TERVEYDENHUOLTO TIETEESSÄ HEIDI PELTONEN MBA Master Thesis -tutkimus, International University Audentes, Tallinna, Viro MERVI LEPISTÖ TtT, yliopettaja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu JUKKA K. VIHERSAARI KTL, luennoitsija International University Audentes, Tallinna, Viro Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla Lähtökohdat Painehaavat ovat yksi esimerkki väestön ikääntymisen aiheuttamista sairauksista. Ne ovat monitahoinen ja kallis ongelma ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Painehaavojen syntymistä voidaan ehkäistä hoidollisesti tehokkaiden ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia terveyskeskukselle koituu, jos se investoi tarpeenmukaisiin painehaavapatjoihin jokaiselle potilaalle. Menetelmät Tämän tapaustutkimuksen kohteena olivat Hyvinkään terveyskeskussairaalan ja terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden osastot (yhteensä 66 potilaspaikkaa). Investoinnin hyödyt ja kustannukset määritellään ruotsalaisella PENG-analyysimenetelmällä. Tutkimusaineisto on kerätty kuuden asiantuntijan muodostaman tutkimusryhmän useiden keskustelujen ja pohdintojen sekä tutkimusryhmän ulkopuolisten asiantuntijalausuntojen perusteella. Tulokset Terveyskeskukselle syntyy hyötyjä ja säästöjä painehaavapatjojen käytöstä painehaavojen ehkäisyn vuoksi mm. materiaali- ja palkkakustannuksissa, kun lisähenkilökunnan tarve ja hoitopäivämaksut vähentyvät. Euromääräisesti arvioituna säästöt ovat yhteensä 137 693 euroa vuodessa. Investointi painehaavapatjoihin maksaa terveyskeskukselle 231 200 euroa. Patja kestää vähintään 5 vuotta, ja kulu vuodessa on enintään 46 240 euroa. Päätelmät Painehaavojen ehkäisy ja hoito painehaavapatjojen avulla tulee alkuinvestoinnista huolimatta halvemmaksi kuin painehaavojen hoito nykymenetelmin. Investointi maksaa itsensä takaisin hieman yli kahdessa vuodessa. Tuloksilla on myös laajempaa merkitystä, sillä painehaavoja on muillakin potilailla kuin terveyskeskusten vuodeosastojen potilailla. VERTAISARVIOITU VV Painehaavat ovat monitahoinen ja kustannuksia aiheuttava ongelma terveydenhuollossa. Niitä syntyy erityisesti vuodepotilaille, jotka joutuvat makaamaan pitkiä aikoja eivätkä pysty itse kääntymään vuoteessa. Painehaava syntyy sellaiselle ihoalueelle, jossa luu painaa ihoa ja estää sen normaalia verenkiertoa. Painehaavat syntyvät yleensä lonkkien ja alaselän alueille mutta myös kantapäihin, kyynärpäihin ja lapaluiden ulkonemiin. Painehaavoja syntyy helposti etenkin laihoille ja huonokuntoisille potilaille. Verenkierron pitkäaikainen estyminen johtaa kudostuhoon, jossa voi syntyä suuria ja syviä painehaavoja (1). Ikääntyneen väestön osuus Suomessa kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Samalla yleistyvät iäkkäille ominaiset sairaudet, kuten painehaava. Vuonna 2000 Suomessa leikattiin 150 painehaavaa, ja yhden syvän painehaavan hoitokulut kuntoutusjaksoineen olivat 20 000 30 000 (2). Painehaavojen hoidon kokonaiskustannusten arvioidaan olevan Suomessa noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2010 (3). Isossa-Britanniassa painehaavojen hoitokustannusten on osoitettu olevan vuosittain 1,5 2,3 miljardia (4). Hoitajapulan ja terveydenhuollon kustannussäästöjen vuoksi painehaavojen ehkäisy olisi ehdottoman tärkeää Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65 3705
