Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Herukka-Vaapukka
Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: 1. Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa 2. Digitalisaatioon liittyvä tavoite Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 2
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta 16.5.2017) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3
Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017-2021 Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Herukka-Vaapukassa painotamme tänä toimintavuonna terveellistä ja kestävää elämäntapaa. Parhaiten se tulee näkymään lasten liikkumisen ja toiminnallisen oppimisen lisääntymisenä. 4
Herukka-Vaapukan toimintakulttuuri Herukka-Vaapukan toimintakulttuurin muodostamme ME= lapset, huoltajat ja henkilöstö. Meillä opitaan, leikitään, tutustutaan ja eletään arkea yhdessä. Meillä jokainen saa tuntea osallisuutta ja mahdollisuuden vaikuttaa oman päivänsä kulkuun. Meillä painottuvat vuorovaikutus, hetkessä eläminen ja siihen tarttuminen. Me kehumme ja kannustamme toisiamme, käytämme vuorovaikutuksessamme positiivista pedagogiikkaa. Meillä leikki on lapselle ja aikuiselle iloa tuottavaa toimintaa. Meillä aikuiset puhuvat pedagogiikasta ja teemme näin näkyväksi laadukasta varhaiskasvatusta. Meillä otetaan huolet ja murheet avoimesti puheeksi. Meillä halutaan oppia uutta. Tänä vuonna painotamme osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Jokainen lapsi ja aikuinen kohdataan arvokkaana ja yhdenvertaisena. Hyväksytyksi kokemisen tunne luo turvallisuutta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. 5
Oppimisympäristö Oppimisympäristömme on oltava oppimiseen, leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava. Toimimme pienryhmissä, jolloin meidän on helpompi tukea esimerkiksi lasten kielellisten taitojen, sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen kehittymistä. Hyödynnämme toiminnan toteuttamisessa monipuolisesti päiväkodin kaikki tilat (ulkona ja sisällä) ja lähiympäristön mahdollisuudet. Tilojen käyttöön on tehty selkeät suunnitelmat. Ulkoilemme porrastetusti säällä kuin säällä. Varhaiskasvatusyksikössämme painottuu kielen oppimisen tukeminen. Kiinnitämme jatkuvasti huomiota kielelliseen oppimisympäristöön esim. kuvatukeen sekä tukiviittomiin. Oppimisympäristö muotoutuu vähitellen ja jatkuvasti muuntuen yhdessä lasten kanssa. Tällä toimintakaudella otamme käyttöön yhteisen lelulainaamon molempiin päiväkoteihin. 6
Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: 1. Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Lapsen vasu-prosessi alkaa uusien perheiden kanssa aloituskeskustelulla. Tutustutaan lapseen, havainnoidaan ja haastatellaan tiimeissä. Kerrataan mahdollinen vanha vasu. Huoltajille annetaan vasu-esite ja samalla mahdollisuus valmistautua keskusteluun kotona yhdessä lapsen kanssa. Käydään yhteinen keskustelu, jossa kirjataan toimenpiteet, joilla varmistetaan lapseen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset. Varmistetaan huoltajien ja lapsen osallisuus sekä lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Arvioidaan vanha vasu. Keskustelut käydään lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lastentarhanopettaja poimii keskusteluista lasten ja vanhempien toiveet sekä lasten kiinnostuksen kohteet. Näiden avulla muotoutuvat toimintasuunnitelmat sekä tavoitteet pedagogiikalle. Arviointikeskustelu ovat keväällä. 7
2. Digitalisaation tavoite varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusyksikkö Herukka-Vaapukan digitalisaatioon liittyvä tavoite vuonna 2018: Jokainen lapsiryhmä dokumentoi yhden lapsista lähteneen projektin, prosessin tai ilmiön käyttäen apuna jotain digitaalista välinettä (ääni, kuva, video, animaatio). Tuotokset ovat valmiina maaliskuussa 2019 Projektit esitellään muille ryhmille ja vanhemmille huhtikuussa 2019 yhteisessä tapahtumassa Varhaiskasvatusalueen tavoite Jokainen varhaiskasvatusyksikkö järjestää 1-2 digimessua. Herukka-Vaapukan digimessut ovat huhtikuussa 2019. 8
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tarjoamme vanhemmille mahdollisuuden tukea lapsensa varhaiskasvatuksen aloittamista ja tutustumista päiväkotiin hiljalleen päivää pidentäen. Käymme yhteisen aloituskeskustelun tutustumisjakson aikana tai välittömästi lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Tässä keskustelussa luodaan pohja yhteistyölle ja aloitetaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Vanhemmat saavat keskustelussa ns. aloituspaketin, jonka avulla perheet saavat tutustua lapsensa tulevaan varhaiskasvatukseen. Aloituskeskustelussa vanhemmat saavat kertovat lapsestaan ja hänen mielenkiinnonkohteistaan. Saamamme tiedon avulla osaamme tukea lasta hänen aloittaessaan varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatuksen aloittava lapsi saa ottaa mukaan turvalelun/kuvan perheestä, jos vanhemmat kokevat siitä olevan hyötyä aloituksessa. Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään tai toiseen päiväkotiin järjestämme siirtoneuvottelun turvataksemme lapselle mutkattoman siirtymän. 9
