VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Rakennuslautakunta 16.06.2015 AIKA 16.06.2015 18:00-20:45 PAIKKA Virolahden rakennusvalvontatoimiston neuvotteluhuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 45 Rakennuslautakunnan osavuotiskatsaus I 1.1. - 4 30.4.2015 46 Yksityistieavustukset Miehikkälä 6 47 Yksityistieavustukset Virolahti 8 48 Liikenteen ohjauslaiteen asettaminen yksityistielle TLL 51 mukaisesti 49 Korjaus- ja energia-avustukset Miehikkälä 12 50 Korjaus- ja energia-avustukset Virolahti 14 51 Maa-aineslupahakemus Destia Oy, Virolahti 16 52 Lausunto merenranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen luonnoksesta, Virolahti 53 Poikkeamislupahakemus Valkonen Hannele ja Ojala Risto, Virolahti 54 Viranhaltijapäätökset 35 55 Ilmoitusasiat 36 56 Muut asiat/ Suunnittelutarveratkaisu Klamila ja Ympäristön VPK, Virolahti 57 Muut asiat/ Poikkeamislupahakemus Klamilan ja Ympäristön VPK, Virolahti 58 Muut asiat/ Tilapäinen viiden vuoden lupa kalanjalostuslaitokselle, lupanro 2015-55, Nakarin Kalanviljelylaitos Ky, Virolahti 11 29 30 37 40 43
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Korpela Markku 18:00-20:45 puheenjohtaja Kormu Marja Helena 18:00-20:45 varapuheenjohtaja Celik Filiz 18:00-20:45 jäsen Niemelä Jouni 18:00-20:45 jäsen Suomalainen Tuula 18:00-20:45 jäsen Vanhala Mikko 18:00-20:45 jäsen Poikolainen Risto 18:00-20:45 esittelijä /pöytäkirjanpitäjä Peltola Matti 18:00-20:45 varajäsen Kaarlo Makkosen varajäsen Terävä Sirpa 18:00-19:30 kutsuttuna/ ap.rak.tark läsnä pykälien 45-51 käsittelyn ajan. Hän poistui pykälän 51 käsittelyn jälkeen klo 19.30 POISSA Makkonen Kaarlo jäsen Tulkki Hannele jäsen Kouki Risto khall.ed. Virolahti Lappi Jukka kh:n pj. Virolahti Alastalo Tarja kh:n pj. Miehikkälä Havuaho Osmo kunnanjohtaja Virolahti Jämsén Antti kunnanjohtaja Miehikkälä Ruoppa Pekka khall. ed. Miehikkälä KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 58 :n mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enem män kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta kokouksen lail lisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla ja sen tarkastaa kak si kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Tuula Suomalainen ja Filiz Celik Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Matti Peltola ja Filiz Celik. ALLEKIRJOITUKSET Markku Korpela Puheenjohtaja Risto Poikolainen Pöytäkirjanpitäjä
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 3 KÄSITELLYT ASIAT 45-58 Puheenjohtaja otti ylimääräisinä asioina käsiteltäväksi pykälät 56-58. PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja tarkastettu Virolahdella 18.6.2015. Matti Peltola Filiz Celik PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITO Pöytäkirja pidetään nähtävillä Virolahden kunnan rakennusvalvontatoimistos sa sekä kopio pöytäkirjasta Miehikkälän kunnan keskustoimistossa 23.6.2015 Todistaa Päivikki Pirttimäki, toimistosihteeri JULKIPANOTODISTUS Tässä kokouksessa lupa-asioissa ja suunnittelutarveratkaisuissa tehtyjä päätöksiä koskeva ilmoitus on ollut julkipantuna Virolahden kunnan kunnan ilmoitustaululla ajalla 23.6. - 27.7.2015 ja kopio julkipanoilmoituk sesta edellä mainitun ajan Miehikkälän kunnan ilmoitustaululla. Todistaa Päivikki Pirttimäki, toimistosihteeri PÄÄTÖSTEN ANTAMISPÄIVÄ Tässä kokouksessa lupa-asioissa ja suunnittelutarveratkaisuissa tehdyt päätökset annetaan jul ki pa non jäl keen 24.6.2015.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 4 Rakennuslautakunta 45 16.06.2015 Rakennuslautakunnan osavuotiskatsaus I 1.1. - 30.4.2015 Rakla 45 Rakennuslautakunnan osavuotiskatsaus 1-4.2015 Rakennuslupia (toimenpide- ja rakennusluvat) on haettu kuluvan kolmanneksen aikana seuraavasti. Virolahti 34 kpl (v. 2014; 48, v.2013; 73 v. 2012; 52, v. 2011; 38) Miehikkälä 13 kpl (v. 2014; 21, v. 2013; 16, v. 2012; 25,v. 2011; 12) Rakennuslupia (toimenpide- ja rakennusluvat) on myönnetty kuluvan kolmanneksen aikana seuraavasti. Virolahti 34 kpl (v. 2014; 30, v. 2013; 51, v. 2012; 41, v. 2011; 41) Miehikkälä 15 kpl (v. 2014;17, v. 2013; 11, v. 2012; 21, v. 2011; 5) Toimenpideilmoituksia on haettu kuluvan kolmanneksen aikana seuraavasti. Virolahti 0 kpl, käsitelty 2 kpl Miehikkälä 2 kpl, käsitelty 1 kpl Poikkeamislupahakemukset Virolahti 1 kpl, käsitelty 0 kpl Miehikkälä 1 kpl, käsitelty 2 kpl Suunnittelutarveratkaisuhakemukset Virolahti 0 kpl, käsitelty 2 kpl Miehikkälä 0 kpl, käsitelty 0 kpl Muut päätökset Virolahti yht. 41 kpl - vastaavat ym. työnjohtaja päätökset (28 kpl) - puunkaato (4 kpl) - rakennuslupien jatkoajat (4 kpl) - maisematyöluvat (0 kpl) - purkuilmoitukset (1 kpl) - osoitteet (3 kpl) - vuosilomat (1 kpl) Miehikkälä yht. 31 kpl - vastaavat ym. työnjohtaja päätökset (9 kpl) - puunkaato (2 kpl) - rakennuslupien jatkoajat (1 kpl) - maisematyöluvat (2 kpl) - purkuilmoitukset (0 kpl) - osoitteet (17 kpl) Maa-ainesluvat Virolahti 1 kpl, käsitelty 0 kpl, vakuudet hyväks/ vapautusp 0 kpl Miehikkälä 0 kpl, käsitelty 1 kpl, vakuudet hyväks/ vapautusp 2 kpl Toteuma 1.- 4.2015 (ajopäivä 21.5.2015) Tulot yhteensä 90.330,49 31,93 % Menot yhteensä 52.065,17 11,83 % Netto 38.265,32 24,33 %
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 5 Rakennuslautakunta 45 16.06.2015 Lupamäärät ovat laskeneet vuoden 2011 tasolle. Rakennusten pysyvän rakennustunnuksen antamiseen (Ra-Ki ja Pirttihanke) siirtyminen ei ole vielä tässä vaiheessa aiheuttanut menoja mutta hankeen käynnistyminen on työn alla. Käynnissä olevia hankkeita rakennusvalvonnalla on biokaasulaitoksen rakennushankeen käynnistyminen, rakennusjärjestyksen uusiminen ja uusien MRL määräysten/muutosten omaksuminen ja niistä seuranneiden käytäntömuutosten järjestäminen. Liitteet Liite 1 toteutuma 21.5.2015 Rakennustarkastajan päätösehdotus Valmistelija rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh. 050-3892 152. Rakennusvalvonnan toiminta on vuoden 2015 ensimmäisen kolmanneksen aikana ollut toimintasuunnitelman mukaista. Osavuotiskatsaus on palautettava 27.5.2015 taloustoimistoon. Rakennustarkastaja on esittänyt 27.5.2015 mennessä, edellä olevan osavuotiskatsauksen I, 1.1.