaamme havaintoja arjen tilanteista, toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Havainnoista saamme tietoa siitä, mihin suuntaan toimintaa tulisi muokata. Varhaiskasvatuskeskusteluissa lasten vanhempien kanssa otetaan puheeksi lasten vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, joiden pohjalta asetetaan tavoitteita ryhmän toiminnalle. Arviointia tapahtuu vastuutiimissä, kehittämispäivissä ja työilloissa, kehityskeskustelussa esimiehen kanssa sekä kahvipöytäkeskusteluissa. Asiakaskyselyistä saamme palautetta perheiltä. Tämän ja Timoteissa vierailevien monien opiskelijoiden palautteen otamme huomioon toimintaamme kehittäessämme. Jokainen tiimi laatii ryhmän toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon laaja-alainen osaaminen ja oppimisen alueet. 6
Yhteistyö ja viestintä Vaihdamme päivittäin ajatuksia Timotein lasten huoltajien kanssa. Kerromme toiminnasta ja kuuntelemme mielipiteitä ja toiveita. Saamme perheiden kanssa toimiessamme käyttää monia eri kieliä. Käytämme myös tulkkipalveluja. Huoltajat voivat vaikuttaa toimintaan ja sen suunnitteluun myös Lapsen Vasu- ja Leops-keskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Kysyimme huoltajilta, miten he haluaisivat osallistua toimintamme suunnitteluun. Lisäksi he toivat ideoitaan oman lapsensa ryhmän toimintaan. Lapset äänestivät mieluisensa idean ja tämä toteutettiin. Päiväkodissamme järjestetään toiminnallisia iltapäivätapahtumia (mm. liikuntailtapäivä) ja juhlia. Tänä vuonna joulujuhlan yhteydessä on Suomi100-taidenäyttely. Asiakaskyselyn pohjalta kehitämme toimintaamme. Olemme kutsuneet huoltajat mukaan Suomi100 Suuri Lukuseikkailu-hankkeeseen. Päiväkodin seinällä kiemurtelee lukumato, jossa on nähtävissä huoltajien lastensa kanssa lukemia kirjoja vinkiksi muille. Yhteistyötä Malminkartanon kirjaston kanssa on lisätty. Kirjastossa on syksyn ajan esillä lasten taidetta. Kirjastoauto tulee vierailemaan päiväkodin pihalla; huoltajat voivat lastensa kanssa käydä lainaamassa kirjoja. Viestimme toiminnasta lähettämällä sähköpostia huoltajille. Valokuvat seinällä ja digikehyksessä innostavat juttelemaan päiväkotipäivästä. Timoteissa toimii vanhempainryhmä. 7
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Kun lapsi saa päivähoitopaikan, sovimme tutustumisjaksosta. Tutustumisjakson pituus määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Käymme jakson aikana aloituskeskustelun, jossa tärkeä tieto lapsesta siirtyy kotoa päiväkotiin ja vanhemmille kerrotaan päiväkodin toiminnasta. Keskustelu voidaan käydä lapsen kotona tai päiväkodissa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan ja kirjataan kunkin lapsen vahvuuksia. Suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen mukaan. Henkilökunta sitoutuu lapsen vasun mukaiseen toimintaan. Lapsen siirtyminen toiseen ryhmään tai päiväkotiin valmistellaan niin, että siirtyminen on lapselle luontevaa. Tärkeä tieto siirretään henkilöstön välillä. Myös vanhemmat voivat halutessaan olla mukana keskusteluissa. 8