Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli Suunnitelman tilannekatsaus 12.11.2018 1 5.11.2018 Ari Vandell
2
Miksi Rantaväylän tunneliin tarvitaan Näsikallion eritasoliittymä ja siitä yhteydet katuverkkoon ja Kunkun parkkiin? Vähentämällä ajoneuvoliikennettä ydinkeskustasta tehdään mahdolliseksi keskustan viihtyvyyden ja turvallisuuden parantaminen. Ydinkeskustan liikenne vähenee, kun autoliikenteelle tehdään suorat yhteydet Rantatunnelista ja pääkaduilta pysäköintilaitoksiin. Suuret liikennevirrat Rantaväylältä keskustan länsipuolelle, keskustan kehäkadulle ja itäpuolelle Tammelaan saadaan kytkettyä kolmesta eritasoliittymästä ilman katuverkon poikittaista läpikulkuliikennettä. Sujuvat ajoyhteydet päätieverkolta keskustan kehäkadulle sekä keskustan maanalaiseen pysäköintijärjestelmään tuovat yhteiskunnallisia ja ajoneuvokohtaisia aika-, ajoneuvo- ja onnettomuuskustannusten säästöjä ja vähentävät keskusta-alueen päästöjä. Vähentää ajoneuvoliikennettä Satakunnankadulla, Paasikivenkadulla, Mustalahdesta ja Hämeenpuiston pohjoisosalla parantaen näillä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteita. Henkilöautoliikenteen väheneminen keskustakehällä parantaa sen toimivuutta ja helpottaa joukkoliikenteen kulkua kehäkatua pitkin. Laitospysäköinnin houkuttelevuus paranee hyvien yhteyksien vuoksi, mikä vähentää ydinkeskustassa pysäköintipaikkaa etsivien. autoilijoiden määriä vähentäen liikenteen haittoja ydinkeskustassa. Näsikallion eritasoliittymän tarve perustuu Tampereen keskustan ja sen liikennejärjestelmän ja liikenneverkon strategiseen kehittämiseen. 3
Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli, asemapiirustus 4
Poikkileikkaus, Amuritunneli kalliotunneliosuus Poikkileikkaus, Näsikallion eritasoliittymän ramppi 5
Amuritunnelin pituusprofiili. Kalliotunnelin otsan kohdalla kalliokatto noin viisi metriä. Betonitunneli osuus rakennetaan avokaivantona. 6
Satakunnankatu, asemapiirustus 7
Poikkileikkaus, Satakunnankatu nykytila Poikkileikkaus, Amuritunnelin suuaukko Satakunnankadulla 8
Havainnekuva (WSP Finland) Amuritunnelin suuaukko Hämeenpuiston suunnasta Havainnekuva (WSP Finland) Amuritunnelin ylittävä suojatie Kortelahdenkadun suunnasta 9
Liikenne-ennusteen päivitys (9/2018), miksi päivitys tehtiin? Keskustan strategisen osayleiskaavan mukaisesti keskustan kehäkadun sisäpuolista aluetta kehitetään ensisijaisetsi kävelykeskustana nk. hitaan liikkumisen alueena. Keskustan saavutettavuus henkilöautoilla mahdollistetaan lisäämällä keskustan maanalaista pysäköintiä. Yllä mainittua tavoitetta, hitaan liikkumisen alueen toteuttamisesta ja henkilöautoliikenteen siirtämisestä kehäkadun sisäpuoliselta katuverkolta maanalaiseen pysäköintiin, ei ollut kuvattu aikaisemmassa liikennemallissa. Vaikka malliin lisättiin Näsikallion eritasoliittymä ja yhteys Kunkun parkkiin, malli ei siirtänyt sinne liikennettä. Tämä johti virheelliseen tulokseen mm. liikennetaloudellisessa hyötykustannuslaskennassa. Päivitettyyn liikennemalliin lisättiin Kunkun parkin lisäksi suunnittelun alla oleva P-Hämpin laajennus ja ajoyhteys laajennuksesta Viinikankadulle. Liikenne pysäköintilaitoksiin siirrettiin katuverkolta. Näin saatu liikennemalli kuvaa keskustan liikennettä strategian mukaisesti. Maan pinnalta poistetaan