-30.4.2015 kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Rakennuslautakunta merkitsee esitetyn osavuotiskatsauksen 1/2015 tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 6 Rakennuslautakunta 46 16.06.2015 Yksityistieavustukset Miehikkälä Rakla 46 Kunnanvaltuusto vahvistaa talousarviokäsittelyn yhteydessä vuosittaisen yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustusten kokonaismäärän. Hallintosäännön mukaan yksityistieavustukset jakaa rakennuslautakunta valtuuston myöntämien määrärahojen mukaisesti. Kuluvan vuoden talousarviossa oli varattu 127 000 euron määräraha kunnossapitoavustuksiin, peruskorjausavustuksiin ja valtionavustusta saaville tiekunnille. Valtionavustusta saaville tiekunnille on varattu 32 525 euroa ja kunnossapitoavustuksiin ja perusparannusavustuksiin 94 475 euroa (18.3.2014 17). Rakennuslautakunta on päätöksellään 17.03.2015 29 päättänyt perusteet avustusten myöntämiselle. Samalla maksatusperusteeksi on hyväksytty edellisen kalenterivuoden todelliset kunnossapitomenojen kustannukset. Perusparannusavustusta ei makseta niille tiekuntien teille, joiden varrella ei ole vakituista asutusta. Avustushakemusten on sisällettävä selkeä tieto siitä, mitä tullaan tekemään ja millä hinnalla. Tieavustusten hakuaika päättyi 29.5.2015. Asiasta on tiedotettu Kaakonkulma-lehdessä 20.3.2015, Virolahden ja Miehikkälän kuntien ilmoitustaululla ja kuntien nettisivuilla sekä erillisellä kirjeellä tiekunnille. Kunnossapitoavustushakemuksen jätti määräaikaan mennessä 50 tiekuntaa. Kunnossapitokustannukset vuodelta 2014 olivat yhteensä 132 684,07 euroa. Perusparannusavustusta ei hakenut yhtään tiekuntaa. Liitteet Liite 2 maksuunpanoluettelo Rakennustarkastajan päätösehdotus Valmistelija: Ap.rakennustarkastaja Sirpa Terävä, puh. 040-5427217 Kunnossapitoavustusta maksetaan koontilistan mukaisesti määräaikaan mennessä saapuneille hakijoille 71 % vuodelle 2014 kohdentuneista kuluista yhteensä 94 205,70 euroa. Käyttämättä jää 269,30 euroa. Yksityistiekunnat, jotka hakevat kunnan avustusosuutta saadessaan valtionapua tien perusparantamiskustannuksiin, on jätettävä perusparannusavustushakemukset tarvittavine asiakirjoineen rakennusvalvontaan 1.9.2015 mennessä, kun perusparannustoimenpide toteutetaan vuonna 2016.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 7 Rakennuslautakunta 46 16.06.2015 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä oli läsnä pykälän käsittelyn ajan.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 8 Rakennuslautakunta 47 16.06.2015 Yksityistieavustukset Virolahti Rakla 47 Kunnanvaltuusto vahvistaa talousarviokäsittelyn yhteydessä vuosittaisen yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustusten kokonaismäärän. Hallintosäännön mukaan yksityistieavustukset jakaa rakennuslautakunta valtuuston myöntämien määrärahojen mukaisesti. Kuluvan vuoden talousarviossa on varattu 85 000 euron määräraha yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustuksiin. Määrärahasta käytetään 55 000 euroa teiden kunnossapitoavustuksiin, 30 000 euroa perusparannusavustuksiin. Tieavustusten hakuaika päättyi 29.5.2015. Asiasta on tiedotettu Kaakonkulma-lehdessä 20.3.2015 ja kuulutettu Virolahden ja Miehikkälän kuntien ilmoitustaululla sekä kuntien nettisivuilla. Hakemukset tiekunnille on lähetetty 19.3.2015. Rakennuslautakunta on kokouksessaan 17.3.2015 30 hyväksynyt kunnossapitoavustusten maksatusperusteeksi tien pituuden mukaisen maksun ( /km). Korvattavana tien pituutena käytetään tierekisterissä olevaa tien pituutta. Tiekunnille maksetaan avustusta enintään 95 % vuoden 2014 kokonaiskustannuksista. Korotetun kunnossapitoavustuksen piirin luetaan sellaiset tiet, joissa on selkeää läpiajoa. Läpiajolla tarkoitetaan sellaisia teitä, joita käytetään oikaisevaan, nopeampaan liikkumiseen, kuin käytettäessä varsinaista tieverkkoa. Perusparannusavustusta ei makseta niille tiekunnille, joiden varrella ei ole vakituista asutusta. Avustushakemusten on sisällettävä selkeä tieto siitä, mitä tullaan tekemään ja millä hinnalla. Valtionavustusta saavat kohteet käsitellään erikseen tapauskohtaisesti. Kunnossapitoavusta haki määräaikaan mennessä 52 tiekuntaa, yhden tiekunnan hakemus saapui myöhässä 2.6.2015. Tiekuntien menot vuodelta 2014 olivat yhteensä 167 731 euroa. Perusparannusavustusta haki 11 tiekuntaa. Kustannusarvioiden kokonaissumma oli 45 233 euroa. Ravijoen yksityistien pituus on ollut virheellinen. Asia on korjattu maanmittauslaitokselta saadun pituuden mukaiseksi. Vilkkilän yksityistien tiekunnan kokous on 5.6.2015, siinä tullaan käsittelemään vuoden 2014 tilit ja perusparannusavustushakemus 6 760,00 euroa. Tiekunta on jättänyt pyynnön, että hakemus otettaisi käsittelyyn vaikka kokouspöytäkirjaa ei ole esitettykään. Perusparannusavustuksesta on jätetty kustannusarvio ja toimenpideselvitys. Järvenkylän ja Niisikon yksityisteiden hakemuksissa teitä on esitetty läpiajotieksi.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 9 Rakennuslautakunta 47 16.06.2015 Valmistelija: apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä, puh. 040-5427217 Liitteet Liite 3 maksuunpanoluettelo Rakennustarkastajan päätösehdotus Kunnossapitoavustukset Rakennuslautakunta päättää myöntää hakeneille ja myöntämisperusteet täyttäville tiekunnille yksityisteiden kunnossapitosavustusta vuoden 2014 kuluihin 280,00 /km. Läpiajoteille avustusta maksetaan korotetusti 300,00 /km. Lautakunta päättää myöntää kunnossapitoavustukset liitteen mukaisesti yhteensä 46 848. Kunnossapitoavustuksiin varattua määrärahaa jää käyttämättä 8 152 euroa. Vilkkilän yksityistien kokous on kesäkuulla. Avustukset myönnetään hakemuksen mukaisesti, mutta niitä ei makseta ennen kuin tiekunnan kokouspöytäkirja on toimitettu rakennusvalvontaan ja että päätös vastaa hakemuksessa esitettyjä kustannuksia. Niisikon yksityistielle ei makseta korotettua kunnossapitoavustusta. Moottoritien valmistumisen myötä yksityisteiden liikennöinneissä tulee tapahtumaan muutoksia. Asia tulee ratkaista kun tilanne tarkentuu. Järvenkylän yksityistien osalta kielteinen ratkaisu korotetusta kunnossapidosta on tehty 18.6.2013 58. Tilanne ei ole sen jälkeen muuttunut ratkaisevasti. Himan yksityistien avustushakemus on saapunut myöhässä. Tielle ei voida maksaa avustusta (21.8.2012 66). Perusparannusavustukset Lautakunta päättää myöntää perusparannusavustusta 65 % hyväksytystä kustannusarviosta seuraaville yksityistiekunnille yhteensä 29 409. Käyttämättä jää 591 euroa. Elokallion yt 787 euroa(65%) Ojarummun kunnostus, tiepenkkojen poisto, k-arvio 1 210 euroa. Hakiavan yt 3 262 euroa (65%) Massanvaihto tie pehmeällä osalla, rakenteen korjaus, kantavuuden lisäystä, k-arvio 5 018,60 euroa Harvajan yt 1 484 euroa (65%) Kahden rummun vaihto, k-arvio 2 283 euroa. Länsikylä-Riko yt 4 973 euroa (65%) Ojien kaivua, tienpinnan nosto n. 350 m, k-arvio 7 650 euroa Niisikon yt 2 600 euroa (65%)
