Uudenmaan maakunnan TKI. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa linjaava politiikka

Uudenmaan maakunnan TKI Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa linjaava politiikka 13.5.2019

Johdanto Näitä Uudenmaan TKI-politiikan linjauksia on kehitelty kahdessa vaiheessa. Sisällön luomiseen on osallistunut suuri joukko asiantuntijoita erilaisissa kokouksissa, työpajoissa ja keskusteluissa yli vuoden ajan. Valmisteluprosessin aikana dokumentin eri versioista on myös pyydetty laajasti avaintoimijoiden palautetta, ja monet ovat osallistuneet myös kirjoittamiseen. Seurauksena sekä Uudellamaalla että YTA-/ERVA-alueella tässä esitettyihin linjauksiin on jo innostuneesti sitouduttu. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa TKI-politiikan valmistelu tehtiin maakunta- ja sote-uudistuksen viitekehyksessä aina maaliskuun 8. päivään asti, jolloin Juha Sipilän hallitus jätti eronpyyntönsä. Tämän jälkeen siirryttiin valmistelun toiseen vaiheeseen. TKI-politiikan varsinainen kehittäminen päättyi ja työ suunnattiin nyt ohjeistuksen mukaan valmistelun asianmukaiseen päättämiseen ja siihen sisältyvän koonnin tuottamiseen. Maakuntauudistuksen kaatumisella oli vaikutuksia tämän dokumentin tavoitteisiin ja rakenteeseen. Toisaalta tämän dokumentin tulee tukea saumattomasti TKI-toiminnan kehittämisen jatkotyötä, mutta toisaalta sen pitää myös dokumentoida ensimmäisen vaiheen tulokset. Tämän vuoksi emme ole muokanneet tekstiä uuden tilanteen pohjalta. Olemme kuitenkin lisänneet tekstiin kommenttiruutuja, jotka päivittävät esitetyt ajatukset nykyhetkeen. Osiltaan työ on jäänyt kesken, eikä kaikkien lukujen sisältöjä ole ehditty valmistella ennen kriittistä päivämäärää 8.3.2019. TKI-politiikan linjaukset ovat suurimmaksi osaksi riippumattomia soten tai maakunnan hallinnollisista rakenteista. Alueen TKI-politiikan linjauksia ja kokonaiskuvaa on nyt ensimmäistä kertaa yhdessä hahmotettu, ja on selvää, että yhteistoimintaa tältä osin on jatkettava oli soten ja maakunnan poliittinen tai hallinnollinen asetelma mikä tahansa. Tähän ovat Uudenmaan TKI-toimijat ja yhteistyökumppanit sitoutuneet. Näkemyksemme mukaan tämä dokumentti on ajankohtainen edelleen myös siksi, että se mallintaa hyvin niitä tekijöitä, joihin TKI-toiminnan kehittäminen aina ja kaikissa tilanteissa kytkeytyy. Ankkurointi lainsäädäntöön ja kansalliseen ja/tai alueelliseen strategiaan sekä vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset on otettava huomioon oli hallintomalli tai poliittinen asetelma mikä tahansa. Helsingissä 13.5.2019 Pirjo Marjamäki Markus Pauni Pirjo Ståhle Uusimaa 2019 -hanke Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus Toinen linja 4 00530 Helsinki Finland info@uusimaa2019.fi www.uusimaa2019.fi

Sisällys Osa A: Uudenmaan TKI:n lähtökohdat ja nykytila 1. Johdanto... 1 2. Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset ankkurit... 3 2.1 Lakisääteiset TKI-velvoitteet... 3 2.2 Maakuntastrategia... 6 2.3 Alueellinen innovaatiostrategia RIS3... 10 2.4 TKI-politiikan ankkurit... 12 3. Maakunnan rooli TKI-toiminnassa... 14 4. Uudenmaan nykyinen TKI-toiminta... 17 4.1 TKI-ekosysteemi... 17 4.2 Rahoitus... 23 4.3 Johtopäätökset... 32 5. Vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset... 33

Osa B: Uudenmaan tuleva TKI-toiminta 6. Hankesalkut ja läpimurto-ohjelmat... 36 6.1 Hyte Plus -ohjelma... 37 6.2 Hiilineutraali maakunta -ohjelma... 38 6.3 Digi-sote-ohjelma... 40 6.4 Johtamisen ja esimiestyön ohjelma... 41 7. Palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvä TKI... 42 7.1 Sote-palvelutuotannon TKI-ohjaus... 42 7.2 Sote-liikelaitoksen TKI:n organisointi... 47 7.3 Elinvoima- ja turvallisuustoimintojen TKI... 49 8. Maakunnan TKI-ohjaus ja johtaminen... 50 8.1 TKI-ekosysteemin itseohjautuvuus ja strateginen ohjaaminen... 50 8.2 Maakuntakonsernin TKI:n johtaminen ja rakenteet... 51 8.3 Tietojohtamisen mallit ja metodit... 56 8.4 Ennakointitoiminta suunnan näyttäjänä... 58 8.5 TKI-toiminnan arviointi ja vaikuttavuus... 60 9. Maakunnan rajat ylittävä TKI-yhteistyö... 61 9.1 Yhteistyöaluetta (YTA) koskevat tavoitteet... 61 9.2 Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen... 63 9.3 Kansallisen yhteistyön linjaukset... 66 9.4 Kansainvälisen yhteistyön linjaukset... 66 10. Uudenmaan TKI-toiminnan linjaukset... 70 Sisällysluettelossa näkyy TKI:n maakuntamalliin perustuva toimintakehys: esimerkiksi soteliikelaitos, maakuntakonserni ja sen vastuualueet. Nämä tulevat ehkä korvautumaan uusilla elementeillä riippuen hallituksen myöhemmistä päätöksistä.

Osa A Uudenmaan TKI:n lähtökohdat ja nykytila

1. Johdanto Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on yksi maakuntastrategian tärkeimmistä painotuksista henkilöstöpolitiikan ja omistajapolitiikan ohella. Käsillä oleva TKI-politiikkaohjelma esittää linjaukset Uudenmaan maakunnan TKI:lle sekä uudistuksen valmisteluvaiheeseen että ensimmäisen maakuntavaltuuston tarkistettavaksi. Maakunta- ja sote-uudistus johtaa Suomen julkisen sektorin tehtävien ja vastuiden uusjakoon, jossa sekä kuntien että valtion nykyisiä tehtäviä siirretään uusille maakunnille. Kyseessä on maamme historian suurin julkisen hallinnon reformi, joka koskettaa Uudellamaalla noin 60 000 ihmisen työtä ja kaikkien asukkaiden palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Uudistuksessa perustettaville uusille maakunnille keskitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, aluehallinnon tehtävät sekä alueellisia palveluja. Tehokkailla toimintatavoilla pyritään säästämään verovaroja ja parantamaan asukkaiden tarvitsemien palvelujen laatua. Palveluja uudistetaan digitaalisiksi ja asiakaslähtöisiksi sekä yritysten tarvitsemia palveluja keskitetään yhteen paikkaan. 1 Valmisteilla olevan uuden maakunnan toimintakenttä on laaja. Maakunnan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluvat mm. sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi ja turvallisuus sekä alueen elinkeinoelämän ja kulttuurin kehittäminen (katso kaikki tehtävät täältä: www.alueuudistus.fi). Maakunnan perustehtävistä valtaosa on sotea, joka käsittää Uudenmaan maakunnan budjetista noin 95 %, mikä asemoi luonnollisesti myös maakunnan TKI-politiikkaa. Perinteisesti sote-alan TKI on Uudellamaalla ollut aktiivista ja monimuotoista, mutta siihen tulee maakuntauudistuksen myötä uusia haasteita. Uudellamaalla on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja kehitysmahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyttää toimijoilta laajapohjaista verkostoitumista ja uusia TKI-kumppanuuksia toimialojen sisällä ja välillä. Alueelliset voimavarat tulee saada tehokkaasti käyttöön myös digitalisaation ja muiden koko aluetta koskevien uudistusten vuoksi, ja siksi TKI-toimintojen nykyistä tehokkaampi integroituminen alueella on välttämätöntä. Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma keskittyy maakunnan tehtävään turvata maakunnan palveluiden laatu ja tehokkuus taata palvelujen jatkuva ja proaktiivinen kehittäminen koordinoida ja/tai tukea TKI-toimintaa maakunnassa, yhteistyöalueella (YTA) ja kumppanuusverkostoissa luoda toimintaedellytykset alueen TKI-ekosysteemille arvioida ja parantaa systemaattisesti TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Maakunnan laaja tehtäväkokonaisuus on tässä TKI:n lähtökohta ja viitekehys. TKI-politiikkaohjelmassa pyritään ensimmäistä kertaa hahmottamaan Uudenmaan TKI-toiminta kokonaisuutena sekä rakentamaan TKI-politiikka maakunnan perustehtäviin nojautuen. Politiikkaohjelma sisältää maakunnan TKI:n lähtökohdat, määrittelyn, roolin ja linjaukset sekä lyhyet kuvaukset linjauksiin kytkeytyvistä toimintarakenteista ja -periaatteista. Ohjelman ulkopuolelle jäävät 1 Lähde: Uudenmaan maakuntastrategian taustamuistio 2018 1

yliopistojen ja maakunnan koulutussopimukset, täydennyskoulutus, perusopetus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. 2 Uudenmaan maakunta on määritelty seuraavasti: Se on olemukseltaan a) (rajoitetusti) itsehallinnollinen alue, b) alueellinen palveluekosysteemi ja c) julkishallinnollinen konserni. Jokainen näistä ominaisuuksista vaikuttaa myös siihen, miten alueen TKI-toimintaa voidaan tukea ja kehittää. Tämä TKI:n linjauspolitiikan lähtökohtana on ollut ajatus maakunnasta palvelu- ja innovaatioekosysteeminä. Olemme halunneet korostaa yhteistyön ja kumppanuuksien merkitystä sekä koko maakunnan voimavarojen synergiaa, jonka tuottaminen on paitsi Uudenmaan maakunnan myös koko globaalin tietotalouden haaste. Siihen vastaaminen edellyttää uudenlaisia toimintatapoja, teknologiaa, johtamista ja mittareita. Ekosysteemiajattelun lisäksi olemme pyrkineet hahmottamaan TKI-politiikkaa maakuntakonsernin perustehtävästä käsin, ja keskittyneet siten TKI:n johtamisen ja ohjauksen mahdollisuuksiin. Organisaatiokuviot ovat tämän tarkastelun ulkopuolella. TKI-politiikkaohjelma koostuu kahdesta osasta: Osa A kuvaa TKI-ohjelman lähtökohdat sekä nykytilan Uudellamaalla. Osa B esittää linjaukset Uudenmaan tulevalle TKI-toiminnalle. Osa A etenee johdannon jälkeen lukuun 2, joka käsittelee politiikkaohjelman perustaa. Sen muodostavat TKI:n lakisääteiset velvoitteet, Uudenmaan maakuntastrategia ja Alueellinen innovaatiostrategia (RIS3) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lakisääteiset TKIvelvoitteet. Näistä muodostuvat Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset ankkurit. Luvussa 3 määritellään, mitä TKI käytännössä tarkoittaa, sekä käsitellään maakunnan roolia ja vaikutusmahdollisuuksia alueen TKI-toimintaan. Luku 4 luo katsauksen Uudenmaan TKI:n nykytilaan sisältäen kuvauksen alueen TKI-ekosysteemistä, TKI-hankkeista ja rahoituksesta. Ensimmäisen osan lopuksi luku 5 luo katsauksen vaikuttavan TKI-toiminnan perusedellytyksiin. B- osassa siirrytään Uudenmaan TKI-toiminnan tulevaisuuden linjauksiin. Luvussa 6 esitetään maakunnan TKI:n ydinhankkeiksi neljä läpimurto-ohjelmaa. Luvussa 7 käsitellään, miten TKI kytkeytyy palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, sekä luvussa 8 hahmotetaan TKI:n johtamista ja organisointia alueellisessa ekosysteemissä ja maakuntakonsernissa. Luvussa 9 käsitellään maakunnan rajat ylittävää TKI-yhteistyötä kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta, ja lopuksi luku 10 kiteyttää Uudenmaan TKI-politiikan linjaukset ja suositellut toimenpiteet. Tämä Uudenmaan TKI-politiikkaohjelma on syntynyt laajapohjaisena yhteistyönä. Sen sisältöön ovat vaikuttaneet kymmenet organisaatiot ja satakunta asiantuntijaa useissa työpajoissa ja ohjausryhmissä. 3 2 Osaamisella SOTEen sisältää täydennyskoulutuksen ja uudet tutkinnot sekä käsittelee parhaiten koulutukseen liittyviä kysymyksiä. 2 3 Tarkka erittely osallistujatahoista liitteessä 1. 2

2. Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset ankkurit Tässä luvussa kiteytetään Uudenmaan TKI-toiminnan lainsäädännöllinen ja strateginen perusta, eli se, mitä laki edellyttää maakunnalta ja millaisia aluetta koskevia strategisia linjauksia on jo tehty. Lainsäädännölliset velvoitteet on annettu laeissa, jotka koskevat maakuntaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja valinnanvapautta sekä HUSin kansallisia velvoitteita. TKItoiminnan suuntaamiseen vaikuttavat strategiat ovat Maakuntastrategia ja Alueellinen innovaatiostrategia (RIS3). Uudenmaan TKI-politiikan tulee toteuttaa lainsäädäntöä ja edistää alueen strategisia tavoitteita. 2.1 Lakisääteiset TKI-velvoitteet Maakunnan TKI-toimintaa tulee säätelemään kolme lakia: maakuntalaki ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 4 sekä laki valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 5. Nämä lait jos ne hyväksytään luovat Uudenmaan TKI-toiminnan lakisääteiset perusedellytykset. Maakuntalain (6 ) mukaan maakunnan vastuulla kehittää ja rahoittaa alueen elinkeinoelämää ja innovaatioympäristöjä sekä niihin liittyvää koulutusta ja osaamista. Lisäksi tehtävänä on yhteen sovittaa kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimia osana maakuntastrategiaa, -ohjelmaa ja -kaavoitusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan maakunnan vastuulla ovat alueen sote-huollon järjestäminen, kehittäminen, ohjaus ja valvonta. Maakunnan on seurattava alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sote-huollon laatua, vaikuttavuutta, kustannuksia, tuottavuutta, potilasturvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja palvelujen yhteensovittamista. Seurannan pohjalta maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma, joka sisältää suunnitelman siitä, miten havaitut puutteellisuudet korjataan. Lisäksi maakunnan on valmisteltava valtuustolleen alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustokausittain. Kaikki tämä edellyttää maakunnalta systemaattista tiedonkeruuta sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. ( 1, 2, 8, 21). Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä sopimus maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Yhteistyösopimuksen toteutumista on seurattava ja arvioitava vuosittain. ( 16, 17) Maakunta vastaa alue- ja organisaatiorajat ylittävästä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyhteistyöstä seuraavasti ( 35): koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä 4 Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017). 5 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018). 3

osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä tukee ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä tekee yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen osaamisen tarpeita ja kehittämistä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vastaa siitä, että kaikki yhtiöt ja yhteisöt, jotka tuottavat maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja, osallistuvat palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Terveydenhuollon yliopistollisen tutkimuksen osalta laki edellyttää, että maakunta asettaa nelivuotiskaudeksi tutkimustoimikunnan, jossa on sosiaali- ja terveysalueen monitieteinen edustus. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä tutkimustoimikuntien kanssa tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet sekä myöntää sille rahoituksen nelivuotiskausittain. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. ( 40 ja 41). Maakunnan on myös huolehdittava siitä, että sen liikelaitos ja muut palvelun tuottajat perustavat toimintansa ja sen kehittämisen alueellisen ja kansallisen tason tietoon, tutkimukseen perustuvaan tietoon sekä asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksiin ( 32, 34). Laki valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sisältää joitakin säädöksiä, jotka koskevat maakunnan palvelujen kehittämistä. Ensinnäkin maakunnalla on oikeus asettaa palvelun tuottajille palvelujen laatuun ja tuottamiseen liittyviä ehtoja, jotka ovat tarpeen maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi. Toiseksi laki säätää, että palveluntuottajan on annettava selvitys tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevista toimintaperiaatteistaan ja toiminnan laajuudesta sekä siitä, miten asiakkaiden palaute ja kehitysehdotukset on otettu huomioon toiminnassa. ( 42, 58). Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta (Teksti HUSin valtakunnallisesta tehtävästä puuttuu.) 4

Kuvio 1. Maakunnan lakisääteiset TKI-tehtävät TKI:n näkökulmasta laki edellyttää, että maakunta vastaa alueen kehittymiskyvystä seuraavasti (numerot viittaavat kuvioon 1): kerää kattavaa tietoa alueen hyvinvoinnista ja palveluista sekä välittää tiedot palvelun tuottajien käyttöön (1) analysoi keräämiään tietoja, kehittää palveluja analyysien pohjalta ja raportoi kehityksestä (2) vastaa kaikkien palvelujen tuottajien osallistumisesta palvelujen kehittämiseen (3) vastaa maakuntarajat ylittävästä TKI-yhteistyöstä (4) asettaa terveydenhuollon yliopistotutkimuksen toimikunnan päättämään valtion tutkimusrahoituksen myöntämisestä (5) kehittää uusia tuotteita ja palveluja yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa (6) kehittää alueen elinkeinoelämää ja innovaatioympäristöjä (7) yhteen sovittaa kulttuurin kehittämistoimenpiteitä osana maakuntastrategiaa (8). Yllä esitetty lainsäädäntö ei tällaisenaan tullut voimaan, mutta nykyisetkin TKI-toimintaa ohjaavat lait ovat paljolti samansuuntaisia. TKI:n kehitys jatkuu voimassa olevan terveydenhuoltolain, sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa koskevan lain ja kuntalain pohjalta. Kehittämistä voidaan siis jatkaa haluttaessa nykyisen lainsäädännön pohjalta. 5

2.2 Maakuntastrategia Maakunnan TKI-toiminta edistää maakunnan elinvoimaa, palveluja, kulttuuria ja takaa niiden jatkuvan kehittymisen. Toimiva TKI on maakunnan uudistumiskyvyn ehdoton edellytys. Alueen TKI-toimintaa pyritään asemoimaan ja kehittämään maakuntastrategian painostusten mukaisesti. Strategian valmisteluprosessi Ensimmäinen uuden maakuntalain mukainen maakuntastrategia Uudellemaalle valmistui kesäkuussa 2018. Silloin Uusimaa 2019- hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus teki päätöksen puoltaa esitettyä strategiakokonaisuutta. Maakuntastrategiaa valmisteltiin 10/2017-05/2018 välisenä aikana yhteensä 12 työpajassa, 22 esittelyja keskustelutilaisuudessa sekä verkkopohjaisessa aivoriihessä, johon on osallistunut yhteensä noin 3 100 keskustelijaa. Strategian linjaamiseksi ja sen toimeenpanon tueksi on siis kerätty näkemyksiä varsin laajasti. Maakuntahallitus ohjasi strategiavalmistelua yhden aamukoulutilaisuuden sekä kahden evästyskeskustelun kautta ja maakuntavaltuustolle järjestettiin marraskuussa 2017 seminaari, jossa strategian sisältöjä työstettiin. Eri tahojen kanssa käydyn dialogin ohella strategiatyössä on hyödynnetty olemassa olevia strategisia linjauksia, muuta alueen strategista tietopohjaa ja ennakointitietoa. Maakuntastrategia antaa pitkän aikavälin tavoitteet uuden maakunnan toiminnan ja talouden valmisteluun. Strategian ensimmäinen versio on nyt voimassa ja se ohjaa uuden maakunnan valmistelutyötä siihen saakka, kunnes vaaleilla valittava maakuntavaltuusto tekee siihen näkemyksensä mukaiset päivitykset. Maakuntastrategiassa linjataan paitsi toimintaa ja taloutta ohjaavat strategiset tavoitteet, myös niihin nivoutuvat indikaattorit sekä maakunnan visio, missio ja arvot. Lisäksi maakuntastrategia sisältää edunvalvonnalliset kärkitavoitteet. Maakuntastrategiaan lisätään myöhemmin palvelustrategia ja palvelulupaus, jotka tarkentavat sote-palvelutuotannon ohjausta. Strategian näkökulma on varsin laaja: se käsittää maakunnan julkishallinnollisena konsernina, itsehallinto- ja edunvalvontayhteisönä sekä alueellisena palveluekosysteeminä. Käsitellyt ilmiöt eivät ole yksin maakunnan ratkaistavissa, vaan ne edellyttävät yhteistyötä ja kumppanuuksia. 6

Visio, tavoitteet ja painopisteet Uudenmaan maakunnan visio vuoteen 2030 on kehittyä Euroopan parhaaksi alueeksi elää ja toimia. Visio tarkoittaa, että vuonna 2030 Uudenmaan asukkaat kokevat elämänlaatunsa erinomaiseksi ja yritykset saavat kilpailuetua alueen toimintaympäristöstä. Tämä tarkoittaa asukkaiden positiivista kokemusta hyvinvoinnista, arjen toimivuudesta, alueen saavutettavuudesta, turvallisuudesta sekä ympäristön tilasta. Visio tarkoittaa myös Uudenmaan kehittymistä eurooppalaiseksi metropolimaakunnaksi, jolla on vahva kaupunkimainen luonne ja tiiviit kytkökset Pohjois-Eurooppaan. Uudenmaan tavoitteena on olla EU:n kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa, edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian alalla sekä haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani (kts. tavoitteiden tarkempi sisältö Taulukko 1). Strategisia painopisteitä on asetettu neljä: 1. Ihmisten hyvinvointi 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous Uudenmaan maakuntaa tulee kehittää turvallisten siirtymien kautta, kuitenkin rohkealla uudistamisotteella. Kuvio 2. Uudenmaan strategiakartta 7

