ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 28.8.2012, kello 17.00 19.32 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja Ahola Kirsti Alho Antti Niemistö Esa Pikkumäki Marjo Saunamäki Juhani, vpj Valli Kirsti Yli-Rasku Risto Olkkola Akiliina Muut saapuvilla olleet Esittelijät: tekninen johtaja Paavo Perälä, kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola Sihteeri: Merja Lehto Asiat :t 139-148 Pöytäkirjan allekirjoitus Anssi Saunamäki puheenjohtaja Merja Lehto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu 31.8.2012 Teknisellä osastolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kirsti Ahola Esa Niemistö 5.9.2012, virka-aikana Ilkanrati, Ilkantie 17 Merja Lehto osastosihteeri
ILMAJOEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka Tiistai 28.8.2012, kello17.00 Ilmajoen lukio Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu TEK 139 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 TEK 140 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 TEK 141 VARAUTUMINEN UUDEN PÄIVÄKODIN TARPEESEEN 3 TEK 142 1 YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPIDON AVUSTUKSET 2012 7 TEK 143 TEK 144 PUISTO- JA URHEILUALUETYÖNTEKIJÄN TOIMEN VAKINAISTAMINEN 11 POIKKEAMAPÄÄTÖS/JARI MÄKI JA KATARIINA TALLGREN- MÄKI 12 TEK 145 POIKKEAMAPÄÄTÖS/TEEMU JALONEN JA LINDA HAUTALA 15 TEK 146 POIKKEAMAPÄÄTÖS/MARKO JA ANNE PÄNKÄLÄ 20 TEK 147 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 25 TEK 148 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 26 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä teknisellä osastolla (Ilkantie 17) keskiviikkona 5. päivänä syyskuuta 2012 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 23. päivänä elokuuta 2012 Anssi Saunamäki, merk.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 2 TEK 139 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Teknisen johtajan ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. TEK 140 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Ahola ja Esa Niemistö.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 3 TEK 141 VARAUTUMINEN UUDEN PÄIVÄKODIN TARPEESEEN YHT 321/2012/54 Sivistyslautakunta (13.9.2011 124) on esittänyt vuosia 2012-16 koskevan rakentamis- ja investointiohjelman yhteydessä suunnittelumäärärahaa kahden uuden päiväkodin rakentamiseksi, yhtä Ilmajoen itäiselle alueelle ja toista keskustan alueelle. Tarveselvitys Kuten muualla Suomessa, Ilmajoellakin ollaan nyt murrosvaiheessa hoitajien ikääntymisen ja alan houkuttelemattomuuden vuoksi. Tämä yhdessä Ilmajoen kasvavan asukasmäärän ja päivähoitoon osallistumisprosentin nousun, joidenkin päivähoitoyksiköiden heikon kunnon ja perhepäivähoitajien uuden työaikalain kanssa lisäävät uusien päivähoitopaikkojen tarvetta. Perhepäivähoitajien ikääntyminen Vuonna 2011 päivähoidossa oli 819 lasta, (75 %), yhteensä 1 092 alle kouluikäisestä lapsesta. Ilmajoella alle kouluikäisten määrä ylittää tilastokeskuksen ennusteen mukaan 1100 lasta tänä vuonna. Maaliskuun 2012 alkuun mennessä 0-6 -vuotiaita oli jo 968. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alle kouluikäisiä on 2020-luvulla keskimäärin 1 156 lasta. Tilastokeskus ennustaa 2030-luvulla lapsia olevan keskimäärin 1 125. Perhepäivähoitajien määrän väheneminen mm. eläköitymisen kautta, vähentää noin 80 hoitopaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli uusia perhepäivähoitajia ei saada rekrytoitua. Kasvava asukasmäärä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan päivähoitoikäisten alle 6- vuotiaiden osuus Ilmajoen kunnassa nousee 2011 vuoden lopun todellisesta tilanteesta (1 092 lasta) vuoteen 2020 mennessä reilut 6 %, eli 1 159 lapseen. Hoidossa lapsia oli 31.12.2011 yhteensä 75 %, eli 819 lasta. Uusi päiväkoti on välttämätön, jotta Ilmajoelle saataisiin 80 % hoidon täyttöaste lasten ennustettuun lukumäärään nähden. Hoitopaikkoja kunnalla pitäisi vuonna 2020 olla noin 930 (80 % yhteensä 1 160 lapsesta). Hoitopaikkoja on elokuussa 2012 yhteensä 695 paikkaa Palonkylän koululle tulevan esikoululaisten päivähoidon (22 hoitopaikkaa lisää) myötä. Vuonna 2020 hoitopaikkoja Ilmajoella olisi vajaa 620 perhepäivähoitajien eläköitymisten (80 hoitopaikan väheneminen) myötä, jollei uusia perhepäivähoitajia saada. Päivähoidon kysyntään vastaaminen vuonna 2020 edellyttää siis vähintään 300 hoitopaikan lisäystä nykyhetkeen verrattuna, (930 lasta/80% 620 hoitopaikkaa