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 10 Rakennuslautakunta 47 16.06.2015 Routakohtien korjaus/ vahvistus, ojien kaivua, k-arvio 4 000 euroa. Pyöräkosken yt 195 euroa (65%) Kantavuuden parannusta / sepeliä, k-arvio 300 euroa. Ravijoen yt 6 981 euroa (65%) Kantavuuden parantaminen / kuivaus, pintakerroksen vahvistaminen, maakivien poistoa, k-arvio 10 740 euroa. Rytkön yt 917 euroa (65%) Pintakerroksen vahvistaminen, k-arvio 410,20 euroa Salo-Häkälän yt 1 866 euroa (65%) Kantavuuden parannus, rummun vaihto, ojien kaivua. k-arvio 2 870,60 euroa Santaniemen yt 1950 euroa (65%) Louhintaa / ojan syvennys, k-arvio 3 000 euroa Vilkkilän yt 4 394 euroa (65%) Ojien kaivu, rumpuputken lisäys, ojitusta, kantavuuden parantamista, k-arvio 6 760 euroa. Edellyttäen, että tiekunnan kokouspäätös on hakemuksen mukainen. Perusparannustoimenpiteet, joihin avustusta on myönnetty vuoden 2015 määrärahoista, tulee toteuttaa ja tarkastuttaa hyvissä ajoin niin että maksatukset 2015 määrärahoista on mahdollista suorittaa. Tarkastukset tulee olla suoritettu viimeistään 10.12.2015. Avustus maksetaan hyväksytyn tarkastuksen jälkeen toteutuneiden kustannusten / päätöksen mukaisesti. Yksityistiekunnat, jotka hakevat kunnan avustusosuutta saadessaan valtionapua tien perusparantamiskustannuksiin, on jätettävä perusparannusavustushakemukset tarvittavine asiakirjoineen rakennusvalvontaan 1.9.2015 mennessä, kun perusparannustoimenpide toteutetaan vuonna 2016. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä oli läsnä pykälän käsittelyn ajan.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 11 Rakennuslautakunta 48 16.06.2015 Liikenteen ohjauslaiteen asettaminen yksityistielle TLL 51 mukaisesti Rakla 48 Tupakorven yksityistie hakee kunnan suostumusta VT7 tieltä erkanevan Tupakorven tien alkuun asetettavalle liikennemerkille: Ajoneuvolla ajo kielletty (nro 311), varustettuna lisäkilvellä tonteille ajo ja huoltoajo sallittu (nro 872). Hakemuksen perusteluna on esitetty: - tiealuetta ja sen vierustoja käytetään häiritsevässä määrin VT7:n liikenteen taukopaikkana - henkilöautomatkailijoita pysähtyy tarpeilleen tiealueelle jättäen jätökset ja roskat luontoon - runsaasta roskaamisesta aiheutuu haittaa asumisviihtyisyydelle Asiasta ei ole tiekunnan päätöstä. Liitteet Liite 4 hakemus Rakennustarkastajan päätösehdotus Valmistelija: apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä, 040-5427217 Rakennuslautakunta ei anna suostumusta esitetyn liikennemerkin ja lisäkilven asettamiseen. Perustelut Yksityistielaki 13 luku 96, jos valtio tai kunta tämän tai muun lain perusteella avustaa tiekuntaa tai tieosakkaita yhteisesti tien kunnossapidossa, tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää sinä ajanjaksona, jota avustus koskee. Hakemuksen perusteluiden mukaista ongelma on havaittavissa laajemmaltikin VT7 tieltä erkanevilla yksityisteillä. Esitystä liikennemerkin asettamiseksi ei ole tehty tiekunnan kokouksessa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä oli läsnä pykälän käsittelyn ajan.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 12 Rakennuslautakunta 49 16.06.2015 Korjaus- ja energia-avustukset Miehikkälä Rakla 49 Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on valtion vuoden 2015 talousarvion momentilla 35.20.60 osoitettu 40 miljoonan euron myöntämisvaltuus valtion asuntorahastosta. Kuntien myöntämiin avustuksiin on varattu 18 miljoonaa euroa, josta energia-avustuksiin 2 miljoonaa euroa ja korjausavustuksiin 16 miljoonaa euroa. Korjausavustusten hakuaika päättyi 26.3.2015. Määrärahatarveilmoitus tuli jättää ARAan 4.5.2015 mennessä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ilmoitti 3.6.2015, että kunnille osoitetut määrärahat perustuvat kuntien www.korjausavustus.fi järjestelmässä ilmoittamiin hakemusmääriin. Ara vahvisti tällä päätöksellä kunnille myönnettävät määrärahat www.korjausavustus.fi järjestelmässä. Kunta- ja avustuslajikohtaiset määrärahat näkyvät järjestelmässä Miehikkälän kunnalle osoitetut määrärahat olivat: - korjausavustusten määrärahaksi 16 331 euroa - energia-avustusten määräraha on 0 euroa. Kunta ei voi käyttää aiempien vuosien käyttämättä jääneitä tai peruuntuneita valtuutuksia vuoden 2015 korjaus- ja energia-avustusten myöntämiseen. Mikäli kunnan vuoden 2015 määrärahasta myöntämä avustus jää käyttämättä myöhemmin vuoden 2015 aikana, kunta voi ennen vuoden 2015 loppua myöntää käyttämättä jääneen avustusmäärän hakijalle, jonka hakemus täyttää avustuksen myöntämisen edellytykset. Päätös on tehtävä viimeistään 31.12.2015. Korjausavustuksiin osoitettua määrärahaosuutta ei voi käyttää energia-avustuksiin eikä päinvastoin. Kunta vastaa valtionapuviranomaisena siitä että avustuksia myöntäessään noudattaa lakia valtionavustuksista (688/2001), lakia korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005, Valtioneuvoston asetusta asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006) sekä ARAn vuonna 2015 antamaa ohjetta korjaus- ja energia-avustuksista. Avustuspäätöstä tehtäessä kunnan tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: -Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksen myöntämisen tarkoitus on edistää vanhuksen tai vammaisen kotona-asumista. Kunnan tulee varmistaa ennen avustuksen myöntämistä sen tarpeellisuus, esim. pyytämällä selvitys sosiaaliviranomaiselta. - Vanhusten ja vammaisten avustusten osalta tulo- ja varallisuusedellytysten täyttyminen eli mahtuuko hakijaruokakunta tulorajoihin ja onko hakijaruokakunnan varoja pidettävä siinä määrin vähäisinä, ettei hakija kykene ilman avustusta korjaamaan rakennustaan tai asuntoaan. sama koskee pientalojen tarveharkintaisia energia-avustuksia tuloarvostelun osalta. - Erityisesti vanhusten ja vammaisten osalta toimenpiteiden ja kustannusten kohtuullisuus. Avustus on tarkoitettu asukkaan kannalta olennaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, ei koko asuinrakennuksen nykyaikaistamiseen. ARA kiinnittää asiaan erityistä huomiota rahatilausten
