Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2004

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2004 Diaarinumero LSU-2004-Y-7 (111) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Oy Snellman Ab:n tuotantolaitoksen toimintaa. HAKIJA Oy Snellman Ab Amerikankatu 11 68600 Pietarsaari LAITOS Oy Snellman Ab Kuusisaarentie 1 68600 Pietarsaari TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS Oy Snellman Ab:n Kuusisaaren tuotantolaitos sijaitsee Kuusisaaren teollisuusalueella Kolpintien varrella kiinteistöllä Kuusisaari 36-6-1-9. Tuotantolaitos käsittää yhden rakennuksen, jota on laajennettu vaiheittain. Laitosalue on pinta-alaltaan noin kuusi hehtaaria. Etäisyyttä Pietarsaaren kaupungin keskustaan on noin neljä kilometriä. Alue, jossa laitos sijaitsee, on asemakaavassa kaavoitettu teollisuusalueeksi kaavamerkinnällä TY-KT-1, joka tarkoittaa teollisuus- ja varastorakennusten sekä toimistorakennusten korttelialuetta. Teollisuustontti on metsämaata ja tontti viettää loivasti länteen. Laitosalueen ja Kolpintien väliin jää noin 60 m leveä metsävyöhyke. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat tuotantolaitoksen pohjoispuolella Fiskarsin asuinalueella noin 90 metrin etäisyydellä. Lännessä Markusholmsfladan takana on asuinkiinteistö noin 300 metrin etäisyydellä. Koillisessa Kolpintien takana noin 300 metrin etäisyydellä on Kilisaaren asuinalue. Tuotantolaitoksen eteläpuolella on teollisuusaluetta. Laitosalueen pohjoispuolelle ja länsipuolelle Markusholmsfladanin ranta-alueelle on rakennettu muutaman metrin korkuinen maavalli melu- ja näköesteeksi. Toiminta ei sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja vuorokaudessa. Lupahakemus on tullut vireille, koska teurastamon tuli hakea ympäristölupaa ympäristönsuojeluasetuksen 42 kohdan 12 mukaan, ellei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. Laitos hakee myös lupaa toiminnan olennaiseen muuttamiseen, koska tuotantokapasiteettia lähivuosina nostetaan tuntuvasti. (YsL 28 3 mom.). Lupahakemus sisältää seuraavat toiminnan muutokset: - Teurastusmäärä on nykyisin yhteensä 17 000 tonnia vuodessa. Kapasiteetin nostamisen jälkeen arvioitu teurastusmäärä on yhteensä 50 000 tonnia vuodessa vuoteen 2010 mennessä. - Kuluttajapakatun lihan, lihavalmisteiden ja valmisruokatuotteiden tuotantokapasiteettia nostetaan 14 600 tonnista 45 000 tonniin vuodessa vuoteen 2010 mennessä - Jäteveden esikäsittelyä parannetaan ottamalla käyttöön mekaanis-kemiallinen esikäsittelylaitos vuonna 2005. Laitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 10a-kohdan mukaan (teurastamo) ja 10b-kohdan mukaan (lihanjalostuslaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 200 tonnia vuodessa). Lisäksi laitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 3 b-kohdan mukaan (polttoaineteholtaan yli 5 MW:n kattilalaitos), 5 a-kohdan mukaan (polttonesteiden varasto, jonka säiliön tilavuus on vähintään 10 m 3 ) ja 5 b- kohdan mukaan (laitos, jossa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi on kemikaalilain mukaan laajamittaista). Laitos on myös lupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12e kohdan mukaan (puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään laitoksen ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 9f-kohdan mukaan, koska kyseessä on teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia ruhoja päivässä. Lihanjalostuslaitos sijaitsee samalla toiminta-alueella teurastamon ja kattilalaitoksen kanssa ja laitokset muodostavat teknisesti ja tuotannollisesti kokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaan tarkoitetun toimintakokonaisuuden. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 31.12.2003. Hakemusta on täydennetty 5.10.2004 ja 14.10.2004. Täydennyksessä 5.10.2004 on esitetty muutosta jätevesien esikäsittelyksi siten, että laitokselle rakennetaan flotaatiolaitos. Täydennyksessä 8.12.2004 hakija esittää toimenpiteitä jätevesikuorman pienentämiselle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla on seuraavat voimassaolevat luvat tai sopimukset: - Pietarsaaren ympäristölupalautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa (jätelupa) 4.1.1994.

