Maakunta- ja sote-uudistus Työsuunnitelma ja valmistelun tilanne Ajankohtaiskatsaus Lapissa Marja Perälä 20.2.2018
Maakuntauudistus tehdään, koska Palvelujen saatavuudessa ja laadussa on eroja kuntien ja alueiden välillä. Myös palvelujen rahoittaminen käy entistä vaikeammaksi, sillä väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän palveluja.
Julkiset palvelut Lapissa vuonna 2020 Julkinen hallinto tänään Julkinen hallinto vuonna 2020 21 kuntaa 21 kuntaa 5 + 1 ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta (70) 5 + 1 kunnallista lomitus- Yksikköä (250 400) 6 +1 maaseutuhallintoa 22 sote-palvelu organisaatiota (8.200) TE-toimisto (100) n. 9.000 Maakunta Lapin liitto (70) Lapin pelastuslaitos (170) Valtio ELY-keskus (120/ (120) AVI Luova Valtio
Sujuvaa lappilaista arkea ja elinvoimaa arktisesta luonnosta tehemä pois!
Uudistuksen lappilaiset elementit Palvelujen toimivuus: saatavuus ja laatu, palveluketjut, toimivat työjaot Hallinnon sujuvuus: asiat hoituvat, tarvittava tieto liikkuu ja maakunta on organisoitunut Hyvä johtajuus Modernit toimintatavat: uudenlainen järjestämisen ja tuottamisen malli sekä älykkäät julkiset palvelut Lisää demokratiaa: vaikuttamistoimielimet ja osallisuuden uudet ja vaihtoehtoiset mallit Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia ja yritysten kestävää kehitystä Yhdenvertaisuus Kustannustehokkuus: järkevästi ja tehokkaasti tuotetut palvelut Kasvun edistäminen: alueen kehittäminen ja elinvoiman vahvistaminen Ammattitaitoinen henkilöstö Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri Avoimuus 5 L A P P I L A I S U U S
Valmistelun aikataulu isona kuvana 2/2018 6/2018 Suunnitelmat valmistelun etenemisestä Valmistelevat toimenpiteet Väliaikaishallinnon valmistelu Maakuntavaalit Järjestämiseen osallistuminen Viestintä Väliaikaishallinto Maakunnan perustaminen Valmistelu vaten johtamana ja sille annetun toimivallan rajoissa Konkreettinen asioiden valmistelu ja tulevaisuuden rakentaminen Palvelut ja rakenne hahmottuvat Maakuntavaltuuston aika Maakunnan virkamiesjohdon organisoituminen Asioiden vieminen päätöksentekoon Henkilöstön organisoituminen sopimusten siirrot Omaisuus 2020-2025 Visiosta totta Henkilöstö ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle Resurssien uudelleen suuntaaminen strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden pohjalta Toiminnan kehittäminen ja arviointi Uusien elementtien vähittäinen käyttöönotto Uuden toimintakulttuurin syntyminen
Kevään 2018 aikana valmistelussa olevat asiat Strategia, viestintä ja ICT Muutoksen strateginen johtaminen Maakuntastrategia, palvelustrategia ja palvelulupaus Brändityö ja kansalaisviestintä ICT kokonaisarkkitehtuuri, digitaaliset palvelut Tiedolla johtaminen Järjestäminen ja tuotanto Henkilöstö Sopimukset ja omaisuus Hallinto Talous Osallisuus ja demokratia Järjestäjän tehtävän kirkastaminen Palveluiden tuotantomallit, organisointivaihtoehdot ja kilpailukyky Liikelaitoksen valmistelu Henkilöstösiirrot, ehtovertailu ja yhteistoiminta Henkilöstöä koskevien tehtävien siirron valmistelu tuotantoyhtiöön Sopimusten siirtoihin liittyvät valmistelevat toimenpiteet Irtaimen omaisuuden ja kiinteistöjen selvittäminen Konsernirakenne ja ohjaus Hallintosääntö, asianhallinnan ja yleishallinnon valmistelu Maakuntavaalien järjestäminen Tehtävien siirtojen valmistelevat toimenpiteet Budjetointi ja talouden suunnittelu ml. simulointi Kirjanpidon valmistelevat toimet Maakuntavaalit Vaikuttamistoimielinten toiminnan käynnistyminen Osallisuussuunnitelman toteutus mm. kuntakierros
Valmistelun alustava vuosikello Maakuntavaltuuston työskentelyedellytykset Investointisuunnitelma Maakuntavaalit Sopimusneuvottelut Yhteistoimintamenettely Palveluiden tuotantomallit ja organisointi Johtamisjärjestelmä Ehtovertailu Maakuntavaalit 9 10 8 Maakunnan perustaminen Ohjausjärjestelmä Maakuntavaalit Hankinnat Henkilöstösuunnitelma 11 7 12 6 SOTE-valmistelun organisoituminen Yhteistyö TAHE-yhtiön kanssa Toimitilat ja kiinteistöt 1 5 Tuotantoyhtiöt 2 4 3 Uudistuksen rakentamisen visio Palvelujen ja toimintojen työsuunnitelmat Simuloinnit: MMM, TEM, SM, STM ja VM Talous- ja henkilöstötiedot, sopimukset Järjestämistehtävän kirkastaminen Maakuntastrategia Konsernirakenne Hallintosääntö Brändityö Maakuntarajat ylittävä yhteistyö Vaikuttamistoimielimet Palveluiden järjestäminen ja tuotanto Väliaikaishallinnon valmistelu Asianhallinta ja yleishallinto Palvelustrategia ja palvelulupaus Kuntakierros Talous ja kirjanpito Liikelaitoksen suunnittelu