Laaja-alainen osaaminen Tänä toimintavuonna painotamme laaja-alaisen osaamisen alueista osallistumista ja vaikuttamista Tavoite: Jokainen varhaiskasvatusyksikkö Herukka-Vaapukan lapsi, huoltaja tai henkilöstöön kuuluva saa ja haluaa vaikuttaa yhteisömme toimintaan. Toimenpiteet: Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja harjoitellaan lasten kanssa yhteisissä lasten kokouksissa ja keskusteluissa sekä tuumaustauoilla. Henkilöstön tehtävänä on havainnoida ja huolehtia että kaikki lapset pääsevät vaikuttamaan. Henkilöstöllä on toimivat kokousrakenteet. Vuorovaikutus on keskustelevaa ja osallistavaa ja kaikki kokevat olevansa tasa-arvoisia vaikuttajia. Jokaisen mielipide on tärkeä ja arvokas. Positiivinen palaute annetaan suullisesti ja kehupuun tai kehupiirin avulla. Arviointi: Henkilöstöllä keskustelut ja palaute esim. kehityskeskustelussa. Lasten tuumaustauoista kerätty palaute. Huoltajien palautekeskustelut. 10
Oppimisen alueet Tänä toimintavuonna kehittämiskohteenamme on oppimisen alueista kasvan, liikun ja kehityn Tavoite: Henkilöstön tehtävänä on suunnitella päivän rakenne, sisä- ja ulkoympäristö sekä toiminnan sisällöt niin, että lapset voivat monipuolisesti nauttia liikkumisesta eri tilanteissa (Helsinki vasu). Toimenpiteet: Huolehditaan siitä, että oppimisympäristö tukee liikkumista ja toiminnallista oppimista. Välineet kuntoon ja hankitaan myös uusia. Osallistetaan vanhemmat liikkumaan kotona lasten kanssa antamalla kotiin liikuntatehtäviä. Huolehditaan päivittäisestä ulkoilusta säällä kun säällä. Ulkoleikit ja lasten reipas liikunta ulkona huomioitava. Retkeillään lähimaastossa, koska päiväkotien salitilat eivät mahdollista reipasta liikuntaa. Liika istuminen pois. Arviointi: Nähdään toimintaympäristössä tapahtunut muutos. Lapset istuvat mahdollisimman vähän. Toiminnallisen oppimisen toimintatapa on osa arkea. 11
Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Huoltajat ovat ensisijaisesti osallisia toimintaamme oman lapsensa kautta. Annamme mahdollisuuden erilaisiin osallisuuden muotoihin. Tärkein osallisuuden muoto on saumaton yhteistyö lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevissa asioissa. Tämä toteutuu parhaiten päivittäisissä tuonti- hakukeskusteluissa. Vanhempien toiveita ja ehdotuksia kuullaan mm. vasu-keskusteluissa. Näiden pohjalta muotoutuvat yksikön toimintasuunnitelma ja ryhmän toimintasuunnitelmat. Tänä vuonna vanhemmat toivovat, että painotamme liikkumista, kielen oppimista sekä harjoittelemme kaveritaitoja. Monikulttuurisessa yksikössämme on paljon kulttuurista rikkautta. Kannustamme vanhempia päiväkotiimme kertomaan perheen omasta kulttuurista, kielestä ja perinteistä. Kutsumme vanhempia viettämään kanssamme erilaisia juhlia. Juhlien viettämisen keskiössä on yksikössämme suomalaisen kulttuuriperinnön välittäminen. Juhlien lisäksi järjestämme vuoden aikana erilaisia vanhempaintilaisuuksia. Viestitämme pedagogisesta toiminnastamme monella erilaisella kanavalla. Molemmissa päiväkodeissa on Facebook-sivut. Käytämme viestinnässä myös sähköpostia ja paperisia viikkokirjeitä sekä ilmoitustauluja. Yhteistyötahot Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat kiertävä erityislastentarhanopettaja ja s2-lastentarhanopettaja Teemme säännöllistä yhteistyötä Roihuvuoren ja Itäkeskuksen peruskoulujen, Itäkadun perhekeskuksen sekä alueen kulttuuri- ja urheilutoimijoiden kanssa. 12
Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Vain havainnoimalla ja arvioimalla voimme kehittää toimintaamme. Arvioimme toimintaamme viikoittain tiimipalavereissa, lastentarhanopettajien pedagogisessa tiimissä sekä lasten kanssa. Jokainen kasvattaja on vastuussa omasta itsearvioinnistaan ja oman osaamisensa täydentämisestä koulutuksilla. Koko henkilöstö arvioi kehittämispäivillä kaksi kertaa vuodessa, onko toimintamme uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja toimintasuunnitelman mukaista. Tiimien arvioinnin ja kehittämisen tueksi otamme käyttöön uuden tiimipalaverin keskustelurungon. Lapsi kokoaa henkilöstön avulla itselleen portfoliota (kasvun kansio). Portfoliossa näkyvät lapsen kiinnostuksen kohteet ja oppimisen polku. Kansiota kootessaan lapsi arvioi samalla omaa osaamistaan. Päiväkodeissamme on koko ajan seinillä valokuvia ja lasten töitä. Niiden avulla kerromme huoltajille pedagogiikastamme ja keräämme heiltä toiminnastamme saamaamme palautetta. Pedagoginen dokumentointi Henkilöstö ottaa käyttöön pedagogisen dokumentoinnin mallin. Tähän on tutustuttu kehittämispäivällä videoiden avulla. Jokainen tiimi käy pedagogisen dokumentoinnin verkkokurssin kevään 2019 aikana. Otamme käyttöön lapsiryhmissä tuumaustauko-mallin. 13