Tekninen lautakunta 28.8.2012 4 eläköitymisten jälkeen = 310 hoitopaikkaa), jotta 80 % Ilmajoen alle kouluikäisistä lapsista voisi olla hoidossa. Päivähoitoon osallistumisen kehitys Vuosien 2008-2011 aikana nousi päivähoidossa olevien lasten määrä 60 lapsella. Neljän vuoden aikainen kasvava päivähoitoon osallistumisprosentin kasvu on vaatinut nopeita päätöksiä tilojen suhteen: Peuralan elokuussa 2010 lakkautettu koulu otettiin elokuussa 2011 päivähoitoa tarvitsevien esiopetusikäisten käyttöön, jolloin saatiin 42 lisäpaikkaa. Paimenkujan palvelutalona toiminut yksikkö avattiin myös 25 lapsen päivähoidolle elokuusta 2011 alkaen. Päivähoidossa olevat lapset vuosina 2008-2011: vuonna 2008-759 lasta vuonna 2009-766 lasta vuonna 2010-759 lasta vuonna 2011-819 lasta Tällä hetkellä rakennetaan Neiron koulun yhteyteen väliaikaista 21- paikkaista päiväkotia. Neiron koulun päiväkotiratkaisu on väliaikainen, koska Neiron koulu tarvitsee kipeästi lisätilaa. Neiron koulun täyttöaste on nykytiloiltaan jo yli 100%. Palonkylän koululla aloitettiin aamu- ja iltapäivätoiminnalta vapautuneissa tiloissa päivähoidon antaminen 22 esioppilaalle elokuusta 2012 alkaen. Palonkylän koulun täyttöaste lähenee myös 100 prosenttia. Ilmajoen kasvava asukasmäärä samoin kuin päivähoitoon osallistumisprosentin nousu lisäävät päivähoitopaikkojen tarvetta. Päivähoidon tarve on suuri sekä keskustassa että itäisellä alueella. Ahonkylän alueelle kuljetettiin kesäkuussa 2012 lapsia päivähoitoon seuraavasti: Itäiseltä alueelta 15 lasta, keskustan alueelta 19 lasta, Koskenkorvalta yksi ja Nopankylästä kaksi lasta. Työaikalain muutoksen vaikutus varahoitopaikkojen lisääntymiseen Päivähoitoasetus määrittelee, että omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan hoitoryhmän koko saa olla enintään 4 ½ lasta. Tällöin puolikas lapsi voi olla ainoastaan esiopetuksessa tai perusopetuksessa oleva lapsi. Perhepäivähoidon varahoidon toimimattomuus on ollut tekijä, joka kuormittaa perhepäivähoitajia ja asiakasperheitä. Hoitajan ollessa lomalla tai sairaana ovat hoitolapset varahoidossa yleisimmin päiväkodissa ja joskus toisella perhepäivähoitajalla. Perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin elokuusta 2011 alkaen lisäsi varahoitopaikkojen tarvetta huomattavasti. Päivähoitoyksiköiden kunto
Tekninen lautakunta 28.8.2012 5 Tavalliset päiväkotiryhmät palvelevat alueen tarpeita, mutta antavat myös joustovaraa mm. tilanteissa, joissa muiden alueiden päivähoitopaikat tilapäisesti tai pysyvästi vähenevät tai tapahtuu yllättäviä muutoksia lapsimäärissä. Joidenkin ryhmäperhepäiväkotien (ryhmisten) käyttökelpoisuus edellyttää varautumista mahdollisiin varajärjestelyihin ja jopa kokonaisten lapsiryhmien siirtoon. Muiden palvelumuotojen vaikutus Kodinhoidontuen kuntalisä, avoin viriketoiminta ja palveluseteli tarjoavat vaihtoehtoisia, mutta uutta päiväkotia täydentäviä ratkaisuja. Seinäjoella aloitettiin palvelusetelitarjonta vuonna 2012, mutta kokemuksia tämän vaikutuksesta päiväkotitarpeen vähenemiseen ei ole vielä saatu. On lisäksi erittäin vaikea arvioida mahdollisten kodinhoidontuen kuntalisän ja avoimen viriketoiminnan vaikutusta päivähoitotarpeen alenemiseen. Yhteenveto tarpeesta Uuden päiväkodin rakentaminen vastaa osaltaan perhepäivähoidon varahoidon järjestämisen tarpeeseen. Kuljettaminen varahoitoon keskustaan onnistuu suurimmalta osalta perheitä. Päiväkodin keskeinen sijainti mahdollistaa joustavat järjestelyt koko varhaiskasvatuksen osalta. Tarveselvityksessä on esitetty keskustan uuden päiväkodin rakentamista siten, että sen tiloihin saadaan mahtumaan seitsemän 12-20 lapsen ryhmää, joista yksi palvelee perhepäivähoidon varahoitoyksikkönä, yksi on avoimen päivähoidon ryhmä, yksi on integroitu pienryhmä (siirtyy päiväkoti Ennusta) ja neljä tavallista päiväkotiryhmää eri-ikäisille lapsille. Toiminnallisesti järkevää ja kokonaistaloudellista on laajentaa päiväkodin rakennushanketta niin, että siihen voidaan sijoittaa 1. ja 2.- luokkien opetustilat, jolloin päiväkotirakennukseen syntyy päivähoito-, esiopetus- ja alkuopetusyksikkö. Tästä syntyvät toiminnalliset vaikutukset ilmenevät tarveselvityksestä. Hankkeen suunnittelussa koulutilojen laajennusvara tulee ottaa huomioon. Toiminnalliset vaikutukset ja alustava tilaohjelma kustannusarvioineen esitetään hankesuunnitelmassa. Kokouksessa esitellään päiväkotihankkeen taloudellinen ja toiminnallinen sijoituspaikkavertailu. Teknisen johtajan ehdotus Tekninen lautakunta esittää sijoituspaikkavertailun perusteella kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että esittelytekstin mukainen päiväkodin hankesuunnitelma hyväksytään toteutussuunnittelun pohjaksi ja päiväkodin suunnitteluun varataan määräraha