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 13 Rakennuslautakunta 49 16.06.2015 käsittelyn yhteydessä. - Vammaisten osalta on muistettava aina selvittää vammaispalvelulain mukaisen korvauksen saantimahdollisuudet, koska tämä korvaus on ensisijainen korjausavustukseen nähden. - Vanhusväestön avustuksen tulorajoihin mahtuva vanhus tai vammainen voi saada normaalin vanhusväestön ja vammaisten avustuksen myös niille toimenpiteille, joille voidaan myöntää talousjätevesiavustus tai energia-avustus. Avustus myönnetään valtion vuoden 2015 talousarvion myöntämisvaltuudella valtion asuntorahastosta. Avustusmäärärahan myöntövaltuus on kolmivuotinen eli voimassa myöntövuoden ja kaksi seuraavaa vuotta. Kunnan tulee tämän vuoksi määritellä avustuspäätöksissään avustusten voimassaoloaika sellaiseksi, että ARA voi hoitaa määrärahan maksatuksen hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista. Suositeltava voimassaolon päättymisaika on 30.09.2017. Rahatilaukset vuoden 2015 määrärahasta tehdään www.korjausavustus.fi järjestelmässä. Kuntien tulee varautua siihen, että vuoden 2015 aikana tulee uusi haku säästyneistä määrärahoista. Miehikkälän kunnassa 2015 hakemuksia jätettiin vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin 2 kpl ja pientalojen harkinnanvaraista energia-avustusta 1 kpl. Tulorajat täyttävien vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustushakemuksien kustannusarviot olivat yhteensä 37808 euroa, johon avustusta haettiin 22 122 euroa. ARAn myöntämä käytettävissä oleva määräraha on 100 % haetusta avustuksista. Pientalojen harkinnanvaraista energia-avustusta haettiin 16 300 euron kustannuksiin. Hakemus ei täyttänyt avustuksen myöntämisen edellytyksiä. Liitteet Liite 5a ARA:n ilmoitus myönnetyistä määrärahoista Liite 5b korjaus- ja energia-avustusten koontilista Rakennustarkastajan päätösehdotus Valmistelija: ap.rakennustarkastaja Sirpa Terävä, puh. 040-5427217 Avustukset myönnetään koontilistan mukaisesti. Avustuspäätöksen mukaiset toimenpiteet on saatettava loppuun 30.9.2017 mennessä, jotta kunnan rahatilaus olisi ohjeiden mukaisesti ajoissa ARA:ssa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä oli läsnä pykälän käsittelyn ajan.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 14 Rakennuslautakunta 50 16.06.2015 Korjaus- ja energia-avustukset Virolahti Rakla 50 Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on valtion vuoden 2015 talousarvion momentilla 35.20.60 osoitettu 40 miljoonan euron myöntämisvaltuus valtion asuntorahastosta. Kuntien myöntämiin avustuksiin on varattu 18 miljoonaa euroa, josta energia-avustuksiin 2 miljoonaa euroa ja korjausavustuksiin 16 miljoonaa euroa. Korjausavustusten hakuaika päättyi 26.3.2015. Määrärahatarveilmoitus tuli jättää ARAan 4.5.2015 mennessä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ilmoitti 3.6.2015, että kunnille osoitetut määrärahat perustuvat kuntien www.korjausavustus.fi järjestelmässä ilmoittamiin hakemusmääriin. Ara vahvisti tällä päätöksellä kunnille myönnettävät määrärahat www.korjausavustus.fi järjestelmässä. Kunta- ja avustuslajikohtaiset määrärahat näkyvät järjestelmässä Virolahden kunnalle osoitetut määrärahat olivat: - korjausavustusten määrärahaksi 3 896 euroa - energia-avustusten määräraha on 0 euroa. Kunta ei voi käyttää aiempien vuosien käyttämättä jääneitä tai peruuntuneita valtuutuksia vuoden 2015 korjaus- ja energia-avustusten myöntämiseen. Mikäli kunnan vuoden 2015 määrärahasta myöntämä avustus jää käyttämättä myöhemmin vuoden 2015 aikana, kunta voi ennen vuoden 2015 loppua myöntää käyttämättä jääneen avustusmäärän hakijalle, jonka hakemus täyttää avustuksen myöntämisen edellytykset. Päätös on tehtävä viimeistään 31.12.2015. Korjausavustuksiin osoitettua määrärahaosuutta ei voi käyttää energia-avustuksiin eikä päinvastoin. Kunta vastaa valtionapuviranomaisena siitä että avustuksia myöntäessään noudattaa lakia valtionavustuksista (688/2001), lakia korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005, Valtioneuvoston asetusta asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128/2006) sekä ARAn vuonna 2015 antamaa ohjetta korjaus- ja energia-avustuksista. Avustuspäätöstä tehtäessä kunnan tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: -Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksen myöntämisen tarkoitus on edistää vanhuksen tai vammaisen kotona-asumista. Kunnan tulee varmistaa ennen avustuksen myöntämistä sen tarpeellisuus, esim. pyytämällä selvitys sosiaaliviranomaiselta. - Vanhusten ja vammaisten avustusten osalta tulo- ja varallisuusedellytysten täyttyminen eli mahtuuko hakijaruokakunta tulorajoihin ja onko hakijaruokakunnan varoja pidettävä siinä määrin vähäisinä, ettei hakija kykene ilman avustusta korjaamaan rakennustaan tai asuntoaan. sama koskee pientalojen tarveharkintaisia energia-avustuksia tuloarvostelun osalta. - Erityisesti vanhusten ja vammaisten osalta toimenpiteiden ja kustannusten kohtuullisuus. Avustus on tarkoitettu asukkaan kannalta olennaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, ei koko asuinrakennuksen
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 15 Rakennuslautakunta 50 16.06.2015 nykyaikaistamiseen. ARA kiinnittää asiaan erityistä huomiota rahatilausten käsittelyn yhteydessä. - Vammaisten osalta on muistettava aina selvittää vammaispalvelulain mukaisen korvauksen saantimahdollisuudet, koska tämä korvaus on ensisijainen korjausavustukseen nähden. - Vanhusväestön avustuksen tulorajoihin mahtuva vanhus tai vammainen voi saada normaalin vanhusväestön ja vammaisten avustuksen myös niille toimenpiteille, joille voidaan myöntää talousjätevesiavustus tai energia-avustus. Avustus myönnetään valtion vuoden 2015 talousarvion myöntämisvaltuudella valtion asuntorahastosta. Avustusmäärärahan myöntövaltuus on kolmivuotinen eli voimassa myöntövuoden ja kaksi seuraavaa vuotta. Kunnan tulee tämän vuoksi määritellä avustuspäätöksissään avustusten voimassaoloaika sellaiseksi, että ARA voi hoitaa määrärahan maksatuksen hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista. Suositeltava voimassaolon päättymisaika on 30.09.2017. Rahatilaukset vuoden 2015 määrärahasta tehdään www.korjausavustus.fi järjestelmässä. Kuntien tulee varautua siihen, että vuoden 2015 aikana tulee uusi haku säästyneistä määrärahoista. Virolahden kunnassa 2015 hakemuksia jätettiin vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin 1 kpl. Tulorajat täyttävän hakemuksen kustannusarviot olivat 9 740 euroa, johon avustusta haettiin 3 896 euroa. ARAn myöntämä käytettävissä oleva määräraha on 100 % haetusta avustuksista. Energia-avustuksia haettiin 0 euroa. Liitteet Liite 6a ARA:n ilmoitus myönnetyistä määrärahoista Liite 6b korjaus- ja energia-avustusten koontilista Valmistelija: ap.rakennustarkastaja Sirpa Terävä, puh. 040-5427217 Rakennustarkastajan päätösehdotus Avustukset myönnetään koontilistan mukaisesti. Avustuspäätöksen mukaiset toimenpiteet on saatettava loppuun 30.9.2017 mennessä, jotta kunnan rahatilaus olisi ohjeiden mukaisesti ajoissa ARA:ssa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valmistelija apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä oli läsnä pykälän käsittelyn ajan.