Strategian toimeenpano ja viitekehys Uudenmaan maakuntastrategian liitteeksi valmistellaan maakunnan omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä tämä käsillä oleva TKI-politiikkaohjelma. Strategian toimeenpanon tueksi perustetaan lisäksi toimeenpano-ohjelmia, jotka voivat olla ilmiöpohjaisia muutosohjelmia tai -alustoja (esimerkiksi palvelutuotannon digitalisaatioon liittyen) tai tehtäväaluekohtaisia kehittämisohjelmia (esimerkiksi viestintä- ja markkinointiohjelma). Näistä ensin mainittujen toteuttaminen perustuu suurelta osin TKI-toiminnalle, joten ne tarkennetaan ja yksilöidään tämän TKI-politiikan osana. Kuvio 3. Maakuntastrategian viitekehys Uudenmaan maakuntastrategia asettaa ylätason tavoitteet ja eurooppalaiset vertailukohteet, joiden mukaan maakuntaa pyritään kehittämään. Strategiassa on määritelty myös periaatteet, joiden mukaan strategiaa toteutetaan: uudistumisen tulee olla rohkeaa, toiminta perustuu kumppanuuksiin ja koko palveluekosysteemin tehokkuuteen, vaikutuksia tulee seurata selkein indikaattorein, asiakkaiden ja toimijoiden sitoutumiseen panostetaan ja ympäristön muutoksia seurataan systemaattisesti. 6 6 Uudenmaan strategia löytyy kokonaisuudessaan täältä www.maakuntastrategia.fi 8

Taulukko 1. Uudenmaan maakunnan strategiset painopisteet, kärkitavoitteet ja toimintatavat Maakuntastrategia jäi vahvistamatta, mutta sen alueelliset tavoitteet ovat edelleen relevantteja etenkin kun strategia on valmisteltu yhdessä kuntien kanssa ja sen tavoitteet ovat siten kuntien hyväksymiä. Taulukko 1. toimii TKI-toiminnan strategisena työkaluna aina, kun toimintaa pyritään tehostamaan koko alueen näkökulmasta. 9

2.3 Alueellinen innovaatiostrategia RIS3 EU edellyttää, että unionin alueet laativat itselleen älykkään erikoistumisen strategian, joka painottuu tutkimus ja innovaatiotoimintaan (Regional Innovation Strategy for Smart Specialisation RIS3). Uudenmaan alueellinen tutkimus- ja innovaatiostrategia Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla on laadittu vuonna 2015. RIS3-strategian mukaan Uudenmaan alue on vuonna 2020 kansainvälinen innovaatio-keskittymä sekä innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden edelläkävijä. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehitetään yhteistyöalustoilla (Smart Platforms) ja edistetään politiikka- ja rahoitusinstrumenttien avulla (Smart Support). TKI-toiminnan alueellisen vaikuttavuuden tulee kaksinkertaistua verrattuna vuoteen 2015. Uudenmaan RIS3 strategian tavoitteena on saada aikaan kansainvälisiä läpimurtoja lisätä tutkimus- ja innovaatiotyön tuottavuutta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistää aktiivisesti alueellista yhteistyötä yhdistellä ja hyödyntää alueella olevaa ja sinne kumuloituvaa osaamista kehittää verkostomaista toimintatapaa nykyistä selkeämmäksi ja vaikuttavammaksi tuoda eri toimijat yhteen avoimille yhteistoiminta-alustoille. RIS3-strategian tavoitteena on tehostaa älykästä erikoistumista Uudellamaalla ja sisältää viisi toiminallista kärkikokonaisuutta ja neljä temaattista kärkeä (Kuvio 4). Kärkikokonaisuuksissa on vahvaa innovaatiopotentiaalia ja mahdollisuuksia uuteen arvonluontiin. Avaintoimijoita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joiden yhteistyö etenkin yritysten ja kuntien kanssa on ratkaisevaa. Temaattiset kärjet ovat Kaupunkien Cleantech, Terveys ja hyvinvointi, Teollisuuden digitaalinen uudistuminen ja Ihmisten kaupunki. Kuvio 4. Uudenmaan alueellisen innovaatiostrategian pääelementit (Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla 2015, kuva päivitetty 2018) 10

RIS3-toiminta on tarkoitus organisoida yhteisille innovaatioalustoille, joiden avulla koordinoidaan kärkikokonaisuuksien etenemistä, ohjataan muutosprosesseja ja edistetään aktiivista yhteistoimintaa avaintoimijoiden sekä niiden sidosryhmien sisällä ja välillä. Alustojen ja kärkisalkkujen organisoinnissa ja johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota innovaatiotyön ja verkostojen nykyistä tehokkaampaan fasilitointiin, synergisen hanke- ja kehitystoiminnan katalysointiin sekä koko innovaatioekosysteemin orkestrointiin. Kuvio 5. Alueellisen TKI-toiminnan pääelementit Uudenmaan RIS3-strategian mukaan Uudenmaan Alueellinen innovaatiostrategia on edelleen voimassa, ja sitä ollaan parhaillaan uudistamassa, kuten kaikissa muissakin maakunnissa. Samalla on mahdollista kohdentaa strategian sisältöjä yhä enemmän ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. TKI:n tulee edistää alueellista ja kansallista hyvinvointia ja kilpailukykyä, ja siten sen tavoitteet kytkeytyvät tulevaisuudessakin innovaatiostrategian asettamiin linjauksiin. 11

2.4 TKI-politiikan ankkurit TKI-politiikkaohjelma perustuu lainsäädäntöön, joka määrittelee maakunnan palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvät velvoitteet. Laki edellyttää, että maakunta arvioi ja kehittää palvelujaan luotettavan tiedon pohjalta yhteistyössä alueen sisäisten ja ulkoisten toimijoiden kanssa. Näin syntyy maakunnan kehittämistoiminnan perusta. Tämä on kuitenkin vasta lähtökohta TKI-toiminnalle, eikä sellaisenaan riitä maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sekä Uudenmaan maakuntastrategia että Alueellinen innovaatiostrategia tähtäävät alueen kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseen kansainväliselle huipputasolle. Siten ne toimivat lainsäädännön lisäksi tärkeimpinä ankkureina, joihin TKI-toiminta tulee maakunnassa kiinnittää. Uudenmaan maakuntastrategia ja Alueellinen innovaatiostrategia (RIS3) puhuvat paljolti samaa kieltä. Edellinen määrittää koko maakunnan kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimintatavat yleisellä tasolla, kun RIS3 puolestaan määrittää kärkialueet- ja kohteet TKI:n näkökulmasta. Lisäksi se tarkentaa niihin liittyviä johtamis- ja toimintatapoja. Alla oleva taulukko (2) yhdistää nämä strategiat asettaen painopisteet, tavoitteet ja toimintatavat Uudenmaan TKI-toiminnalle. Taulukko 2. Uudenmaan TKI-toiminnan strategiset painopisteet, kärkitavoitteet ja toimintatavat Kaikki strategiat ja niiden painopisteet ovat turbulentissa nykymaailmassa jatkuvan tarkastelun ja muutosten kohteena. Tämän päivän strategiatyö on rullaavaa eli jatkuvasti päivittyvää. Siten ympäristön muutosten havainnointi ja ennakointi ovat tärkeä osa strategiatyötä. Toimintaympäristö luo sekä uhkia että uusia mahdollisuuksia, joihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Edellä esitetyt, varsin huolellisesti valmistellut maakunta- ja innovaatiostrategiat antavat hyvän lähtökohdan Uudenmaan TKI-politiikalle ja toimivat sen ankkureina yhdessä lainsäädännön kanssa. Tästä huolimatta pitää varautua muutoksiin. Poliittiset päättäjät joutuvat arvioimaan strategisia painopisteitä muuttuvassa maailmassa jatkuvasti, ja heiltä on löydyttävä valmiutta uusiin päätöksiin, kun tilanne niin vaatii. Maakunnan strategiat ohjaavat TKI-toimintaa ainoastaan, jos maakunnan johto luo työkalut sitä varten. Muussa tapauksessa strategioiden vaikutus jää vähäiseksi, jopa olemattomaksi. Vahvimmin TKI-toimintaa ohjaavat rahoitusinstrumentit ja julkiset hankinnat sekä niitä ohjaavat säädökset (kts. luvut 4.2 ja 7.1). 12

HUSin merkitys strategisena ankkurina Uudenmaan TKI-toiminnassa (puuttuu). Strategiset ankkurit esitellään nykytilanteen näkökulmasta tässä turhan tarkasti, mutta siitä huolimatta luku antaa toimivan mallin palvelujen TKI:n strategiseen ohjaukseen. Voimassa olevat strategiat ovat aina olennaisia palvelujen TKI:lle. Maakuntaorganisaation sijaan muut alueelliset toimijat (kunnat, kuntayhtymät, Uudenmaan liitto, HUS) voisivat tehdä yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-strategian, joka voisi olla myös YTA-tasoinen. 13

3. Maakunnan rooli TKI-toiminnassa Tässä luvussa käsitellään, millaisia mahdollisuuksia maakuntaorganisaatiolla on vaikuttaa alueen TKI-toimintaan. Luvussa kiteytetään strategisen TKI-toiminnan edellytykset, hahmotetaan Uuttamaata TKI-ekosysteeminä sekä määritellään, millaista toimintaa ja millaisia hankkeita TKI tarkoittaa. Lisäksi kuvataan, mitkä ovat maakuntaorganisaation erilaiset vaikuttamisroolit TKIekosysteemissä. TKI on maakunnalle elintärkeää; sen kautta rakennetaan ja muokataan alueen hyvinvointia ja kilpailukykyä siis koko Uudenmaan tulevaisuutta. Siksi on tärkeää pohtia, miten kollektiivista uudistumiskykyä voi kehittää alueella, jonka TKI koostuu useista tuhansista toimijoista ja sadoista tuhansista hankkeista. Uudenmaan TKI muodostuu niin monista toimijoista, että se voidaan syystä nähdä tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistuneena ekosysteeminä. Tehokkaassa ekosysteemissä toimijat ovat aina tiiviisti kytköksissä toisiinsa, mutta siitä huolimatta ne tekevät itsenäisiä päätöksiä omien intressiensä mukaisesti. Ekosysteemissä suurin osa toiminnasta on itsestään organisoituvaa, mikä tarkoittaa, että toimijoiden hankkeet, yhteistyö ja kumppanuudet muodostuvat ilman keskitettyä ohjausta. Yhteistyö perustuu toimijoiden omiin tavoitteisiin, mahdollisuuksiin solmia kumppanuuksia ja saada rahoitusta. Tästä huolimatta maakunnalla on keinoja tukea ja ohjata ekosysteemiä: rahoitus ja sen tuki, innovaatioalustat sekä erilaiset yhteistyön ja verkostoitumisen tukimuodot ovat tehokkaita vaikuttamisen välineitä. Maakunnan strateginen TKI-ohjaus edellyttää, että maakuntaorganisaatio 1. kykenee määrittämään, millainen TKI-hankkeiden kokonaisuus toteuttaa sen strategisia tavoitteita tehokkaimmin 2. tuntee maakunnan strategisesti merkittävät TKI-kumppanuudet ja -hankkeet 3. voi tarjota toimijoille rahoitusta tai tukea rahoituksen hankkimiseen 4. investoi yhteistyöalustoihin ja yhteistyön tukemiseen. Uudenmaan TKI on monimutkainen, lukuisten toimijoiden muodostama ekosysteemi, jonka toimijoita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, rahoittajat, julkiset organisaatiot, järjestöt ja kansalaiset. Jokaisella on oma näkökulmansa ja motivaationsa, ja jokainen hahmottaa TKI:n omista lähtökohdistaan: se voi olla johtamiskäytäntöjen tai palvelujen kehittämistoimintaa, tieteellisten konsortioiden tekemää akateemista huippututkimusta, suuryritysten tuotekehitystä tai uusia markkinoita ja uusia yrityksiä synnyttävää innovaatio-toimintaa tai kaikkien näiden välimuotoja. Alla oleva taulukko (3) jakaa TKI:n viiteen erilaiseen toimintoon ja määrittelee niiden kriteerit. Kyse voi olla organisaation toiminnan sisäisestä kehittämisestä, usean organisaation yhteisestä, käytännönläheisestä kehittämishankkeesta, tieteellisestä tutkimushankkeesta, innovaatiohankkeesta tai ketterästä kokeilutoiminnasta. Jako ei ole selkeän kategorinen, vaan hankkeet voivat olla myös näiden välimuotoja. Maakunnalla on erilainen rooli hankkeiden mahdollisena kumppanina, tukijana tai rahoittajana. Maakunnan strategisen ohjauksen kannalta on tärkeää pystyä hahmottamaan alueen TKI-toiminnan kokonaisuus, muutoin toiminta voi huomaamatta painottua strategisten tavoitteiden kannalta yksipuoliseksi tai hajaantua liian pieniksi hankkeiksi. Myös toimijoiden itsensä on hyödyllistä tunnistaa, missä niiden erityisosaaminen on, ja millä argumenteilla ne kykenevät osoittamaan olevansa 14

maakunnalle strategisesti tärkeitä, ja siten saamaan tukea hankkeilleen. Maakunta voi rahoittajana ohjata erilaisia hankkeita sen mukaan, kun se näkee, että ne tukevat maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Taulukko 3. TKI-toiminta ja maakunnan rooli sen rahoittajana Itsenäiset TKI-toimijat eivät välttämättä koe maakuntaorganisaatiota itselleen hyödylliseksi, vaan ne voivat mieltää maakunnan puuttumisen jopa rasitteeksi. Tärkeä seikka sen vuoksi onkin, että maakuntaorganisaatio pysyy hahmottamaan roolinsa paitsi strategian toteutumisen myös toimijoiden hyödyn näkökulmasta. Ekosysteemissä jokaisen toimijan on saatava kumppanuuksista hyötyä itselleen, sillä hyöty on niiden ainoa syy osallistua yhteistyöhön. Maakunnan näkökulmasta iso haaste onkin se, että jokainen toimija ohjautuu omista intresseistään ja tavoitteistaan käsin. Yhdenkään alueen toimijan lähtökohtainen intressi ei ole koko maakunnan kehittyminen. Alueen ainoa toimija, jonka intressi on koko maakunta, on maakuntaorganisaatio itse. Sillä ei kuitenkaan ole mitään muodollista määräys- tai vaikutusvaltaa ekosysteemissä paitsi oman liikelaitoksensa osalta vaan se on siellä samanlainen toimija kuin kaikki muutkin. Tämä tarkoittaa, että saadakseen kumppaneita maakunnan tulee tarjota sellaisia etuja, jotka auttavat muita toimijoita niiden omien päämäärien saavuttamisessa. Tarjotut edut ovat samalla myös maakuntaorganisaation keinoja vaikuttaa ekosysteemin toimintaan: rahoitus tai tuki sen hakemiseen, informaatio, osaaminen, yhteistoiminta-alustat sekä tuki kumppanuustoimintaan. Alla oleva kuvio (6) osoittaa, ettei maakunta voi ohjauksellaan tunkeutua ekosysteemiin kovin syvälle, koska ekosysteemin toimijat ohjautuvat pääosin itsenäisesti. Sillä on kuitenkin tässä kokonaisuudessa useita vaikuttavia rooleja. Strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi maakuntaorganisaatio voi käynnistää omaa TKI-toimintaa tai tilata sitä alueen muilta toimijoilta. (Maakunnan omassa TKIrahoituksessa sitä rajoittavat kuitenkin hankinta- ja valtiontukisäännökset). Maakunta voi myös edellyttää palvelun tuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa panostusta Uudenmaan TKI-toimintaan. Lisäksi maakunta voi olla mukana hankkeissa rahoittajana tai tasavertaisena kumppanina, jolloin hankkeille voi avautua kokonaan uusia rahoituslähteitä esimerkiksi EU:sta. Maakuntaorganisaatio voi 15

myös tarjota toimijoille merkittävää tukea ja osaamista suuriin EU-rahoitushakuihin. Lisäksi sillä on merkitystä innovaatioiden hankinnassa ja innovatiivisissa hankinnoissa (kts. tarkemmin luku 7.1, sivu 44). 7 Suurin osa alueen TKI-toiminnasta tapahtuu kuitenkin ilman, että maakunta osallistuu siihen millään tavoin. Tältä osin maakuntaorganisaatiolla tulee olla tietoa siitä, missä määrin maakunnan strategiset tavoitteet toteutuvat tämän itseorganisoituvan toiminnan kautta. Tärkeä osa ekosysteemin ohjausta onkin se, että maakuntaorganisaatiossa tunnistetaan ekosysteemin vahvimmat toimijat ns. hubit tai ajurit joilla on merkittävä rooli koko ekosysteemin menestykselle, ja tietää, minkälaisia maakunnan strategiaa tukevia hankkeita niillä on meneillään. Ajureiden toimintaedellytykset on kyettävä takaamaan Uudellamaalla. Jos maakuntaorganisaatio heikentää päätöksillään niiden toimintaedellytyksiä, koko ekosysteemi kärsii. Kuvio 6. Maakunnan rooli ja ohjausvaikutus TKI-toimintaan Jos kuntien ja valtion väliin tulee mikä tahansa toimija (tässä kuviossa maakunta), jolla on mahdollisuus vaikuttaa palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen, luvussa esitetyt näkökulmat ovat edelleen relevantteja. Ne kuvaavat, millaisia uusia mahdollisuuksia TKI-toiminnan kokonaisvaltainen integrointi toisi mukanaan. Vaikutusmahdollisuudet ekosysteemiin on hyödyllistä hahmottaa myös siinä tilanteessa, jos Uudellamaalla on tehty kuntien ja kuntayhtymien yhteinen TKI-strategia. 7 TKI-hankkeiden rahoittamisen yhteydessä on aina varmistettava, onko kyse hankinnasta, joka on kilpailutettava. Jos maakunta antaa TKI--hankkeeseen runsaan panostuksen suhteessa saamaansa hyötyyn, tilanteessa voi olla kyse valtiontuesta. Valtiontukeen liittyvät menettelytavat, esim. ennakkoilmoitusmenettely, on selvitettävä ennen yhteistyön aloittamista, eli rahoituksen tai muiden resurssien myöntämistä. 16

4. Uudenmaan nykyinen TKI-toiminta Tässä luvussa määritellään, mitä TKI-ekosysteemi tarkoittaa ja miksi Uudenmaan TKI-toimintaa on hyödyllistä hahmottaa systeemisestä näkökulmasta. Uusimaa on keskivahva innovaatioekosysteemi, jolla on paljon vahvuuksia, mutta myös haasteita, etenkin kansainvälisen kytkeytymisen näkökulmasta. Luvussa esitetään alustava ekosysteemikuva Uudenmaan TKIkumppanuuksista ja avataan HUSin tutkimustoimintaa ekosysteemin tärkeänä ajurina. Lisäksi tehdään alustava arvio alueen TKI-hankkeiden sijoittumisesta strategiselle kartalle sekä kuvataan Uudenmaan nykyistä TKI-toimintaa rahoituksen näkökulmasta. 4.1 TKI-ekosysteemi Suomen tulevaisuus määräytyy paljolti siitä, miten kykenemme tuottamaan ratkaisuja yhteiskuntaamme kohdistuviin kansallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän talouskasvun lähteet on löydyttävä ja Suomen uudistumiskykyä kyettävä jatkuvasti vahvistamaan. TKItoiminnan sisällöillä, rakenteilla ja resursseilla on tässä merkittävä rooli. Suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin on mahdotonta vastata työn perinteisellä, teolliselta ajalta perityillä organisointitavoilla, jotka perustuvat toimi- ja tieteenalojen eriytymiseen. Sen sijaan on kehitettävä toimintatapoja, jotka hyödyntävät ja tehostavat yhteistyötä tieteenalojen ja organisaatioiden, toimialojen, eri politiikkasektorien sekä yksityisen ja julkisen sektorin välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tehokas TKI-politiikka luo edellytykset toimijoiden laajapohjaiselle vuorovaikutukselle, yhteisille käytännöille ja koordinointitavoille. Viime vuosina näitä haasteita on alettu hahmottaa innovaatioekosysteemi-käsitteen avulla. Innovaatioekosysteemissä olennaista ovat paitsi korkeatasoiset toimijat ja niiden osaaminen, ennen kaikkea niiden välinen vuorovaikutus sekä intressien, osaamisen ja aineettoman pääoman yhdistäminen tuottavalla tavalla. Ekosysteemi-metafora on lainattu evoluutiobiologiasta, jonka mukaan ekosysteemin tärkeimmät toimintaperiaatteet on usein kiteytetty seuraaviin tunnuspiirteisiin: sopeutuminen ympäristön muutoksiin kyky ylläpitää itseään muutoksissa eli itseohjautua ja -organisoitua elementtien samanaikainen autonomisuus ja keskinäinen riippuvuus jatkuva elementtien syntymisen, muuttumisen ja häviämisen prosessi. TKI-ekosysteemi perustuu vastaavasti toimijoiden osallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Systeemiä voi kuvata alueellisten, kansallisten ja globaalien arvoverkostojen ja linkkien tihentymäksi. Se rakentuu tietovirroista, joissa ihmisten, yritysten, instituutioiden ja klustereiden dataa, osaamista ja teknologiaa vaihdetaan, jalostetaan ja hyödynnetään. Ekosysteemin päätavoitteena on kytkeä paikallinen, alueellinen ja kansallinen toiminta globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin. Alla oleva kuvio (7) konkretisoi innovaatioekosysteemin toimijoita ja niiden roolia kokonaisuudessa. Myös kolmannella sektorilla ja kansalaisilla varsinkin nykyajan digitalisoituvassa maailmassa on yhä tärkeämpi rooli osallistua yhteiskunnan kehittämiseen erilaisissa kokoonpanoissa ja hankkeissa. 17

Kuvio 7. Innovaatioekosysteemin toimijamalli 8 Tutkimusten mukaan kaikkia innovaatiokeskittymiä yhdistää neljä tekijää: 1. Niissä on globaalisti arvostettua erityisosaamista ja siihen perustuvaa yritystoimintaa. 2. Niissä luodaan uutta tietoa ja teknologiaa, joka on kansainvälisesti kiinnostavaa. 3. Keskittymä vetää globaalisti puoleensa osaajia, osaamista hyödyntävää liiketoimintaa ja investointeja. 4. Niissä on kansainvälisiä osaamista hyödyntäviä yrityksiä. 8 http://www.ehealthireland.ie/events/unlocking-data-for-better-health-outcomes-an-ehealthireland- Ecosystem-event.html 18