Tekninen lautakunta 28.8.2012 6 vuoden 2013 talousarvioon sekä hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan tilojen mahdolliseen myöhemmin tapahtuvaan laajentamiseen päivähoito- ja koulutarpeisiin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti vilkkaan keskustelun jälkeen. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Tekninen lautakunta 28.8.2012 7 TEK 142 YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPIDON AVUSTUKSET 2012 YHT 333/2012/141 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 12.6.1985 143 hyväksynyt yksityisten teiden tienpidon kehittämissuunnitelman tavoitteellisena. Tämän kehittämissuunnitelman mukaan avustusperiaatteet ovat seuraavat: - Tie on YTL:n 93 :n 1 momentin tai YTL:n 95 :n 1 momentin mukainen tie. - Tien vaikutuspiirissä tulee olla ainakin yksi pysyvästi asuttu talo, mikäli ei ole kysymys yksityisestä tiestä, jolla on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys. Tällaisen yksityisen tien vaikutuspiirissä ei välttämättä tarvitse olla pysyvää asutusta lainkaan. Pelkästään maataloutta (viljelystiet) tai metsätaloutta (metsätiet) palvelevien teiden kunnossapitoa avustetaan vain poikkeustapauksissa. - Tien vähimmäispituuden on oltava 100 m, ellei tekninen lautakunta erityisistä syistä päätä toisin. Tielle on perustettu tiekunta, mikäli se on mahdollista. Tiekunta tulee perustaa, jos tieosakkaita on vähintään 5 tai 3, jos tie on muutoin valtion kunnossapitoavustuskelpoinen. Tiekunnan perustamiseen tarvittava määräaika on 1-5 vuotta teknisen lautakunnan harkinnan mukaan. Mikäli tiekuntaa ei määräajan kuluessa perusteta, lopetetaan kunnan avustus tielle (YTL 96 1 mom.) asteittain viiden vuoden kuluessa. Teknisen lautakunnan harkinnan mukaan voi myös kunta hakea tietoimitusta (YTL 39 1 mom.), jossa yhteydessä myös tiekunta tulee perustetuksi. - Avustettavan tien tulee olla henkilöautolla liikennöitävässä kunnossa läpi vuoden. Ojituksen, kaarteisuuden ja tien tasaisuuden osalta tien tulee olla sellaisessa kunnossa, että tie on aurattavissa. - Avustus myönnetään vuosittaisten anomusten perusteella talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. - Avustus maksetaan jälkikäteen. Avustusmäärät ovat seuraavat: Valtion avustusta saavat yksityiset tiet
Tekninen lautakunta 28.8.2012 8 Valtion kunnossapitoavustusta saavat yksityiset tiet saavat avustusta siten, että valtion ja kunnan avustus on yhteensä 90 % kunnossapitokustannuksista. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 15.12.2000 pykälässä 97 päättänyt nostaa tiekunnan osuuden 20 %:iin. Loppu on kokonaisuudessaan kunnan osuutta. Muut yksityiset tiet Muut yksityiset tiet, joiden pituus on vähintään 100 metriä, saavat avustusta 90 % kunnossapitokustannuksista niiltä osin, kuin tiellä on pysyvää asutusta. Kuitenkin enintään *) /km. Viljelys- ja metsätiet Ne viljelys- ja metsätiet, joilla on ulkopuolista liikennettä siinä määrin, että se vaikuttaa kunnossapitokustannuksiin ja tiet pidetään tätä liikennettä tyydyttävässä kunnossa, saavat avustusta enintään 50 % kunnossapitokustannuksista ja enintään *) /km. - Erityiskohteet saavat avustusta harkinnan mukaan kunnanhallituksen päätöksellä. - Niillä teillä ja tiekunnilla, joilla olisi mahdollisuus valtion kunnossapitoavustuksen saamiseen, mutta jotka eivät ole sitä hakeneet tai ryhtyneet toimenpiteisiin (esim. tiekunnan perustaminen) sen hakemiseksi, kunnan avustus lopetetaan asteittain viiden vuoden kuluessa. Määräraha 2012 Vuoden 2012 käyttösuunnitelmassa on tarkoitukseen varattu 15.230 euron määräraha. Avustusperiaatteet 2012 Valmistelun perusteena on käytetty seuraavia periaatteita yksityisteiden kunnossapidon avustamiseksi: 1. Avustusta on haettava kirjallisesti kunnalta, siltä saatavalla lomakkeella kunnan asettamaan määräaikaan mennessä. Anomuksen allekirjoittavat järjestäytyneessä tiekunnassa hoitokunta tai toimitsijamies ja järjestäytymättömällä tiellä kaikki tieosakkaat. 2. Anomukseen on liitettävä todelliset, alkuperäiset tilitositteet, joista ilmenevät seuraavat seikat: - tien nimi - maksun saaja - työn tai hankinnan suorituspäivä - työn tai hankinnan määrä - yksikköhinta
Tekninen lautakunta 28.8.2012 9 - laatu - yhteissumma - maksun saajan allekirjoitus tai - rahalaitoksen leima Tositteet palautetaan avustuksen maksamisen yhteydessä. 3. Tien vaikutuspiirissä tulee olla ainakin yksi pysyvästi asuttu talo tai tiellä tulee olla paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys. Pelkästään maa- ja metsätaloutta palvelevien teiden kunnossapitoa avustetaan vain poikkeustapauksessa. 4. Tien vähimmäispituuden on oltava 100 m, ellei tiellä ole erikoisrakenteita. 5. Tielle on perustettu tiekunta. Tiekunta on perustettava, jos osakkaita on vähintään viisi ja jos tie on muutoin valtion kunnossapitoavustuskelpoinen ja osakkaita on vähintään kolme. 6. Avustettavan tien tulee olla henkilöautolla liikennöitävässä kunnossa läpi vuoden. 7. Avustus myönnetään vuosittaisten anomusten perusteella talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. 8. Avustus maksetaan prosentteina tien kunnossapidosta aiheutuneista kustannuksista. Kunnossapitokustannukset tarkastaa ja hyväksyy tierakennusmestari tositteiden ja suorittamansa maastotarkastusten perusteella. 