TERVEYDENHUOLTO Kirjallisuutta 1 Huovinen P. Painehaavat. Lääkärikirja Duodecim, 2006. (http://www.terveyskirjasto.fi/terve yskirjasto/tk.kotip_haku=painehaav a&p_artikkeli=dlk00313). 2 Hätinen P, Juutilainen V. Painehaava vakavasti otettava asia. Selkäydinvamma 2004;1:5 7. 3 Soppi E. Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy. Duodecim 2010;126:261 8. 4 Bennet G, Dealey C, Posnett J. The cost of pressure ulcers on the UK. Age and ageing 2004;33:232 4. 5 Lepäntalo M, Ahokas T, Heinänen T ym. Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella. Duodecim 2009;125:457. 6 Takala J, Varmavuo JS, Soppi E. Prevention of pressure sores in acute respiratory failure: a randomised controlled trial. Clinical Intensive Care 1996;7:235. 7 Dahlgren LE, Lundgren G, Stigberg L. Make IT profitable! PENG A Practical Tool for Financial Evaluaton of IT Benefits. Tukholma: Ekerlids Förlag 1997:25 9. 8 www.peng.se 9 Lepistö M. Pressure ulcer risk assessment in long-term care. Developing an instrument. Väitöskirja. Turun yliopisto 2004:11 42. 10 Tannen A, Balzer K, Kottner J, Dassen T, Halfens R, Mertens E. Diagnostic accuracy of two pressure ulcer risk scales and a generic nursing assessment tool. A psychometric comparison. Journal of Clinical Nursing 2010;19:1518. Sidonnaisuudet: Kirjoittajilla ei ole ilmoitettuja sidonnaisuuksia. etenkin kun merkittävä osa voitaisiin ehkäistä tai hoitaa varhaisvaiheessa (5). Riskitekijöiden määrittäminen, riskipotilaiden tunnistaminen ja tarvittavien ehkäisytoimien toteuttaminen vähentää painehaavoja. Painehaavojen ehkäisemiseksi on ratkaisevaa käyttää apuvälineitä, kuten painehaavapatjoja. Oikein käytettynä ja painehaavojen potilaslähtöisiin riskitekijöihin kohdistuvalla hoidolla painehaavapatjat ehkäisevät painehaavojen syntymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida painehaavapatjainvestoinnista terveyskeskukselle syntyvät kustannukset ja painehaavojen ehkäisemisestä koituvat säästöt. Kyseessä on kustannushyötyanalyysi, jossa arvioidaan resurssien panostuksella saavutettuja vaikutuksia. Painehaavapatjoja on ollut käytössä sairaaloissa ja pitkäaikaishoidossa vuodesta 1988 lähtien, mutta terveyskeskusten potilaille niitä ei ole vielä hankittu tarpeen mukaisesti. Aineisto ja menetelmät Korkeatasoiset ja potilaan painehaavariskin mukaiset painehaavapatjat ja hoito ehkäisevät tehokkaasti painehaavoja (6). Kaikkia painehaavoja ei kuitenkaan voida ehkäistä, esimerkiksi vaikeaa diabetesta sairastavilta, halvaantuneilta tai verenkiertohäiriöstä tai vajaaravitsemuksesta kärsiviltä potilailta, joilla on ennaltaehkäisystä huolimatta suurempi riski saada painehaava. Tässä tutkimuksessa lähdettiin kuvitteellisesta ideaalitilanteesta, jossa jokaisella potilaalla olisi tarvettaan vastaava suomalaisvalmisteinen painehaavapatja, jolloin painehaavojen ehkäisy olisi tehokasta (painehaavoja ei syntyisi) tai jo syntynyt painehaava parantuisi nopeammin. Tutkimusryhmä arvioi painehaavapatjan hyötyjä terveyskeskuksen näkökulmasta hyödyntäen ruotsalaista PENG (prioritering efter nytta grunder) -analyysimenetelmää (7). PENGanalyysi määrittää investoinnista koituvat hyödyt euromääräisesti ja vertaa hyötyjä investoinnin kustannuksiin. Menetelmää on käytetty yleisesti Ruotsissa (esim. saumaton hoitoketju, leikkausosaston tietojärjestelmän arviointi Karoliinisessa sairaalassa, sähköinen resepti) (8). Tutkimuksen kohteena olivat Hyvinkään terveyskeskussairaalan ja terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden osastot (yhteensä 66 vuode- paikkaa). Pääkaupunkiseudun terveyskeskusten vuodeosastoilla painehaavojen ilmaantuvuus vuonna 2004 oli noin 11 % (10,86 %) (9). Kotisairaanhoito ja erikoissairaanhoito rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tulokset Tutkimuksessa oletetaan, että painehaavapotilaat (ilmaantuvuus 10 %) aiheuttavat painehaavanhoidosta terveyskeskukselle tiettyjä toimenpidekuluja, jotka ovat suuruudeltaan 10 % kyseisten toimenpiteiden kokonaiskuluista. Kun painehaavojen ilmaantuvuus poistuu ( 10 %) painehaavapatjojen käytön vuoksi, kuluissa säästetään seuraavasti (kuvio 1). Haavanhoitotarvikkeiden käytön vähentyessä syntyy vähemmän jätteitä. Tästä aiheutuva säästö on laskettu kaavalla vuodeosaston vuosittaiset jätekustannukset 30 000 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 %, jolloin