Uusimaa innovaatioekosysteeminä Miltä Uusimaa näyttää innovaatioekosysteeminä näiden kriteerien valossa? Uudellamaalla on epäilemättä paljon kansainvälisesti arvostettua erityisosaamista (ICT, nanoteknologia, aivotutkimus, peliteollisuus, kestävän kehityksen edistämisen teknologiat (cleantech) jne.), joten potentiaalia on paljon. Osaamista hyödyntävää yritystoimintaa on myös runsaasti ja uusien yritysten (startup) määrä on kasvussa. Vaikka kasvutrendi näiden osalta on positiivinen, vielä paljon enemmän globaalisti toimivia yrityksiä tarvitaan. Vaikka Uudellamaalla toimii useita korkeakouluja, jotka kehittävät yhteistyössä yritysten kanssa uutta teknologiaa, viestit on saatava nykyistä tehokkaammin kansainvälisille markkinoille. Globaalien sijoittajien ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden tietoisuus suomalaisesta osaamisesta ja kehitystyöstä tulisi olla nykyistä vahvempi. Taulukko 4 arvioi Uuttamaata innovaatioekosysteemin kriteerien valossa ja osoittaa, että maakunta on keskivahva innovaatioekosysteemi. Taulukko 4. Uusimaa on keskivahva innovaatioekosysteemi 9 Uudenmaan maakuntastrategiassa ekosysteeminäkökulma on vahvasti esillä. Siinä todetaankin, että maakunta- ja sote-uudistuksen onnistuminen käytännössä edellyttää alueellisen ekosysteemin ajattelutapaa ja riittävää toimintavapautta. Alla oleva maakuntastrategiasta kopioitu kuvio (8) visualisoi strategisten tavoitteiden ja toimivan ekosysteemin kohtalonyhteyttä. 9 Ståhle, P. & Oksanen, K. (2014). Uusimaa innovaatio-ekosysteeminä kehittämisen painoalueet. Uudenmaan liitto. 19

Kuvio 8. Uudenmaan maakunta alueellisena ekosysteeminä maakuntastrategian mukaan TKI-politiikassa tulisikin panostaa siihen, että alue on toimintaympäristönä koko TKI-ekosysteemiä tukeva. Ensimmäinen haaste on luoda kokonaiskuva alueen TKI-ekosysteemistä: millaisista toimijoista se koostuu, mitkä ovat sen vahvoja ajureita, miten tiiviin verkoston se muodostaa? Ekosysteemejä voi hahmottaa parhaiten verkostokuvana, josta näkee toimijat ja linkit niiden välillä. Alla oleva kuvio (8) on syntynyt Uudenmaan ekosysteemin avaintoimijoiden työpajassa ja perustuu osallistujien antamaan dataan tärkeimmistä yhteistyökumppaneistaan. Toimijat, joihin muut ovat viitanneet useimmin, sijoittuvat kuvion keskelle ja ovat kooltaan suurimpia ja väriltään vahvimpia. Kuviosta näkee, että ekosysteemi on osittain vahva, eli paljon keskinäisiä kumppanuussuhteita muodostuu kuvion keskelle. Toisaalta kuvion reunoilla kumppanuudet levittäytyvät laajalle, ja niiden yhdistäminen suuremmiksi konsortioiksi lisäisi yhteistyön vaikuttavuutta. Kuvion keskiössä eli ekosysteemi ajureina ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Metropolia, Laurea, HUS, Haaga-Helia, Helsingin kaupunki ja Business Finland (ent. Tekes). Tämä kuvio on vain harjoitelma, joka perustuu eri organisaatioiden yhden tai kahden edustajan antamaan dataan. Sote-organisaatiot ovat tietolähteinä yliedustettuna ja yritykset ja kansainväliset kumppanuudet puuttuvat pääosin kuviosta. Tulevaisuudessa data pitää kerätä systemaattisesti suurimpien hankkeiden pohjalta jolloin rahoituksen suuruus tulee esiin ja siihen tulee saada mukaan myös tärkeimmät kumppanit niiltä toimijoilta, jotka on tässä vain yksipuolisesti mainittu. 20

Kuvio 9. Uusimaa TKI-ekosysteeminä (alustava hahmotelma) Kuvion pohjalta sen puutteista huolimatta voi tehdä muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Alueella on useita vahvoja ajureita sekä hämmästyttävän paljon yhteistyötä ja kumppanuuksia. Yllättävän vahvoiksi nousevat valtiolliset toimijat THL, STM, TEM ja Business Finland joiden toiminnasta suurin osa kohdentuu Uudellemaalle jo maantieteellisen sijainninkin takia. Tulevaisuudessa, kun kuvioon saadaan mukaan myös rahoitusdata, on mahdollista seurata myös TKI-investointien keskittymistä alueella. Ekosysteemikuvio voi osaltaan toimia maakunnan TKI-toiminnan seuraamisessa ohjauksen välineenä, mutta myös herätteenä TKI- toimijoille. Kuvio tekee näkyväksi toimijoiden attraktiivisuuden tai epäattraktiivisuuden ja antaa niille kimmokkeen markkinoida itseään kumppanina. Lisäksi eristäytyvät verkostot tai organisaatiot saadaan näkyviin (esim. tekevätkö ammattikorkeakoulut vain keskenään yhteistyötä vai myös yliopistojen kanssa). Verkostoja ja ekosysteemejä voi hahmottaa myös tutkimusten ja kartoitusten avulla, jotka täydentävät kuvaa maakunnan kytköksistä. Esimerkiksi EU:n tuore akateemisia tutkijoita koskeva kartoitus on Suomen kannalta rohkaiseva. Komission dynaamisen verkostoanalyysin mukaan Euroopan sisäisen verkoston tärkeimmät noodit ovat suurimmat maat Saksa, Ranska, UK, Italia ja Espanja, mutta kokoaan vahvempana vaikuttajana mainitaan Suomi: When taking into account tue size of countries, some punch above their weight : the most central country in Horizon 2020 is Finland 10 Toinen positiivinen raportti Suomen kannalta on tuore Global Startup Ecosystem Report 2018. Alkavien yritysten paikallisen verkostoitumisen (local connectedness) osalta Suur-Helsinki oli ensimmäisellä sijalla, takanaan Piilaakso, Tel Aviv, Sidney ja Lontoo. Haasteenamme on kuitenkin kiinteämpi 10 From Horizon 2020 to Horizon Europe. Monitoring Flash. 2.1 Dynamic Network Analysis. November 2018. European Commission. 21

linkittyminen maailman johtavien kansainvälisten ekosysteemien kanssa, jossa esimerkiksi Tukholma on Helsinkiä edellä. 11 HUS TKI-ekosysteemin ajurina HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) on Suomen suurin ja johtava erva-sairaala 12, jonka tavoitteena on olla digitaalisen transformaation kansainvälisessä kärjessä. Uudellamaalla on hyvät edellytykset data-altaiden, tekoälyn, data-analytiikan sekä rekisteritietoja yhdistävälle tutkimukselle. Tutkimuksen laajuuden ja erikoisalojen osalta HUS edustaa usein kansallisen ja kansainvälisen osaamisen huippua (www.husresearch.fi). Siten se on merkittävä tieteellisen kliinisen lääketutkimuksen toteuttaja ja kansainvälinen tutkimuskumppani. HUSissa ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia lääketieteellisiä tutkimuksia hallinnoin kokonaan HUSin omista yhtiö HYKS-instituutti. HUSin tutkimuksen kulmakivet: terveydenhoidon ja lääketieteen osaaminen kehittyvät teknologiat ja infrastruktuurit monimuotoiset tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alustat. Avaintutkimusalat: yksilöllistyvä terveydenhoito syöpätutkimus neurologinen ja aivotutkimus harvinaisten sairauksien tutkimus tarttumattomat taudit palvelujärjestelmän kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa. Avainaloja tukeva tutkimus: erilaiset infrastruktuurihankkeet monimuotoiset TKI-toiminnan alustat digitaalinen transformaatio biopankin, genomitiedon, tekoälyn ja terveysteknologian kehittäminen ja hyödyntäminen. Tärkeimmät hankkeet TKI-ekosysteemien kannalta: lääkkeiden ja diagnostiikan yhteistyöalustat syöpätutkimuksen, neurologisen tutkimuksen ja genomitutkimuksen keskittymät HUS-rokotekeskus Terveydenhoidon innovaatiot: Innovaatioiden turvallinen ja vaikuttava käyttöönotto ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ovat tärkeä osa HUSin tutkimusprofiilia. Näissä voidaan hyödyntää jo olemassa olevia HUSin innovaatiokonsepteja, joita ovat esimerkiksi biopankki, biomag, HUS Testbed, CleverHealth Network, Virtuaalisairaala, FinnGen, ican lippulaivahanke sekä data-altaat, jotka eivät rajoitu vain terveydenhuoltoon, vaan 11 Startup Genome. Global Startup Ecosystem Report 2018. Succeeding in the New Era of Technology. 12 erva=erityisvastuualue 22

tuottavat monipuolisen tietopohjan, joka kiinnostaa kansainvälisesti ja houkuttelee TKI-kumppaneita. Lisäksi ne tuovat paljon kaupallistamismahdollisuuksia. Luku tarjoaa mallin siihen, miten Uudenmaan TKI-ekosysteemiä on mahdollista hahmottaa. Tämä on tärkeä työkalu alueen TKI-toiminnan tehostamiseksi riippumatta siitä, millaisia hallintomallit ovat. Maakuntaliitolle voisi olla hyödyllistä kuvata Uudenmaan TKI-ekosysteemi esimerkiksi omien kärkiohjelmiensa näkökulmasta. Myös YTA-alueet hyötyisivät vastaavasta mallintamisesta kumppanuuksiensa hallinnassa. 4.2 Rahoitus Rahoituksen nykytilanne TKI-rahoituksella kannustetaan yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja julkisia palvelujen tuottajia TKItoimintaan, joka tukee elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rohkeaa uudistumista ja talouskasvua. Rahoituslähteitä on useita, sekä kansallisia että kansainvälisiä, ja rahoitus on pirstaleista. TKIrahoituksen osuus on Suomessa supistunut 2010-luvun aikana, ja se on nyt noin 2,8 prosenttia BKT:stä. Enenevässä määrin TKI-rahoitus on kovan kansainvälisen kilpailun alla. Yritysten panostus kehittämis- ja innovaatiotoimintaan Yritykset Valtion tkirahoitus Business Finland Suomen Akatemia Yliopistot ja yliopistolliset sairaalat Ammttikorkeakoulut Tutkimuslaitokset Kotimaiset säätiöt Kaupungit Kunnat Muu julkinen EUrahoitus Horisontti 2020 EAKR/ESR Erasmus Life yms Kuvio 10. Tärkeimmät TKI-rahoituslähteet. 23

Valtion TKI-rahoitus Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat yhteensä 1 883 miljoonaa euroa ja ne ovat kasvaneet edellisvuodesta 85,7 miljoonaa euroa. Julkisen TKI-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on säilynyt kuitenkin ennallaan 0,8 prosentissa. Valtion panostus TKI-rahoitukseen on vähentynyt vuodesta 2011 vuoteen 2017. Suurimmat rahoituksen saajat ovat Tekes/Business Finland, yliopistot ja yliopistosairaalat, Suomen akatemia, valtion tutkimuslaitokset sekä ammattikorkeakoulut. Erityisen voimakkaasti on vähentynyt TEKESin/Business Finlandin saama rahoitus. Sen sijaan korkeakoulujen TKI-rahoitus on kasvanut viime vuosina ja sektorin reaaliset TKI-menot ylittävät vuoden 2011 tason. Kokonaisuudessaan vuonna 2017 julkisen sektorin TKI-menot olivat 12,2 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus valtion menoista on laskenut 4,3 prosentista (2011) 3,5 prosenttiin (2017). Oheiseen kuvioon (11) on koottu valtion kautta tuleva TKI-rahoitus viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kuvio 11. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan 2008-2018. (Lähde: Tilastokeskus). Business Finland kanavoi julkista TKI-rahoitusta Innovaatiorahoituskeskus Business Finland kanavoi julkista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta elinkeinoelämän uudistumista nopeuttaviin, riskipitoisiin hankkeisiin. Vuonna 2017 Business Finlandin myöntämä TKI-rahoitus oli kokonaisuudessaan lähes 493 miljoonaa euroa, josta Uudellemaalle suuntautui noin 261,5 miljoonaa euroa. Sitra rahoittaa kestävän hyvinvoinnin hankkeita Sitra rahoittaa hankkeita, jotka tähtäävät kestävän hyvinvoinnin lisäämiseen yhteiskunnassa ja niitä toteutetaan yhdessä yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Sitran rahoittamat teemat ovat tällä hetkellä Uudistumiskyky, Hiilineutraali kiertotalous sekä Uusi työelämä ja kestävä talous. 24

Suomen Akatemia rahoittaa uusiin tieteellisiin läpimurtoihin tähtäävää tutkimusta Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista ja innovatiivista tutkimusta, joka perustuu avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan vertaisarviointiin. Akatemian rahoitus on kasvanut hitaasti vuodesta 2014 lähtien ja oli vuonna 2017 noin 441 miljoonaa euroa. Akatemiassa toimii 1.1.2019 alkaen kolme toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY), kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT). Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. Sen rahoittaman tutkimuksen avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Tutkimushankkeissa on tärkeää, että niissä tehdään yhteistyötä tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan. STN tekee vuosittain tutkimuksen teema-alueista ehdotuksen valtioneuvostolle, joka määrittää tutkimuksen tarpeen. Valtioneuvoston valitsemat teemat STN muotoilee ohjelmiksi, jotka ovat 3 6-vuotisia. STN tekee rahoituspäätöksiä kansallisesti noin 55 miljoonalla eurolla joka vuosi. FIRI (Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea) rahoittaa tutkimusinfrastruktuurin rakentamisvaiheen investointikuluja. Kilpailtu rahoitus on tarkoitettu sekä kansallisille että kansainvälisille tutkimusinfrastruktuureille. Rahoituspäätökset perustuvat kansainväliseen vertaisarviointiin eikä rahoitus voi toimia pysyvänä rahoituslähteenä. Valtion rahoitus terveystieteelliseen tutkimukseen vähentynyt tasaisesti Valtio (STM) korvaa terveydenhuoltolain pohjalta sairaanhoitopiireille ja kunnille ne ylimääräiset kustannukset, jotka toimintayksiköille syntyy siitä, että potilastyön lisäksi yksikössä tehdään myös tieteellistä tutkimusta. Terveydenhuoltolain (2010) 61-63 :ssä säädetään yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta eri hankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille STM:n neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoimikunnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumisen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudelle. STM on vuonna 2016 tehnyt päätöksen prosenttiosuuksien jakautumisesta vuosille 2016-2019. Valtioneuvosto antoi vuonna 2017 uuden valtioneuvoston asetuksen erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista. Kyseisellä asetuksella Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä siirretiin vuoden 2018 alusta lukien Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta HYKSin ervaan. Erityisvastuualuejaon muuttumisen johdosta myös STM:n päätöstä valtion tutkimusrahoituksen jakautumisesta esitysvastuualueelle muutettiin vastaavasti. STM vuosittaisen päätöksen pohjalta vuonna 2019 HYKSin erva-alueen osuus on 39,6 % valtion talousarviomomentilla olevasta määrärahasta, joka on varattu terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen terveystutkimukseen. HYKS-erva tutkimustoimikunta päättää rahoituksen myöntämisestä hakijaorganisaatioille hakemusten perusteella huomioiden STM:n asettamat painoalueet ja tavoitteet. Hakukelpoisia ovat HYKS erityisvastuualueen toimijat (Hus, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Suomen Punaisen ristin Veripalvelu, Invalidiliiton kuntoutus Oy, Orton, Carea, Eksote ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä). Näistä toimijoista HUSin tutkimustoiminta on aktiivisinta. Huomioarvoista on, että vuodesta 2020 eteenpäin ei tällä hetkellä ole tiedossa mahdollisia painoaloja, ervojen osuuksia eikä hankekauden pituutta. Kaikkiin näihin on tulossa muutoksia. Ainoa tällä hetkellä 25

tiedossa oleva asia on, että valtion lisäbudjetissa VTR rahoitus sai 2,8 miljoonan euron lisärahoituksen, jolloin vuonna 2020 ervojen käytössä on 23,8 miljoonaa euroa. Tästäkään STM ei ole vielä antanut virallista päätöstä. VT-rahoituksella on hyvin suuri merkitys yliopistollisten sairaaloiden kehitykselle, ja sen laskevasta suunnasta on kannettu erityistä huolta. Hakupaine on kova, eivätkä kaikki korkealaatuisetkaan hakemukset tule rahoitetuiksi. VTR-rahoituksella edistetään erityisesti näyttöön perustuvan hoidon ja palvelujärjestelmän kehittämistä, jota mikään muu taho ei rahoita. HUSin ja kuntien oma tutkimus- ja kehittämisrahoitus Terveydenhuoltolain mukaan VTR-rahoitus jaetaan kilpailtujen hakemusten perusteella hankkeisiin, eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia eikä tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. Jotta HUSissa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua, on HUSin vuoden 2019 talousarvioon sisällytetty 15 miljoonan euron suuruinen HUSin oma tutkimusmääräraha. Tämä on tarkoitettu tutkimustoimintaa palvelevien resurssien (tutkimustilat, - välineet, tutkimuksen tuki) ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. HUSin oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. Lisäksi HUS on arvioinut, että tutkimuksesta ja opetuksesta aiheutuvat muut kulut ovat vuosittain vähintäänkin noin 5 % HUSin kokonaisbudjetista palvelutoiminnan hidastumisen takia. Kuntien yhteistyöhön perustuva rahoitus Pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat sosiaalityön tutkimusta vuosittain 240 000 euroa. Menettely sisältyy sosiaalialan osaamiskeskus Soccan, Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyösopimukseen. Isot kunnat tekevät jonkin verran omaa tutkimusta ja rahoittavat sitä omista budjeteistaan. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa sopivat Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa kaupunkitutkimusyhteistyöstä ja tutkijatohtorin tehtävien rahoittamisesta yliopistoissa vuosina 2018 2023. Kaupunkien rahoitus pääkaupunkiseudun kehitystä tukevalle tutkimukselle on sopimuskaudella yhteensä 2,72 miljoonaa euroa. EU-rahoitus EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka määritellään kuluvalla ohjelmakaudella Eurooppa 2020- kasvustrategiassa. Strategialla halutaan nostaa Euroopan talous takaisin kasvu-uralle ja vahvistaa mantereen kilpailukykyä globaalissa ympäristössä. Keskeisessä asemassa tässä ovat tutkimus ja innovointi. Innovaatiounioni on yksi EU2020-kasvustrategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. Sen tarkoituksena on tiivistää EU:n toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä, joka liittyy yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten energian saatavuuteen, elintarviketurvallisuuteen, ilmastonmuutokseen tai väestön ikääntymiseen. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (Horizon 2020), Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT (European Innovation and Technology Institute) ja eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet EIP (European Innovation Partnerships) ovat esimerkkejä tärkeimmistä toimista, joilla Innovaatiounionia toteutetaan. Näistä taloudellisesti merkittävin on puiteohjelma, jonka 26

osalta seuraavalle ohjelmakaudelle komissio on ehdottanut rahoitustason kohtuullista nostoa. Eurooppalainen tutkimusalue ERA Eurooppalainen tutkimusalue ERA (European Research Area) on Euroopan unionin ja jäsenmaiden yhteinen aloite, joka tähtää tutkimuksen sisämarkkinoiden syntymiseen. ERA saadaan aikaan poistamalla esteitä rajat ylittävältä tutkimusyhteistyöltä, lisäämällä kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä sekä saamalla kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovaatiopolitiikat sekä EU:n toimet tukemaan toisiaan. ERA tarkoittaa esimerkiksi tutkijoiden vapaata liikkuvuutta ja työskentelymahdollisuutta Euroopassa, yhteisten tutkimuksen infrastruktuurien perustamista ja toimintaa tai julkisesti rahoitetun tutkimuksen parempaa hyödyntämistä ja käyttöä. Tähän kuuluu myös yhteinen ohjelmasuunnittelu (Joint Programming, JP), joka tarkoittaa komission ja jäsenmaiden yhdessä valmistelemia ja toteuttamia suuria tutkimuskokonaisuuksia. EU:n suora tuki tutkimus- ja kehittämistoiminnalle haetaan kovassa kilpailussa. Suomalaisille hakijoille myönnetty rahoitus ylittää Suomen laskennallisen maksuosuuden puiteohjelmaan, mutta potentiaalia olisi vielä parantaa. Verrattuna muihin Euroopan pieniin tietotalouksiin rahoitettujen hankkeiden osuus on pienempi kuin verrokkimailla. Suomen hakumenestys puiteohjelmissa on ollut yleensä kaikilla osaalueilla alhaisempi kuin keskeisillä verrokkimaillamme (Ruotsi, Tanska, Itävalta, Norja, Alankomaat, Irlanti). Kuvio 12. Yhteenveto Suomen osallistumisesta H2020 -ohjelmaan. Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 1.6.2018 päivättyyn tietokantaan. (Lähde: Euroopan komissio). 27

TKI-rahoitus Uudellamaalla Uudellamaalla TKI-menojen osuus suhteessa alueelliseen bkt:hen on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Kun vuonna 2011 TKI-menojen osuus BKT:stä ylitti selvästi neljä prosenttia, niin vuonna 2016 osuus oli alle 3,5 prosenttia. Vuonna 2017 Uudenmaan reaaliset mitatut TKI-menot olivat 3,07 Mrd euroa, kun ne vuonna 2011 olivat 3,30 Mrd euroa. Reaaliset TKI-menot olivat vuonna 2017 edelleen reaalisesti 7,1 % prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2011. Kuvio 13. Uudenmaan TKI-menojen osuus BKT:stä. (Lähde: Tilastokeskus). Julkisen sektorin ja yritysten alhainen panostus TKI-toimintaan viime vuosina näkyy selvästi vertailtaessa tilannetta Uudellamaalla tärkeimpiin verrokkeihin, kuten Tukholman ja Kööpenhaminan alueisiin. Aikavälillä 2009-2015 Tukholman alueella TKI-toiminnan rahoitus kasvoi runsaasta 3 miljardista eurosta yli 5 miljardiin, ja vastaavasti Kööpenhaminan alueella runsaasta 4 miljardista eurosta yli 5 miljardiin euroon. Samalla aikavälillä Uudellamaalla rahoitus väheni. Uudellamaalla panostuksen tulisi olla kansainvälisesti korkeaa luokkaa ja rahoitustaso verrokkialueisiin nähden kuroa kiinni. 28