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 16 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 Maa-aineslupahakemus Destia Oy, Virolahti 35/11.112/2015 Rakla 51 Luvan hakija Destia Oy, Heidehofintie 2, PL 206, 01301 Vantaa Puh. 020 444 11 Asian vireille tulo Destia Oy hakee maa-aineslain 4 mukaista maa-aineslupaa, 20.4.2015 jättämällään hakemuksella, soran ja kallion ottamiseen Sikovuoren sora- ja kallioalueelle Virolahden kunnan Pajulahden kylässä. Suunniteltu ottoalue Suunnitelma-alue sijaitsee kiinteistöllä Kuokka RN:o 6: 1. Alueella on voimassaoleva Virolahden kunnanhallituksen 9.6.2008 126, myöntämä maa-aineslupa soran ottamiseen. Destia on laatinut alueelle uuden ottosuunnitelman, myös kalliokiven ottamiseksi alueelta, sekä soran ottamisesta pohjaveden pinnan alapuolelta. Voimassa oleva 9.6.2008 myönnetty maa-aineslupa pyydetään lakkauttamaan uuden luvan tultua lainvoimaiseksi. Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen samanaikaisesti tämän maa-ainesluvan kanssa. Destia pyytää Virolahden kunnan maa-aineslupaviranomaista, tekemään päätöksen siitä, että valvontamaksu perittäisiin vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Ottoalue on maakuntakaavassa merkitty M-alueeksi, eli maa- ja metsätalousalueeksi. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavassa alue on merkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Lisämerkinnät ovat sl-3 (Suojeltava -alue, jolla on metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä) ja me ( melualue). Hakemuksessa esitettyä Alue, ympäristöntila ja laatu Sikovuoren sora-alue sijaitsee VT7:n pohjoispuolella, noin kilometrin päässä valtatiestä. Ottoalueelle on kulkuyhteys Mattila -nimisen yksityistien kautta. Ottoalue sijaitsee arvokkaaksi rajatun Sikovuoren kallioalueen itäpuolella. Ottoalueelta ja sen lähiympäristöstä on otettu hiekkaa useista kotitarvekuopista. Hiekkakuopat ovat useimmiten aika matalia ja pieniä. OttoalueelIa ja sen luoteispuolella sijaitsevassa yhteisomistuksessa olevassa hiekanottopaikassa on kaivettu monin paikoin kallionpintaan saakka. Alueen eteläisin osa on pääasiassa avokalliota, jossa puuston kasvu on vähäistä. Ottoalueen keskiosassa kasvaa nuorta taimikkoa ja alueen pohjoisosassa ja ympäristössä havupuuvaltaista sekametsää. Ottoalueen ja arvokkaan kallioalueen kasvillisuudesta, eläimistöstä ja sijainnista on tehty Luontoselvitys Kotkansiiven tekemässä VT 7 Hamina - Vaalimaa luontoselvityksessä.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 17 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 Asutus Pohjavesi Aluekuvaus Ottoalue ja -määrät Lähin asuinrakennus sijaitsee suunnitelma-alueen lounaispuolella. Etäisyys suunnitelma-alueen rajalta lähimpään asuinrakennukseen on vajaa 500 metriä. Kallion louhinta aloitetaan noin 600 metrin päästä lähimmästä asuinrakennuksesta. Louhokseen muodostuva seinämä toimii melusuojana lähimmän asutukseen suuntaan koko ottotoiminnan ajan. Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Pohjavesi on havaittu kallionpainanteissa nykyisen sorakuopan alueella ja alueen pohjoisosassa kahdessa eri tasossa. Uusi moottoritielinjaus tulee kulkemaan noin 80 metrin päässä alueen pohjoispuolella. Ottoalueen välittömään läheisyyteen on tiesuunnitelmassa varattu läjitysalueita. Alueen läheisyydessä ei ole varsinaisia suojelukohteita. Luontoselvitys Kotkansiiven tekemän VT 7 Hamina -Vaalimaa luontoselvityksen mukaan Sikovuoreen rajattu arvokas kallioalue sijaitsee ottoalueen lounaispuolella. Ottoalueen pinta-ala on noin 82 800 m2. Materiaalia on teoreettisesti hyödynnettävissä noin 372 000 m3. Alueelta saatavaa soraa ja hiekkaa on kaivettavissa noin 223 000 m3 ja kalliota louhittavissa noin 14 9000 m3. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi 300 000 m3 kokonaismäärälle, josta soran ja hiekan osuus on 200 000 m3 ja kalliokiviaineksen 100 000 m3. Ottotoiminta Maa-ainesten ottotoimintaa jatketaan pääasiassa nykyistä sorakuoppaa laajentaen. Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnantasoon +27.3 saakka. Sikovuorta vasten avautuvat kallioseinämät jätetään luonnolliseen luiskakaltevuuteensa. II vaiheessa kaivetaan pohjavedenpinnan alapuolelta maksimissaan kalliopintaan asti. Sora-alueen keskiosassa kallionpinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kallionpinnan muotojen mukaisesti. Alueen pohjoisosassa kallio painuu tasoon +22.1. Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnassa tasoon +28.1 saakka. II vaiheessa kaivetaan maksimissaan kallionpintaan asti. Vedenalaiset kerrostumat nostetaan erikseen kuivumaan ennen niiden jalostamista murskeiksi. Murskauskalusto ja syntyvät varastokasat pyritään sijoittamaan lampien kaivamisen aikana alueen keskiosaan jäävälle selänteelle, mutta kuitenkin siten etteivät materiaalien siirtokustannukset muodostu kohtuuttomiksi. Ottoalueen eteläosan avokallioalueelta louhitaan kalliota tasoon +29.0. Louhinta, murskaus ja seulonta Alueelta saatavaa louhetta kuljetetaan sellaisenaan tai murskataan erilaisiksi lajitteiksi tien kunnossapitoa ja rakentamista varten. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhittavaa kohdetta, jotta melu- ja pölyhaitat lähiympäristössä olisivat mahdollisimman vähäiset. Varastointi Kallioalueen pohjoispuolelle ja louhoksen kasvaessa seinämien sisäpuolelle sekä lampien väliseen keskiosaan varastoidaan tarvittaessa eri murskelajikkeita kasoissa, joiden korkeus on keskimäärin noin 4-8