säästöksi saadaan 3 000. Hoitavien haavatuotteiden, suojavälineiden ja haavatarvikkeiden käyttö painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset hoitotarvikekustannukset 30 500 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = 3 050. Kipu-, uni-, psyyken- ja puudutelääkkeiden käyttö painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset em. lääkekustannukset 60 000 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = 6 000. Lisäkomplikaatiot ja infektiot vähenevät painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi, mikä vähentää erityisesti antibioottien tarvetta. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset antibioottikustannukset 21 506 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = 2 151. Varastointi- ja jakelukustannukset vähenevät lääke- ja haavatarvikkeiden käytön vähentyessä. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset varastointi- ja jakelukustannukset 11 000 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = 1 100. Lisähenkilökunnan tarve painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi. Keskimäärin kaksi painehaavapotilasta vuodessa tarvitsee painehaavan takia lisähenkilökuntaa (sairaanhoitajia) 14 päivän ajan. Säästö on laskettu kaavalla: sairaanhoitajan tuntipalkka 15,91 /h (sis. sosiaalikulut) x 14 hoitopäivää (8 h), jolloin 3706 Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65
TIETEESSÄ KUVIO 1. Painehaavapatjan hyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuviossa on esitetty hyödyt, jotka aiheutuvat oikealla hoidolla, kun ennaltaehkäisevien painehaavapatjojen käyttöaste on 100 %. Vihreällä merkityt hyödyt ovat suoria euromääräisesti arvioitavia hyötyjä, jotka vaikuttavat organisaation tuloksiin. Punaiset hyödyt edustavat usein ns. pehmeitä arvoja ja ovat rahallisesti vaikeasti arvioitavissa mutta tärkeitä vastuullisessa hoito- ja hoivatyössä. Jätteiden syntyminen 3 000 Hoitavien haavatuotteiden, suojavälineiden, haavatavaroiden käyttö 3 050 Painehaavojen tehokas preventio 137 693 Materiaalien kustannukset vähenevät 13 680 Lääkekustannukset vähenevät 10 150 Tarvikekustannukset vähenevät 530 Työntekijöiden vaihtuvuus Kipu-, uni-, psyyke-, puudutelääkkeiden käyttö 6 000 Varastointi- ja jakelukustannukset vähenevät 1 100 Hygieniahuollon kustannukset vähenevät 530 Lisäkoulutuksen tarve 813 Terveyskeskuksen hyödyt painehaavapatjan oikeasta käytöstä ja potilaan hoidosta Henkilökustannukset vähenevät 108 283 Johtamiskustannukset vähenevät 293 Lisähenkilökunnan tarve 3 564 Laitosapulaisten tarve 103 906 Tehokas toiminnan suunnittelu 286 Valituksiin vastaaminen 7 Vältetään haasteilta oikeuteen Vaihtoehtoiset/ outsouring kustannukset vähenevät 12 986 Eristystarve Sakkomaksut vähenevät 1 430 Pesulan tarve Jätteiden kuljetus Plastiikkakirurgin konsultaatiomaksut vähenevät 1 200 Kuljetusmaksut vähenevät 1 500 Lisäkomplikaatiot/ infektiot vähenevät 2 272 Hoitopäiväjaksot vähenevät 8 856 Hoitopaikkojen tarve Laboratorio-, haava-, verinäytekustannukset vähenevät 121 Vakuutusmaksut vähenevät (potilasvakuutus) Sairauspäivien määrä 179 Työturvallisuus ja ergonomia tehostuvat 179 Lääkäri Tehokkuus lisääntyy Psyyken kuormitus Työmotivaatio ja vastuu lisääntyy Sairaanhoitaja Sitoutuminen kasvaa Lisää aikaa kouluttautumiseen Olemassa olevan painehaavan hoitoaika lyhenee Laitosapulainen Hoitotyön ajankäytön oikea kohdentuminen Lisää aikaa perehdyttämiseen Omaisten ohjaustarve Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65 3707