9. Avustus maksetaan jälkikäteen kalenterivuosittain. 10. Avustusmäärä: - valtionavustusta saaneet yksityistiet saavat avustusta siten, että valtion ja kunnan avustus on yhteensä 70 % todellisista kunnossapitokustannuksista, kuitenkin enintään 800 /km. Muut yksityistiet saavat avustusta enintään 70 % kunnossapitokustannuksista niiltä osin, kun tiellä on pysyvää asutusta, kuitenkin enintään 600 /km. - ne viljelys- ja metsätiet, joilla on ulkopuolista liikennettä siinä määrin, että se vaikuttaa tien kunnossapitokustannuksiin ja tiet pidetään tätä liikennettä tyydyttävässä kunnossa, saavat avustusta enintään 50 % todellisista kunnossapitokustannuksista ja enintään 100 /km.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 10 - erityiskohteet saavat avustusta harkinnan mukaan. - kunnalla on oikeus vuosittain avustuskäsittelyn yhteydessä alentaa avustusprosenttia, mikäli määrärahat eivät ole riittävät - niillä teillä, joilla olisi mahdollisuus valtion kunnossapitoavustuksen saamiseen tai jotka eivät ole perustaneet tiekuntaa, kunnan avustus lopetetaan asteittain viiden vuoden kuluessa. Tieosakasten tekemän työn arvona otetaan huomioon lanauksesta enintään 50 /km, talviaurauksesta enintään 100 /km. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää: 1) myöntää yksityisteille avustusta esityslistan liitteen nro 1 mukaisesti. Avustusten yhteissumma on 15.169 euroa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Juhani Saunamäki poistui esteellisenä kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi (esteellisyyden syy: Könninluoman kytötien hakemuksen allekirjoittaja). (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Tekninen lautakunta 28.8.2012 11 YHT 334/2012/180 TEK 143 PUISTO- JA URHEILUALUETYÖNTEKIJÄN TOIMEN VAKINAISTAMINEN Puisto- ja urheilualuetyöntekijä Matti Saari jäi sairaslomalle elokuun lopussa 2010 ja sen jälkeen eläkkeelle 1.4.2011 alkaen. Hänen sijaisekseen palkattiin Arto Kuusisto ja hän on hoitanut tehtäviä 23.8.2010 lähtien 2 kk:n määräaikaisilla sopimuksilla yhtäjaksoisesti. Toimenkuvaan sisältyy kesäisin erilaiset puistotyöt, mm. päältä ajettavan nurmikonleikkuukoneen käyttö ja talvisin liikuntatoimen palveluksessa latujen ja jääalueiden kunnossapito myös iltaisin ja viikonloppuisin. Välikausina työntekijä on työllistynyt erilaisissa kunnallistekniikan kunnossapitotehtävissä ja eri rakennuskohteissa. Työ on jatkuvaa ja tehtävien hoitaminen edellyttää vakituista työsuhdetta. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Arto Kuusiston työsuhteen toistaiseksi voimassa olevaksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tiemestari Kirsi Latvala, puh. 06-4191 304)
Tekninen lautakunta 28.8.2012 12 TEK 144 POIKKEAMAPÄÄTÖS/JARI MÄKI JA KATARIINA TALLGREN-MÄKI YHT 318/2012/623 Lausunto Jari Mäen ja Katariina Tallgren-Mäen poikkeamahakemukseen Poikkeamapäätöksen hakija: Jari Mäki ja Katariina Tallgren-Mäki, Lasipajantie 7, 61330 Koskenkorva. Rakennuspaikka: Rakennuspaikka on Ilmajoen kunnan Kokkolan kylässä sijaitseva Ulkoranta- niminen tila. Sen kiinteistötunnus on 145-411-1-257 ja osoite Myllytie, 61340 Nopankylä. Tilan pinta-ala on 2000 m 2. Se rajoittuu luoteessa Vitiäisjärveen. Vitiäisjärvi on kooltaan n. 4,6 ha. Rantaviivaa tilalla on n. 60 metriä. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakijat omistavat tilan. Rakennushanke: Rakennuspaikalla sijaitsevaa kerrosalaltaan 42 m²:n vapaa-ajan asuinrakennusta on tarkoitus laajentaa 25 m². Laajennusosa käsittää makuuhuoneen ja ruokailutilan. Käytetty rakennusoikeus: Rakennuspaikalla on laajennettavan vapaa-ajan asuinrakennuksen lisäksi kerrosalaltaan 25 m³:n saunarakennus ja 6 m² wc-puulato. Vapaa-ajan asuinrakennus on rakennettu 1970-luvulla. Alueen nykyinen maankäyttö ja asutuksen luonne: Vitiäisjärven rannalla on tämän vapaa-ajan rakennuspaikan lisäksi vain yksi vapaa-ajan rakennus n. 160 m:n etäisyydellä tästä rakennuspaikasta. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Alueella ei ole yleiskaavaa. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Rakennuspaikka on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaista rantavyöhykealuetta, eikä alueella ole lain tarkoittamaa kaavaa. Tällöin rakennusluvan myöntäminen vapaa-ajan asuinrakennuksen laajentamiselle edellyttää teknisen lautakunnan poikkeamapäätöstä em. lain 171 :n perusteella. Selvitys naapurien kuulemisesta:
