Painehaava Hoidon laadun mittari? Ansa Iivanainen

Transkriptio

1 Painehaava Hoidon laadun mittari? Ansa Iivanainen 1

2 SHHY ry suosittelee käytettävän painehaava Pressure ulcer Pressure injury Pressure sore Decubitus Decubiti Decubitus ulcer Trophic ulcer Bed sore Ischaemic ulcer Lähteitä esim.: Goode & Allman 1989 Alterescu & Alterescu 1992 Ennis & Meneses 1997 EPUAP 2009 NPUAP

3 Painehaava Alitiedostettu Aliarvioitu Huonosti dokumentoitu Ennaltaehkäisy ja hoito vaihtelevat Henkilökunnan työtaakka Elämänlaatu, kipu Infektioalttius, kuolemanvaara Ei vielä kansallista hoitosuositusta 3

4 Mikä on painehaava? NPUAP-EPUAP 2009 (National Pressure Ulcer Advisory Panel, European Pressure Ulcer Advisory Panel): paikallinen ihon ja/tai sen alla olevan kudoksen vaurio, joka ilmaantuu yleensä luisen ulokkeen kohdalle ja sen aiheuttaja on paine tai paine ja venytys yhdessä. 4

5 Kaikki iholla esiintyvät muutokset/vauriot eivät ole painehaavoja

6 Osa 1 - historiaa - patofysiologia - tilastotietoa Osa 2 - syvyysmittari - sijainti - riskitekijät - riskimittari Osa 3 Suositeltavaa luettavaa: 1. Tiina Pukki: Huomio kantapäihin. Haava 2012 (15(3), Artikkeli skannattu moodlessa. 2. Timo Sipinen, LK Painehaavapotilaille tehtyjen hoitointerventioiden määrä ja tulokset HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa 3. Best practice JBI:n suositus Paineesta aiheutuvien kudosvaurioiden suositus - ennaltaehkäisy 6

7 Osa 1 7

8 Tavoitteet - tiedät painehaavan historiaa - osaat selittää painehaavan synnyn yksinkertaisesti - tiedät mitä tarkoittaa insidenssi ja prevalenssi 8

9 Historiaa Landis 1930 Kosiak ja 1960-luvuilla Lindan 1961 Milton 1972 Rueler & Cooney 1981 Husain 1953 ja Daniel 1981 Norton

10 10

11 11

12 Patofysiologia Tunnetaan huonosti Paine luultavasti tärkein osatekijä Kudoksen paineensietokyky Kuormituksen määrä, tyyppi ja kesto Pehmytkudos - ominaisuudet 12

13 Kapillaariverenkierto vähenee hapenpuute solujen kuolema tulehduksellinen kudosreaktio Paine suurempi 3-5 x lihas- ja rasvakudoksessa kuin iholla Muutoksia syvemmällä vaikka iho ehjä (sietävät huonosti iskemiaa) Iho voi toipua 12 tunnin iskemian jälkeen 13

14 Syvä kudosvaurio Punainen = hyperemia Purppura = kudosinfarkti Musta = kudosnekroosi Tiina Pukki

15 Hyperemia syntyy 30 min:ssa Iskemia 2-6 tunnissa Nekroosi yli 6 tunnissa Ulseraatio 2 viikon sisällä 15

16 Lihas Kudos Iho Patja

17 PAINE LUU LIHASS SUCUTIS IHO MAKUUALUSTAA ULKOINEN PAINE 17

18 PAINE ja TANGENTIAALISET VOIMAT LUU SHEAR eli KITKA IHO ULKOINEN PAINE 18

19 Tilastotietoa 19

20 Epidemiologiset käsitteet Insidenssi eli ilmaantuvuus Prevalenssi eli vallitsevuus 20

21 Lyder & Ayello (2008) ja Beeckman, Vanderwee, Demarre, Paquay, Van Hecke & Defloor (2009): Painehaavan insidenssi ja prevalenssi ovat huonon hoidon laadun mittareita 21

22 Vertailu vaikeaa: Tutkimusjoukko käytetyt tutkimusmenetelmät PUn luokittelu Tiedon keruu Raportointi Hoidon laatu Prevalenssi 3,5-29 % Insidenssi 2,7-29 % 22

23 Jatkuu... Iivanainen 2007 Insidenssi 31 % (1-3 ) Insidenssi 6 % (2-3 ) Prevalenssi 39 % (1-3 ) Prevalenssi 10 % (2-3 ) 23

24 Kir pot:lla % (esim. Kemp ym. 1990, Peich & Calderon-Margalit 2004) Lonkkamurtumapotilailla 0 66 % (Peich & Calderon- Marrgalit 2004) Vainajia 1378, Ph 23,6 % (Eckman 1989) Suomessa: 1-30 % Kähkönen 1988: n= 44, Ph 30 %, selkäydinvammaisia Pellinen & Kekki 1994: Itä-Suomi 17 TK, n= 1205, Ph 22 % Eriksson ym pääkaupunkiseutu, 197 toimipistettä, 582 kr. haavaa, joista 300 oli PH 24

25 Isola &Voutilainen 1998, ulkopuolinen tarkastus Helsingin kaupungin vanhusten hoitolaitokset, oh:t arvioivat PH-potilaita olevan 1-5,9 % Heikkinen 1999, Itä-Suomi 4,9 % Hokkanen 2000, Etelä-Suomi 6,4 % Finne-Soveri & Noro 2002, Kustaankartano 12 % 25

26 Mäkelä ym Yhden päivän aikana yksikköä (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ksh, vanhustenkeskukset, vanhainkodit, palvelutalot, yksityiset hoitokodit) 118 kroonista haavaa 23 % painehaavoja 26

27 Lähteet Bennett, Kavner, Lee ym Shear vs pressure as causative factors in skin blood flow occlusion. Arch Phys Med Rehabil 60: Dinsdale Decubitus ulcers: role of pressure and friction in. Arch Phys Med Rahabil 55: Elliot Pressure ulcerations. Am Fam Physician 25: Husain Experi,mental study of some pressure effectson tissues with reference to bed sore problem. J of Pathol and Bacter 66: Hyvämäki, P Tehohoitotyön luokitusjärjestelmä osaksi painehaavoja ennaltaehkäisevää hoitotyötä Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastoilla 1 ja 2. Pro gradu-tutkielma. Oulun yliopisto. Terveystieteiden laitos Lindan Etiology of decubitus ulcers: An experimental study. Arch Phys Med Rehabil 42: Pinchofsky-Devin & Kaminski Correlation of pressure sores and nutritional status. J Am GeriatrSoc 34:

28 Kiitos