Kuvio 14. TKI-menot verrokkialueilla 2009-2015 Uudellamaalla TKI-rahoituksesta noin kaksi kolmasosaa tulee yrityksiltä ja yksi kolmasosa julkisilta rahoittajilta. Kokonaisrahoitus TKI-toimintaan Uudellamaalla on noin 3 Mrd euroa ja sote-sektorin osuus tästä on runsaat 10%. Maakunnalla tulee jatkossa olemaan erityinen intressi panostaa terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta edistävään tutkimustoimintaan yhdessä kotimaisen ja kansainvälisen yksityisen sektorin kanssa. Kansainvälisen rahoituksen tasoa on mahdollista nostaa, ja erityisen hyvät mahdollisuudet tähän on biolääketieteen eri aloilla. EU-rahoituksen osuus on jo nyt merkittävä Uudellemaalle, ja uusmaalaiseen TKI-ekosysteemiin sijoitetun julkisen pääoman tuottoaste on korkea. Kuvio 15. TKI-rahoitus Uudellamaalla ja sen sote-osuus (Julkinen sektori sisältää myös yliopistot ja korkeakoulut. Lähde: Tilastokeskus). 29

Kansallinen julkinen rahoitus Uudellamaalla Business Finlandin (Tekes) rahoitus Uudellemaalle vuosina 2014-2017 on ollut yhteensä hieman yli miljardi euroa. Tästä yrityksille suunnattua rahoitusta on runsaat 800 miljoonaa euroa ja tutkimusorganisaatioille suunnattua rahoitusta runsaat 220 miljoonaa euroa. Tutkimusorganisaatiot käsittävät tässä luokituksessa tutkimuslaitosten ohella mm. yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Yrityshankkeita on vuosina 2014-2017 kaikkiaan rahoitettu 4 917 kpl ja tutkimushankkeita 621 kpl. Business Finlandin rahoitus on 30-70 % projektien kustannuksista, projektien kokonaisbudjetti on siten noin kaksinkertainen. Selkeä notkahdus rahoituksessa tapahtui vuonna 2016, ja se koski nimenomaan tutkimusorganisaatioita. 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 2014 2015 2016 2017 Rahoitus yrityksille Rahoitus tutkimusorganisaatioille Kuvio 16. Business Finlandin (Tekes) rahoitus Uudellemaalle 2014-2017 (Lähde: Business Finland). EU-rahoitus Uudellamaalla: Rakennerahastot EAKR/ESR Uusimaa saa nykyisellä ohjelmakaudella 2014-2020 EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Valtakunnallinen rakennerahastoohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 sisältää sekä EAKR- että ESR-toimenpiteet. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä kehittämällä osaamista ja palvelurakenteita. Kuluvalla kaudella Uudenmaan alueen hankkeille on myönnettävissä noin 50 miljoonaa euroa rakennerahastojen rahoitusta. Yhdessä kansallisen vastinrahoituksen kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 100 miljoonaa euroa. Rakennerahastovaroja on Uudellemaalle suunnattu suhteellisen vähän, mutta rahoitetuilla hankkeilla on merkitystä mm. TKI-infrastruktuurin kehittämisessä sekä osaamisen ja yhteistyön aktivoinnissa. 30

Uudellamaalla älykkään erikoistumisen (RIS3) periaattein valitut kärkiteemat ovat viime vuosien ajan olleet kehittämispanosten kohteina. Älykkään erikoistumisen strategian kärkiteemoja ovat nyt: Kaupunkien cleantech Terveys ja hyvinvointi Teollisuuden digitaalinen uudistuminen sekä Ihmisten kaupunki Kaikissa kärjissä useiden toimialojen osaaminen yhdistyy uusiksi innovaatioiksi ja toimintamalleiksi. Alueen erityisenä vahvuutena on monialaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osallistuminen kehittämiseen yhdessä yritysten ja kuntien kanssa. Uusin kärkiteema Ihmisten kaupunki vahvistaa asukasnäkökulmaa älykkäiden kaupunkien ja kaupunkipalvelujen kehittämisessä. Yli 25 prosenttia EAKER-hankkeista on tukenut vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Uudenmaan liitto koordinoi lisäksi valtakunnallisen 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut -strategian noin 80 miljoonan euron rahoitusta. Ohjelma-alueeseen kuuluu Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Kestävän kaupunkikehittämisen ITI-rahoituksella on saatu aikaan uudenlaista vaikuttavuutta ja kaupungit on pystytty sitouttamaan vahvemmin mukaan aluekehittämiseen ja hankkeiden toteutukseen. 6Aika-hankkeissa on kokeiltu toimia, joiden merkityksen odotetaan kasvavan tulevalle ohjelmakaudelle, kuten kaupungit kiertotalouden toimijoina. Horisontti 2020 -rahoitus Uudellamaalla Uusimaa on menestynyt Suomessa puiteohjelmarahoituksen osalta odotetun hyvin. Uusmaalaiset toimijat, yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat saaneet Horisontti 2020 - ohjelmasta tällä ohjelmakaudella yli 500 M rahoituspäätökset. Kansainvälisessä vertailussa hieman yli 100 M euron vuosittaista rahoituspäätösten saldoa voi Uudenmaan osalta kuitenkin pitää vain tyydyttävänä. Koventunut kilpailu puiteohjelmarahoituksesta ja sen myötä vähemmän houkuttelevat ennakkoarviot myönteisen rahoituspäätöksen todennäköisyydestä vähentävät intoa lähteä vaativaan hakemusvalmisteluun, joka usein toteutetaan muun työn ohessa. Taulukko 5. Eniten rahoitusta saaneet organisaatiot ja niiden osuus Suomen varmistuneesta H2020- rahoituksesta 2014-2018. (Lähde: Business Finland, EU:n Cordis-tietokanta). 31

4.3 Johtopäätökset Uudenmaalla on hyvät TKI-toiminnan lähtökohdat. Maakunta on sisäisesti melko vahva innovaatioekosysteemi, jossa on paljon käyttämätöntä potentiaalia uusille kotimaisille ja kansainvälisille kumppanuuksille. Alueella on selkeä strateginen suunta, joka perustuu sekä maakuntastrategiaan että muuhun alueelliseen strategiatyöhön. Kunnat tekevät kiinteää yhteistyötä ja siten myös maakuntastrategia on muotoutunut relevantiksi kuntien näkökulmasta. Maakuntastrategia luo myös uudenlaista perustaa niille toimialoille, joiden osalta kunnat eivät vielä ole riittävästi integroineet toimintojaan. Näin uudenlaisen palvelumaakunnan synnyttäminen tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia aluekehitykseen ja TKI-toimintaan sekä HUSin ja kuntien sote-yhteistyöhön. Sen lisäksi, että maakunnan strateginen suunta on kirkastettu, myös TKI on selvästi ensimmäistä kertaa tunnistettu omaksi keskeiseksi osa-alueeksi. Tämä antaa mahdollisuuden TKI-toiminnan realistiseen resursointiin ja johtamiseen, minkä myötä TKI:n alueellista vaikuttavuutta voidaan merkittävästi vahvistaa. Maakuntaorganisaation omaakin panostusta TKI:hin tulee lisätä, sillä maakunnan integroitunut ja johdettu TKI-toiminta vahvistaa mahdollisuuksia myös menestyä EUrahoitushauissa. Uusi palvelumaakunta on noin kuuden miljardin vuotuisella budjetillaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä toimija. Tämä heijastuu myös TKI-kenttään. Vaikka suurten kaupunkien TKI-toiminta on jo nykyoloissa mittavaa, käyttämättömiä mahdollisuuksia on vielä paljon. On ollut erittäin työlästä ja vaikeaa selvittää, mitä Uudellamaalla TKI:n osalta tapahtuu: millaisilla resursseilla toimitaan, millaisia hankkeita on meneillään ja missä mittakaavassa TKI-toimintaa tehdään. Tietojen keräämiseen ei ole perinteisesti ollut käytäntöjä, joten data on ollut vaikeasti saatavilla. Onkin selvää, että uuden maakunnan on luotava tähän kattavat käytännöt. On vaikea kehittää ja varsinkin arvioida toimien vaikuttavuutta, jos nykytilasta ei ole tietoa. Systemaattiselle tiedon keruulle jota lakikin edellyttää on uudessa maakunnassa luotava tehokkaat käytännöt. Huomiota tulisi myös kiinnittää entistä enemmän TKI:n tuottamiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja vaurauden luomiseen. Tältä osin yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden innovaatioyhteistyö on avainasemassa. Kaikki rahoituslähteet ovat hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Etenkin EU-rahoituksen osalta TKI-kumppanuuksilla ja hankkeiden integraatiolla voitaisiin alueelle kotiuttaa huomattavasti nykyistä enemmän resursseja. 32

5. Vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset Luku käsittelee vaikuttavan TKI-toiminnan ehtoja ja aikahorisonttia. Luvussa korostetaan, että TKItoimintaan on mahdollista vaikuttaa tavoitteellisesti ja strategisesti siitä huolimatta, että kohteena on monimuotoinen ja paljolti itseohjautuva toimintaympäristö. Uudenmaan TKI:n on vastattava olemassa oleviin kehittämistarpeisiin, mutta myös oltava proaktiivista ja ennakoivaa. Strategisessa mielessä TKI-toimintaa on ohjattava kolmesta näkökulmasta: on huomioitava tunnistetut tarpeet (nykytila), ennakoidut tarpeet (tunnistettu tulevaisuus) ja avautuvat aikaikkunat (tunnistamaton tulevaisuus). Uudenmaan TKI:n tehtävä on tukea maakunnan strategian toteutumista ja voimistaa alueen uudistumiskykyä. TKI-toiminta ja siihen liittyvät tukitoimet muodostavat kompleksisen ja monimuotoisen instrumentin, joka on välttämätön maakunnan kehittymiselle ja uudistumiskyvylle. Kyseessä ei ole kuitenkaan automaatio, vaan tuloksellinen TKI-toiminta edellyttää, että sen toimintaedellytykset ja ohjausmahdollisuudet tunnetaan, ja että sitä johdetaan tavoitteellisesti. Tärkeimpänä tavoitteena maakunnan strategian kannalta on, että TKI toisaalta vastaa olemassa oleviin tarpeisiin ja toisaalta toimii myös proaktiivisesti. Strategisessa mielessä TKI:lla on kolmitasoinen aikahorisontti. Ensinnäkin, maakunnalla on oltava tieto siitä, mitkä ovat palvelujen nykyiset pullonkaulat ja kehittämistarpeet. Lakikin edellyttää tiedon keräämistä nykyisestä toiminnasta sekä tiedon jakamista ja hyödyntämistä palvelujen kehittämiseksi. Tämä on kuitenkin vain maakunnan TKI:n perusta tärkeä mutta ei suinkaan riittävä. Toiseksi maakunnan on harjoitettava systemaattista ennakointitoimintaa, jotta TKI voitaisiin suunnata riittävästi kehittämään niitä palveluja ja tuotteita, joita kehittyvä yhteiskunta tarvitsee. Maakunnalla tulee siis olla proaktiivinen ja mahdollistava ote kehittämistoimintaan. Tulevaisuutta luodaan aktiivisesti, ei ainoastaan korjata syntyneitä virheitä ja puutteita. Kolmanneksi maakunnan TKI-toiminnan tulee kyetä tarttumaan yllättäen avautuviin mahdollisuuksiin ja tekemään uusia, innovatiivisia avauksia. Radikaalit innovaatiot eivät välttämättä synny valtavirroissa, vaan ne kehittyvät usein marginaaleissa, luovien ihmisten ideoista ja rohkeista kokeiluista (vrt. Microsoft tai Apple). Maakunnan kehittymiselle tämä kolmas ajallinen ulottuvuus on erittäin tärkeä, joskin strategisista toimenpidesuunnitelmista usein unohdettu. Aikahorisontin hallinnan lisäksi maakunnan TKI:n tuloksellisuudella on muitakin edellytyksiä, jotka on huomioitava, kun TKI-kokonaisuutta rakennetaan maakuntaan: Maakuntakonsernin tehtävä on seurata ja ohjata, että alueen TKI kohdentuu strategisesti oikein. Maakuntastrategiassa on tarkoin määritelty tavoitteet, teemat ja kärjet, joiden avulla maakunnan tulevaisuuden visio saavutetaan. On oltava tieto siitä, mitä tapahtuu ja miten TKI-hankkeet tukevat strategian eri osa-alueita. Tähän tarvitaan soveltuvat seurantatyökalut, toimintatavat ja päätöksentekoprosessit. Maakuntakonsernilla on oltava realistinen käsitys resursseista, joita tavoitteellinen TKI-toiminta edellyttää. Jos resursseista tingitään, on samalla määriteltävä, miten se vaikuttaa maakunnan TKI-toiminnalta odotettuihin tuloksiin. Yhteys resurssien ja tulosten välillä on konkretisoitava mahdollisimman tarkoin. 33

Maakunnan TKI-instrumentin (sisältäen myös tiedonkeruun, ohjauksen, rahoituksen ja tukitoimet) toimivuutta on kyettävä seuraamaan ja arvioimaan selkeiden indikaattoreiden avulla. Tarvitaankin realistista ja faktoihin pohjautuvaa tietoa siitä, mitä TKI:lla on saatu maakunnassa aikaan siis mikä toimii ja mikä ei. Vain siten toimintaa on mahdollista parantaa jatkuvasti ja tehokkaasti. Näiden lisäksi on kehitettävä selkeät keinot, joiden avulla edellä mainitut arviointitulokset viedään käytäntöön. Tieto parannettavista kohteista ei auta, jos ei ole määritelty keinoja, vastuita ja prosesseja, joiden kautta tulokset hyödynnetään käytännössä. Taulukko 6. TKI-toiminnan vaikuttavuuden ehdot ja kehittämisen aikahorisontti Vaikuttavan TKI-toiminnan edellytykset pätevät kaikkialla, missä TKI-toimintaa pyritään ohjaamaan pitkäjänteisesti ja strategisesti. 34

Osa B Uudenmaan tuleva TKI-toiminta 35

6. Hankesalkut ja läpimurto-ohjelmat Tässä luvussa käsitellään Uudenmaan TKI-toiminnan johtamista ja organisointia maakuntakonsernissa. Maakuntaorganisaatio voi johtaa alueen TKI-toimintaa siltä osin, kun se tapahtuu maakuntakonsernin sisällä omassa organisaatiossa ja omissa liikelaitoksissa. Johtaminen tapahtuu maakunnan strategisten teemojen ja tavoitteiden mukaisesti ja se organisoidaan hankesalkkujen, läpimurto-ohjelmien ja muiden toimenpano-ohjelmien kautta. Maakunnan strategian edellyttämät muutokset organisoidaan, resursoidaan ja johdetaan hankesalkkujen ja ohjelmien kautta osana maakuntakonsernin TKI-johtamisjärjestelmää. Hankesalkut jaotellaan maakuntastrategian painopistealueiden mukaisesti neljään teemaan: 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous Hankesalkut muodostuvat ohjelmista ja projekteista, jotka on viritetty toteuttamaan maakunnan strategisia tavoitteita. Ohjelma on useasta projektista ja mahdollisista muista tehtävistä muodostuva kokonaisuus, jonka avulla tavoitellaan laajaa strategista päämäärää, organisoidaan toimintaa maakunnan linjaamien tavoitteiden toteuttamiseksi ja tavoitellaan laaja-alaista vaikuttavuutta. Ohjelmat liittyvät maakunnan perustoimintaan ja TKI-toimintaan ja niiden kesto on tyypillisesti 2-4 vuotta. Ohjelman johtamisessa korostuvat kokonaisuuden hallinta, yhteistyö kumppanien ja sidosryhmien kanssa, muutosjohtaminen ja saavutettavien hyötyjen ja vaikuttavuuden hallinta. Maakunnassa on määritelty kaksi ohjelmatyyppiä: 1) läpimurto-ohjelmat ja 2) muut strategian toimeenpano-ohjelmat. Läpimurto-ohjelmat ovat maakunnan erityisiä prioriteetteja ja strategisia kärkiä. Niihin panostetaan vahvasti: ne resursoidaan erikseen maakunnan budjetissa, jolla varmistetaan niiden toteutumisen edellytykset, mm. volyymi, ohjaus ja tarvittavat kompetenssit. Lisäksi niiden toteuttamiseksi haetaan sekä EU-rahoitusta että kansallista TKI-rahoitusta. Läpimurto-ohjelmat edellyttävät maakunnan ekosysteemin ja kumppanuuksien hyödyntämistä ja vahvistamista (esim. kunta-maakunta-yhteistyö, yritysyhteistyö, tutkimuslaitosten yhteistyö). Maakunnan ekosysteemissä tapahtuu parhaillaan kunkin läpimurto-ohjelman teemojen mukaista toimintaa, esimerkiksi kuntien vastaavaa ohjelmatyötä tai yritysten innovaatiotoimintaa, jotka pyritään yhdistämään kumppanuuksilla maakunnan läpimurtoohjelmiin. Läpimurto-ohjelmien organisointia ja johtamista käsitellään tarkemmin luvuissa 7 ja 8. Uudenmaan maakuntaan perustetaan seuraavat neljä läpimurto-ohjelmaa, yksi jokaiselle maakuntastrategian painopistealueelle: HYTE Plus -ohjelma Digi-Sote -ohjelma Hiilineutraali maakunta -ohjelma Johtamisen ja esimiestyön muutosohjelma 36

Näiden lisäksi strateginen painopiste on sote-liikelaitoksen TKI-linjauksissa, jotka sisältävät kliinisen lääketieteen tutkimushankkeet ja muut sote-liikelaitoksen TKI-salkut. Nämä niveltyvät tarkoituksenmukaisesti Helsingin yliopiston ja muiden kumppaneiden strategisiin hankkeisiin. Kuvio 17: Maakunnan hankesalkut ja läpimurto-ohjelmat Maakuntastrategian mukaisesti läpimurto-ohjelmien lisäksi perustetaan muut strategian toimeenpanoohjelmat: Kestävä talous -ohjelma Elinvoimaohjelma Turvallisuus- ja varautumisohjelma Osallisuusohjelma Viestintä- ja markkinointiohjelma Maakunnan strateginen TKI-ohjaus edellyttää toimivaa ohjelma- ja projektisalkun sekä muiden tähän liittyvien käytänteiden hallintaa. Hallintamallin perusteet on kuvattu luvussa 10. Seuraavassa kuvataan läpimurto-ohjelmien alustavat lähtökohdat, tavoitteet, sisällöt ja rajaukset. 6.1 Hyte Plus -ohjelma Hyte Plus -ohjelmalla vastataan Uudenmaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden vajeisiin, jotka on tunnistettu erilaisten indikaattoreiden avulla maakuntastrategiassa, sote-palvelustrategiassa sekä alueellisessa hyvinvointikertomuksessa. Maakunnan haasteina ovat muun muassa työttömyys, asunnottomuus, huostaan otettujen lasten suuri määrä ja NEET-nuorten (16-29 -vuotiaat nuoret, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa) määrän jatkuva lisääntyminen. 37

Lähtökohtana on rakentaa palvelutuotannon, tiedon, tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen kokonaisuus, jonka avulla voidaan ennalta ehkäistä ja korjata hyvinvointi- ja terveysvajeita aikaisempaa ketterämmin ja vaikuttavammin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tähtää painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisyyn ja ennakoivaan toimintaan, joten sen riittävä resursoiminen maakunnassa on kriittisen tärkeää. Ohjelman tavoitteena on tunnistaa toimijat, joiden tehtäväalaan kyseisten haasteiden hoitaminen ja tiedontuotanto kuuluvat sekä tukea niiden välistä yhteistyötä. Ohjelmassa luodaan yhteistyön rakenteet ja vuoropuhelu poikkihallinnolliselle, monen alan yhteistyölle sekä sovitaan toimintatavat ja toimenpiteet, joilla haasteisiin vastataan. Ohjelmassa keskitytään erityisesti innovaatioiden ja uusien teknologioiden käyttöönottamiseen, tutkimustuloksien aikaisempaa ketterämpään hyödyntämiseen ja kehittämisessä syntyvien hyvien käytäntöjen levittämiseen. HYTE Plus -ohjelma toteutuu maakunnan toimijoiden laajapohjaisena yhteistyönä. Koska hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pääasiallinen vastuu säilyy jatkossakin kunnilla, on tärkeä saada kuntatoimijat mukaan osaksi ohjelmaa. Myös yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt tulee kytkeä mukaan ohjelmaan, samoin kuin yliopistot, korkeakoulut, THL, muut tutkimuslaitokset ja toimijat (esim. Sitra), joiden intresseihin hyvinvointi ja terveys liittyvät. Myös palvelujen käyttäjät ja palvelumuotoilijat halutaan aikaisempaa tiiviimmin osaksi palvelujen kehittämistä. HYTE Plus -ohjelma tuottaa ratkaisuja seuraaville alueille: 1. Hyvinvointi- ja terveysalan vaikuttavuuden tehostaminen: toimintatapojen ja palvelutuotannon ketterä, asiakastarpeisiin perustuva uudistuminen poikkihallinnollisin keinoin. 2. Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen lisääminen sekä tutkimustulosten levittäminen tehokkaasti maakunnan alueella, maakuntaorganisaatiossa ja eri toimijoiden välillä. 3. Tietopohjat ja -alustat tukemaan palvelutuotantoa sekä vaikuttavuuden ja laadun arviointia. 4. Eri toimijoiden yhteistyömuotojen ja -mallien kehittäminen ja skaalaaminen. 5. Palvelumuotoilun (asiakaslähtöisen suunnittelun) tehokas hyödyntäminen. 6. Innovaatiot asiakaskokemuksen parantamiseksi. 7. Lean-osaaminen (jatkuvan parantamisen periaatteet) osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 6.2 Hiilineutraali maakunta -ohjelma Uudenmaan tulee kehittyneenä maakuntana olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, jonka perustana on Pariisin ilmastosopimus ja IPCC:n raportin tavoitteet. Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksellä Uudenmaan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja Hiilineutraali maakunta -ohjelma pyrkii edistämään tavoitetta. Suomen ympäristökeskukselta on hankittu Uudenmaan kaupunkien ja kuntien osalta tuore, yhteismitallinen käsitys tarvittavista toimenpiteistä, joita 80 % päästövähennykset kaupungeissa ja kunnissa edellyttävät. Hiilineutraali maakunta -ohjelman tavoitteena on löytää ja saattaa maakunnallisten toimijoiden käyttöön uusia, entistä tehokkaampia toimenpiteitä päästövähennysten toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on avainasemassa, ja sen tueksi tullaan laatimaan Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta. Se kokoaa Uudenmaan alueella ilmastotyön toimenpiteet, täydentää kaupunkien ja kuntien ilmastostrategiat ja toimenpideohjelmat sekä välittää tietoa alueellisten toimijoiden välillä. Tiekartan tavoitteena on luoda päättäjille ja maakunnan toimijoille yhteinen käsitys tarvittavista toimenpiteistä sekä varmistaa sitoutuminen niiden toteuttamiseen. 38