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 18 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 metriä. Kasat sisältävät eri fraktioita olevia murskelajikkeita. Varastokasat sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhinta- tai soran murskausaluetta. Näin minimoidaan alueen sisäinen liikenne ja työnaikaisen melun kantautuminen ympäristöön vähenee. Varastokasoja tullaan siirtämään ottotoiminnan edistymisen mukaan. Kasojen lukumäärä ja koot vaihtelevat tilanteen mukaan. Toiminta-ajat Ottoalueella on louhinta- ja kiviaineksen jalostustoimintaa ja materiaalien kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 06:00-22:00 välisellä ajalla. Lauantaisin kuljetuksia on vain poikkeustapauksissa. Toimintatapa Ottoalueella toimittaessa noudatetaan seuraavia tuotantotoiminnan aikaisia varomääräyksiä: - Lupapäätöksen mukainen ottoalueen raja on merkitty tai merkitään maastoon. - Ottotoiminnan aikaisista jyrkistä seinämistä varoitetaan tarvittaessa selvästi havaittavilla merkeillä tai lippusiimoilla. - Polttoaineen varastosäiliö on kaksivaippainen ja se varustetaan ylitäytönestimellä ja lukolla. - Ottoalueelle varastoidaan kerrallaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. - Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei pestä tai huolleta ottoalueella. - Ottotoiminnan päätyttyä tankkaus- ja säilytyspaikat puretaan ja mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään alueelta pois asianmukaisesti käsiteltäväksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Alueelta ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen maisemoinnissa. Alueelta kuorittavat pintamaat eivät ole jätettä (jätelaki 646/2011 5.2 ), eivätkä pintamaiden varastot kaivannaisjätealuetta (VNa kaivannaisjätteistä 190/20132. 7 ). Kallion päällä olevat pintamaat kasataan alueen reunoille ja käytetään myöhemmin alueen maisemointiin. Kaikki louhittava kiviaines jalostetaan kalliomurskeeksi tai käytetään luiskien tekemiseen alueen maisemoinnissa. Toiminnasta ei synny sivukiveä. Puuston poistossa mahdollisesti syntyvät kannot ja toimitetaan haketettavaksi energiantuotantoon. Jälkihoito Kallioalue maisemoidaan rakentamiseen kelpaamattomilla pintamailla ja mahdollisesti muilta rakennuskohteilta tuoduilla puhtailla leikkausmailla. Sora-alueen maisemointiin käytetään pääsääntöisesti alueella olevia maa-aineksia. Maisemointi- ja viimeistelytyöt tehdään kaivamisen edistymisen mukaan tai sitä mukaa kun käyttökelpoinen maa-aines on käytetty loppuun. Reunoille jäävät luiskat maisemoidaan ennen siirtymistä vedenalaiseen kaivutoimintaan. Maisemoinnin yhteydessä kaivualueen luiskat muotoillaan vedenpinnan yläpuolisilla osilla ja noin 0.5 metriä vedenpinnan alapuolelta luiskakaltevuudella 1:3 tai loivemmaksi. Vedenpinnan alapuolelta, noin 0.5 metrin syvyydestä alkaen luiskat jätetään jyrkiksi, noin kaltevuuteen 1: 1. Vedenalaisilla jyrkemmillä luiskiila estetään liiallinen vesikasvien muodostuminen. Keskiosaan jätetään tasaisia kalliopaljastumia elävöittämään maisemaa. Uimarantojen väliset luiskat loivennetaan
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 19 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 kaltevuudella 1:3 kokonaisuudessaan pohjaan saakka. Uimarantojen välinen alue ja lampien loivat luiskat verhoillaan virkistyskäyttöön sopivalla hiekalla. Puuston ja aluskasvillisuuden uudistumisen annetaan tapahtua luonnonmukaisen siemennyksen avulla, tarvittaessa luontaista metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla. Alueen siistimisen jälkeen jälkikäyttönä on metsätalous. Hakemuksen käsittely Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Virolahden ja Miehikkälän kunnan ilmoitustaululla ja Virolahden nettisivuilla 30.4.-1.6.2015 välisen ajan. Hakemuksesta on tiedotettu Kaakonkulma-lehdessä 30.4.2015. Naapurit on kuultu rakennusvalvonnan toimesta. Hakemuksesta ei jätetty huomautuksia. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Hakemuksen johdosta on lähetetty lausuntopyynnöt 28.4.2015: Kymenlaakson liitto, ympäristölautakunta, tekninen lautakunta, Kymenlaakson maakuntamuseo ja pelastuslaitos. Museoviraston lausunto oli hakemuksen liitteenä, lisäksi hakija oli jättänyt lausuntopyynnön Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle Lausunnot Kymenlaakson Liitto 26.5.2015 (35/11.112/2015) Lausunto maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Virolahden kunnan Pajulahden kylän tilalle Kuokka 935-419-6-1 Maa-aineslupahakemus kohdistuu alueelle, joka on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Alue sijoittuu noin kolme kilometriä Virojoen taajamasta koilliseen, nykyisen valtatien ja maakuntakaavassa varatun moottoritien väliselle alueelle. Maa-ainessuunnitelmassa on todettu maakuntakaavatilanne. Suunnitelman liitekartasta puuttuu maakuntakaavassa osoitettu liikenneverkko, jonka sijainti vaikuttaa olennaisella tavalla soranottotoiminnan mahdollisten haittojen arviointiin. Kymenlaakson Liitolla ei ole muuta huomautettavaa esitettyyn maa-aineksenottoon. Kaakkois-Suomen Ely-keskus 27.4.2015, KASELY/733/2015 MAA-AINES JA YMPÄRISTÖLUPAHEMUS, DESTIA OY, SIKOVUOREN SORA- JA KALLIOALUE, VIROLAHTI, PAJULAHTI Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue esittää lausuntonaan asiakohdassa mainitusta Sikovuoren sora- ja kallioaluetta koskevasta maa-aineslupahakemuksesta seuraavan. Hakemuksessa esitetty kiviainesten ottamisalue sijaitsee VT 7:n pohjoispuolella, noin kilometrin päässä valtatiestä. Uusi moottoritielinjaus tulee kulkemaan noin 80 metrin päässä alueen pohjoispuolella. Ottoalueen välittömään läheisyyteen on tiesuunnitelmassa varattu läjitysalueita. Ottoalueelle on kulkuyhteys Mattila-nimisen yksityistien kautta. Destialla on alueella voimassaoleva maa-aines lupa soran ottamiseen, joka päättyy 30.6.2018. Destia on laatinut alueelle uuden ottosuunnitelman myös kalliokiviaineksen ottamiseksi alueelta sekä soran ottamisesta pohjaveden pinnan alapuolelta. Kalliokivi- ja sora-aineksia yhdistelemällä
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 20 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 voidaan tulevaisuudessa jalostaa haluttuja murskelajikkeita. Kallion louhintaa ja kivi ainesten jalostusta varten alueelle haetaan myös ympäristölupa. Lupahakemuksessa esitetty ottamisalueen pinta-ala on 8,28 ha, otettava kiviainesmäärä on kokonaisuudessaan 300000 m3, josta soraa ja hiekkaa 200 000 m3 ja kalliokiviaineksia 100000 m3. Ottamisajaksi on esitetty 10 vuotta. Maa-ainesten ottotoimintaa jatketaan pääasiassa nykyistä sorakuoppaa laajentaen. Maa-aineksia otetaan I vaiheessa kallion tai pohjavedenpinnantasoon +27.3 saakka. Sikovuorta vasten avautuvat kallioseinämät jätetään luonnolliseen luiskakaltevuuteensa. II vaiheessa kaivetaan pohjavedenpinnan alapuolelta maksimillaan kallionpintaan asti. Sora-alueen keskiosassa kallionpinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kallionpinnan muotojen mukaisesti. Alueen pohjoisosassa kallio painuu tasoon +22.1. Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnantasoon +28.1 saakka. II vaiheessa kaivetaan maksimissaan kallionpintaan asti. Vedenalaiset sorakerrostumat nostetaan erikseen kuivumaan ennen niiden jalostamista murskeiksi. Murskauskalusto ja syntyvät varastokasat pyritään sijoittamaan lampien kaivamisen aikana alueen keskiosaan jäävälle selänteelle. Ottoalueen eteläosan avokallioalueelta kalliota louhitaan tasoon +29.0 saakka. Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun tulee kiinnittää asianmukaista huomiota. Maa-ainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (29S/l 963) säädökset. Museovirasto 8.12.2014, MV/69/05.01.00/2014 Viite lausuntopyyntö 11.11.2014, 00075/2008 Asia Virolahti, Salpalinjaan kuuluvan teräsbetonisen majoituskorsun vaikutus Sikovuoren sora-alueen laajentamiseen Destia Oy on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Virolahden Sikovuoren soranottoalueen laajentamisen vaikutuksesta Salpalinjaan kuuluvaan teräsbetonisiin majoituskorsuihin. Museovirasto lausuu arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta. Aiemmassa lausunnossaan (MV/69/05.01.00/2014, 6.6.2014) Museovirasto oli edellyttänyt hankealueella tehtävää tarkempaa maastoselvitystä Salpalinjaan liittyvien kohteiden rakenteista ja säilyneisyydestä. Destia Oy:n muuttuneiden suunnitelmien mukaan uudet soranottoalueiden laajennusalueet sijaitsevat Sikovuoren soranottoalueen pohjois-iuoteis- ja etelä-kaakkois-puolella sekä alueen läpi kulkevan yksityistien länsipuolella. Salpalinjaan kuuluvat 9 hengen pallokorsut ja muut rakennelmat puolestaan sijaitsevat alueen läpi kulkevan yksityistien itäpuolella. Näin ollen Museovirasto ei edellytä lisäselvityksiä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 21 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 Rakennetun ympäristön ja rakennusperinnön asiantuntijaviranomaisena ja osallisena kaavahankkeessa toimii Kymenlaakson museo. Haminan kaupunki, Ympäristötoimi 5.5.2015 Destia Oy:n maa-aineslupahakemus Virolahden kunnan Pajulahden kylän tilalla Kuokka 935-419-6-1 Tilan pinta-ala on n. 49,14 ha, sen omistaa Eeva Kuokka, Harri Kuokka, lida Kuokka ja Konsta Kuokka. Luvan hakijalla on voimassa olevat vuokrasopimukset alueesta. Suunnitelman mukainen ottoalue on noin 82 800 m2. Alue on maakuntakaavassa merkinnällä M (maa- ja metsätalousalue) ja voimassa olevassa yleiskaavassa merkinnällä M (maa- ja metsätalousvaltainen alue), sl-3 (suojeltava alue, jolla on metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä) ja me (melualue). Kiviainesten ottamisalue sijaitsee VT 7:n pohjoispuolella, noin kilometrin päässä valtatiestä. Uusi moottoritielinjaus tulee kulkemaan noin 80 metrin päässä alueen pohjoispuolella. Destialla on alueella voimassaoleva maa-aineslupa soran ottamiseen, joka päättyy 30.6.2018. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Louhinnan pinta-ala on 8,28 hehtaaria. Suunnitelman mukainen kokonaisottomäärä on noin 300 000 m3ktr, josta soraa ja hiekkaa 200 000 m3 ja kalliokiviaineksia 100 000 m3. Suunniteltu vuotuinen ottomäärä on 30 000 m3ktr. Maa-ainesten ottotoimintaa jatketaan pääasiassa nykyistä sorakuoppaa laajentaen. Louhinta aloitetaan kallioalueen pohjoisosasta ja louhos laajenee eteläosiin päin. Maa-aineksia otetaan I vaiheessa kallion tai pohjavedenpinnantasoon +27,3 saakka. Sikovuoria vasten avautuvat kallioseinämät jätetään luonnolliseen luiskakaltevuuteensa. II vaiheessa kaivetaan pohjavedenpinnan alapuolelta maksimillaan kalliopintaan asti. Sora-alueen keskiosassa kalliopinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kalliopinnan muotojen mukaisesti. Alueen pohjoisosassa kallio painuu tasoon +22,1. Maa-aineksia kaivetaan I vaiheessa kallion- tai pohjavedenpinnantasoon +28,1 saakka. II vaiheessa kaivetaan maksimissaan kalliopintaan asti. Vedenalaiset sorakerrostumat nostetaan erikseen kuivumaan ennen niiden jalostamista murskeiksi. Murskauskalusto ja syntyvät varastokasat pyritään sijoittamaan lampien kaivamisen aikana alueen keskiosaan jäävälle selänteelle. Ottoalueen eteläosan avokallioalueelta kalliota louhitaan tasoon +29,0 saakka. Maa-ainesten otosta syntyvä haitta on melu ja pöly. Lähin asuttu rakennus on noin 0,5 km päässä. Kallion louhinta aloitetaan noin 600 metrin päästä lähimmästä asuinrakennuksesta. Louhokseen muodostuva seinämä toimii melusuojana lähimmän asutuksen suuntaan koko ottotoiminnan ajan. Kiviaineisten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä pienkohteita tai muita erikoisia luonnonesiintymiä. Ottoalueen ja arvokkaan kallioalueen kasvillisuudesta, eläimistöstä ja sijainnista on tehty tarkempi esitys Luontoselvitys Kotkansiiven tekemässä vt 7 Hamina-Vaalimaa luontoselvityksessä. Alueen läheisyydessä ei ole varsinaisia suojelukohteita. Luontoselvityksen mukaan Sikovuoreen rajattu arvokas kallioalue sijaitsee ottoalueen lounaispuolella. Alueen soveltuvuudesta pohjavedenpinnan alapuoleiseen toimintaan on
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 22 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 keskusteltu ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskuksen mukaan pohjaveden pinnan alainen maa-ainestenotto on mahdollista. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä lähistöllä ole asuinrakennuksia tai kaivoja, joidenka vesitalouteen suunniteltu kaivutoiminta voisi vaikuttaa. Ottoalueen raja merkitään maastoon. Ottotoiminnan aikana jyrkistä seinämistä varoitetaan tarvittaessa selvästi havaittavilla merkeillä tai lippusiimoilla. Polttoaineiden varastosäiliö on kaksivaippainen ja se varustetaan ylitäytön estimellä ja lukolla. Ottoalueelle varastoidaan kerralla vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. Työkoneita tai kuljetuskalustoa ei pestä tai huolleta ottoalueella. Ottotoiminnan päätyttyä tankkaus- ja säilytyspaikat puretaan ja mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään alueelta pois asianmukaisesti käsiteltäväksi. Maisemointi- ja viimeistelytyöt tehdään kaivamisen edistymisen mukaan tai sitä mukaa, kun käyttökelpoinen maa-aines on käytetty loppuun. Alueelta ei synny kaivannaisjätettä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen maisemoinnissa. Kaikki louhittava kiviaines jalostetaan kalliomurskeeksi tai käytetään luiskien tekemiseen alueen maisemoinnissa. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Puuston poistossa mahdollisesti syntyvät kannot toimitetaan haketettavaksi energiantuotantoon. Lausunto Ympäristötoimella ei ole tiedossa alueella olevia merkittäviä luontoarvoja tai sellaista maisemallista merkitystä tai vaikutuksiltaan muuta syytä, että maa-ainesluvan myöntämiselle olisi ympäristönsuojelullisia esteitä. Toiminta ei todennäköisesti aiheuta ilman laadun tai melun ohjearvojen ylitystä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Toiminnan aiheuttamasta melusta on pyydetty tarkempaa meluselvitystä ympäristölupahakemuksen yhteyteen. Alueella ei tule varastoida öljytuotteita eikä seisottaa työkoneita tarpeettomasti. Alueella on varauduttava työkoneperäisen öljyvahingon torjuntaan varaamalla alueelle riittävästi imeytysturvetta tai muuta tarkoitukseen kehitettyä materiaalia. Mahdollisessa öljyvahingossa jo saastunut maa on mahdollisimman pikaisesti kaivettava pois tiiviille alustalle. Öljyvahingosta on heti ilmoitettava pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaiselle. Maa-ainesten oton päätyttyä alue tulee maisemoida asianmukaisesti. Toiminta edellyttää myös ympäristölupaa Haminan ympäristölautakunnalta. Ympäristölupaa on haettu. Hakemukseen on pyydetty täydennystä, joiden saapumisen jälkeen hakemus otetaan käsittelyyn. Kymenlaakson pelastuslaitos 15.5.2015 (35/11.112/2015) Kymenlaakson pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista Destia Oy:n jättämään maa-aineslupahakemukseen. Virolahden kunta, Tekninen lautakunta 27.5.2015 59 Rakennusvalvonta pyytää lausuntoa Destia Oy:n maa-aineslupahakemuksesta. Hakemus koskee soran ja kiven ottoa
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 23 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 Virolahden kunnan Pajulahden kylässä tilalta Kuokka 935-419-6-1. Alue on Virojoki - Vaalimaa yleiskaavassa M-merkinnällä olevaa maa- ja metsätalousaluetta. Alueeseen rajoittuu arvokas elinympäristö, joka on suojeltava (sl-3). Meluselvitystä ei ole laadittu, vaan todettu, että lähin asutus on n. 500 metrin päässä. Louhinta alkaa n. 600 m päästä asutuksesta ja louhinnan rintaus on melusuojana. Luontoselvityksenä on käytetty moottoritien suunnittelun yhteydessä tehtyä luontoselvitystä. Kulttuuriperintöinventointia alueelta ei ole tehty. Alueen läheisyydessä on myös sodan aikaisia linnoitteita. Haettu ottomäärä on 300.000 kiintom3, josta kalliota on 100.000 km3 ja loput soraa. Ottosuunnitelmat ovat laadultaan hyvät ja selkeät. Valmistelija: tekninen johtaja Markku Uski, puh. 0503892150. Teknisen johtajan ehdotus Lautakunta toteaa lausunnossaan, että suunniteltu soran ja kallion otto ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutukselle eikä alueiden muulle käytölle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden toteutusta. Louhinnan ja murskauksen aikana on syytä kiinnittää huomiota pölyn leviämisen estämiseen aivan vieressä sijaitsevalle arvokkaalle elinympäristölie. Kulttuuriperintöinventointi olisi suotavaa tehdä koska alueella on sodan aikaisia linnoitteita ja lähialueelta on löytynyt merkittäviä kivikautisia rakenteita. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kymenlaakson museo Timo Lievonen rakennustutkija 26.5.2015 puhelimessa Rakennuskulttuurin osalta ei ole huomautettavaa. Valmistelija Apulaisrakennustarkastaja Sirpa Terävä, puh. 040-5427217 Liitteet Liite 7a hakemus Liite 7b kaavakopio Liite 7c ottoalueen kartta Liite 7d kartat nyky- ja suunniteltu tilanne Rakennustarkastajan päätösehdotus Rakennuslautakunta puoltaa haettua maa-aineslupaa jäljempänä esitetyin lupamääräyksin (MAL 11 ) ja esittää asian Virolahden kunnanhallituksen päätettäväksi. Toiminta edellyttää myös ympäristöluvan. Ottamisalue Ottoalueen pinta-ala on noin 82 800 m2. Ennen päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista luvan saajan on merkittävä luvan mukaiset ottamis- ja toiminta-alueen rajat sekä riittävä määrä korkeuspisteitä ottoalueen läheisyyteen. Rajalinjat ja korkeusasemapisteet on pidettävä merkittyinä ja kunnossa koko toiminnan
VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 24 Rakennuslautakunta 51 16.06.2015 ajan, jotta valvontamittaukset voidaan suorittaa. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Nykyisellä alueella I vaiheen ottosyvyys on kallion- tai pohjavedenpinnantasoon + 27,3 saakka. II vaiheessa ottosyvyys pohjavedenpinnan alapuolelle maksimissaan kalliopintaan saakka. Sora-alueen keskiosassa Maa-aineksia kaivetaan monin paikoin kalliopinnan muotojen mukaisesti. Kalliopinta kohoaa keskimäärin tasoon +29. Alueen pohjoisosassa I vaiheessa ottosyvyys kallion- tai pohjavesipinnan tasoon +28,1 saakka II vaiheessa maksimissaan kalliopintaan asti. Kallio painuu tasoon +22,1. Eteläosassa Avokallioalueelta louhitaan tasoon +29,0. Kokonaisottomäärä on 300 000 m3, josta soran ja hiekan osuus on 200 000 m3 ja kalliokiviaineksen osuus 100 000 m3. Vuotuinen ottomäärä: - kokonaisottomäärä 30 000 m3, josta - hiekka 20 000 m3 - kallioaines 10 000 m3. Toiminta-aika Louhintaa ja kiviaineksen jalostustoimintaa ja kuljetuksia voidaan suorittaa maanantaista perjantaihin 06:00-22:00 välisellä ajalla. Lauantaisin kuljetuksia voidaan tehdä vain poikkeustapauksissa. Turvallisuustoimenpiteet Asiaton moottoriliikenne alueelle tulee estää. Ottoalueesta tulee tiedottaa asettamalla kielto- ja varoitustauluja tai muulla vastaavalla tavalla. Alueelle muodostuvat reunat ja jyrkänteet, myös väliaikaiset, on aidattava tai muutoin estettävä liikkuminen luiskien läheisyydessä vahinkojen estämiseksi. Suojatoimenpiteistä ei saa olla haittaa muille kiinteistöille. Varastokasat ja vallit on tehtävä sellaisiksi, etteivät ne voi sortua ja aiheuttaa terveydellistä vaaraa alueella työskenteleville. Toimintaa alueella on ylläpidettävä ja edistettävä siten, ettei toiminnasta aiheutuva melu ja tärinä, päästöt tai muu syy aiheuta, joko välillistä tai välittömästi vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai viihtyisyyden alenemista. Öljyt ja polttoaineet Ottoalueelle varastoidaan kerralla vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava polttoainemäärä. Öljytuotteiden varastointi ja käsittely on varustettava suojarakentein. Tankkauspaikat ja varastointikonttien edustat tulee suojata tiiviillä alustalla. Jäteöljy on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joita on säilytettävä tiiviillä alustalla lukitussa tilassa, kuten muitakin ongelmajätteitä. Jäteöljyt ja muut mahdolliset ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätelaitokseen ja kuljetuksista on pidettävä kirjaa. Öljytuotteiden ja polttoaineiden säilytys on järjestettävä siten, ettei niistä