Tekninen lautakunta 28.8.2012 13 Naapureita on kuultu. Huomautuksia ei ole esitetty. Tieyhteys ja vesihuolto: Rakennuspaikalle on tieyhteys. Vapaa-ajanrakennuksessa ei tule paineellista vesijohtoa eikä viemäröintiä. Rakennustarkastajan lausunto: Rakennushanke täyttää MRL 136 :n mukaiset edellytykset asemakaavan ulkopuolisessa rakentamisessa. Poikkeamahakemusta puolletaan. Tekltk 28.8.2012 Jari Mäen ja Katariina Tallgren-Mäen rakennushanke on lomaasunnon laajentaminen. Se sijoittuu Vitiäisjärven rannalle alla olevan kartan osoittamaan paikkaan. Rakennushanke on olemassa olevan loma-asunnon laajennus. Näin ollen se ei varsinaisesti lisää alueen rakennuskantaa tai lisää vesistön kuormitusta. Rakennuspaikka on piha-aluetta, jossa ei ole luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelun kohteita. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ratkaisu: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen. Perustelu: Rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista
Tekninen lautakunta 28.8.2012 14 eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelutavoitteita. MRL 172 Päätös on voimassa antopäivästä lukien kaksi vuotta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan 5.9.2012 julkipanon jälkeen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 28.8.2012 15 TEK 145 POIKKEAMAPÄÄTÖS/TEEMU JALONEN JA LINDA HAUTALA YHT 317/2012/623 Lausunto Teemu Jalosen ja Linda Hautalan poikkeamahakemukseen Poikkeamapäätöksen hakija: Teemu Jalonen ja Linda Hautala, Honkakyläntie 231, 60760 Pojanluoma Rakennuspaikka: Rakennuspaikka on Ilmajoen kunnan Palon kylässä sijaitseva Harjaniska- niminen tila. Sen kiinteistötunnus on 145-419-2-175 ja osoite Honkakyläntie 231, 60760 Pojanluoma. Tilan pinta-ala on 8800 m 2. Se rajoittuu lännessä Seinäjokeen ja idässä Honkakyläntiehen. Ranta-alue on puustoinen ja tien puoli peltoa. Rantaviivaa tilalla on 65 metriä. Vuoden 1991 rakennuslupaan liittyvän Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin lausunnon mukaan rakennuksessa ei tulisi olla kastuessaan vaurioituvia rakenteita tason N43 +87.00 m alapuolella. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakija omistaa tilan. Rakennushanke: Suunnitelmien mukaan kiinteistöllä sijaitseva kerrosalaltaan 72 m²:n vapaa-ajan asuinrakennus muutetaan asuinrakennukseksi. Rakennus sijaitsee 28 metrin etäisyydellä Seinäjoesta. Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin rakennuspaikkakohtaisessa lausunnossa on määritelty, että rakennuksessa ei tulisi olla kastuessaan vaurioituvia rakenteita tason N 43 +87.00 alapuolella. Rakennuksen sokkelikorkeudeksi on katselmuspöytäkirjassa 19.8.1991 annettu em. taso N 43 +87.00. Rakennustarkastajan käsityksen mukaan tuo taso olisi pitänyt korjata vastaamaan N 60 -järjestelmää eli vaadittu korkeus olisi tullut olla N 60 +87.13. ELY:ltä 7.2.2012 saadun lausunnon mukaan se pitää voimassa aiemman Vavy:n antaman lausunnon alimmasta rakentamiskorkeudesta eli tason N 60 +87.13. Nyt suoritetuissa tarkemittauksissa on osoittautunut, että todellinen sokkelikorkeus onkin vain N 60 +86.58 eli sokkelin yläpinnan korkeus on 42 cm alempana kuin katselmuksen yhteydessä määritelty korkeus ja 55 cm alempana kuin Vavy:n ja ELY:n antama alin rakentamiskorkeus. Katselmuskäyntien pöytäkirjojen ja muiden asiakirjojen avulla ei ole saatu varmuutta siitä, mistä tuo poikkeama annetun ja toteutuneen sokkelikorkeuden välillä johtuu. ELY:n lausunnossa todetaan lisäksi, että esim. tulvasuojauksilla mahdollisesti päästäisiin heidän edellyttämäänsä korkeuteen. Haki-
Tekninen lautakunta 28.8.2012 16 jat esittävät poikkeamahakemuksen yhteydessä, että rakennuksen sokkelikorkeutta nostetaan vesitiiviillä betonilla 55 cm ylemmäksi ja ulko-oven kohdalle tehdään vedenpitävät rakenteet. Näitä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voidaan pitää riittävänä estämään rakenteiden kastumis-/vaurioitumisriski tulvatilanteessa. Käytetty rakennusoikeus: Rakennuspaikalla on vapaa-ajan asuinrakennuksen lisäksi 3 talousrakennusta (kerrosalat n. 45 m², 28 m² ja 20 m²). Vapaa-ajan asuinrakennukselle on myönnetty rakennuslupa 11.6.1991. Alueen nykyinen maankäyttö ja asutuksen luonne: Alueella on jokirannassa nauhamaista vapaa-ajan asustusta. Peltoalueet ovat maatalouskäytössä. Lähimmillään noin 600 metrin päässä lounaassa on Rengonharjun kiitotie. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Alueella on kunnanvaltuuston 1.6.1983 hyväksymä yleiskaava. Siinä rakennuspaikan käyttötarkoitus on RA (loma-asuntoalue). Uudessa valmisteilla olevassa yleiskaavassa rakennuspaikka on RA-aluetta, mutta viereinen kiinteistö 145-419-0002-0160 on esitetty muutettavaksi RA:sta AT-alueeksi. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Rakennuspaikka on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaista rantavyöhykealuetta, eikä alueella ole lain tarkoittamaa kaavaa. Käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää teknisen lautakunnan poikkeamapäätöksiä ranta-aluesäännöksestä ja rakennuskiellosta MRL171 :n perusteella. Mahdolliset poikkeamiset asuinrakennuksen lämmöneristykseen ja energiatehokkuuteen liittyvistä vaatimuksista ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Selvitys naapurien kuulemisesta: Naapureita on kuultu. Huomautuksia ei ole esitetty. Tieyhteys ja vesihuolto: Rakennuspaikalle on tieyhteys. Rakennuspaikalla on kunnallinen vesijohto. Jätevesijärjestelmäksi on suunniteltu umpisäiliötä. Rakennustarkastajan lausunto: Poikkeamahakemusta puolletaan. Lentokentän vaikutuksen arvioi kaavoitusarkkitehti. ---- Tekltk 28.8.2012 Teemu Jalosen ja Linda Hautalan käyttötarkoitusmuutoshakemuksen kohde sijaitsee Rengonkylässä alla olevan kartan osoittamassa