Hiilineutraali maakunta -ohjelman toteuttaminen edellyttää osallistavaa ja vuorovaikutteista prosessia, jossa ovat mukana Uudenmaan keskeiset alueelliset toimijat, tutkimusorganisaatiot ja tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijat. Kaupungit ja kunnat ovat yritysten ja kiinteistön omistajien ohella avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kasvihuonekaasu- ja hiilinieluselvitysten, saatavilla olevien ilmastostrategioiden ja tutkimusten lisäksi tarvitaan uutta tutkittua tietoa toimivista keinoista sekä niiden pilotointia. Uudenmaan liiton tehtävänä on tuottaa toimijoille tietoa tehokkaimpien toimenpiteiden tunnistamiseen ja valintaan. Uudenmaan liitto on mukana SYKEn koordinoimassa Life IP ilmasto- eli CANEMURE-hankkeessa (Carbonneutral Municipals and Regions), joka tuo kattavan valtakunnallisen tuen kuntien ilmastotyölle seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Uusimaa on mukana työpaketissa, jonka tarkoituksena on koordinoida maakunnallisia toimenpiteitä, tuottaa ja ylläpitää hiilineutraalitiekarttaa sekä koota alueellisia tietoja EU:lle tehtävää raportointia varten. Hiilineutraalitavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan laajaa ja kattavaa ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja ennen kaikkea siitä, miten hiilidioksidipäästöjä pystytään vähentämään eri sektoreilla. Siksi Hiilineutraali maakunta -ohjelmassa TKI-toiminta on erittäin tärkeää. TKI voidaan katsoa läpileikkaavaksi teemaksi, koska hiilineutraalius koskettaa ainakin energia-, liikenne-, maatalous-, teollisuus- ja metsäsektoria. Tulevaisuudessa älyliikenteen palvelut, automaattinen liikenne ja älykäs liikenteen ohjaus tulevat mullistamaan liikkumisen ja logistiikan. Kuvaan astuvat esimerkiksi sähköautot ja bussit sekä automatisoidut kulkuneuvot, liikenne palveluna (MAAS) -ajattelumalli sekä siihen liittyvien ICT-alustojen ja mobiilisovellusten innovaatiot. Nämä vaativat valtavasti sekä teknologista tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa, mutta myös ihmisten käyttäytymiseen, arvoihin ja asenteisiin liittyvää tutkimusta ja dataa. Energiasektorilla on käynnissä voimakas murros kohti uusiutuvia energioita, älykkäitä energiajärjestelmiä ja hajautettua tuotantoa eli pyritään pois fossiilisesta ja keskitetystä tuotannosta. Sama kysymys hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä koskettaa lähes kaikkia teollisia prosesseja, esim. ruuantuotantoa, rakentamista ja maataloutta. Uudellamaalla on paljon yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, jotka tekevät jostakin kulmasta katsottuna tähän liittyvää tutkimusta (mm. Helsingin yliopisto, VTT, Aalto-yliopisto, SYKE, Ilmatieteen laitos, LUKE, GTK sekä BIOS-tutkimusyksikkö). Perustietoa tuottava tutkimus voi liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ilmakehässä olevien saasteiden määrään tai hiilinielujen potentiaalin ja riittävyyden laskemiseen. Lisäksi on valtava määrä soveltavaa tutkimusta, joka tähtää teknologisiin innovaatioihin, esim. cleantech-alan kehittämistä ja yritystoimintaa 39

6.3 Digi-sote-ohjelma Digitaalisten palvelujen kehittäminen on vahva ydinosa maakunnan TKIO-toimintaa 2020-luvulla. Tavoitteena on palvelujen saatavuuden, integraation ja vaikuttavuuden parantaminen sekä tiedolla johtamisen ja big datan käytön kehittäminen. Maakunta ohjaa näihin kohdistuvaa TKI-toimintaa ohjelmien, sopimusten ja rahoitusinstrumenttien kautta. Soten palvelujärjestelmässä on viime vuosien aikana kehitetty useita sähköisiä asiointipalveluja. Tämä on kuitenkin useimmissa tapauksissa tarkoittanut ainoastaan olemassa olevien prosessien digitalisointia, ei uusien palveluprosessien tai -integraatioiden luomista. Siten tämän hetkiset digitaaliset sote-palvelut ovat vielä melko hajanaisia ja vaillinaisesti yhteen sopivia. Sipilän hallituksen VM:n rahoittamia ja STM:n ohjaamia sote-palvelujen digitalisaation kärkihankkeita ovat olleet Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hanke ja Virtuaalisairaala 2.0 -hanke. Näiden avulla on luotu pohjaa kansallisen tason digitaalisille asiakaspalveluille. ODAn tuottamat Omaolopalvelut ja Virtuaalisairaalan Terveyskylä-palvelut näyttäytyvät kuitenkin asiakkaalle erillisinä palvelupolkuina, joiden rinnalla toimii muitakin sähköisen asioinnin ja digipalvelujen kanavia. Digi-Sote -ohjelman tavoitteena on luoda Uudenmaan maakunnan asukkaalle saavutettavat, saumattomasti yhteen sovitetut ja katkeamattomat digitaaliset hoito- ja palvelupolut. Niiden tulee soveltuvin osin korvata ja tukea perinteisiä palvelukanavia ja -prosesseja. Digitaaliset palvelut tulevat toimimaan maakunnan soten ensisijaisena palvelukanavana, jonka käyttöä tuetaan ja johon kannustetaan. Tämä toiminnan muutos ja asiakaslähtöisyys ovat ohjelman lähtökohta. Digitaalisissa sote-palveluissa korostuu ennaltaehkäisevyys, palvelujen automatisointi, omahoito, etäpalvelut ja asiakaskeskeisyyden korostaminen. Palvelut perustuvat asiakkaiden itsensä, älykkään ympäristön (IoT) ja palvelujärjestelmän kokoamaan tietomassaan (big data), jota voidaan hyödyntää algoritmien, ohjelmistorobotiikan, koneoppimisen ja tekoälyn avulla. Nämä tarjoavat hyviä yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi uusien kasvuyritysten kanssa. Asiakas omistaa itse omat tietonsa (my data) ja siten hallitsee niiden käyttöä. Digitaalisten palvelujen vaikuttavuus tulee olla selkeästi mitattavissa palvelun laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden osalta. Kehittämisen kannalta on tärkeää, että käyttöönotettavat digitaaliset palvelut pohjautuvat pääosin alueelliseen potilas- ja asiakastietojärjestelmään (Apotti) ja kansallisiin ratkaisuihin, joita tuottavat maakuntien palvelukeskukset sekä esim. ministeriöiden kehityshankkeet, Luova, Kela sekä Digi- ja väestötietovirasto. Maakunnan tasolla luodaan niiden varassa älykkäät, katkeamattomat ja tietoturvaltaan luotettavat palvelunohjaukset ja palveluintegraatiot. Palveluja tulee voida monistaa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Palveluinnovaatioita tulee kehittää verkostomaisessa ekosysteemissä, joka kattaa koko sotetoimijakentän. Palvelukehitys perustuu voimakkaasti asiakaskokemukseen sekä asiakkaiden ja ammattilaisten osallisuuteen. Maakunnan kehitystoiminnassa digitaalisten palvelujen oleellisia sidosryhmiä ovat toiminnan kehitys, ICT ja viestintä. Erityisesti niille syntyy rajapintoja CRM:n, osallisuuden, neuvontapalvelujen, HYTEn ja Contact Centerin kanssa. Tulevaisuudessa tiedon on palveltava monipuolisesti toteutuneen palvelun tarkastelun ja tutkimusnäyttöön peilaamisen lisäksi myös älykästä ennakoivaa palvelujen suunnittelua. Sitran rahoittamassa Laatudatasta vaikuttavuuteen -hankkeessa on työstetty Terveyshyötyarvio-työkalun ensiversio. Se mahdollistaa rakenteisen sairauskertomustiedon peilaamisen laajasti Käypähoitosuositukseen, tuottaa analyysistä laatu- ja hoitovajeraportteja sekä järjestäjän että tuottajan tarpeisiin. Näistä voidaan hoitosuhteen tunnistamisen pohjalta edetä takaisin potilastasolle ja päätöksenteon muistutteiden avulla arvioida hoitointerventioiden toteutusta. Työkalua on edelleen kehitettävä 40

palvelemaan laaja-alaisesti Sote-kenttää siten, että se voi hyödyntää kaikkien tuottajien sekä asiakkaan itsensä tuottamaa tietoa, mm. Hyte Plus -ohjelman tueksi. Digi-Sote -ohjelma tuottaa seuraavia ratkaisuja ja toimintoja: 1. Kootaan Digi-Soten innovaatioekosysteemi ja tunnistetaan riippuvuudet kansallisine kytköksineen 2. Syntyy digitaalinen palvelukokonaisuus, jonka tunnuspiirteet ovat saavutettavuus, käytettävyys, saumattomuus osana palvelukokonaisuutta. Syntyy luottamus Digi-Sote-palveluihin ja kyvykkyyttä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Tunnistautumisen helppous, sopimushallinnan automaattinen ja älykäs varmistus Asiakkaan päästävä yhden portin kautta luotettavaan, näyttöön pohjaavan saumattomaksi kokonaisuudeksi muodostuvaan digipalvelukokonaisuuteen Hyvä digipalvelun asiakaskokemus, viiveetön ammattilaisavun saaminen digipalvelun kautta Sujuvasti ja älykkäästi rinnalla kulkeva digituki Tämän mahdollistava toiminnan muutos 3. Tietojohtamisen valmiuksien varmistaminen Tietopohjan eheyden ja minimitiedon varmistus, kertakirjauksen riittävyyden periaatteella Eri palveluissa syntyvän ja asiakkaan itse kirjaaman tiedon kertyminen yhteiseen tietoaltaaseen Ilmiöpohjaisen tutkimuksen ja arvioinnin mahdollistaminen Yhteiskehittämisen alustaratkaisujen luominen, pientenkin toimijoiden hyödynnettäväksi Tiedonhallinnan esteiden purku 6.4 Johtamisen ja esimiestyön ohjelma (Ei ehditty valmistella.) Läpimurto-ohjelmiin perustuva toimintamalli on hyvä sekä palvelujen kehittämisen että TKI:n johtamisen näkökulmasta. Teemoja voi modifioida kulloisenkin strategian mukaan. Maakuntamallissa kokonaisuudesta olisi vastannut maakuntakonserni, mutta tulevaisuudessa vastuutaho riippuu poliittisista päätöksistä. Tulevista hallintomalleista riippumatta läpimurtoohjelmien avulla voidaan tuottaa lisäarvoa, jos ohjelman toteuttamiseen löytyy taho, joka pystyy fasilitoimaan, tarjoamaan yhteisen alustan ja tukemaan toimijoita hankehauissa. 41

7. Palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvä TKI Tässä luvussa käsitellään niitä keinoja, joita maakuntakonsernilla on ohjata palveluntuottajien TKItoimintaa. Suorien johtamiskeinojen sijaan maakunnalla on käytettävissään useita epäsuoria ohjauskeinoja: normiohjaus, omistajaohjaus, rahoitus- ja tulosohjaus, sopimusohjaus, markkinaohjaus ja informaatio-ohjaus. Luvussa listataan myös ne lukuisat maakunnan asiakirjat, joissa määritellään TKI:n ohjausta ja päätöksentekoa. Lisäksi käsitellään sote-liikelaitoksen TKI:n organisointia sekä elinvoima- ja turvallisuustoimintojen TKI-toimintaa. 7.1 Sote-palvelutuotannon TKI-ohjaus Maakunta voi ohjata sote-palveluntuottajien TKI-toimintaa monella eri tavalla. Hallinnollisiin dokumentteihin voi asettaa tavoitteita, luoda kannusteita jopa velvoittavia ehtoja joilla pyritään varmistamaan koko maakunnan uudistumiskykyä tukeva TKI-toiminta. Ohjauskeinot ovat erilaisia riippuen ohjattavasta kohteesta. TKI-toiminnan strateginen ohjaus on selkeä. Ohjaus perustuu maakunta- ja palvelustrategian linjauksiin sekä TKI-politiikkaan. Kaikki sote-palveluja tuottavat tahot ovat osa maakunnan TKI-ekosysteemiä. Tärkeintä on mahdollistaa niiden aktiivinen toiminta yhdessä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Uudellamaalla on jo olemassa vahvoja yhteistyörakenteita ja kumppanuuksia, joiden edelleen vahvistaminen on maakunnan ensisijainen tehtävä. HUSin ja Helsingin yliopiston tiivis, koko organisaation läpäisevä tutkimus- ja opetusrakenne voi toimia moottorina koko liikelaitoksen yliopistolliselle toiminnalle. Kuviossa (18) esitetään TKI-toiminnan eri ohjauskeinot ja niihin liittyviä käytännön esimerkkejä. Kuvio 18. Maakunnan TKI-toiminnan ohjauskeinot 42

Alustavia näkökulmia liittyen eri ohjausmekanismeihin: Normiohjaus Hallintosääntöön pohjautuva TKI- ja projektitoiminnan toimintaohje. Kuvataan esim. minkä kokoiset hankkeet missäkin voidaan hyväksyä. Mitä liikelaitos voi päättää? Ohjelmien, hankkeiden ja projektien johtamisen ja muun hallinnoinnin toimintamalli (sotejärjestäjän, muiden toimialojen ja konsernin vastuut) Konsernin projektitoimiston ja sote-liikelaitoksen projektitoimiston (PMO) välinen yhteys ja työnjako Kansallinen lainsäädäntö (kts. luku 2.1) Konserni- ja omistajaohjaus Maakunnan TKI-toiminnan mahdollisuudet yhtiömuodossa Kuntien ja kuntayhtymien (HUS ja Eteva) omistamat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöt. Maakunta voi ostaa TKI-toimintaa harjoittavat yhtiöiden osakkeet, jos katsoo sen hyödylliseksi (eivät siirry samalla tavalla kuin palveluja tuottavien yhtiöiden osakkeet). Tällaisia yhtiöitä ovat ainakin lakisääteisistä sosiaalialan osaamiskeskustehtävistä vastaava Keski- ja Itä-Uudenmaan kuntien omistama Sosiaalitaito Oy sekä valtakunnallisesta ruotsinkielisestä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta vastaava Det Finlandsvenska kompetenscentret Ab. HYKS-Instituutti on kokonaan HUSin omistama yhtiö, jonka tehtävänä on tukea lääketieteellistä tutkimusta auttamalla tutkijoita sopimus- ja budjettineuvotteluissa. Instituutti hallinnoi kaikki ulkopuolisella rahoituksella tehtävät tutkimukset, jotka kohdistuvat HUSin potilaisiin, ja on osapuoli kaikissa yritysten kanssa tehtävissä tutkimussopimuksissa. Voisiko maakunnassa olla yhtiömuotoista toimintaa TKI-ekosysteemin hallinnoimiseen? Yhtiö olisi yritysten suuntaan front desk, joka loisi yhteistyötä, tutkimuskonsertoita, selvittäisi liiketoimintamahdollisuuksia ja myisi maakunnan liikelaitoksen osaamista yrityksille. Talous ja tulosohjaus TKI:ta koskevat sote-liikelaitoksen sitovat tavoitteet ovat budjetissa YTA-maakuntien yhteisesti rahoittama TKI-toiminta (sovitaan yhteistyösopimuksessa) Maakunnan hyväksymille läpimurto-ohjelmille varataan erillinen (huomattava) rahoitus Voidaan asettaa tavoitteeksi tuottaa tietynlainen tietopohja (esim. vaikuttavuustieto) maakunnan käyttöön: liikelaitosta ohjataan tähän budjetin kautta, muita tuottajia sopimusten kautta. Voidaanko maakunnalle laittaa sitova raami TKI-toimintaan? Sopimusohjaus TKI-velvoitteet ja kannusteet ulkoisille tuottajille (suoran valinnan sote -keskukset, hebu- ja palvelusetelituottajat). Miten vahvasti maakunta haluaa näitä mukaan koko maakuntaa yhteisesti hyödyttävään TKI-toimintaan? Markkinaohjaus Miten maakunta luo TKI toiminnan edellytyksiä yksityisten markkina-toimijoiden näkökulmasta? Maakunta luo TKI-konsortioita yksityisten toimijoiden kanssa yhteisen ideoinnin pohjalta ja tekee sopimuksia, joiden tavoitteena on kaupallisesti hyödynnettävät tuotteet (vrt. Testbed). Sovitaan aina erikseen, miten tulokset ovat maakunnan hyödynnettävissä. 43

Informaatio-ohjaus Maakunta konsortioiden katalyyttina/hakijana, maakunnan läpimurto-ohjelmiin liittyvä hankeyhteistyö Erityisenä tavoitteena ohjata siten, että sote- palvelujen integraatio vahvistuisi (esh, pth, sos). Yhteistä vaikuttavuusmittarien kehittelyä, koulutusta, monialaista TKI:ta. Keinoihin liittyy osaltaan myös hankintalain mukainen innovaatiokumppanuus. Sipilän hallitusohjelmassa oli tavoite, että 5 % julkisista hankinnoista on oltava innovatiivisia. 13 Innovaatioiden hankinnalla ja hankintojen innovatiivisuudella tarkoitetaan eri asioita. Innovaatioiden hankinta: Innovaatiolla tarkoitetaan hankintalainsäädännössä uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen, palvelun tai menetelmän toteuttamista. Innovaation kehitystyön ja sen tuloksena mahdollisesti syntyvän lopputuotteen hankkiminen on kilpailutettava, ellei tilanteeseen sovellu jokin hankintalain mukainen suorahankintaperuste. Kilpailutuksen ja hankinnan voi toteuttaa esimerkiksi hankintalain innovaatiokumppanuus-menettelyllä, jossa tutkimus- ja kehittämisvaiheen ja pilotoinnin voi kytkeä osaksi kaupallisen lopputuotteen hankintaa. Tällöin lopputuotetta ei tarvitse kilpailuttaa erikseen. Hankintojen innovatiivisuus: Innovatiivisuutta voi liittyä myös hankinnasta tehtävään sopimukseen tai rahoitusmalliin. Esimerkiksi tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa (Social Impact Bond, SIB) sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat, hyvinvoinnin lisäystä mittaavat tavoitteet, ja julkinen sektori maksaa vain niiden mukaisista tuloksista. Allianssimalli puolestaan viittaa esim. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuteen perustuvaan sopimukseen, jossa sopimusosapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja riskien ja hyötyjen jakamiseen osapuolten kesken. 13 https://www.hankintakeino.fi/fi/tapahtumat/2019/mika-innovaatiokumppanuus-tilaisuus-1422019 44

TKI-toimintaa ohjaavat asiakirjat Alla olevaan taulukkoon (7) on koottu maakunnan TKI:n ohjaukseen liittyvät asiakirjat sekä asemoidaan niihin liittyvä päätöksentekotaso. Asiakirja Mitä määriteltävä Päätöksentekotaso Maakunnan strategia (sis. palvelustrategian) Hallintosääntö Valtion tavoitteet JTS: Strategiamuistiot Toimintapolitiikat (omistajapolitiikka ja henkilöstöpolitiikka) Talousarvio ja -suunnitelma Asetetaan TKI-toiminnan tavoitteet ja indikaattorit, joilla niiden saavuttamista seurataan Määritellään yliopistotosairaalan asema ja muu yliopistollinen toiminta Yliopiston edustajan osallistuminen maakunnan toimielimiin Liikelaitoksen ja yliopiston yhteistyöelimet? STM:n asetus määrittelee sote-tutkimuksen painoalueet nelivuotiskausittain VN määrittelee soten kehittämistavoitteet nelivuotiskausittain? (mikä dokumentti?) Kuvataan maakunnan kehittämistavoitteet: miten onnistuttu omissa tavoitteissa ja lupauksissa, miltä tilanne näyttää THL:n indikaattorien pohjalta (TKI?) Omistajapolitiikassa määritellään TKI-yhtiöt Henkilöstöpolitiikassa henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman organisaation TKI-toimintaan Varataan rahoitus läpimurto-ohjelmille Huomioidaan liikelaitokselle yliopistollisesta toiminnasta syntyvät ylimääräiset kulut Asetetaan TKI-toiminnalle sitovat tavoitteet Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maan hallitus Maakunnan johtoryhmä Maakuntavaltuusto (osana maakuntastrategiaa) Maakuntavaltuusto Sote-palvelujen järjestämissuunnitelma Hallintopäätökset ja palvelusopimukset (perussopimukset, yhteistyösopimukset ja kumppanuussopimukset) ulkoisten sote-tuottajien kanssa Kumppanuussitoumukset oman tuotannon kanssa Kuvataan periaatteet/reunaehdot sille, miten liikelaitos järjestää TKI-toiminnan? Määritellään miten pienet, keskisuuret tai isot tuottajat osallistuvat maakunnan TKItoimintaan, miten raportoivat ja miten arvioidaan TKI-vastuut, velvoitteet ja kannusteet Oikeudet innovaatioihin Tarkennetaan/täydennetään TKItoiminnan tavoitteita Ei vielä määritelty Ei vielä määritelty Ei vielä määritelty 45

Asiakirja Mitä määriteltävä Päätöksentekotaso Yhteistoimintasopimukset? Liikelaitoksen strategiset toimintatavoitteet Järjestämistoimintojen toimintaohje Liikelaitoksen toimintaohje Projektitoiminnan ohje YTA-alueen yhteistyösopimus TKI-tavoitteet ja seurantaindikaattorit Määritellään konsernitasoisen PMO:n tehtävät Määritellään tutkimusjohtajan ja kehittämisjohtajan tehtävät Määritellään projektien hallinnointi liittyvät asiat Yhteisesti rahoitettavat ohjelmat ja hankkeet Alueellisen tutkimustoimikunnan kokoonpano TKI-työryhmät Liikelaitoksen johtokunta Maakuntajohtaja Liikelaitoksen toimitusjohtaja Maakuntajohtaja YTA-alueen maakuntien valtuustot Taulukko 7. Maakunnan TKI-ohjaukseen liittyvät asiakirjat Tässä luvussa hahmotellut ohjauskeinot ovat paljolti sovellettavissa myös ilman maakuntahallintoa. Kaikissa tilanteissa TKI-toiminnan ohjauksen kannalta on tärkeää, mihin asiakirjoihin TKI sisältyy, ja miten se niissä on määritelty. 46