kadunvarsipysäköintiä samalla kun maan alle rakennetaan uusia paikkoja. Näsikallion eritasoliittymän ja Kunkun parkki eivät lisää keskustan liikennemääriä vaan siirtävät pysäköintipaikkaa etsivää liikennettä maan päältä maan alle. Amuritunnelin tarkoituksena on johtaa keskustaan saapuva autoliikenne sujuvasti keskustan kehäkadulle ja sitä kautta eri puolille keskustaa. Amuritunneli ei lisää keskustan kokonaisliikennettä vaan siirtää sisääntuloliikennettä pois Paasikivenkadulta, Sepänkadulta, Pirkankadulta, Pispalan valtatieltä ja Lapintieltä. Samalla näillä kaduilla vähennetään autoliikenteen välityskykyä (kapasiteettiä), vähentämällä ajokaistoja ja jakamalla katutilaa uudestaan esim. pyöräliikenteelle ja raitiotielle. Edellä mainitut tavoitteet kuvautuvat nyt tehdyssä liikennemallin päivityksessä ja toimenpiteiden vaikutukset on paremmin havaittavissa ja laskettavissa. 10
Ennuste perustuu Tampereen seudun TALLI-liikennemalliin. Ennusteessa on toteutettuna Amuritunneli, Kunkun parkki, ajoyhteys Kunkun parkin ja P-Hämpin välillä, P-Hämpin laajennus ja ajoyhteys P-Hämpin laajennuksesta Viinikankadulle. Nykytilanteen liikennemäärät 2017 Liikenne-ennuste vuodelle 2040 Amuritunnelin liikenteestä Noin 3600 ajon./vrk tulee idän tulosuunnasta Noin 6800 ajon./vrk tulee lännen tulosuunnasta 11
Vaikutustarkastelun yhteydessä tarkasteltiin neljää eri hankekokonaisuutta. Kaikissa vaihtoehdoissa on liikenteellisesti oletettu, että P-Hämpin laajennus on toteutettu ja laajennuksesta on ajoyhteys Viinikankadulle. VE 0 = nykytila, ei Näsikallion eritasoliittymää, Kunkun parkkia eikä Amuritunnelia VE 1 = Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki on rakennettu, EI Amuritunnelia VE 2 = Näsikallion eritasoliittymä, Kunkun parkki ja Amuritunneli on rakennettu (yleissuunnitelman hankekokonaisuus) VE 3 = on rakennettu, EI Kunkun parkkia Vaikutustarkastelussa tutkittiin eri vaihtoehtojen vaikutusta keskustan autoliikennemääriin ja tätä kautta hankekokonaisuuksille on laskettu liikennetaloudellinen hyötykustannusarvio, H/K-arvo. Yleissuunnitelma on laadittu vaihtoehdosta VE 2, jossa on toteutettuna Näsikallion eritasoliittymä, Kunkun parkki ja Amuritunneli. 12
Ennuste vuorokausiliikennemäärästä keskustan katuverkolla vaihtoehdossa VE 2 Liikennemäärä pysäköintilaitoksiin vievillä ajorampeilla 13
Liikennemäärien muutokset keskustan katuverkolla vuoden 2040 ennustetilanteessa Muutos VE 0 VE 1 (muutos tilanteesta jossa ei tehdä toimenpiteitä tilanteeseen jossa rakennetaan Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki) Punaisella on esitetty katuverkko jolla liikennemäärät kasvavat Sinisellä on esitetty katuverkko jolla liikennemäärät vähenevät Kuvassa on esitetty myös maanalaiset ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin ja niiden välillä, jolle suurin osa liikennemäärien kasvusta sijoittuu. 14
Liikennemäärien muutokset keskustan katuverkolla vuoden 2040 ennustetilanteessa Muutos VE 0 VE 2 (muutos tilanteesta jossa ei tehdä toimenpiteitä tilanteeseen jossa rakennetaan Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki ja Amuritunneli) Punaisella on esitetty katuverkko jolla liikennemäärät kasvavat Sinisellä on esitetty katuverkko jolla liikennemäärät vähenevät Kuvassa on esitetty myös maanalaiset ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin ja niiden välillä, jolle suurin osa liikennemäärien kasvusta sijoittuu. 15