Tekninen lautakunta 28.8.2012 17 paikassa. Rakennuspaikalla on olemassa oleva loma-asunto. Hakemus koskee vapaa-ajan asuinrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamista asuinrakennukseksi. Rakennuspaikka on osoitettu vireillä olevassa vt 19 ympäristön osayleiskaavassa loma-asunnon rakennuspaikaksi. Osayleiskaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä ja valmistelutyön aikana on alueelta tehty laajat selvitykset. Alueen luonnonympäristö, rakennettu ympäristö, maakuntakaava ja ympäristön häiriökohteet on selvitetty lähtökohdissa. Kaavaehdotuksen kaikki vaikutukset on selvitetty laaja-alaisesti. Kaavaprosessin aikana on tehty useita erillisselvityksiä, kuten muinaisjäännöstutkimus, liito-oravatutkimus sekä vt 19:n uuden linjauksen melututkimus ja lentomelututkimus. Yleiskaavan selvitysten osana alueelta on valmistunut Ramboll Oy:n tekemä 31.3.2010 päivätty ympäristömeluselvitys, jonka mukaan reitti-, charter-, yleis- ja sotilasilmailun lentomelualue (45 db Lden) ei ulotu rakennuspaikalle saakka. Selvityksen lähtötiedot on saatu Seinäjoen lentokentältä ja Ilmavoimien esikunnasta. Ilmavoimien esikunnan lausunnon mukaan Seinäjoen lentoasemaa käytetään säännöllisesti Hawk-harjoitussuihkukoneilla lentokoulutustoimintaan, ilmavoimien yhteys- ja kuljetuskalusto sekä maavoimien helikopterit käyttävät lentoasemaa vähäisiä määriä. Ilmavoimilla ei ole tarvetta käyttää lentoasemaa torjuntahävittäjäkalustolla (F-18 Hornet) tapahtuvaan säännölliseen lentotoimintaan. Esimerkiksi vuosien 2009-2011 välillä ei niillä ole käyty kentällä kertaakaan. Rengonharju-säätiö on jättänyt lentokentän ympäristöluvan tarkistushakemuksen aluehallintovirastolle. Tämän uuden lupahakemuksen mukaan kentällä ei tule operoimaan torjuntahävittäjät ja siten kentän meluvaikutukset voi-
Tekninen lautakunta 28.8.2012 18 daan osoittaa olevan 31.3.2010 päivätyn ympäristömeluselvityksen ja yleiskaavaehdotuksen mukaiset. Yleiskaavaehdotuksessa onkin siten osoitettu Jalosen lomaasunnon paikka säilytettäväksi loma-asunnon rakennuspaikkana. Rakennuspaikka on selvästi lentomelualueen 45 db ulkopuolella, ja etäällä valtatien tiesuunnitelman (ELY 2012) mukaisesta tien uudesta linjauksesta. Rakennuspaikalla on kunnallinen vesihuolto. Lähin naapuri on vapaa-ajan rakennus noin sadan metrin päässä etelään. Rakennuspaikan koko ja sijoittuminen kylärakenteeseen ei haittaa tulevaa kaavoitusta. Rakennuspaikka sijaitsee yhtenäisen kyläalueen reunalla täydentäen sitä yhdyskuntarakennetta tukien. Alue sijaitsee kuitenkin Seinäjoen ranta-alueella ja hankkeen johdosta rakennustarkastaja on pyytänyt ELY-keskuksen lausunnon ranta-alueelle rakentamisesta ko. rakennuspaikalla. ELY-keskuksen lausunnon antajan alueelle tekemän maastokäynnin sekä selvityksen mukaan saatu lausunto asettaa tulvasuojelun tavoitteet. Tavoitteet voidaan saavuttaa asuinrakennuksen täydentävin rakenteellisin tai ympäristörakentamisen keinoin. Lausunnon mukaiset tulvasuojeluehdot on pokkeamahakemuksessa osoitettu toteutettavaksi rakenteellisin keinoin tulvasuojelun vaatimalle tasolle. Rakennuksen sokkelikorkeuden nostaminen vesitiiviillä betonilla 55 cm nykyisestä tasosta täyttää vesipiirin lausunnon mukaisen tulvakorkeusvaatimuksen. Lisäksi ulko-oven vedenpitävät rakenteet ja tiivistykset varmistavat tilapäisestä vedenpinnan noususta aiheutuvan kastumisriskin poistamisen. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen, joka koskee poikkeamista vapaa-ajan asuinrakennuksen muuttamista asuinrakennukseksi, koska rakennus täyttää ELY-keskuksen rakennustarkastajalle antaman rakennuspaikkakohtaisen lausunnon mukaiset tulvasuojelun vaatimukset sekä sillä perusteella, että rakennushanke ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, eikä vaikeuta erityisten luonnonja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Päätös on voimassa kaksi vuotta lainvoimaisesta ratkaisusta lähtien. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan 5.9.2012 julkipanon jälkeen.