7.2 Sote-liikelaitoksen TKI:n organisointi Lähtökohdat Sote- liikelaitos mukaan luettuna sen osana toimiva yliopistollinen sairaala on tulevaisuudessa laajasti vaikuttava toimija Uudenmaan TKI-ekosysteemissä. Suurimpana toimijana liikelaitos on kumppanina suuressa osassa ekosysteemin eri toimijoiden yhteisiä kehittämishankkeita maakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Sote-liikelaitokselle on luotava edellytykset toimia tässä roolissa. Kumppanuudet yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, yritysten, järjestöjen sekä kuntien kanssa ovat olennaisia sekä palveluiden kehittämisen että asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Yliopistollisen sairaalan rooli TKI-toiminnassa on entuudestaan vahva, ja haasteena onkin saada vahvistettua myös perustason palveluissa tapahtuvaa TKI-toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteet on tällä hetkellä organisoitu ja resursoitu maakunnassa hyvin eri tavoin. HUSin johdolla tehtävä kehittämistyö on koko maakunnan kattavaa, ja muu kehittämistyö usein kuntakohtaista tai joidenkin kuntien yhdessä tekemää. Kehittämistyön panostusta saadaan myös muualta kuin kuntien sosiaali- ja terveystoimen omasta organisaatiosta, kuten kuntakonsernien muista kehittämisresurssista, alueellista kehittämisorganisaatioista sekä erillisrahoitettujen hankkeiden kautta. Uudellamaalla alueellisia kehittämisrakenteita ovat HUSin Lean- kehittämisyksikkö ja perusterveydenhuollon yksikkö sekä sosiaalialan osaamiskeskukset Socca, Sosiaalitaito, Verso ja Finlandsvenska kompetenscentret FSKC. Näistä saatavan kehittämispanoksen suuruus vaihtelee alueittain ja kunnittain. Lisäksi HUSilla ja kuntien sosiaali- ja terveystoimilla on omia sisäisiä kehittämisyksiköitä. Suurimmat omat kehittämisyksiköt ovat HUSin lisäksi Helsingin ja Espoon sosiaalija terveystoimilla. Merkittävä osa kehittämistyöstä tehdään erillisrahoitettujen kehittämishankkeiden kautta, joissa työskentelee määräaikaista projektihenkilöstöä. HUSissa tehdään aktiivisesti yliopistotasoista tutkimusta (uusia tutkimuslupia n. 600/vuosi, julkaisuja n. 3000/vuosi). Tieteellinen tieto myös päätyy nopeasti potilaiden hoidon ja päätöksenteon tueksi sekä kehittää sairaalan toimintaa näyttöön perustuen. Kliininen tutkimus on Suomessa korkeatasoista ja se on sijoittunut toistuvasti maailman kärkeen. Lähes puolet suomalaisista lääke- ja hoitotieteen kliinisistä tutkimuksista tehdään HUSissa, jossa kansainvälinen näkökulma painottuu nyt entistä vahvemmin. Tapahtuma- ja työskentelytila, startup-talo Terkko Health Hub Meilahden kampuksella kokoaa yhteen opiskelijat, tutkijat, yrittäjät ja muut elämäntieteiden alasta kiinnostuneet tahot ja luo siten edellytyksiä uusille innovaatioille. Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimustoiminnassa keskeinen rooli on sosiaalialan osaamiskeskuksilla. HUSin yhteydessä toimivan pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan erityisenä tehtävänä on huolehtia sosiaalityön tutkimus- ja opetusyhteistyöstä yliopistojen, kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen organisaatioissa tehdään vaihtelevassa määrin tutkimus- ja käytännönopetuksen yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, osaamiskeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimus kohdistuu perustason palveluihin ja on pääsääntöisesti pienimuotoista tutkimusta tai opinnäytetyönä tehtävää tutkimusta. Kuntien tutkimus- ja kehittämistoiminta tähtää ensisijaisesti palvelujen ja toiminnan kehittämiseen ja mahdollistaa tiedolla johtamista. 47

Sote-liikelaitoksen TKI-yksiköt Maakunnan aloittaessa olemassa olevat sote-kehittämisyksiköt kootaan osaksi sote-liikelaitoksen keskitetysti johdettuja palveluita. Liikelaitoksen muu tuotanto-organisaatio jakautuu siirtymävaiheessa alueorganisaatioihin, jotta turvallinen siirtymä on mahdollista toteuttaa. Tavoitteena on kuitenkin vuoteen 2025 mennessä yhtenäistää koko maakunnan palvelutuotanto ja johtaa toimintaa palvelutehtäväkokonaisuuksina. Tämä edellyttää vahvaa muutosjohtamista ja toimintaprosessien vakiointia. Palvelutuotannon yhtenäistäminen jo ennakoivasti ennen uudistusta on liikelaitoksen kehittämistyön fokuksessa. Kehittämisresurssia kohdennetaan erityisesti palvelutuotannon toiminnan parantamiseen ja palvelurakenteen muutoksen läpiviemiseen. TKI-yksiköiden tehtävänä ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluiden kehittäminen ja tutkimus sekä lakisääteiset sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät. Yksiköt tarjoavat asiantuntemusta ja sovittavat yhteen alueellaan tehtävää tutkimusta, kehittämistä täydennyskoulutusta sekä vastaavat eri ammattihenkilöiden käytännön harjoittelun toteuttamisesta liikelaitoksen eri toimintayksiköissä. Yksiköiden tehtävänä on myös järjestää Lean-valmennusta, lisätä osaamista sekä tukea työyksiköiden ja johtajien kehittämistyötä. Tiedontuotannolla ja digitaalisten palveluiden kehittämisellä on oma rakenteensa kehittämisyksiköiden sisällä. Kehittämis- ja tutkimusyksiköillä on myös oma projektitoimistonsa (PMO). Tukipalvelutehtävät tulee selkeästi erottaa kehittämistyöstä. Sote-liikelaitokseen luodaan yhteistyörakenne, joka varmistaa tiiviin yhteistyön niin lääketieteellisen kuin muunkin yliopistotasoisen ja ammattikorkeakoulutasoisen tutkimuksen ja opetuksen kanssa. Tutkimus niveltyy vahvasti suoraan toimintaan ja vaikuttaa hoidon- ja palveluiden kehittämiseen. Tiivis yhteys tieteellisen tutkimuksen kanssa varmistaa, että näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvat hoidot saavat jatkuvaa tuoretta tieteellistä syötettä ja hoidon taso pysyy korkealaatuisena. Yliopistosairaalan lääketieteellisellä tutkimuksella on vahvaa osaamista ja infrastruktuuria, joka voi jatkossa hyödyntää koko liikelaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Liikelaitoksen toimintaa johdetaan ja kehitetään Lean- periaatteiden mukaisesti. Lean on johtamisjärjestelmä, joka perustuu asiakastarpeen ymmärtämiseen, työn vakioimiseen sekä vakioidun työn systemaattiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Lean-organisaatiossa tehdään asiakasarvoa tuottavia asioita ja karsitaan turhaa pois. Leanin hyödyntäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä organisaatiokulttuurin suuntaamisessa osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Toiminnan johtamisen ytimessä on kerroksittainen johtaminen ja valmentavan johtajuuden ideologia sekä itseohjautuvan tiimityön mahdollistaminen. Sote-liikelaitos sitoutuu maakunta- ja palvelustrategian tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen sekä osallistumaan maakunnan toimeenpano-ohjelmien ja läpimurto-ohjelmien toteuttamiseen. Ohjelmien toteuttamisesta sovitaan järjestäjän ja liikelaitoksen välillä solmittavassa liikelaitossopimuksessa. Maakunta varmistaa, että liikelaitoksella on käytössään riittävät resurssit laajojen kehittämisohjelmien läpiviemiseen. Järjestäjän rooli on ohjaava ja tavoitteita asettava, mutta liikelaitoksella on autonomia kehittämistoimenpiteiden toteuttajana. Kehittämisen keinovalikoimasta ja toteutuksesta vastaa liikelaitos, mutta esim. suurista ja kalliista ICT- hankinnoista sovitaan järjestäjän ja liikelaitoksen välisellä sopimuksella. Liikelaitos viestii järjestäjälle kehittämistarpeista, sillä syötteet tulevat toiminnasta. Huomattava osa kuntien sote- organisaatioiden ja kuntayhtymien kehittämisresurssista on tullut kansallisten ja kansainvälisten, julkisen palvelutuotannon kehittämistä tukevien hankerahoitusten 48

kautta. Jatkossa sote-liikelaitoksen riittävä kehittämisrahoitus suurimpana palvelutuottajana turvataan huomioiden liikelaitoksen erityisrooli ja vastuu palveluiden turvaajana. 7.3 Elinvoima- ja turvallisuustoimintojen TKI (Ei ehditty valmistella.) Hallintomallista riippumatta tässä luvussa kuvattua voimavarojen yhdistämistä tarvitaan. Tulevaisuudessa on löydettävä toimintapa, jolla perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon TKI-toimintaa johdetaan nykyistä tuloksellisemmin. 49

8. Maakunnan TKI-ohjaus ja johtaminen Tässä luvussa käsitellään maakunnan TKI-toimintaa itseorganisoituvana ekosysteeminä, jota ei voi johtaa perinteisin menetelmin. Maakunnan tehtävänä onkin tukea toimijoiden yhteistyötä ja varmistaa mahdollisimman hyvät olosuhteet TKI-toiminnalle ja e synergiaa tuottaville kumppanuuksille esimerkiksi tarjoamalla tukea rahoitukseen tai sen hakuihin sekä osaamiseen, tiedon tarjontaan ja tietoalustoihin. Uudenmaan maakunnan TKI-ekosysteemi kykenee kaksinkertaistamaan EU-rahoituksen, jos hankevalmisteluun panostetaan riittävästi valmistelurahoitusta. Tietojohtaminen on tärkeä osa ekosysteemiä. tiedon kerääminen, big datan kartuttaminen, tiedon hallinta ja analysointi ja ennakointi ovat tärkeitä johtamisen elementtejä. 8.1 TKI-ekosysteemin itseohjautuvuus ja strateginen ohjaaminen Ekosysteemien toiminta on pääosin itseorganisoituvaa, mikä tarkoittaa, ettei maakunta tai mikään muukaan taho voi suoraan johtaa ja kontrolloida sen toimintaa. Uudenmaan TKI-ekosysteemi muodostuu sadoista toimijoista, joista osa on suuria sekä kooltaan että vaikutuksiltaan. Suurin osa toimijoista on pieniä tai keskisuuria, ja ne ovat paljolti riippuvaisia siitä, että suuremmat toimijat niin sanotut ajurit ovat tarpeeksi voimakkaita. Tehokkaaseen ekosysteemiin syntyy pienten ja suurten välille kumppanuuksia ja keskittymiä, jotka tuottavat hyötyjä itse kullekin, ja samalla uusia mahdollisuuksia koko alueelle. Tosin nykyinen globaali markkinapaikka avaa myös suoraan pienillekin toimijoille radikaalin kasvun mahdollisuuksia ilman suuren kotimaisen toimijan kumppanuutta. Investoimalla Suomen vahvimpiin ja toisiaan rikastaviin huippututkimus- ja innovaatioekosysteemeihin Uudellemaalle syntyy kasvua, työpaikkoja ja verotuloja koko maalle. TKI-ekosysteemiä ei voi johtaa, mutta siihen voi kuitenkin vaikuttaa. Maakunnan tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet ekosysteemin kehitykselle. Tämä tapahtuu erilaisten instrumenttien ja toimintojen kautta: esimerkiksi tarjoamalla tukea rahoitukseen tai sen hakuihin sekä osaamiseen, tiedon tarjontaan ja tietoalustoihin, digitaalisiin alustoihin, koordinoimalla yhteistyötä sekä ottamalla innovaatioekosysteemin tarpeet huomioon kaavoituksessa. Uudellamaalla TKI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Uusimaa on ainoa suomalainen alue, jonka TKI-ekosysteemi on jo nykyisellään erittäin vahva. Uudellemaalle tarvitaan kuitenkin nykyistä enemmän julkisia ja yksityisiä investointeja, joilla turvataan TKI-toiminta ja sen hyödyt yrityksissä, kunnissa, korkeakouluissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Julkisen rahoituksen turvin parannetaan uusmaalaisen TKI-ekosysteemin tutkijoiden, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja julkisten toimijoiden vuorovaikutusta ja synergiaa. Näin maakunnan monipuolinen ja monikerroksinen TKI-ekosysteemi tulee houkuttelevaksi kansainvälisen tason osaajille sekä yritysten investoinneille sekä synnyttää halua jakaa voimavaroja ja riskejä uusien läpimurtojen aikaansaamiseksi. Samalla lyhennetään aikaa, joka kuluu tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja innovaatiotoiminnasta niiden tuottamien hyötyjen kaupallistamiseen tai käyttöönottoon sekä kansalliseen ja kansainväliseen skaalautumiseen. Jotta Uudenmaan maakunnan TKI-ekosysteemille saadaan luotua parhaat kehittymisen edellytykset, vaaditaan että alueen avaintoimijat ovat vahvasti mukana maakunnan läpimurtohankkeissa TKI-ekosysteemin käyttöön tarjotaan toimivat innovaatioalustat 50

maakuntakonsernin TKI-tukiorganisaatio on riittävästi resursoitu kunnat ja maakunta tekevät tehokkaasti yhteistyötä julkiset ja yksityiset toimijat löytävät synergiaa toisistaan ambitio on nostettu globaalille tasolle tavoitellaan korkeaa jalostusastetta TKI-toimijoita kyetään yhdistämään tehokkaasti pystytään tarjoamaan osallistavan innovoinnin käytäntöjä kyetään kytkeytymään maan TKI-politiikkaan tehokkaasti luodaan systemaattinen toiminnanohjausjärjestelmä EU-rahoituksen ja kansallisten rahoitusohjelmien revenue-virtojen seuraamiseen. Uudenmaan TKI-ekosysteemi kykenee kaksinkertaistamaan EU-rahoituksen, jos hankevalmisteluun panostetaan riittävästi valmistelurahoitusta. Sijoitutun pääoman tuottoastetta saadaan nostettua merkittävästi, jos uusmaalaisten puiteohjelmahakemusten valmisteluun investoidaan riittävästi verorahoitusta. Valmistelurahalla varmistetaan voitokkaiden hankehakemusten ammattimainen valmistelu, mikä tarkoittaa esimerkiksi panostusta tutkimusasiamies- ja apurahahakujen valmistelutyöhön, kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja hyödyntämiseen sekä alueellisten tutkimus- ja markkinalähtöisten ekosysteemien rakentamista ja orkestrointia. Lisäksi tulee vahvistaa tieteellisen valmistelutyötä sekä hakemusten asemointia kansallisiin ja EU:n strategioihin, politiikkaohjelmiin sekä aiempien tutkimusten ja kehityshankkeiden tuloksiin. 8.2 Maakuntakonsernin TKI:n johtaminen ja rakenteet Projektit, ohjelmat, projektisalkut, toimenpiteet ja pienkehittäminen sekä ns. front-end -toiminta muodostavat alla kuvattavan yleisen teoreettisen viitekehyksen maakunnan TKI-johtamis- ja hallintamallille. Kuvio 19. TKI:n johtamis- ja hallintamalli (Lähde: Soveltaen Projekti-Instituutti) Maakunnan johdon yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että strategian toteuttamiseksi on löydetty, resursoitu ja käynnistetty oikeansuuntaista tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa ja 51

valvoa tulosten vaikuttavuutta. Tämä edellyttää TKI-projektisalkun johtamismallin määrittelyä ja käyttöönottoa maakuntakonsernissa, sen tulosalueilla ja yksiköissä. TKI-projektisalkun ja johtamismallin käyttöönoton tavoitetilana on, että maakuntakonsernissa, sen tulosalueilla ja yksiköissä keskitytään maakuntastrategian ja muun strategisen ohjauksen kannalta keskeisiin TKI-asioihin panostetaan potentiaalisesti vaikuttavampiin projekteihin varmistetaan riittävät resurssit valittuihin kehittämistoimenpiteisiin TKI-toiminnan päätöksenteko on systemaattista ja läpinäkyvää pystytään hallitsemaan projektitoiminnan riskejä luodaan vahva keskustelukulttuuri: ajankohtaisista kehittämisasioista puhutaan avoimesti. TKI-toiminta organisoituu projekteiksi tai useita projekteja sisältäviksi ohjelmiksi. Maakunnan geneeriset projektityypit ovat: Toiminnan parantamisprojekti Kehittämisprojekti Tutkimusprojekti Innovaatioprojekti Kokeiluprojekti Näitä yhdistelevä projekti tai ohjelma TKI-toimintaan luetaan myös pienkehittäminen tai jatkuva parantaminen, pienet kokeilut ja selvitysten laadinta, joita ei kannata organisoida projektiksi. TKI:n hallinta- ja johtamismalli kuitenkin rajataan projektimuotoiseen toimintaan. Maakuntaan liittyvien organisaatioiden nykyisen TKI-toiminnan johtamisen nykytilaa on tarkasteltu Uudenmaan maakunnan TKI-hallintamallin esiselvitystyössä (Uusimaa 2019-hanke, Innoman Oy & Laurea 2018). Nykyiset käytänteet ovat monenkirjavia, joten maakuntakonsernin TKI-johtamisen yhtenäistäminen on tarpeen. Projektitoimisto Projektitoimisto (PMO, Project Management Office) toimii tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden mahdollistajana maakunnassa. Maakunnan PMO on osa maakuntakonsernin strategia ja kehittäminen - toimintoa ja sen tehtävät ovat seuraavat: Maakunnan hankesalkun kokonaisuuden hallinta, vaikuttavuuden seuranta ja raportointi maakunnan johtoryhmälle / hallitukselle / valtuustolle Strategian läpimurto-ohjelmien valmistelun ja toteuttamisen tukeminen Joidenkin maakunnan yhteisten hankkeiden toteuttaminen Rahoitusmahdollisuuksien tunnistaminen Ennakointi ja analytiikka TKI-kokonaisprosessin sekä yhteisten työkalujen ja menetelmien hallinta ja kehittäminen: luo pelisäännöt ja yhteisen kielen TKI-hankehallintaan Hyvien käytänteiden jakaminen Maakunnan TKI-politiikan ja sen päivittämisen valmistelu Maakunnan TKI-toiminnan tilannekuvan ylläpito 52

Verkostoyhteistyön rakentaminen ja fasilitointi käytännössä tutkimus- ja kehitystoimintaa toteuttavien tahojen kanssa (kuten sote-järjestämistoiminto, sote-liikelaitos, pelastusliikelaitos, elinvoimatoiminto jne.) Päättää ohjelmien/projektien käynnistämisestä, keskeyttämisestä ja siirrosta omalta osaltaan tai tekee esityksiä maakunnan johtoryhmälle ja maakuntahallitukselle. Hankesalkun hallinta Hankesalkun hallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista johtamistapaa, jossa maakunnan strategiaa toteutetaan erilaisten hankkeiden avulla. Hankesalkkuja muodostetaan maakuntakonsernin eri toimintoja organisaatiotasoille. Maakuntakokonaisuuden yhteistä salkkua hallinnoi maakunnan PMO. Lisäksi esimerkiksi sote-järjestämistoiminnolla, sote-liikelaitoksella, elinvoimatoiminnolla ja pelastusliikelaitoksella on omia hankesalkkujaan. Hankesalkkujen johtamisen tueksi maakunta tarvitsee yhteisen tietojärjestelmän. Hankesalkun hallinnalla varmistetaan, että toteutetaan oikeat TKI-hankkeet linkittämällä ne strategiaan luodaan läpinäkyvyys suhteessa maakunnan eri toimijoihin sekä kansallisiin TKI-ohjelmiin seurataan ja johdetaan maakunnan ohjelma- ja projektitoimintaa eri tasoilla tuetaan hankkeita, kun niillä on ongelmia/haasteita aloitetaan, seurataan ja fasilitoidaan uusia TKI-hankkeita määritetään mittaristo toimintaan (esim. talous) sekä tuloksellisuuden toteamiseksi (panostuotos-suhde, laatu, vaikuttavuus) ICT tukee hankesalkun hallintaa. TKI-prosessin malli Perinteisen projektijohtamisen suunnittelu-toteutus-arviointi -prosessiin verrattuna TKI-prosessissa on tärkeää innovaatiojohtamiselle tyypillinen avoin innovaatioympäristö (front-end), joka tuottaa TKIprosessin alkupäässä syötteitä seuraaviin TKI-prosessin vaiheisiin. Maakunnan geneerinen TKIprosessi sisältää 4 peräkkäistä vaihetta: 1) yksittäisen projektin, ohjelman tai hankesalkun ideointi, 2) niiden suunnittelu, 3) toteutus sekä 4) projektien/ohjelmien/hankesalkun lopputulosten hyödyntäminen ja arviointi. Uutena elementtinä perinteiseen hankesalkun hallinnan malliin on linkitetty projektin/ ohjelman/ hankesalkun yhteiskuntaan laajasti kohdistuvien jatkuva hyötyjen ja kokonaisvaikutusten arvioiminen. TKI-prosessin alkupäässä ja loppupäässä, sekä jatkuvassa vaikutusten arvioinnissa korostuu maakuntakonsernin PMO:n rooli. Liikelaitosten ja muiden tuottajien rooli korostuu puolestaan suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Maakuntakonsernin yhteinen PMO voi merkittävästi tukea tuottajien tehokasta toimintaa luomalla edellytykset laadukkaalle front-end-tiedolle ja tekemällä vaikuttavuusanalyyseja (ks. esim. luku 8.4 Ennakointi). Jatkuva vaikutusten arviointi on tärkeää poliittisten päätöksentekijöiden sitouttamiseksi maakunnan tärkeimpiin hankkeisiin. 53

