Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo
Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana korostunut Pistekuormituksen vähentäminen helpompaa kuin hajakuormitukseen Maatalouden ravinnepäästöt hajakuormitusta: alle 10 % karkaa kesällä ravinnekuormitus vähentynyt alle 10 % EU-aikana (arvioit vaihtelevat) suurimpana haasteena säätekijät ja hallittu valunta: tulvat Valunnassa maa-aines (eroosio) ja liukoiset ravinteet (10 % sta)........ PELTOMAA pintavalunta....... salaojavalunta
Maatalouden vesiensuojelu rakentunut uudistuviin menetelmiin Huuhtoumatutkimusten tulokset käytäntöön 1980-90-luvulla Avokesannosta viherkesantoon Suojavyöhykkeet Vähennetty maanmuokkau eroosionn torjuntaan Tarkennettu lannoitus: sijoituslannoitus jo 1970-luvulla
Lannoitus tarkentunut kasvien tarpeita vastaavaksi Aikanaan ylilannoitus oli perusteltua tänään viljavuus keskimäärin sopiva Suomen maaperä tarvitsi a, sillä sta köyhät savimineraalimme pidättivät lannoiten vahvoin sidoksin pois kasvien käytöstä Maan pidätyspaikkojen piti antaa täyttyä, jotta myös juuret saivat osansa
Kasvien tarpeen ylittävä lannoitus tasaantunut esim. P kg/ha 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 mineraali 1995 lannan 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 4 tonnin viljasato tarvitsee 15 kg/ha
Reseptit vielä parempaan: 1. Peltomaa saa olla viljavaa, mutta ravinteet pitää ohjata satoon Kasvun tarpeen mukainen lannoitus kasvukauden mukaan maan varastot huomioiden Esim. nälässä typpi jää hyödyntämättä Sadossa liukoiset ravinteet viedään pois Maa saa kasvaa vanhat opit käyttöön HUOM: Peltojen reunat eivät saa vuotaa: Suojakaistat jarruina Maan varastot eivät saa olla liian täynnä: Maa-analyysit
Reseptit vielä parempaan 2. Ojien ja vesistöjen kasvillisuus niitetään Niittojäte energiaksi ja kierrätysravinteiksi 3. Maan rakenne ja kuivatus kuntoon Viljelykierto, nurmelle markkinat 4. Jos ja kun ravinteita kuitenkin karkaa Kosteikot apuun Fosfori palautetaan peltoon Typpeä haihtuu 5. Lannan ravinteiden hyödyntäminen Lannan käsittely: Fosforin erottaminen ja kohdennus tarpeen mukaan
Maan rakenteen merkitys ravinteiden käyttöön oleellisin Tiivistetyssä maassa vesi ei kulje eikä juuret voi hengittää ja ottaa ravinteita Kuivatuksen (ojituksen) merkitys ymmärrettävä uudelleen Vanhat opit käyttöön
Maatalouden vesiensuojelu rakentunut uudistuvaan tietoon - mutta paljonko voimme tehdä vielä lisää? Tarkennettu lannoitus, suojavyöhykkeet ja vähennetty muokkaus eroosion estäjinä ovat tämän päivän vesiensuojelua maataloudessa. Toimenpiteiltä on odotettu paljon, mutta kuormitus ei näytä laantuvan eikä vesistöjen tila parane. Tavoitteet ovat kovat maataloudelle, joka on tehnyt ja tekee jatkuvasti parhaansa uusimman tiedon ja teknologian pohjalta Toimimme taivasalla toivomme, etteivät tulvat nouse pelloillemme ja huuhdo arvokkaita ravinteita, jotka ovat välttämättömiä ruoantuotannolle Toivomme, että kuormitusluvut tarkentuvat ja tutkijat arvioisivat paljonko viljelijät voivat peltotoimillaan kuormaan vielä vaikuttaa