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 19 (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 28.8.2012 20 TEK 146 POIKKEAMAPÄÄTÖS/MARKO JA ANNE PÄNKÄLÄ YHT 319/2012/622 Lausunto Marko ja Anne Pänkälän poikkeamahakemukseen Poikkeamapäätöksen hakija: Marko ja Anne Pänkälä, Taimikkotie 11 A, 60200 Seinäjoki Rakennuspaikka: Rakennuspaikka on palsta tilasta Hakala 2:494, Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylää. Osoitteessa Taipaluksentie, 60760 Pojanluoma. Rakennuspaikan pinta-ala on noin 5000m 2. Rakennuspaikka sijaitsee lähellä Seinäjoen ja Kyrkösjärven täyttökanavan muodostaman niemen kärkeä. Rakennuspaikka rajoittuu koillisessa Seinäjokeen, rantaviivaa on noin 70 m. Lounaassa kiinteistö rajoittuu naapurikiinteistöön, joka muodostaa noin 10 metrin levyisen rantakaistaleen Kyrkösjärven täyttökanavan suuntaisena. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee tulvavaaran vuoksi sijoittaa tason + 82.80 (N60) yläpuolelle (1/100 vuotta). Rakennusten suunnitellut korkeusasemat ovat riittäviä tulvavaaran kannalta. Rakennusten suunnitellut etäisyydet keskimääräisen veden korkeuden mukaiseen rantaviivaan eivät täytä rakennusjärjestyksen määräystä. Lyhin etäisyys asuinrakennuksesta täyttökanavaan on noin 25 m ja lyhin etäisyys talousrakennuksesta Seinäjokeen on noin 20 m. Rakennuspaikalla on tierasite. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Rakennuspaikka on hakijan omistuksessa. Rakennushanke: Hakemuksen ja esitettyjen suunnitelmien mukaan tarkoituksena on rakentaa 175 k-m 2 :n asuinrakennus (+ kytketty saunarakennus) ja 90 k-m 2 :n varasto-harrastetila-autosuojarakennus. Suunnitellut rakennukset ovat harjakattoisia, puurakenteisia ja lautaverhottuja. Käytetty rakennusoikeus: Rakennuspaikalla on vanha 25 k-m²:n asuinrakennus, joka on tarkoitus purkaa. Alueen nykyinen maankäyttö ja asutuksen luonne: Rakennuspaikan ympäristössä on Taipaluksentien varressa kolme muuta asuinrakennusta sekä hakijan omistaman tilan toisella palstalla oleva mummonmökki. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat:
Tekninen lautakunta 28.8.2012 21 Alueella on voimassa Ilmajoen kunnan 1.6.1983 hyväksymä yleiskaava, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Siinä kyseinen rakennuspaikka on osoitettu M-alueeksi. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Rakennuspaikka on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaista rantavyöhykealuetta, eikä alueella ole lain tarkoittamaa kaavaa. Hakemukseen sisältyy myös poikkeaman hakeminen Ilmajoen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisista rantarakentamisen etäisyyksistä. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää teknisen lautakunnan poikkeamapäätöstä ranta-aluesäännöksestä ja rakennusjärjestyksen määräyksestä MRL 171 :n perusteella. Tieyhteys ja vesihuolto: Rakennuspaikalle on tieyhteys. Rakennus voidaan liittää vesijohtoverkostoon. Rakennuspaikka on viemäriverkoston toiminta-aluetta. Rakennus voidaan liittää siihen, kun verkosto rakennetaan. Selvitys naapurien kuulemisesta: Naapureita on kuultu. Naapurikiinteistön 145-421-2-468 omistaja Timo Taipalus on esittänyt huomautuksenaan mm., että rakennushanke muuttaisi hänen perheensä elinolosuhteita merkittävästi esim. lisääntyvän liikenteen vuoksi (pihan turvallisuus, käytettävyys ja yksityisyys heikkenisivät). Hänen omakotitalonsa sisäänkäynnin kohdasta Taipaluksentiehen on noin 5 m. Perheen äiti toimii perhepäivähoitajana ja ko. piha-alue on todettu kyseiseen toimintaan soveltuvaksi edellytyksin, ettei tie aiheuta vaaraa. Lisäksi Taipalus toteaa, että vuonna 2000 Ilmajoen kunnasta on saatu tieto, että nyt kyseessä oleva rakennuspaikka ei olisi rakennuskelpoinen. Rakentaminen vaikuttaisi myös heidän kiinteistönsä arvoon. Em. perusteella Taipaluksien kanta rakentamiseen on kielteinen. Muita huomautuksia ei ole esitetty. Rakennustarkastajan lausunto: Poikkeamahakemusta puolletaan. Hanke on MRL 136 :n mukainen eli täyttää rakennusluvan edellytykset asemakaavan ulkopuolisessa rakentamisessa. Naapurin esittämien huomautusten ei voida katsoa olevan sisällöltään sellaisia, että MRL 136 :n mukaiset rakennusluvan edellytykset eivät täyttyisi.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 22 Esitetyt rakennusten etäisyydet keskimääräisen veden korkeuden mukaiseen rantaviivaan ovat sellaisia, että maasto-olosuhteet ja alueelle perinteisen rakennusten sijoitustavan perusteella niitä voidaan pitää riittävinä. Tekltk 28.8.2012 ---- Pänkälän rakennushanke sijoittuu Rengonkylään Seinäjoen rantaan alla olevan kartan osoittamaan paikkaan. Pänkälän rakennushankkeen paikka sisältyy vireillä olevaan Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaava-alueeseen. Kaava on ehdotusvaiheessa, se on ollut virallisesti nähtävillä ja siitä on saatu pyydetyt lausunnot. Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ympäristön osayleiskaavasta osan, joka koskee vt 19 linjausta ja eräitä muita alueita, on kunnanvaltuusto hyväksynyt ja se on lainvoimainen. Näin ollen valtatien tuleva linjaus on päätetty, eikä sillä ole vaikutuksia Pänkälän tontilla. Osayleiskaavan selvityksissä ja vaikutusarvioinneissa on Taipaluksenkujan varsi todettu hyväksi asumisen alueeksi. Ehdotuksessa Pänkälän rakennuspaikka on osoitettu kyläalueeksi, jossa sallitaan täydennysrakentaminen. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut yleiskaavaehdotuksesta lausunnon 11.6.2009. Tästä lausunnosta tai muista lausunnoista ei ilmene mitään sellaista seikkaa, joka vaikeuttaisi Pänkälän rakennushanketta etenkään, kun menettelyssä noudatetaan poikkeamamenettelyä.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 23 Yleiskaavan selvitysten osana alueelta on valmistunut Ramboll Oy:n tekemä 31.3.2010 päivätty ympäristömeluselvitys, jonka mukaan reitti-, charter-, yleis- ja sotilasilmailun lentomelualue (45 db Lden) ei ulotu rakennuspaikalle saakka. Selvityksen lähtötiedot on saatu Seinäjoen lentokentältä ja Ilmavoimien esikunnasta. Pänkälän hakemuksen liitteenä on lisäksi Ilmavoimien esikunnan lausunto, jonka mukaan Seinäjoen lentoasemaa käytetään säännöllisesti Hawkharjoitussuihkukoneilla lentokoulutustoimintaan, ilmavoimien yhteysja kuljetuskalusto sekä maavoimien helikopterit käyttävät lentoasemaa vähäisiä määriä. Ilmavoimilla ei ole tarvetta käyttää lentoasemaa torjuntahävittäjäkalustolla (F-18 Hornet) tapahtuvaan säännölliseen lentotoimintaan. Esimerkiksi vuosien 2009-2011 välillä ei niillä ole käyty kentällä kertaakaan. Rengonharjusäätiö on jättänyt lentokentän ympäristöluvan tarkistushakemuksen aluehallintovirastolle. Tämän uuden lupahakemuksen mukaan kentällä ei tule operoimaan torjuntahävittäjät ja siten kentän meluvaikutukset voidaan osoittaa olevan 31.3.2010 päivätyn ympäristömeluselvityksen ja yleiskaavaehdotuksen mukaiset. Yleiskaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Pänkälän hakemuksen liitteenä on Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto, jonka mukaan eräät maakuntakaavan merkinnät eivät rajoita asumisen tiivistämistä kylässä, kuten ELY on aikaisemmin tulkinnut. Johtopäätöksenä kaikista selvityksistä ja yleiskaavasuunnitelmasta on todettava, että Pänkälän rakennushanke on juuri sellainen, joka täyttää MRL:n mukaiset edellytykset hyvälle rakentamiselle ja on lisäksi maaseutukylän perinteen mukainen sekä edustaa yleisestikin hyvää yhdyskunnan täydennysrakentamista. Rantarakentamisen suhteen on todettava, että hakemus täyttää maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset: rakennuspaikka on vanha rakennuspaikka ja tilalta on jo aikaisemmin evätty uudisrakentamisen oikeus palstalta, jossa ei ole ollut vanhaa asutusta. Tilalla on kaikkiaan n. 130 metriä jokirantaa kahdella palstalla. Poikkeaminen rakennusjärjestyksestä on rakennustarkastajan lausunnon mukaan mahdollista. Taipaluksentiellä lähin naapuritalo ja toinen asuttu talo ovat molemmat vain n. 25 metrin etäisyydellä Seinäjoesta, joten kylän rakentamisperinne tai tasapuolisuus ei kärsi vaikka Pänkälän asuinrakennus rakennetaan 25 m:n etäisyydelle täyttökanavasta ja talousrakennus n. 20 metrin etäisyydelle joesta. Naapurin kuulemisessa Timo Taipalus on ilmoittanut kielteisen kantansa rakentamiseen. Taipaluksen asuinrakennus on kuitenkin yksityistien varrella, josta kulku on talon takana sijaitseville kiinteistöille.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 24 Koko matkaltaan Taipaluksentie kulkee kiinteistöjen läpi, näin ollen myös Taipalus itse kulkee hakijan kahden kiinteistön ja muiden naapureiden pihojen poikki. Taipaluksen pihan turvallisuus on suurella kiinteistöllä mahdollista taata muillakin keinoilla kuin nyt tien poikki tehdyllä portilla. Pänkälän rakennuspaikka on vanha asuinpaikka, vaikka se onkin ollut pitkään asumattomana, joten sen ottaminen uudelleen asuinkäyttöön toteuttaa maanomistajien yhdenvertaisuutta. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ratkaisu: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen. Perustelu: Rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. MRL 172. Rakennusjärjestyksestä poikkeaminen ei aiheuta haittaa vesistölle tai kyläkuvalle. Päätös on voimassa antopäivästä lukien kaksi vuotta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan 5.9.2012 julkipanon jälkeen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 28.8.2012 25 TEK 147 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Päätös: Ei tiedoksi saatettavaa.
Tekninen lautakunta 28.8.2012 26 TEK 148 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Päätös: Kokouksen alussa lukion rehtori Tapani Koskiniemi esitteli yhteisesti sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan jäsenille uudistetun lukion tiloja. Edelleen keskusteltiin tarpeesta hankkia lukiolle monitoimikatsomo. Merkittiin em. asiat tiedoksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)