Liikennemäärien muutokset keskustan katuverkolla vuoden 2040 ennustetilanteessa Muutos VE 0 VE 3 (muutos tilanteesta jossa ei tehdä toimenpiteitä tilanteeseen jossa rakennetaan Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli) Punaisella on esitetty katuverkko jolla liikennemäärät kasvavat Sinisellä on esitetty katuverkko jolla liikennemäärät vähenevät Kuvassa on esitetty myös maanalaiset ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin ja niiden välillä, jolle suurin osa liikennemäärien kasvusta sijoittuu. 16
Liikenteelliset vaikutukset yleissuunnitelman hankekokonaisuudessa (VE 2) Keskustan katuverkon autoliikennesuoritteen arvioidaan vähenevän 7,7 miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa, kun keskustaan ja pysäköintilaitoksiin suuntautuvaa autoliikennettä siirtyy lyhyemmille ja sujuvammille Rantaväylän kautta kulkeville reiteille. Katuverkolla kulkeva autoliikennesuorite vähenee keskimäärin noin 8,5 %. Enimmillään esimerkiksi Satakunnankadulla autoliikenne vähenee noin 18 % eli 3 000 autoa/vrk. Arvio on tehty vuoden 2040 liikenne-ennusteella olettaen tunnelin olevan käytössä. Rantaväylällä eli valtatiellä 12 ja uudessa tunneliyhteydessä ajosuoritteet kasvavat noin 5,1 miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa vuoden 2040 ennustetilanteessa. Rantaväylän liikennemäärä kasvaa itäosassa noin 1000 autoa/vrk ja länsiosassa noin 7000 autoa/vrk. Kokonaisuutena keskusta-alueen autoliikenteen ajosuorite vähenee noin 2,6 miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa. Henkilöautoliikenteen ajokustannuksissa muodostuu säästöjä noin 400 000 vuodessa vuoden 2040 ennustetilanteessa. Keskustaan suuntautuvan liikenteen sujuvuuden paraneminen säästää merkittävästi ajoaikoja ja tuo aikakustannussäästöjä. Ajoajan säästöt ovat henkilö- ja pakettiautoliikenteessä noin 135 000 tuntia vuodessa ja raskaassa liikenteessä noin 3000 tuntia vuodessa. Henkilöautoliikenteen aikakustannussäästöt ovat noin 1,7 milj. euroa vuodessa. Kuorma-auto- ja linja-autoliikenteen säästö on noin 0,15 milj. euroa vuodessa. Vuoden 2025 liikenne-ennusteessa keskustan autoliikenteen on arvioitu kasvavan noin 8 % nykyiseen verrattuna. Vuoden 2040 ennusteessa arvioitu kasvu on noin 23 %. 17
Liikenteelliset vaikutukset yleissuunnitelman hankekokonaisuudessa (VE 2) Tunneliyhteydellä ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta liikkumisen kulkumuotojakaumaan. Henkilöautoliikenteen väheneminen keskustan katuverkolla parantaa myös joukkoliikenteen sujuvuutta, mutta vaikutuksia joukkoliikenteen operointikustannuksiin ei ole tässä arvioitu erikseen. Joukkoliikennematkustajien aikasäästöjä on otettu huomioon käyttämällä raskaan liikenteen aikakustannussäästöjä arvioitaessa yksikkökustannusta, joka sisältää sekä kuorma-autoliikenteen että linja-autoliikenteen keskimääräisen aikakustannuksen. Tunneliyhteys vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen. Autoliikennettä siirtyy katuverkolta moottoriväylälle, missä onnettomuusriskit suhteessa liikennesuoritteeseen ovat pienempiä ja autoliikenne kulkee kevyestä liikenteestä eroteltuna. Autoliikenteen siirtymän perusteella arvioidaan henkilövahinkoihin johtavien liikenneonnettomuuksien määrän vähenevän vuoden 2025 liikennemäärillä noin 2,1 onnettomuudella vuodessa eli noin 5 %. Tällä perusteella on arvioitu onnettomuuskustannusten säästöksi on noin 1,4 milj. euroa vuodessa. Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidi- ja muut päästöt ilmaan vähenevät erityisesti keskustan katuverkon katukuiluissa. Vastaavasti päästöt Rantaväylällä kasvavat, mutta ne kohdistuvat alueelle, missä jalankulkua on vähemmän. Hiilidioksidin kokonaispäästöt vähenevät noin 270 tonnia vuodessa (1,1%) vuoden 2025 ennustetilanteessa. Autoliikenteen määrän vähentyessä myös liikennemeluhaitat vähenevät katuverkolla, mutta meluhaitan vähenemisen laskennallisen arvon määrittely edellyttäisi yksityiskohtaisempia selvityksiä liikennemelualueiden ja niiden asukasmäärien muutoksista. 18
Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin yleissuunnitelman kustannusarvio Hankkeen rakentamiskustannukset on laskettu käyttäen apuna FORE hankeosalaskentaa sekä kokemukseen perustuvia yksikköhintoja tunnelihankkeista. Yksikkökustannukset pitävät sisällään urakoitsijan työmaatehtävät. Kustannusarvion laadinnassa varataan kustannuksia hankkeen suunnittelulle, rakennuttamiselle sekä riskivaraus suunnittelun tarkentuessa mahdollisesti nousevia rakentamiskustannuksia varten. Tilaajatehtävien summat muodostuvat prosenttiosuuksista suhteessa rakentamiskustannuksiin, ottaen huomioon suunnittelutason tarkkuustason. Tässä laskennassa on käytetty yleissuunnitteluvaiheessa yleisesti käytettyjä prosenttiosuuksia. Suunnittelun tarkentuessa (katu- ja rakennussuunnitteluvaihe) tilaajatehtävien prosenttiosuus pienenee. Rakentamiskustannukset Näsikallion eritasoliittymä 21 900 000 Amuritunneli 22 800 000 Satakunnankadun muutokset 2 400 000 Rakentamiskustannukset yhteensä 47 100 000 Suunnittelutehtävät 7% 3 300 000 Rakentaminen ja suunnittelu yhteensä 50 400 000 Rakennuttamistehtävät 7% 3 500 000 Riskivaraus 10% 5 100 000 Hankkeen kustannukset yhteensä 59 000 000 19
Liikennetaloudelliset vaikutukset ja hankkeen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus Vuodelle 2025 ennustetuilla liikennemäärillä katuverkon autoliikennesuoritteet vähenevät 8,5 % eli 7,7 miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa. Rantaväylällä ajosuoritteet kasvavat noin 5,1 miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa. Ajoneuvokustannusten säästöt ovat 0,4 milj. euroa vuodessa. Aikakustannussäästöt ovat 1,9 milj. euroa vuodessa. Ratkaisulla ei ole merkittävää vaikutusta liikkumisen kulkumuotojakaumaan. Henkilöautoliikenteen väheneminen katuverkolla parantaa joukkoliikenteen ja muun liikenteen sujuvuutta. Ratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee vuoden 2025 vertailutilanteessa 5 % eli 2,1 onnettomuudella vuodessa ja yhteiskuntataloudellista säästöä syntyy 1,3 milj. euroa vuodessa. Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidi- ja muut päästöt sekä liikennemelu vähenevät keskustan katuverkolla. 20