Onnistumisen edellytyksiä tällä hetkellä Valmistelun organisoituminen: osaaminen, sitoutuminen, kunnianhimo ja uskomaton motivaatio Uudistumiselle suotuisa maaperä ja halu uudistua ml. tehty kehittämistyö Hyvät toimijoiden verkostot ja sidosryhmäsuhteet Digitaaliset palvelut: tehty kehittämistyö ja uudet mahdollisuudet
Tunnistetut valmistelun haasteet Julkisen palvelutuotannon kilpailukyky ml. palveluintegraatio Organisaatioiden oma kehittämistoiminta, jonka yhteensovittaminen uudistuksen tavoitteisiin voi olla haasteellista Erikoissairaanhoidon työnjako ja selvitysmiesten työn jatkaminen Valmistelun resursointi Yhtenäinen Lappi kaikkien kuntien/organisaatioiden sitoutuminen tavoitteisiin ja valmisteluun Lisäksi joukko muita käytännön isoja haasteita esimerkiksi ICT
Onnistumisen askelmerkit Painopisteen siirtäminen tulevaisuuden rakentamiseen: toimintalogiikka, järjestäjän uudenlainen rooli, strategiatyö ja maakunnan konsernin hahmottaminen Maakunnan vision ja strategian valmistelu, toimintalogiikan yhteinen ymmärtäminen ja vaihtoehtoisten mallien rakentaminen tulevasta maakunnasta Yhteistyö ja yhteinen sitoutuminen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joilla rakennetaan maakuntaa sekä mahdollistetaan vision toteutuminen luodaan edellytyksiä tulevaisuuden kunnan toiminnalle Hankkeilla lisäarvoa ja lisäresursseja: pilotoinnit, kokeilut, digipalvelujen kehittäminen, palvelutuotanto, palveluintegraatio Käytännön toimenpiteet: rekrytoinnit, organisaatioiden resurssien kohdentaminen, liikelaitoksen suunnittelu, osallisuus ja osallistaminen
Lapin liiton hallituksen aamukoulun linjauksia valmistelulle: Back to basic: perustason palvelut uudistuksen kärkeen Tunnistetaan tuleva kehitys esimerkiksi sairaanhoito tulee tapahtumaan yhä enemmän seinien ulkopuolella Hyödynnetään digitalisaatio otetaan modernit toimintatavat käyttöön heti (huomioidaan resursoinnissa) Ollaan mukana kokeiluissa ja pilotoinneissa esim. palveluseteli Ravistellaan rakenteita ja rakennetaan uutta Rakennetaan maakuntaa yhdessä uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden kanssa rakennetaan tulevaa maakuntaa yhteistyössä Varmistetaan riittävät valmisteluresurssit
Organisaatioiden valmistautuminen uudistukseen Vaihtoehto, jossa ei tehdä mitään valmistelijat valmistelkoon Vaihtoehto, jossa tehdään omaa kehittämistyötä/omia ratkaisuja Vaihtoehto, jossa tehdään yhteistyötä tulevaisuuden rakentamiseksi Uudistuksen visio ja tavoitteet Yhteiset tavoitteet Organisaation/organisaa tioiden visio ja tavoitteet Yhteistyössä toisille lisäarvoa tuottaen Maakunta
Lapin maakunnan simuloinnit vuonna 2018 MMM 15.1.2018 TEM 13.2.2018 SM 22.2.2018 VM 23.3.2018 STM 22.2.2018 Lisäksi 21.2.2018 VM:n arviointikeskustelu valmistelun nykytilasta ja 12.4.2018 maakuntauudistukseen liittyvä alueellinen tilaisuus Lapissa (myös luottamushenkilöt kohderyhmänä)
Maakuntastrategia Maakuntastrategialla rakennetaan lappilaista tulevaisuutta
Maakuntastrategia maakuntalaissa Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava maakuntastrategiaa Tavoitteet ja talous 103 Maakuntastrategia 35 1. HYTE 2. Järjestämisen ja tuottamisen linjaukset 3. Tehtäviä koskevat palvelutavoitteet 4. Alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen 5. Omistajapolitiikka 6. Henkilöstöpolitiikka 7. Osallisuus ja vaikuttaminen Maakunta voi velvoittaa palvelulaitosta hankkimaan strategian pohjalta maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja muulta tuottajalta maakunnan omaa tuotantoa varten Järjestäminen ja tuotanto 55 Johtaminen 36 Maakunnan toimintaa johdetaan Maakunvaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti
Maakunnan strategian sisältö Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset Arvio nykytilasta, toimintaympäristön muutos ja niiden vaikutukset Maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet Alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen Omistajapolitiikka Henkilöstöpolitiikka Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Maakuntastrategia, palvelustrategia ja palvelulupaus Maakuntastrategia Maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet Linjaukset: palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen Palvelustrategia Kaikkia tehtäväaloja koskeva, mutta painopiste SOTE-palveluissa Linjaukset yksityisiltä sote-palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet Kilpailutettavien palvelujen osuvuuden innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi Palvelulupaus: Asukkaille maakunnan tahdonilmaisu siitä, miten, -palveluja käytännössä toteutetaan Maakunnalle mahdollisuus saada palautetta ja kehittämisehdotuksia Strategisten tavoitteiden huomioiminen operatiivisen toiminnan valmistelussa
Palvelustrategian keskeiset elementit Pitkän aikavälin tavoitteet: rakenteelliset, eurot ja laatu Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulusta Suoran valinnan palveluvalikoima Monituottajuutta koskevat maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Oman palvelutuotannon laajuus ja rooli palvelujen tuottamisessa Palveluiden integraatiota koskevat tavoitteet keskeisille palvelukokonaisuuksille Palvelurakennetta ja laatua koskevat keskeiset tavoitteet Fyysistä ja digitaalista palveluverkkoa koskevat keskeiset perusperiaatteet Asiakasosallisuuden periaatteet palvelujen kehittämisessä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevat kehittämislinjat
Mistä palvelulupaus rakentuu? Lähtökohtana asukkaiden osallisuus ja osallistaminen Yhteinen sitoutuminen Toteuttamiskelpoinen Maakunnan asukkaat osallistuvat tärkeiden tavoitteiden asettamiseen Edellyttää vahvaa panostusta viestintään: viestintä- ja palautekanavat sekä palautejärjestelmät käyttöön Tavoitteena saavuttaa yhteinen sitoutuminen tärkeiksi koettuihin asioihin esimerkiksi arjen sujuvuus ja turvallisuus tai osallistumismahdollisuuksien huomioiminen Tavoite sitouttaa maakunnan ja asukkaiden lisäksi kunnat ja kolmannen sektorin toimijat Sisällöillä oltava yhteys maakunta- ja palvelustrategiaan Ei tule luoda katteettomia odotuksia tai lupauksia Lupaus helposti ymmärrettävä ja oltava julkisesti esillä Toteutumista arvioidaan PALVELULUPAUS
Maakunta Konsernirakenne ja sen valmistelun käynnistäminen
Maakunnan toimielimet maakunnan pakollisia toimielimiä ovat maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta maakuntavaltuusto voi asettaa lautakuntia, jotka vastaisivat maakuntavaltuuston niille antamien pysyväisluonteisten tehtävien hoitamisesta. Lautakuntien lukumäärästä päättää maakuntavaltuusto ja ne toimivat maakuntahallituksen alaisina. Maakunnalla voi olla myös johtokuntia, joita voidaan asettaa maakunnan muun toimielimen alaisuuteen hoitamaan tiettyä, määrättyä tehtävää. Johtokunta eroaa lautakunnasta lähinnä siinä, että niiden jäseniä eivät koske samanlaiset vaalikelpoisuusrajoitukset kuin lautakuntia. Johtokunta voi toimia organisatorisesti lautakunnan alaisena maakuntahallituksessa, lautakunnassa ja johtokunnassa voi olla jaostoja, jotka asettaa maakuntavaltuusto ja se tulee ilmetä hallintosäännössä Maakuntahallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostoihin sovellettaisiin lähtökohtaisesti asianomaista toimielintä koskevia säännöksiä Toimikuntia voidaan käyttää lähinnä projektiluonteisten tehtävien hoitamiseen toimikuntia voi perustaa maakuntahallitus ja esimerkiksi lautakunta, jos maakuntavaltuusto näin päättää
Maakunnan ekosysteemin hallinto Lähde: Kirsti Mononen, Kuntaliitto Poliittinen ja ammatillinen johtaminen Liikelaitoksen johtokunta Valtuuston valiokunnat Järjestäminen ja tuottaminen Lainsäädäntö Liikelaitos Lakisääteinen eriyttämisvelvollisuus Suoran valinnan liikelaitokset Omistaja-, konserni- ja sopimusohjaus Palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti? Seuranta ja Yhteistyöalueet valvonta?