TERVEYDENHUOLTO KUVIO 2. Painehaavapatjainvestoinnin nettonykyarvo, NPV. Nettonykyarvo, NPV: Pn n NPV = Σ (1 + i) n INV jossa n=1 Pn = nettokassavirta INV = alkuinvestointi n = jaksojen lukumäärä i = korkokanta 137 693 137 693 137 693 137 693 137 693 = + 231 200 (1,05427) 2 + (1,05427) 3 + (1,05427) (1,05427) 4 + (1,05427) 5 = (130 605 + 123 882 + 117 505 + 111 456 + 105 719) 231 200 = 589 167 231 200 = 357 967 kahden hoitajan kahden viikon palkkakustannuksista aiheutuva säästö on 3 564. Painehaavojen tehokas ehkäisy vähentää laitosapulaisten tarvetta, koska siivouksen tarve. Yhden painehaavan vuoksi vuodeosastolle palkataan viisi laitosapulaista, joiden tuntipalkka on 12,83 (sis. sosiaalikulut, 38,15 h/viikko). Vuoden aikana vuodeosastolla on ollut 22 painehaavaa, ja yhden painehaavan pidentynyt hoitoaika on 14 päivää. Laskukaavalla [5 x (12,83 x 38,15)] x 2 saadaan yhden painehaavan kuluiksi 4 723 ja kokonaissäästöksi 103 906. Myös siirtoviivepotilaista aiheutuvat sakkomaksut vähenevät, kun potilas voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta suoraan perusterveydenhuoltoon. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston 13 sakkomaksua (yht. 14 300 ) ajalta tammi maaliskuu 2007 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = 1 430. Hoitopäivämaksut painehaavaleikkauksen jälkeen vähenevät painehaavojen tehokkaan ehkäisyn ansiosta. Vuodeosastolla on hoidettu kaksi painehaavaleikkausta, mikä on vaatinut 36 hoitopäivää / painehaava. Yksi hoitopäivä maksaa vuodeosastolla 123. Säästö on laskettu kaavalla 2 x 36 päivää x 123 = 8 856. Plastiikkakirurgin konsultaatiomaksut vähenevät painehaavojen leikkaustarpeen vähentyessä. Konsultaatiomaksu on 35 ja konsultaatioita tehtiin yhteensä 40 kappaletta, joten säästöksi saadaan 1 200. Potilaan kuljetusmaksut vuodeosastolta erikoissairaanhoitoon tutkimuksia tai leikkauksia varten vähenevät. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset kuljetusmaksut 15 000 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = 1 500. Painehaavapatjojen ehkäistessä painehaavoja terveyskeskukselle kertyy vuodessa säästöjä 137 693. Summa ei sisällä jo syntyneiden painehaavojen hoitoajan lyhentymisestä aiheutuvia säästöjä. Laskelmat nojaavat edellä mainittuun pääkaupunkiseudulla tehtyyn painehaavojen ilmaantuvuustutkimukseen, sillä se antaa konkreettisen kuvan Suomen tilanteesta (9). Painehaavapatjojen investointikustannus Tutkimuksessa rajattiin painehaavapatjat potilaan liikuntakyvyn mukaan kahteen ryhmään: liikuntarajoitteisille potilaille tarkoitettuihin ja täysin liikuntakyvyttömille potilaille tarkoitettuihin patjoihin. Tutkimuksessa käytettyjen patjojen hinnat ovat suomalaisen valmistajan ilmoittamat ja edustavat alan markkinahintoja. Liikuntarajoitteisten potilaiden patja on tässä tutkimuksessa patja A (painehaavojen asteet 1 2) ja täysin liikuntakyvyttömien potilaiden patja on patja B (painehaavojen asteet 3 4). Patja A:n hinta on 700. Sen tekninen käyttöikä on viisi vuotta, jonka jälkeen se hävitetään. Patjan B hintaan vaikuttavat useat tekijät. Sen hankintahinta on 3 000 ja tekninen käyttöikä 10 vuotta. Patjan säätölaite kestää 10 vuotta ja vaatii kaksi huoltokertaa (kustannukset yhteensä noin 600 ). Viiden vuoden käytön jälkeen tarvitaan uusi kennosto (noin 1 500 ). Kymmenen vuoden aikana tarvitaan kolme uutta päällistä (yhteensä noin 600 ). Patjan kokonaishinta on siten yhteensä 5 700. Tutkimusryhmän jäsen mittasi Hyvinkään terveyskeskussairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla painehaavojen riskit yleisimmin käytetyllä ja luotetuimmalla Bradenin riskipistemittarilla (10). Potilaista 12 oli pienen riskin potilaita (patja A), keskisuuren riskin potilaita oli 17 (patja A), suuren riskin potilaita 32 (patja B) ja erittäin suuren riskin potilaita 5 (patja B). Tulosten perusteella voidaan laskea vuodeosastojen painehaavapatjojen investointikustannus: 29 x patja A, investointikustannus 29 x 700 = 20 300 ja 37 x patja B, investointikus- 3708 Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65
TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Painehaavoja on suomalaisessa sairaanhoidossa jopa viidesosalla potilaista. Usein painehaavojen syntyminen on vain tavanomaisten epäonnistuneiden hoitotoimenpiteiden lopputulos. Suomessa painehaavojen hoitokustannusten on laskettu olevan vuosittain 200 miljoonaa euroa. Painehaavojen syntymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä hoidollisesti toimivien (esim. vaihtuvapaineisuus) ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Mitä tutkimus opetti Painehaavojen ehkäisy ja hoito painehaavapatjoja apuna käyttäen tulee halvemmaksi kuin niiden hoito nykymenetelmin. Investointi painehaavapatjoihin maksaa itsensä takaisin hieman yli kahdessa vuodessa. Painehaavapatjojen käyttö terveydenhuollossa helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ajankäytön kohdistuessa oikeisiin hoitotoimenpiteisiin. PENG-analyysi on arvokas työkalu tuodessaan tutkittavia tekijöitä esiin monipuolisesti (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen). tannus 37 x 5 700 = 210 900. Vuodeosastojen (yhteensä 66 vuodepaikkaa) potilaiden tarpeita vastaavat painehaavapatjat maksavat yhteensä 231 200. Em. tietojen perusteella voidaan laskea investoinnin kannattavuusarvio eli nettonykyarvo, NPV (kuvio 2). Tuleva kassavirta on laskettu säästöinä (painehaavojen tehokas ehkäisy, hyödyt 137 693 (kuvio 1), elinkaari on viisi vuotta (patja A), investoinnin hinta on 231 200 ja laskentakorkokannaksi on valittu Euribor 360 kunnan pienen riskin vuoksi (18. heinäkuuta 2008: 5,427). Investoinnin positiivinen nykyarvo (NPV > 0) osoittaa, että projekti tuottaa elinkaarijaksolla välitöntä taloudellista hyötyä, jolloin hanke tulisi toteuttaa. Taloudellisesti varman investoinnin tunnusmerkkinä voidaan pitää sitä, että investoinnin nykyarvo (NPV) on elinkaaren päättyessä suurempi kuin alun perin tehty investointi. Painehaavapatjainvestoinnin nettonykyarvo (357 967 ) on suurempi kuin alkuperäinen investointi (231 200 ). Pohdinta Tutkimustulokset osoittavat, että painehaavojen ehkäisy ja hoito painehaavapatjojen avulla tulee alkuinvestoinnista huolimatta halvemmaksi kuin painehaavojen hoito nykymenetelmin. Investointi maksaa itsensä takaisin hieman yli kahdessa vuodessa, sillä investoinnista saadut vuosittaiset hyödyt ovat 137 693, kun investointi maksaa 231 200. Halvempien patjojen (patja A, 700 ) elinkaari on 5 vuotta ja kalliimpien patjojen (patja B, 5 700 ) 10 vuotta. Painehaavapatjoista kertyvät hyödyt terveyskeskukselle ovat todellisuudessa kuitenkin suuremmat, sillä tutkimuksessa ei otettu huomioon jo aiheutuneen painehaavan hoitoajan lyhenemisestä koituvia säästöjä. Lisäksi painehaavapatjojen hankintahintaan voi tulla volyymialennus suuria patjamääriä ostettaessa. Patjaa valittaessa on kuitenkin tärkeintä, että sen hoidollinen tehokkuus on kliinisesti osoitettu. PENG-analyysi on menetelmänä hyödyllinen käytännöllisyytensä ja havainnollisuutensa vuoksi. Tosin sitä ei voida pitää luonteeltaan täysin tieteellisenä, vaan sen tulokset ovat suuntaa antavia. PENG-analyysi ottaa huomioon myös pehmeät arvot, jotka usein jäävät investointipäätöksissä huomioimatta. Näitä hyötyjä on kuitenkin vaikea arvioida euromääräisesti. Painehaavapatjainvestoinnin pehmeitä arvoja kuvaavia hyötyjä terveyskeskuksen näkökulmasta ovat mm. hoitajien työmotivaation ja vastuun lisääntyminen, mikä lisää työn tehokkuutta ja työhön sitoutumista (kts. kuvio 1). PENG-menetelmän mukainen ajattelumalli sopii terveydenhuollon kustannuslaskelmiin prosessimaisen luonteen takia yksikin muutos potilaan hoitostrategiassa vaikuttaa useaan tekijään säästäen tai lisäten kustannuksia. Tämä PENG-analyysi tekee näkyväksi painehaavojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät tekijät ja niistä koituvat kustannukset, jolloin esim. poliittisesti valitut päätöksentekijät saavat selkeämmät perusteet päätöksentekoon. Alan liiketoiminnan tulisi olla palveluliiketoimintaa. Palveluun tulisi kuulua tuotteen lisäksi palvelupaketti, joka sisältäisi mm. terveystaloudellista koulutusta ostopäätösten tekijöille (osastonhoitajat, ylilääkärit) ja patjan käyttökoulutuksen hoitajille ja laitosapulaisille kouluttajana terveydenhuollon ammattilainen. Lisäksi palvelupakettiin tulisi kuulua patjojen säännöllinen ja luotettava ylläpito täyden käyttöasteen takaamiseksi. Tutkimustuloksilla on myös laajempaaa merkitystä, sillä painehaavoja on myös erikoissairaanhoidon, vanhainkotien, hoitokotien, kotisairaaloiden ja kotihoidon potilailla sekä pyörätuolipotilailla. Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65 3709
ENGLISH SUMMARY HEIDI PELTONEN MBA Master Thesis research International University Audentes, Tallinn, Estonia heidipeltonen@hotmail.com MERVI LEPISTÖ JUKKA K. VIHERSAARI Cost benefits of investing in special mattresses for long-term care Background The growing elderly population of Finland will present a demographic health care challenge in forthcoming years, the number of person of 80 s and 90 s is increasing considerably. While these age groups need for health care services increases the health care personnel is declining. Elderly patients often develop pressure ulcers (PUs). A combination of pressure, shear and/or friction is causing damage to the skin and underlying tissues. PUs are a source of unnecessary pain and suffering and a risk for secondary infections. Although PUs are a common problem in all patients they occur most often in the elderly, bedridden, and severely ill. The incidence among patients in the Helsinki metropolitan area is approximately 10.86%. The first step in PU prevention is to identify the patients at risk. The prevalence of PUs is consistently higher in long-term care than acute care. Proper management and care can help to prevent the development of PUs and important advances have been made using special pressure ulcer mattresses. Methods The aim of this study was to estimate the cost benefits of investing in special mattresses for public health care and to show that it is cost effective to make the investment rather than continuing to operate with the current care methods. The target of the study was the long-term patients department (66 beds) of a primary health care unit located in Hyvinkää, Finland. This research was implemented utilising PENG methodology and an analysis team consisting of several professionals from the health care field. Results The results indicate that it is beneficial to invest in the special mattresses, the repayment period (pay back) being slightly over two years. The cumulative annual savings from the effective prevention of PUs are 137 693. The investment price is 231 200 and the lifetime of the investment is at least 5 years (depending on the mattress type). Soft variables, that are difficult to evaluate financially, were taken into consideration. From the viewpoint of the health care personnel the investment increases work motivation, responsibility, commitment and overall quality of the care. Conclusions In order to advance the humane level of elderly care, Finnish municipalities should invest in therapeutically effective special pressure relieving mattresses. These mattresses, when correctly and effectively utilised, help to prevent PUs from developing and therefore ease the workloads of the nursing staff. Besides financial savings, less patient suffering and less demand on limited nursing personnel resources are further beneficial consequences. The relevance of the issue is applicable outside the clinical setting, too, since PUs are not restricted to long-term patients in primary health care; patients in special medical treatment, home care, home care hospitals, residential homes for the elderly and wheel chairs, among others, also suffer from PUs. 3710 Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65