Liikennetaloudelliset vaikutukset ja hankkeen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus Hankkeen kustannukset ja hyödyt on arvioitu 30 vuoden laskentakaudelta vuosilta 2025 2055. Hankkeen rakennusajaksi on oletettu kaksi vuotta. Tie ja katurakenteiden käyttöikä on 30 vuotta eli niillä ei ole jäännösarvoa laskentakauden jälkeen. Tunnelirakenteiden käyttöiäksi on oletettu 50 vuotta ja niille muodostuu myös jäännösarvoa. Ylläpitokustannuksiksi on arvioitu noin 2 % investoinnista (hieman suurempi kuin Rantatunnelissa käytetty arvio). Hyötyjen arvioinnissa käytetyt yksikkökustannukset perustuvat Liikenneviraston arviointiohjeisiin vuodelta 2015. Laskentakorko on 3,5 %. Yleissuunnitelman mukaisen hankekokonaisuuden (VE 2) hyötykustannussuhde on 1,5 21
Vaikutukset keskustan kehittämiseen Näsikallion eritasoliittymällä ja sen yhteydellä Kunkun parkkiin ja katuverkolle on merkittäviä vaikutuksia keskustan ja sen lähialueen kehittämiselle. Yhteys pääväylältä pysäköintilaitokseen vähentää katuverkolla pysäköintipaikkaa etsivää liikennettä. Näsikallion eritasoliittymän yhteys palvelee Kunkun parkin lisäksi myös Hämpin parkkia ja sen mahdollisia laajennusosia. Hyvät yhteydet yhdessä laajan pysäköintilaitoskokonaisuuden kanssa mahdollistaa maanpäällisten pysäköintipaikkojen vähentämisen keskustan kehäkadun sisäpuoliselta hitaan liikkumisen alueelta. Strategisena tavoitteena oleva maanpäällisten pysäköintipaikkojen puolittaminen katualueella antaa mahdollisuuden jakaa katutilaa uudestaan mm. jalankululle ja pyöräliikenteelle. Amuritunnelin yhteys mahdollistaa uuden sisääntuloreitin keskustan länsiosaan, Hämeenpuiston ja Tammerkosken väliselle alueella. Idän tulosuunnassa tämä näkyy vähentyvänä liikennemääränä Lapintiellä, Satakunnankadulla ja Tampereen valtatiellä. Vielä suurempi vaikutus Amuritunnelilla on lännen tulosuunnasta. Nykytilanteessa lännestä saavutaan keskustaan Paasikivenkadun ja Sepänkadun kautta Pispalan valtatietä. Raitiotien rakentaminen Sepänkadulle vähentää sen kapasiteettia. Samoin Paasikivenkadun kapasiteettia on tarkoitus vähentää Särkänniemen ja Mustanlahden edustalta ja kehittää varsinkin alueen jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita. Myös Pispalan valtatien läpiajoliikennettä henkilöautoilla tulisi tulevaisuudessa pyrkiä vähentämään, jotta alueen melutasoja saataisiin pienennettyä. Liikennemäärien vähentäminen edistäisi myös laadukkaan pääpyörätien toteuttamisen Pispalan läpi. Amuritunneli vähentäisi liikennettä Paasikivenkadulla, Sepänkadulla, Pirkankadulla ja mahdollistaisi myös Pispalan valtatien läpiajoliikenteen rajoittamisen. Vaikutuksia on myös nykyisten asuinalueiden täydennysrakentamiselle sekä uusien alueiden rakentumiselle, jotka myös synnyttävät uutta liikennettä. Hämeenpuiston länsipuolisen keskustan osalta liikennemäärien ennustetaan vähenevän kauttaaltaan mikä antaa hyvän lähtökohdan mm. Amurin täydennysrakentamiselle. 22
Hankkeita joihin Kunkun parkilla ja Amuritunnelilla olisi positiivisia vaikutuksia. Kävelykeskustan kehittäminen, hitaan liikkumisen alue Pysäköinnin kehittäminen (kadunvarsilta maanalaisiin laitoksiin) Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen Särkänniemi Onkiniemi alueen maankäytön kehittämien Mustalahden satama-alueen kehittäminen Pispalan valtatien läpiajoliikenteen rauhoittaminen Finlaysonin alueen liikenneverkon muutokset Eteläpuiston ja Nalkalan alueen maankäytön kehittäminen Pyynikintorin ja torin ympäristön kehittäminen Keskustakortteleiden täydennysrakentaminen 23