Maakuntakonserni kuntaliiton hahmotelmana Maaseutupalvelut Kehittämisyksikkö Aluekehitys ja kasvu Maakunnan tarkastuslautakunta Maakuntavaalilautakunta Vaikuttamistoimielimet nuoriso, vammais, vanhus kielivähemmistöt Alueiden käytön palvelut YTH Konserniohjaus Sote järjestäminen Maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) valiokunnat Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja Maakunnan muut luottamushenkilöelimet esim. sote-lautakunta, kansainvälisyys ja elinvoima, asiakkuus ja palveluiden hankinta, kokonaisturvallisuus ja pelastus, turvallisuus, kasvu Jaostot Järjestäjän ohjaus ja valvonta Liikelaitos (kset) Ammattijohtokunta ja johtaja Viranhaltijaorganisaatio Valtuusto: Maakuntastrategia, palvelustrategia, palvelulupaus, hallintosääntö, investointisuunnitelma, talouden ohjaus, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakuntahallitus: Konserniohjaus, Toiminta, hallinto ja talous seuranta ja korjaavat liikkeet sekä sisäinen valvonta ja riskien hallinta Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Toimialat Vastuu tehtäväalasta ja sen kehittämisestä Tietohallinto Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Kasvupalvelut Pelastu ja kokonaisturvallisuus Viestintä Koulutus ja tutkimus Kansainvälisyys Strategia Taloushallinto, hankinnat Henkilöstöhallinto Asiakkuus ja palveluiden hankinta Omistajuus Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Konsernihallinto Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Liikelaitokset Vastuu kustannustehokkaasta palvelutuotannosta Tukipalvelut Asiakassuhde
Maakuntastrategian ja konsernirakenteen valmistelu Esitys valmistelun organisoimiseksi
Konsernirakenteen ja maakuntastrategian valmistelu Konserni rakenne Maakun tastrategia Luottamusmies oganisaatio Valmisteluryhmä Sparraus VATE Lapin liiton hallitus Käytännön valmistelun koordinoija (nimetty) Valmiste lijat Organi saatiot Osallistaminen Ostopalveluna konsultaatiota Osallisuus Asukkaaat Sidosryhmät
Maakuntastrategian eri osa-alueiden valmistelu Työrukkasia esimerkiksi Hyvinvoinnin edistäminen Maakunnallinen HYTE-ryhmä Järjestämisen ja tuottamisen linjaukset Valmisteluryhmät Palvelutavoitteet Aluekehittäminen Omistajapolitiikka Henkilöstöpolitiikka Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet VALMISTELURYHMÄ, JOKA VASTAA MAAKUNNAN STRATEGIAN JA RAKENTEEN VALMISTELUSTA Valmisteluryhmät Lappi-sopimuksen keskeiset foorumit Valmisteluryhmät? Henkilöstön siirtoa valmisteleva Työryhmä, Yhteistoimintaelin Viestintä- ja osallisuusryhmä
Esitys maakunnan strategiaprosessin aikatauluksi 6/2019 6. 6. Strategian hyväksyminen Maakuntavaltuusto 2/2019 5. Strategialuonnoksen käsittely 12/2018 4. Strategialuonnoksen työstäminen 10/2018 3. Strategiset tavoitteet 8/2018 2. Arvot ja avainkysymykset 2/2018 VATE ja liiton hallitus 1. Strategiatyön käynnistäminen
Järjestäjän top strategiat Järjestäjän strategia (maakuntastrategia) Järjestäjä edustaa omistajaa Asukkaiden edustaja Tavoitteet ja linjaukset konsernille ja toiminnalle Organisaatiostrategia Malli, joka parhaiten tukee toimintaa Toimivalta ja vastusuhteet Markkinastrategia Edellytykset markkinoiden toiminnalle Maakuntakonsernin oma rooli markkinoilla Asukasintressit Tukipalvelustrategia Perinteiset tukipalvelut esimerkiksi ICT Johtaminen ja henkilöstö Innovointi ja kehittäminen
Maakunta järjestäjänä Maakunta vahva järjestäjä