Kuvio 20. PMO:n TKI-prosessi (lähde Uusimaa 2019 -hanke, Innoman & Laurea 2018). Avoin innovaatio -vaihe Avoimen innovaatiovaiheen tärkein tehtävä on luoda tilannekuva, jossa analysoidaan ilmiöitä ja jalostetaan tarpeita jatkuvasti. Maakunnan PMO fasilitoi tähän vaiheeseen liittyvää jatkuvaa virtausta ja tarjoaa mm. seuraavia palveluita: strategian asettavat tarpeet ja vaateet, ennakointipalvelut, skenaarioiden tuottaminen, ideoiden analysointi, osaamisen varmistaminen, tarpeiden ymmärtäminen, riski- ja epävarmuusanalyysit sekä alustavat vaikuttavuusanalyysit. Konsernin liian raskasta mekanismia tulee välttää, jotta toiminnot pysyvät ketterinä ja joustavina. Syötteitä avoimeen innovointiin tulee hyvin erilaisilta toimijoilta (asukkailta, yrityksiltä, tutkijoilta ja julkisen tahon toimijoilta), ja niiden kerääminen vaatii erilaisia tapoja. Palautteen antaminen kaikille uusien ideoiden ja ajatusten esittäjille on tärkeää dynaamisen ja iteratiivisen front-end-vaiheen ylläpitämiseksi. Front-end -vaiheessa on tärkeä ylläpitää tietokantaa, jossa ideoita ja hylättyjä hankkeita analysoidaan jatkuvasti ja systemaattisesti. Vaiheen lopputuloksena syntyy päätös hankesuunnittelun aloittamisesta ja siitä, onko parasta edetä esim. kevyenä kokeiluna, kattavana kokeiluna tai uutena TKIprojektina. Suunnitteluvaihe Hankkeen siirtyessä suunnitteluvaiheeseen on alustavasti päätetty sen toteutustavasta. Tässä vaiheessa hankkeelle nimetään omistaja ja suunnitteluvaiheesta vastaava projekti- tai ohjelmapäällikkö. Suunnitteluvaiheessa tehdään hankesuunnitelma, joka voi olla hankkeen piirteistä riippuen joko hyvin keveä ja nopea (esim. kokeilut) tai syvällinen ja perusteellinen (esim. läpimurto-ohjelmat). Yhteistä kaikille suunnitelmille on kuitenkinkin toivottujen vaikutusten ja strategialinkitysten kuvaaminen. Suunnitteluvaihe on analysointi- ja jalostusvaihe, jonka laadukkaaksi toteuttamiseksi tarvitaan ideoiden ja tarpeiden lisäksi tietoa strategisista valinnoista, tietoa siitä, mitä muita hankkeita on menossa muilla maakunnan toimijoilla sekä tietoa resursseista. Usein suunnitteluvaiheessa, teeman laajuudesta riippuen, onkin tärkeää hyödyntää yhteiskehittämisen menetelmiä. Rahoituksen varmistaminen on yksi tärkeimmistä suunnitteluvaiheen päätöksistä. Tässä on keskeistä päällekkäisyyksien välttäminen muiden maakunnan toimijoiden kanssa, koska maakuntaorganisaation käynnistämät projektit ovat vain pieni osa käynnissä olevista maakunnan kaikista TKI-hankkeista. Suunnitteluvaihe päättyy päätökseen, jossa hanke päätetään käynnistää, palauttaa tarkempaan valmisteluun, siirtämiseen myöhempään ajankohtaan, jättää toteuttamatta tai palauttaa ideapankkiin. 54

Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jonka roolina on tuotosten laadun seuranta ja hyötyjen johtaminen sekä projekti- tai ohjelmapäällikön ja -ryhmän sparraaminen. Projekti- tai ohjelmaryhmä puolestaan vastaa tuotosten toteuttamisesta ja laadusta. Hankkeen toteutukseen ohjausryhmä puuttuu mahdollisimman vähän. Toteutusvaiheessa on tärkeää pitää kaikki keskeiset sidosryhmät myös poliittinen johto tietoisina hankkeen etenemisestä. Erityisen tärkeää tämä on EUhankkeissa. Toteutusvaihe päättyy, kun hanke on toteutettu ja raportoitu sovitulla tavalla. Toteutusvaihe voi päättyä myös hankkeen keskeyttämiseen tai siirtämiseen toteutettavaksi myöhemmin. Kevyissä kokeiluissa tämä toimintatapa on jopa yleistä ja kokeiluiden luonteeseen hyvin sopivaa. Hyötyjen johtaminen ja hyötyanalyysi Hyötyjen johtamiseen panostaminen on keskeistä, koska itse hanke on päättynyt ja hankeorganisaatio useimmiten puretaan. Omistajuus kuitenkin jatkuu ja omistajan velvollisuus on organisoida hyötyjen vieminen käytäntöön. Tärkeimpiä näkökulmia tässä ovat hyötyjen juurruttaminen, skaalaus, tehokas viestintä ja mahdollisten jatkohankkeiden ideointi. Yhteistyösuhteiden hoitamisen kannalta on tärkeää tukea sitä, että osapuolten yhteistyö jatkuu hankkeen jälkeen myös ilman julkista tukea. Hyötyjen arvioinnin keskeisiä asioita ovat osaamisen lisääntyminen maakunnan toiminnoissa sekä EU-hankkeisiin osallistumisen jatkuvuus. Esimerkiksi yhteistyön lisääntyminen konsernin sisällä voi olla arvo sinänsä. Hyötyanalyysissä on tärkeää analysoida myös niitä odottamattomia ja ennakoimattomia vaikutuksia (externalities), joita hankkeet synnyttävät. Hankkeilla on myös piileviä, välillisiä vaikutuksia (invisibilities), joiden näkyväksi tekeminen on tärkeää. Vaikutusten johtamisessa on ymmärrettävä maakunnan omien hankkeiden osuus ja konsernin ulkopuolisten hankkeiden osuuden yhteisvaikutus. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus TKI-hankkeille asetetaan vaikuttavuustavoitteet hyötyjen arvioimiseksi. Jatkuva vaikutusten arviointi ja johtaminen ovat tärkeitä myös siksi, että poliittiset päätöksentekijät sitoutuisivat maakunnan tärkeimpiin hankkeisiin. Nykyisin tähän ei ole ollut useinkaan riittävästi resursseja, vaan arvioinnit ovat olleet ohjelma- tai ohjelmaryhmäkohtaisia laajoja arviointeja hankkeiden päätyttyä. Hankkeiden yhteiskunnallisen hyödyntämisen tulisi alkaa jo TKI-prosessin alkuvaiheesta, ja vaikuttavuutta on mitattava koko prosessin ajan, ei vasta projektin päätyttyä. Vaikuttavuuden johtaminen ja saavuttaminen heijastuvat esimerkiksi EU-rahoituksen saamiseen, kun tavoitteena on saada tuloutettua rahoitusta maakuntaan. On huomioitava, että joskus vaikutukset voivat toteutua hyvin pitkällä aikajänteellä. Maakunnan keinona yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamiseen jo hankkeen toteutusvaiheessa on ns. kehittävän ja reaaliaikaisen arvioinnin menetelmät. Tällöin hankkeelle osoitetaan ulkopuolinen arvioitsija ja sparraaja, joka auttaa omistajaa ja projektipäällikköä vaikuttavuuden johtamisessa ja arvioinnissa. Kehittävän reaaliaikaisen arvioinnin menettelyä voidaan hyödyntää erityisesti maakunnan läpimurto-ohjelmissa, jotka ovat tematiikoiltaan monimutkaisia, toimijoiltaan verkostomaisia ja kestoltaan pitkäaikaisia. Tätä johtamismallia tulisi soveltaa nykyisissä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Nykyisin selkeä TKI:n johtamismalli on käytössä vain harvoissa sote-organisaatioissa. 55

8.3 Tietojohtamisen mallit ja metodit Lähtökohta Johtamiseen tarvittava tieto on usein hajanaista, vaikeasti vertailtavaa, pääosin taaksepäin katsovaa ja laadun seurannan osalta usein varsin puutteellista. Tietojohtaminen tuottaa organisaatioon lisäarvoa ja synergiaa, etenkin toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja organisaation kokonaisvaltaista uudistumiskykyä. Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen tarkoittavat osittain eri asioita, ja usein niiden merkitykset sekoittuvat. Tietojohtaminen on näistä kattavampi käsite, jolla viitataan organisaation prosessien, ihmisten ja teknologian johtamiseen. Tiedolla johtaminen on rajatumpi käsite, joka liittyy pääosin tietoteknologiaan ja tiedon hyödyntämiseen. Tiedolla johtaminen tarkoittaa tehokasta datan keräämistä, teknologiaa ja analysointia siten, että päätöksentekijöillä ja asiantuntijoilla on aina käytössään ajantasaista, luotettavaa ja eksplisiittistä tietoa (=määrämuotoista tietoa, jota voidaan tallentaa ja jakaa helposti). Tiedolla johtaminen edellyttää, että organisaatiossa on toimiva tietoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa, että informaation rakenne, organisointi, luokittelu ja välitys sujuvat. Tietojohtaminen puolestaan sisältää ihmisten toimintaan ja toimintaprosesseihin liittyvän johtamisen siten, että tiedonvaihto, yhteistyö ja innovatiivisuus tehostuvat. Tietojohtaminen edellyttää tietoarkkitehtuurin lisäksi sosiaalista arkkitehtuuria, joka tukee vuorovaikutusta ja kumppanuuksia strategisesti. Tavoite Palvelujen TKI-toiminnan tavoitteena Uudellamaalla tulee olla yhtenäisen, avoimen tietopohjan varmistaminen tutkimuksen ja kehittämistyön pohjaksi. Kerättävän tiedon on katettava neljä näkökulmaa: asiakasnäkökulma (kokemus ja saatavuus), palvelujen vaikuttavuus, toiminnan tuottavuus ja henkilöstökokemus. Asiakaskokemuksen arviointia tarvitaan niin digipalveluista kuin laaja-alaisesti yhteen sovitettavien palvelujen integraation onnistumisesta. Tietopohjan keräämistä on kehitettävä niin, että tarvittava tieto syntyy normaalin asiakaspalvelun yhteydessä rakenteisella kirjauksella. Kertakirjauksen tulee riittää palvelemaan sekä asiakastiedon että tilastoinnin tarpeita. Näin kertyvä tieto on saatava palvelemaan sekä johtamista että asiakasrajapinnassa tehtävän työn vaikuttavuuden parantamista. Tulevaisuuden ennakointi ja toimivat ennustemallit perustuvat sekä määrämuotoisen tiedon analyysiin että kerättyjen havaintojen tulkintaan. Vain kattava tietopohja tarjoaa myös mahdollisuuden toiminnan luotettavaan arviointiin ja mittaamiseen. Kompleksisessa muuttuvassa toimintaympäristössä on vaikea määritellä kattavia ja riittävän osuvia mittareita etukäteen. Ilmiöitä on pystyttävä seuraamaan, datan louhintaa tarvitaan, ja kerättävän tiedon on palveltava tutkimusta ja kehittämistä kattavalla, yhteisesti sovitulla rakenteisesti kerätyllä tietopohjalla, johon kaikkien palvelutuottajien on sitouduttava. Uudenmaan tulee olla TKI-toiminnan edelläkävijä ja kehittää sille systemaattinen tietojohtamisen perusta. Maakuntaan syntyviä tietoaltaita hyödynnetään kattavasti Uudenmaan tietojohtamisen kehittämisessä. ICT-ratkaisut ICT-ratkaisuja tarvitaan maakunnan TKI-toiminnan johtamiseksi moniin tarpeisiin. Niitä on jaoteltu alla priorisoidusti eri toimintatasojen mukaan, mutta käytännössä tarpeet ovat usein päällekkäisiä. 56

Maakuntakonsernin yhteisen PMO:n tasolla: Projektisalkun hallinta Alustan tarjoaminen ideoiden työstämiseen ja hankkeiden valmisteluun Skenaariotyöskentelyä, ennakointia ja arviointia tukevat näkymät eri datalähteisiin: ulkoisiin ja sisäisiin Maakunnan tuotanto-organisaatioiden tasolla: Näkymä maakunnan käynnissä oleviin ja päättyneisiin projekteihin Omien projektien hallinta ja niiden raportointi järjestäjä- ja konsernitasolle Mahdollisuus hyödyntää muiden hankkeiden tuloksia ja nähdä vaikutukset Maakunnan yhteinen alusta innovoida ja löytää kumppaneita ja rahoitusta Asukkaat (Citizen Driven Innovation) Mahdollisuus vaikuttaa palveluihin ja niiden laatuun eli toimialojen palvelujen (sote, elinvoima turvallisuus) kehittymiseen esittämällä ideoita ja saada niistä palautetta HUSin tietoallas esimerkkinä Kun maakunnan TKI-ekosysteemin tietojohtamien tarpeita ja sovelluksia kartoitetaan, on aluksi selvitettävä, millaisia alustoja alueen TKI-toimijoilla jo nykyisellään on käytössä ja missä määrin ne soveltuisivat laajapohjaisempaan käyttöön. Yksi esimerkki on HUSin tietoallas. HUSin tietoallas on iso, yhtenäinen raakadatan säilytyspaikka. Kehitystyö alkoi Sitran Isaacusesitietohankkeessa. HUS-Tietohallinto toteutti siinä pilvipohjaisen tietoaltaan, johon integroitiin HUSin potilastietojärjestelmiä. Raakatietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmistä henkilötunnustasoista dataa. Siitä muodostetaan pseudonymisoitu varastotaso, josta tehdään tutkimusryhmille tutkijan tietoaltaita. Tutkijat saavat tutkimuslupaan perustuen käyttöönsä yksilötason käsittelemätöntä potilastietoa tieteelliseen tutkimukseen, hoitoprosessin ohjaukseen, kehitystyöhön ja laadunvalvontaan. HUSin tietoallas parantaa esimerkiksi ennakoivaa sairaanhoitoa ja lääketieteellisiä innovaatioita. Terveysdataa hyödyntävää tekoälyä käytetään jo nyt HUSissa diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa ja riskien ennakoinnissa. HUSin tietoaltaan käyttö ei rajoitu kuitenkaan pelkästään tutkimukseen, vaan sitä tullaan hyödyntämään jatkossa myös HUSin ja maakunnan uuden raportointijärjestelmän tiedonlähteenä. Tulevaisuudessa myös kliininen henkilökunta voi käyttää sitä päätöksenteon tukijärjestelmien tietolähteen. Raakadata mallinnetaan käyttötarkoituksen mukaisesti. Tietoaltaan teknologiset ratkaisut mahdollistavat sekä rakenteellisen että ei-rakenteellisen tiedon keruun ajantasaisesti. Tutkijat ja lääkärit saavat näin valtavasta raakatietomassasta entistä nopeammin irti tarvitsemaansa tietoa. Tietoallas mahdollistaa esimerkiksi potilastietojärjestelmien, laboratoriotietojen ja kuvantamisen datan yhdistelyn tutkimuksia varten. HUSin tietoaltaan kaikilta tutkijoilta edellytetään aina tutkimuslupa. HUSin ulkopuoliset käyttäjät toimivat tutkimuslupaan perustuen HUSin sisäverkosta eristetyllä alueella. HUSin tietoallas vastaa tietosuojaan ja lääkinnällisten laitteiden CE-merkintään liittyviä vaatimuksia. Koska HUSin tietoaltaaseen tuodaan potilastietojärjestelmästä dataa, siihen pätevät samat potilastietolait kuin alkuperäiseen potilastietojärjestelmään. Dataa luovutetaan tutkijoille vain tutkimuslupiin perustuen. Tietoturva on otettu erittäin tarkasti huomioon, koska tietoallas sisältää henkilötunnustasoista tietoa. Pääsy tietoon on HUSin omissa käsissä. Itse isoon raaka-tietoaltaaseen pääsy on rajoitettu vain muutamille pääkäyttäjille. 57

Tähän mennessä tietoaltaaseen on integroitu jo parikymmentä HUSin tietojärjestelmää. Joukossa ovat muun muassa laboratorio ja leikkaukset, laaturekistereitä sekä kuvantamisen, patologian ja anestesian järjestelmiä sekä potilastietojärjestelmä. Vuoden 2018 loppuun mennessä pyritään toteuttamaan vielä muutama tietojärjestelmäintegraatio. Ensi vuonna HUSin tietoaltaaseen integroidaan muun muassa Apotti ja Terveyskylä. HUSin tietoaltaan käytön reunat eivät vielä ole näkyvissä. Digitaalista dataa HUSissa on olemassa jo 1980-luvulta lähtien. HUS on sähköisten terveydenhuollon tietojärjestelmien edelläkävijä. Kun meillä on jo valtava tietomassa koottuna yhteen paikkaan HUS-tietoaltaaseen, aikaa ei tarvitse enää käyttää tiedon hakemiseen eri järjestelmistä. Haluamme näin vauhdittaa myös terveysteknologisia innovaatioita, joilla voi olla kansainvälistä kiinnostusta. Tulevaisuudessa terveysdatan uskotaan hyödyttävän paitsi yksittäisiä potilaita, myös koko yhteiskuntaa tarjoamalla ratkaisuja sairauksien ennakointiin. Tavoitteena on luoda digitaalinen palvelukatalogi. Muutaman vuoden kuluttua tutkijoilla on mahdollisuus tarkistaa tästä tarjonnasta, löytyisikö HUSin tietoaltaasta juuri heidän tutkimukseensa sopiva n-määrä tutkimuspotilaita. Sekä teknologisiin että organisaatioihin liittyvät tietojohtamisen haasteet ovat mitä ajankohtaisimpia. Luvussa esitelty tietoallas on esimerkki TKI:n radikaaleista mahdollisuuksista Uudellamaalla. Tietoaltaan tulisikin laajentua kattamaan myös perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakastiedot, jolloin se tarjoaisi kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuiset tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. 8.4 Ennakointitoiminta suunnan näyttäjänä Ennakointi kytkeytyy ensisijaisesti TKI-prosessissa projektijohtamisen Front-end -vaiheeseen. Frontend -vaihe tuottaa TKI-prosessin alkupäässä syötteitä prosessin seuraaviin vaiheisiin ja siinä luodaan toimintaympäristöstä tilannekuva, analysoidaan ilmiöitä ja jalostetaan tarpeita. Front-end -vaiheen perusrakenne on seuraava: 1. Luodaan toimintaympäristön tilannekuva 2. Tuotetaan ideoita ja syötteitä TKI-prosessin seuraaviin vaiheisiin analysoidun tilannekuvan pohjalta. 3. Kerätään jatkuvasti muista TKI-prosessin vaiheista tietoa ja signaaleja sekä analysoida niitä. 4. Käytetään kerättyjä tietoja uusien ideoiden myllyttämiseen ja esimerkiksi kokeilujen ja/tai projektien synnyttämiseen. Tällaisen mallin toteuttamiseen ennakointi tarjoaa työkaluja tiedon keruun, analysoinnin, jalostamisen ja johtopäätösten tekemiseen. Toimintaympäristön tilannekuva, ideat ja syötteet Maakuntastrategian tuoksi suunniteltu ennakointiprosessi tarjoaa front-end -vaiheen tilannekuvan tekemisen pohjaksi ennakointitietoa. Tämä ennakointiprosessi sisältää raskaan ennakointityön, vakioennakoinnin sekä kevytennakoinnin. Raskas ennakointityö tehdään joka neljäs vuosi ja vakiosekä kevyt ennakointityö valtuustokauden kaikkina muina vuosina. 58

Raskas ennakointityö voi sisältää syvälle meneviä muutosilmiöiden tarkastelua ja analysointia maakunnan eri toimintojen näkökulmasta, tai esimerkiksi skenaariotyön ja siitä johdetut maakunnan toimintojen omat mahdollisuus- ja varautumissuunnitelmat. Vakioennakointi sisältää eri toiminnoissa tuotettua kvantitatiivista ennakointitietoa, jota myös front-end -vaiheessa pystytään hyödyntämään tilannekuvaa tehtäessä. Kevyessä ennakointityössä arvioidaan aina erikseen maakunnan kannalta tärkein muutosilmiö tai teema, jota työstetään tarpeeseen valitulla ennakointimenetelmällä. Nämä eri ennakointityöt toimivat yhtenä lähtökohtana front-end -vaiheen tilannekuvan luomiselle. Tilannekuvan pohjalta tuotetaan ideoita ja syötteitä TKI-prosessin seuraaviin vaiheisiin. Tiedon keruu ja analyysi Front-end -vaiheessa kerätään jatkuvasti tietoa ja syötteitä TKI-prosessin muista vaiheista ja analysoidaan niitä. Analyysin tarkoitus on peilata ja reflektoida, onko toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat luotuun tilannekuvaan tai läpimurto-ohjelmiin. Esimerkiksi kerätyn tiedon pohjalta voidaan analysoida, onko läpimurto-ohjelmien projektit suunnattu ohjelmien ja laajemmin strategisten tavoitteiden mukaisesti, ja tuottavatko ne arvioitua hyötyä ja vaikuttavuutta. Tarkoituksena on kehittää sellainen malli, jossa läpimurto-ohjelmien suuntaa ja strategista vaikuttavuutta analysoidaan jatkuvasti toimintaympäristöstä kerättävien signaalien ja muutosilmiöiden avulla. Tiedon keräämiseen ja analysoimiseen pitää luoda Front-end -vaiheen oma ennakointimalli. Tässä TKIpolitiikkaohjelmadokumentissa ei pyritä kuvaamaan yksityiskohtaisesti konkreettista ennakointimallia, vaan ainoastaan hahmottamaan sen lähtökohtia. Näiden lähtökohtien pohjalta lopullinen ennakointimalli suunnitellaan yksityiskohtaisesti. TKI-prosessin läpimurto-ohjelmien johtajat koordinoivat ja toteuttavat ennakointimallia. Ennakointimallin suunnittelu ja toteutus tehdään läheisessä yhteistyössä maakuntakonsernin strategia- ja kehittämisyksikön kanssa. Front-end -vaiheen ennakointimallin ensisijainen tavoite on luoda sellaisia systemaattisia toimintatapoja, joilla tunnistetaan, kerätään ja analysoidaan TKI-prosessin muissa vaiheessa nousevia signaaleja, trendejä ja muutosilmiöitä. Läpimurto-ohjelmat koostuvat todennäköisesti erikokoisista projekteista ja kokeiluista. Läpimurto-ohjelman puitteissa tuodaan säännöllisesti olemassa olevia ja potentiaalisia hanketoimijoita yhteen. Toisin sanoen läpimurto-ohjelma tarjoaa systemaattisen yhteistyöalustan sen teemaa toteuttaville ja potentiaalisille projekteille. Tämä systemaattinen tiedonkeruu pitää integroida osaksi läpimurto-ohjelmien alustoilla tapahtuvaa yhteistyötä. Valmiiden läpimurto-ohjelmien yhteistyötä tukevien alustarakenteiden (esimerkiksi kokoukset, työpajat, seminaarit tai sähköiset alustat) osaksi pitää luoda sellaisia toimintamalleja tai osioita, joissa kerätään myös toimijoiden havaintoja erilaisista signaaleista ja toimintaympäristön muutoksista koskien läpimurto-ohjelmien teemoja. Läpimurto-ohjelmissa voi olla esimerkiksi vuosittain toistuvat hankkeiden yhteiset isot alustapäivät, joissa voisi kerätä ennakointitietoa kootusti. Näihin tarvitaan myös ulkopuolista sparrausta ja työpajamenetelmien fasilitoijia mukaan, jotta teemassa toimivilta ihmisiltä pystytään keräämään nousevista ilmiöistä ja signaaleista tietoa yhdenmukaisesti sekä analysoimaan ne koherentisti johtopäätösten tekemistä varten. Laadullisten signaalien ja ilmiöiden lisäksi tarvitaan erilaisia mittareita mittaamaan läpimurto-ohjelmien vaikuttavuutta. Nämä havainnot kerätään ja analysoidaan menetelmällisesti yhdenmukaisella tavalla jokaisessa läpimurto-ohjelmassa säännöllisin väliajoin. 59