Maakunnan järjestämisvastuu Järjestämisvastuun oikeudellisen sisällön kuvaus on maakuntalain 7 :n 2 momentissa. Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamisesta tehtävien järjestämisen edellyttämien palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä palvelujen tuottamistavan määrittämisestä, tuottamisen valvonnasta ja ohjauksesta sekä järjestämistehtävään perustuvan viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä
Järjestämisvastuuseen liittyvät tehtävät Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palvelujen hallinta ja hankinta Yhteistyö Järjestäjän organisoituminen Kehittäminen Palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palvelujen kokonaisuus monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Talouden ohjaus ja rahoituksen riittävyyden arviointi Palvelustrategia ja palvelulupaus Asukkaiden osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Budjetointi ja resurssien kohdentaminen Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon ohjaus Palvelutuotannon valvonta Omavalvonta Monituottajamalli Palvelujen strateginen hankinta Valinnanvapauden hallinta Markkinoiden kartoitus ja vuoropuhelu Sopimusohjaus ja seuranta Yhteistyömuotojen luominen ja edunvalvonta Verkostojohtaminen Yhteistyöalueen asiat Palveluntuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Toiminta verkostoissa Järjestäjän osaamisen kyvykkyydet Järjestäjän organisaatio Tiedolla johtaminen Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI tiedon hallinta, sektoreiden välinen yhteistyö ja innovaatioympäristöt Eri tasoinen kehittäminen: kv, valtakunnallinen, yhteistyöalueen, maakunnallinen ja alueellinen
Maakunta palvelujen tuottajana Maakunta voi lainsäädännön sallimissa rajoissa päättää siitä, tuottaako se palveluja itse vai toimiiko se vain palvelujen järjestäjänä. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan, jollei asiasta laissa toisin säädetä, maakunta voisi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai sopimalla yhteistoiminnasta muiden maakuntien kanssa Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja maakunta voisi myös hankkia sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Maakunnan tehtävien hoidon edellyttämien palvelujen tuottamisen vaihtoehtoina ovat siten tuottaa palvelu itse, sopia tuottamisesta yhteistoiminnassa toisen maakunnan kanssa, perustaa tai olla osakkaana osakeyhtiössä tai muussa yksityisoikeudellisessa yhteisössä ja hankkia palvelu valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
Tuotannon valmistelutehtävät Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palvelujen tuottaminen Yhteistyö Tuotannon organisoituminen Kehittäminen Kokonaiskuva asiakkaista ja heidän palvelutarpeistaan SOTE: väestön hyvinvoinnista ja terveydentilasta sekä palvelutarpeista Maakunnan tuotannon ohjaus- ja johtamisrakenne Oman tuotannon valvontasuunnitelma Palveluintegraation kehittäminen Palveluintegraation käytännön toimeenpano Palvelujen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimenpiteet Synergiaedut Työnjako ja yhteistyö palveluissa Yhteistyömuotojen luominen Verkostomainen tapa toimia Yhteistyöalueen asiat Tuotannon osaamisen kyvykkyydet Tuotannon organisointi Palveluverkko Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta
Maakunnan palvelujen suunnittelu Palvelu A Järjestäminen Asiakkuus, KYVYKKYYDET/MENESTYSTEKIJÄT/RESURSSIT Palvelu B Järjestäminen Asiakkuus, Palvelu C Järjestäminen Asiakkuus, Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta sekä mahdollinen tuottaminen Kehittäminen ml. toimintamallit ja palveluprosessit Yhteistyö JÄRJESTÄMISEN TYÖKALUT Organisoituminen STRATEGISET KONSERNIPALVELUT
Järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden, etuisuuksien ja viranomaistehtävien määrittely Myöntämiskriteerien määrittely JÄRJESTÄMINEN Asiakasmaksujen määrittely Asiakas- ja palveluohjaus sekä vastuu integroinnista Tuotannon linjauksista päättäminen Tuottajien kriteereistä päättäminen Valvontasuunnitelman vahvistaminen Palvelutarve ja sen arviointi Asiakas- ja palveluohjaus Palvelu, päätös Asiakkuuden hallinta Tuottajien hyväksyntä Tuottajien korvaukset Tuottajien valvonta Tuottaa palveluja järjestäjän määrittelemien sisältöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti TUOTTAMINEN Päättää omista toimitiloista Päättää henkilöstöstä Päättää tukipalveluistaan Suoran valinnan palvelut yksityiset julkiset Henkilökohtainen Asiakassetelipalvelut budjetti yksityiset yksityiset julkiset julkiset Ei-valinnan vapauden piirissä olevat palvelut julkiset yksityiset tuottajat julkisen tuottajan alihankkjana
Järjestämisen ja tuottamisen roolit JÄRJESTÄJÄ Selvittää, millaisia tarpeita asukkailla on ja suunnittelee sen pohjalta asiakaslähtöiset palveluketjut Päättää mitä palveluja etuisuuksia maakunnassa tarjotaan ja mitä viranomaistehtäviä maakunta tuottaa Määrittää paljonko kyseisten palveluiden tuottamisesta maksetaan palveluntuottajalle (on se konsernin oma palveluntuottaja tai markkinoilla toimiva kilpailija) Päättää, millä ehdoilla palvelua myönnetään asiakkaille Määrittää palveluista perittävät asiakasmaksut Vastaa, että eri toimijoiden tuottamat palvelut toimivat yhteen asukkaan parhaaksi (integraatio) ja että asiakkaat ymmärtävät kokonaisuuden ja saavat tarvittaessa ohjausta toimivan palvelukokonaisuuden muodostamiseksi Päättää tuotannon linjauksista siltä osin, että tuottaako maakunta ne itse, ovatko ne ns. asiakassetelipalveluita, henkilökohtaisella budjetilla vai kuuluvatko ne asiakkaiden suoran valinnan piiriin Päättää, millä kriteereillä tuottajat voivat palvelua tuottaa sekä asettaa laatuvaatimukset Valvoo palveluntuottajia laadun toteutumista TUOTTAJA Tuottaa palveluja asiakkaille järjestäjän päättämillä ehdoilla Päättää järjestäjän asettamien ehtojen pohjalta itsenäisesti, miten ja mistä toimipisteistä palvelut ovat saatavilla Laatii oman liiketoimintasuunnitelmansa Päättää omasta henkilökunnastaan ja sen laajuudesta oman liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti Varmistaa, että järjestäjän määrittelemät ehdot täyttyvät esimerkiksi henkilöstön koulutusvaateiden osalta Saa tuottamisesta järjestäjän määrittelemän korvauksen Vastaa siitä, että järjestäjän asettama integraatio eri palveluiden välillä toimii ja tulee noudatetuksi Ei voi valita asiakkaitaan Vastaa omavalvontasuunnitelman laatimisesta Laatii palvelustrategian ja palvelulupauksen
Maakunnan järjestämisen keskeiset kyvykkyydet Asiakkuuden hallinta Asiakkuudet, asiakassegmentit, asiakastieto sekä osallisuus ja osallistaminen Palveluiden järjestäminen Palveluiden- ja palvelutuottajien hallinta Toiminta ekosysteemissä Maakunnan oma palvelutuotanto Palveluketjun ohjaus, neuvonta, lupa-, ilmoitus- ja päätösasioiden hallinta, muu oma palvelutuotanto, rahoittaminen ja sen seuranta sekä valvonta
Maakunnan yleis/tuki kyvykkyydet Strategiahallinta Henkilöstöasioiden ja osaamisen hallinta Hankinnat Fyysisen omaisuuden hallinta Säännösten noudattaminen Sopimukset Sidosryhmäyhteistyö Toiminnan kehittäminen Talouden hallinta Asianhallinta Tietohallinto Riskien hallinta Turvallisuus ja valmius Viestintä, brändityö, markkinointi ja myynti
Kiitos! Silloin, kun elämässä mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista Suuret asiat toteutuvat pieni askel kerrallaan