Läpimurto-ohjelmilla on todennäköisesti myös syklisesti toistuvia kokouksia maakuntaorganisaation sisällä, joihin osallistuu eri kokoonpanoilla esimerkiksi ohjelman johtaja, johtoryhmä ja maakuntaorganisaation strategia- ja kehittämisyksikön työntekijöitä. Näihin eri tapaamisiin pitää luoda säännöllisesti toistuva toimintamalli, jossa läpimurto-ohjelman yhdyspinnassa olevat toimijat (läpimurtoohjelman johtaja sekä läpimurto-ohjelmien projektien ja kokeilujen toimijat) pystyvät nostamaan esiin kentällä näkemiään ja kuulemiaan havaintoja. Tämän toiminnan avuksi voidaan myös luoda sähköinen alusta, jolle signaaleja kerätään. Tässä ennakointimallissa läpimurto-ohjelman johtajat ovat keskeisessä asemassa. Heidän tehtävänään on toimia linkkinä ohjelman teeman toteuttajien välillä sekä kerätä ja analysoida jatkuvasti tietoa toimintaympäristön muutoksista strategia- ja kehittämisyksikön kanssa. Tätä ennakointitietoa pitäisi esitellä säännöllisin väliajoin eri maakuntaorganisaation kokouksissa, joissa pystytään pohtimaan ja analysoimaan tiedon merkitystä, sekä läpimurto-ohjelmien johtoryhmien kokouksissa, joissa päätökset tehdään. Analysoitua tietoa pitää esitellä myös laajemmin maakuntaorganisaation sisäisessä sekä ulkoisissa foorumeissa, jotta siihen saadaan tarpeeksi erilaisia kommentteja ja näkemyksiä, joiden pohjalta voidaan tehdä koherentteja johtopäätöksiä. Uudet ideat ja kokeilut Tämän jatkuvasti pyörivän ennakointimallin tarkoitus on luoda tietopohjaa, jonka avulla esimerkiksi läpimurto-ohjelman johtoryhmän kokouksissa voidaan säännöllisesti arvioida, onko toimintaympäristössä nousemassa sellainen teema tai ilmiö, joka vaatii osakseen tarkempaa huomiota. Analyysin johtopäätöksissä voidaan esimerkiksi päätyä siihen, että kentällä on näkyvissä teema, jota ei vielä kateta läpimurtoa-ohjelman projekteilla, jolloin se voi vaatia osakseen esimerkiksi nopean ja ketterän kokeilun tai kokonaisen projektin. Tiedon pitää jatkuvasti päivittyä, jotta tilannekuva on ajantasainen ja johtoryhmä pystyy tekemään nopeita päätöksiä esimerkiksi ketterän kokeilun luomiseksi tai ison projektihaun avaamiseksi. Tämä TKI-läpimurto-ohjelmien kentältä identifioitu ennakointitieto tarjoaa myös jatkuvaa syötettä maakuntastrategian painopisteiden ja suuntauksen tarkistamiseen. 8.5 TKI-toiminnan arviointi ja vaikuttavuus (Ei ehditty valmistella.) Koko 8. luku sisältää tärkeää, sovelluskelpoista asiaa TKI:n johtamisesta ja sen edellytyksistä silloin, kun a) johtamisen kohde on laaja ja b) TKI-toimintaa halutaan integroida ja ohjata strategisesti ja c) tavoitteena on kytkeä TKI alueen kestävään uudistumiskykyyn. 60

9. Maakunnan rajat ylittävä TKI-yhteistyö 9.1 Yhteistyöaluetta (YTA) koskevat tavoitteet Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistyöalue (YTA) korvaa nykyisen erityisvastuualueen (ERVA). Tämä merkitsee, että yhteistyö laajenee koskemaan koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kun se on aikaisemmin koskenut vain sairaanhoitopiirejä. Keskeinen osa YTAyhteistyötä koskee tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta, johon myös lainsäädäntö tuo mukanaan joitakin velvoitteita. Tavoitteena on kuitenkin tehdä yhteistyötä mahdollisimman laajasti maakuntien omista tarpeista lähtien. Tässä dokumentissa kuvataan maakuntien välisiä keskeisiä yhteistyökysymyksiä ja tehtäviä. Lakisääteisten tehtävien lisäksi tärkeäksi nähdään maakuntien välinen strateginen vuoropuhelua, jonka pohjalta laajat tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa kokoavat ja aktivoivat läpimurto-ohjelmat voisivat olla laajuudeltaan kaikkia YTA- maakuntia koskevia ja kunkin maakunnan tarpeet huomioivia. Yhteistyösopimus Maakunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten on koko maassa viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueelle laaditaan maakuntien yhteistyösopimus (10 ). Uudenmaan alueeseen kuuluvat Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Sopimuksen valmistelusta vastaa Uusimaa joka huolehtii siitä, että valmistelu on asianmukaisesti organisoitu. Yhteistyösopimuksessa on sovittava maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa (16 6 mom.). Yhteistyösopimus hyväksytään kunkin maakunnan maakuntavaltuustossa. Kehittämistavoitteet sosiaali- ja terveysministeriölle Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on laadittava sosiaali- ja terveysministeriölle yhteinen ehdotus siitä, miten alueen palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ottaa huomioon valtakunnallisissa tavoitteissa. Maakuntien on otettava huomioon alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevat seurantatiedot ja palvelutarpeet. Yhteistyöalueen ehdotus on hyväksyttävä alueen maakuntien valtuustoissa. Valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista on seurattava ja arvioitava vuosittain. Valtioneuvoston vahvistamia strategisia tavoitteita on tarvittaessa muutettava. Muutos voi perustua yhden tai useamman maakunnan pyyntöön tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteeseen. Maakuntien yhteistyösopimus onkin nähtävä myös osana valtion ja maakuntien ohjausmenettelyä. (27 ). Maakunnat kirjaavat yhteistyösopimukseen tätä koskevat menettelyt. Alueellinen tutkimustoimikunta ja valtion tutkimusrahoitus (VTR) Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen ja siinä yhteydessä nimeää myös alueellisen tutkimustoimikunnan lainsäädännön edellyttämällä tavalla (39 ) pohjautuen Päijät-Hämeen, Etelä-karjalan ja Kymenlaakson maakuntien tekemiin esityksiin. Toimikunnan jäsenet edustavat tasapuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimialoja. Toimikunnassa ovat edustettuna maakunnan liikelaitos, muut palveluntuottajat ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta. Maakunnat sopivat tarkemmin kokoonpanosta ja mm puheenjohtajuudesta osana yhteistyösopimuksen valmistelua. 61

Valtion varoista voidaan korvata yliopistotasoisesta sosiaali- ja terveystieteellisestä tutkimuksesta maakunnille sekä muille julkisille ja yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä alueellisten tutkimustoimikuntien kanssa korvausten perusteena olevan sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää valtion rahoituksen myöntämisestä yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. (40 ). Uusimaa on nostanut yhdeksi edunvalvontakohteeksi rahoituksen tason nostamisen koko maassa 15 miljoonasta 20 miljoonaan (tarkistettava luku). HUS-erva on vuonna 2018 saanut valtiontutkimusrahoitusta noin 7 milj. euroa joka on kolmasosa koko maan rahoituksesta. Valtionrahoituksen nostamista perustellaan mm sillä, että rahoituksen piiriin tulee myös sosiaalitieteellinen tutkimus. Valtion tutkimusrahoitus on rajusti vähentynyt ja yhä suurempi osuus kustannuksista on katettu HUSin ja kuntien omista budjeteista. Rahoituksen turvaaminen tulevaisuudessa on YTAn yhteinen tavoite. Kehittäminen Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat sopivat yhteisestä tavasta organisoida ja johtaa maakuntien yhteistä alueellista kehittämistoimintaa. Tämä koskee myös lakisääteistä sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa (kts. Laki ja asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta) ja osana sairaanhoitopiirejä toimivia perusterveydenhuollon yksiköitä. Tavoitteena on koota kehittämistoimintaa nykyistä vahvemmiksi verkostoiksi myös YTA-alueella ja suunnata toimintaa uusien maakuntien strategisia tavoitteita edistäviksi. Osaamis- ja tukikeskusten toiminnan turvaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon vaativaa erityisosaamisen luovien ja ylläpitävien monitieteisten ja -alaisten Osaamis- ja tukikeskusten (OT) valmistelu tähtää siihen, että YTA-tasoiset rakenteet voidaan luoda uusien maakuntien aloittaessa toimintansa 2021. OT-keskukset kokoavat kaikkein vaativinta sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaamista vaativat palvelut ja niitä tukevan tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen verkostomaisesti yhteen huolehtien samalla siitä, että osaaminen on käytössä myös perustason palveluissa. Pisimmällä on lasten, nuorten ja perheiden palveluihin keskittyvien OTkeskusten valmistelu. Maakunnat sopivat toiminnan järjestämisestä ja rahoituksesta yhteistyösopimuksessa. Yhteisiin läpimurto-ohjelmiin sitoutuminen Vahvistetaan maakuntien yhteistä kehittämis- ja tutkimustoimintaa sopimalla yhteistä läpimurtoohjelmista eri maakuntien valmistelun pohjalta. Uusimaa esittää muille maakunnille mahdollisuutta osallistua oman strategiansa pohjalta nimettyihin ja tässä politiikkaohjelmassa nimettyihin läpimurtoohjelmiin: Hyte Plus, Digi-sote, Hiilineutraali maakunta ja Johtamisen ja esimiestyön kehittämisohjelma (kts. luku 6). Luvun sisältö on edelleen relevantti, mutta toimintaympäristönä on YTA-alueen sijaan olemassa olevat yhteistyörakenteet (ERVA, EMA). 62

9.2 Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen Lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa lakiehdotuksessa ja sen 35 :n 4 momentissa todetaan, että Uudenmaan maakunnan tulee tukea ruotsinkielisten palveluiden kehittämistä koko maassa. Perustuslain ja useiden muiden lakien mukaan suomen- ja ruotsinkielisillä on samat oikeudet tulla palvelluksi omalla kielellään. Tämän mahdollistamiseksi vaaditaan rakenteita, jotka huomioivat kielelliset oikeudet kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa. HUSin sairaanhoitopiirin alueella asuu noin 135 000 ruotsinkielistä (8,2 % väestöstä). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asuu 27 000 ruotsinkielistä (5,7 % väestöstä), Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on noin 85 000 ruotsinkielistä (49,8 % väestöstä) ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on noin 10 000 ruotsinkielistä (14,7 % väestöstä). Sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toiminnan osalta Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi ovat tärkeimmät korkeakoulut. Muita korkeakouluja ovat Novian ja Arcadan ammattikorkeakoulut. Ruotsinkielistä sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjotaan myös toisella asteella. Suurimmat toimijat ovat Prakticum, Axxell ja Yrkesakademin i Österbotten. Högskolan på Åland -korkeakoulu tarjoaa myös sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa. On nähtävissä, että jo nykyään on olemassa vahvoja ja monipuolisia yhteyksiä ja verkostoja ruotsinkielisten alueiden toimijoiden välillä. Ylimaakunnalliset yhteydet ovat huomattavia, ja niitä tukevat yliopistojen ja korkeakoulujen sekä kuntien ja kolmannen sektorin järjestöjen väliset vakiintuneet yhteistyömallit. Folkhälsan on suurin suomenruotsalainen yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysjärjestö. Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC) on yksi sosiaalialan yhdestätoista osaamiskeskuksesta ja toimii Suomen ruotsinkielisillä alueilla yksi- ja kaksikielisissä kunnissa. FSKC harjoittaa omaa kehittämistoimintaa ja osallistuu muiden toimijoiden kehittämishankkeisiin sekä tukee sosiaalialan tutkimusta Mathilda Wrede -instituutin puitteissa. Suomen ruotsinkieliselle väestölle on luontevaa tehdä yhteistyötä muiden pohjoismaisten järjestöjen, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Koska pohjoismaat jakavat yhteisen kiinnostuksen pohjoismaisen hyvinvointimallin kehittämiseen ja säilyttämiseen, niin syvempi ja jäsennellympi TKI-yhteistyö antaisi lisäarvoa. Tämä parantaisi myös mahdollisuuksia saada kansainvälistä rahoitusta pohjoismaisiin tutkimushankkeisiin. 63

Kuvio 21. TKI-ekosysteemi ruotsinkielisillä alueilla (alustava hahmotelma) Ehdotus ruotsinkielisen kehittämisen tukimallista ja -ohjelmasta Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen tukitehtävän vastuu ja mandaatti on hyvin määritelty. Kieli on tärkeä väline sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa ja palveluista viestittäessä, ja kieli muodostaa palvelun laadun arviointiperusteen. Ruotsinkielisen palvelutuotannon haasteena on sirpaleisuus ja epävakaus. Ylimaakunnallinen suomenruotsalaista TKI-ekosysteemiä koskeva kehittämisohjelma voisi yhdistää palveluntuottajat. Maakunnan tulee toimia ennakoivasti sekä koordinoida ja edistää ruotsinkielisiä kehitysaloitteita. Järjestämisen ja sisällöntuotannon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä kaikkien niiden maakuntien kanssa, joita toiminta koskee. Ruotsinkielisen TKI-toiminnalla tulee olla oma ohjaus, hallinto, mandaatti ja liikkumavara sekä resurssien allokointi eli se järjestetään Uudenmaan maakunnan hallinnollisena yksikkönä. Toiminto sijoitetaan lähelle maakunnan vastaavia suomenkielisiä vastuita. Toiminnolle osoitetaan oma operatiivinen johto ja henkilöstö. Lisäksi toiminnolla on oma talousarvio, joka koostuu maakunnan talousarviossa osoitetuista varoista ja ulkoisesta rahoituksesta. Toiminnon tehtävänä on vastata strategisen TKI-ohjelman laatimisesta ja valmistelusta sekä ohjelman toteuttamisen edellytysten (resurssien) mobilisoinnista. Lisäksi se vastaa TKI-johdon yhteyksistä ja yhteistyöstä Uudenmaan maakunnassa sekä ulkoisesti niiden suuntaamisesta muihin kaksikielisiin maakuntiin: vastaavalle johdolle, yliopistoille ja korkeakouluille, muille tutkimus- ja opetusyksiköille, järjestöille ja kolmannen 64

sektorin toimijoille sekä yksityisille palveluntuottajille ja pohjoismaisille yhteistyötahoille. Toteutuksessa hyödynnetään kehitysyhtiö FSKC:tä (Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området). Operatiivinen ja hallinnollinen osa kuuluvat Uudenmaan maakunnan TKI-toiminnan johtoon. Tukitoiminnon sisältöä ja tehtävänkuvaa koskevan strategisen ohjelman ohjauksesta vastaa kaksikielisten maakuntien yhteinen hallintoelin, joka voi koostua maakuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden edustajista, joiden voidaan katsoa sisältyvän suomenruotsalaiseen TKI-ekosysteemiin. Toimielin hyväksyy toimikauttaan varten valtakunnallisen ruotsinkielisen kehittämisen tukitoimintoa koskevan toimintasuunnitelman. Tämän konseptin kaikkia osia säätelee yhteistyösopimus, joka tehdään asianomaisten maakuntien kanssa. Valtakunnallisen ruotsinkielisen kehittämisen tukitoiminnon ohjelman lähtökohtana on ensisijaisesti maakuntien kokonaisvaltaiset ja strategiset tavoitteet. Erityis- ja vaativan tason palvelut ovat ruotsinkielisen palvelutuotannon suurimmat haasteet sekä palvelun järjestämisen osalta että palvelun kehittämisen ja laadunvarmistuksen osalta. HYTE Plus -ohjelman tavoitteet tulisi liittää ruotsinkieliseen kehittämisohjelmaan. Ohjelman tulosodotukset liittyvät vahvasti myös tiedontuotantoon ja tutkimukseen. Päätavoite voisi olla hyvin integroitujen, tietoon perustuvien, toimivien ratkaisujen kehittäminen, mikä luo edellytyksiä ruotsinkielisen väestön ylimaakunnalliselle palvelutuotannolle. Digi-Sote-ohjelman osalta on erityisen tärkeää, että on olemassa vastaava ja yhdenvertainen ruotsinkielinen kehittämisohjelma, joka on synkronoitu kaikkien ruotsinkielisiä palveluja tuottavien maakuntien kanssa. Digi-Sote-ohjelman ruotsinkielisen panoksen päätavoitteena ovat esimerkiksi yksilöidyt, ruotsinkielisen väestön tarpeisiin tehdyt sähköiset ratkaisut, jolla taataan myös palvelujen ylimaakunnallinen toimivuus. Kuvio 22. Tietoon perustuvan toiminnan ruotsinkieliset osatekijät ja yhteistyömallit 65

Ruotsinkieliset alueet voivat tietyissä tapauksissa toimia pilottialueina, jolla otetaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioita. Hyvä esimerkki tästä on systeemisen lastensuojelumallin pilottikokeilu, jonka käyttöönotto Suomessa tapahtui ruotsinkielisillä alueilla. Myös muita LAPE-ohjelmassa kiteytyneitä kehittämiskohteita kannattaa harkita pilotoitavaksi samalla tavalla, esimerkiksi psykiatrian ja perhekeskustoiminnan kehittämisen osalta. 9.3 Kansallisen yhteistyön linjaukset (Ei ehditty valmistella.) 9.4 Kansainvälisen yhteistyön linjaukset Lähtökohdat Tulevalla maakunnalla on 26 lakisääteistä tehtävää, joista arviolta 19:llä on EU- ja kansainvälinen ulottuvuus. Lakisääteisten tehtävien ohella on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja hyödyntää seuraavat seikat: EU-rahoituksen koko potentiaalin hyödyntäminen Strategiset kumppanuudet globaalissa- ja EU-toimintaympäristössä nämä ovat kilpailukyvyn edistämisen avaintekijöitä Uudenmaan kansainvälinen tunnettuus ja houkuttelevuus Proaktiivinen EU -vaikuttaminen ja edunvalvonta edellyttää koordinaatiota ja yhteistyötä ja vahvaa asiantuntijuutta Merkittävä osa Uudenmaan toimintaympäristöä koskevasta uudesta lainsäädännöstä säädetään EU:n toimielimissä Maakunta- ja sote-uudistus mahdollistaa tuottavuusloikan strategisempaan ja pitkäjänteisempään EU ja KV-yhteistyöhön. Nykytila on kohtalainen, mutta mahdollisuuksia jää hyödyntämättä oleellisesti. EUrahoitusosaamista kannattaa keskittää ja kumuloida. EU-rahoituksen avulla toteutuva kansainvälinen yhteistyö on hyvin tuottavaa jo pelkästään taloudellisin mittarein. Lisäksi se on oleellinen osa Uudenmaan kansainvälisyyttä, tukee erityisesti korkean teknologian osaamista ja vientiä, luo merkittävästi uutta kansainvälistä osaamista ja uusia verkostoja sekä työtä koulutetuimmille uusmaalaisille. 66

Kuvio 23. Hahmotus maakunnan kansainvälisten toimintojen perustehtävistä ja prosesseista. (Lähde: Uusimaa 2019 -hankkeen valmisteluaineisto) Uudenmaan liitto toimii tällä hetkellä Helsinki EU Officen isäntäorganisaationa ja sen sopimuskumppaneina on laaja joukko uusmaalaisia toimijoita, mm. kaupunkeja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Helsinki EU Officella onkin keskeinen rooli Uudenmaan alueen toimijoiden EU- ja kansainvälisen TKI -yhteistyön vahvistamisessa. Helsinki EU Office tukee kumppaniensa EUedunvalvontaa ja edistää niiden näkyvyyttä EU-foorumeilla, välittää tietoa EU-lainsäädännön valmistelutyöstä, EU-rahoitusohjelmien rakenteesta ja avautuvista rahoitushauista, tapahtumista ja yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksista. Tulevaisuuden haasteet Uudenmaan TKI-toimijoiden kansainvälinen yhteistyö on Suomen kokoisessa pienessä maassa ensiarvoisen tärkeää ja erittäin merkityksellistä. Maakunta investoi yhteistyöalustoihin ja yhteistyön tukemiseen sekä kehittämisrahoituksen että asiantuntijuuden tarjoamisen kautta. Vaikka TKIekosysteemissä suurin osa toiminnasta on itsestään organisoituvaa perustuen toimijoiden omiin intresseihin ja yhteistoiminta muodostuu ilman ylhäältä tulevaa ohjausta, on maakunnalla merkittävä rooli ekosysteemin ohjaamisessa ja tukemisessa etenkin kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Rahoitus ja sen tuki, innovaatioalustat sekä erilaiset kansainväliset verkostot, jotka ovat tehokkaita yhteistyön ja vaikuttamisen välineitä. Uudenmaan keskeisten TKI-tahojen haastatteluista nousi esiin, että EU Officen näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä pitäisi kuitenkin vielä parantaa. Ohjelmakausien sisältöihin halutaan vaikuttaa enemmän, jotta painotukset tukisivat omia tavoitteita. EU Officen tuki ja komissiokokemus ovat tässä tarpeen, mutta ohjelmiin vaikuttamisen edellytyksenä on myös kumppanuudet useamman TKI-tahon kesken ja yhteisten tavoitteiden muodostaminen riittävän ajoissa ennen ohjelmakausien valmistelua. Tavoitteena on myös, että Suomi saisi enemmän EU-rahoitusta, koska tällä hetkellä toteuma on Euroopan maiden keskiarvoa alhaisempi. Uudenmaan alueen entistä strategisempi kansainvälisen TKI-yhteistyön ohjaus edellyttää maakunnalta seuraavaa: Keskitytään alueen vahvoihin osaamisalueisiin (Uudenmaan RIS3 kärjet) luoden vetovoimaisia tutkimus-, kehitys- ja pilotointialustoja alueelle. Tämä lisää myös alueen kansainvälistä houkuttelevuutta, mikä houkuttelee huippuosaamista muualta maailmasta. 67