3 - Turvatekniikan keskuksen päätös kemikaalien laajamittaisesta varastoinnista ja käsittelystä 3590/36/2002 - Sopimus jätevesien johtamisesta Pietarsaaren kaupungin viemäriin 11.10.2004 LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Oy Snellman Ab on Snellman-konsernin emoyhtiö. Konsernin tuotantolaitokset sijaitsevat Pietarsaaren Kuusisaaressa ja Skatassa. Kuusisaaren tuotantolaitoksella harjoitetaan teurastamotoimintaa, leikataan lihalajitelmiin sekä jalostetaan lihaa. Skatan tuotantolaitoksella harjoitetaan lihanjalostusta ja tuotetaan valmisruokatuotteita. Yritys on aloittanut toimintansa vuonna 1951 Piispankadun makkaratehtaana. Vuonna 1959 yrityksen toiminta siirrettiin Skatan Amerikankadulle. Kuusisaaren tuotantolaitosta on alettu rakentaa vuonna 1992. Tämä päätös koskee ainoastaan Kuusisaaren laitosta. Laitoksen ensimmäinen vaihe, leikkaamo-osasto otettiin käyttöön vuonna 1993 ja teurastamo vuonna 1995. Laitoksen kolmas vaihe, joka käsittää puolivalmisteiden valmistuksen, viipaloinnin ja pakkaustoiminnot otettiin käyttöön vuonna 1997. Viimeisin laajennus on toteutettu vuonna 2002, jolloin laajennettiin teknisiä tiloja, lähettämötoimintaa sekä teurasjätteiden käsittelytoimintaa. Jäteveden esikäsittelylaitos valmistuu joulukuussa 2004. Laitoksen toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan esikäsittelyn jälkeen Pietarsaaren kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Laitoksella on oma energiantuotantolaitos, jossa raskasta polttoöljyä polttamalla tuotetaan höyryä ja lämmitetään käyttövettä tuotantolaitoksen tarpeisiin. Kattiloiden yhteenlaskettu polttoteho on 7,15 MW. Laitoksella työskentelee noin 370 henkilöä. Kesäksi palkataan noin 115 kausityöntekijää. Lisäksi laitoksessa työskentelee urakoitsijoita ja alihankkijoita suorittamassa puhtaanapitoon, investointeihin, kunnossapitoon ja rakentamiseen liittyviä tehtäviä. Laitoksen keskimääräinen päivittäinen käyntiaika vaihtelee osastoittain. Työ tapahtuu pääasiassa maanantaista perjantaihin yhdessä tai kahdessa vuorossa. Teurastustoiminta tapahtuu pääasiassa yhdessä vuorossa, jonka jälkeen laitteistot pestään päivittäin. Lihapakkaus ja viipalointi toimivat pääasiassa kahdessa vuorossa ja lähettämö kolmessa vuorossa. Laitoksen jauhelihaosasto toimii myös lauantaisin. Sesonkiaikoina voivat eri osastot olla toiminnassa myös viikonloppuisin. Tällä hetkellä teurastetaan keskimäärin 100 nautaa ja 500 600 sikaa päivässä. Mikäli teurastamo kasvaa ennusteen mukaan teurastetaan laitoksella kolminkertainen eläinmäärä vuonna 2010. Teurastustoiminta tapahtuu silloin kahdessa vuorossa ja eläinsuojaa laajennetaan vastaavasti. Eläinsuojan mahdollinen laajennus toteutetaan olemassa olevassa rakennuksessa siten, että laajennus tapahtuu nykyisen pesuhallin tiloissa. Lihanjalostustoiminta tapahtuu tulevaisuudessa mahdollisesti kolmessa vuorossa, mikäli tuotantokapasiteetti nostetaan esitetyn mukaisesti. Tiedot tuotannosta, raaka-aineista, prosesseista ja laitteistosta Oy Snellman Ab on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) mukainen teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia vuorokaudessa. Elintarviketuotannon nousun takia laitos on

4 viimeistään vuonna 2010 myös IPPC-laitos, koska tuotantokapasiteetti on silloin yli 75 tonnia vuorokaudessa. Tuotanto ja raaka-aineet Laitoksella teurastetaan, leikataan ja jalostetaan sikaa ja nautaa sekä valmistetaan erilaisia lihatuotteita ja lihavalmisteita siasta, naudasta ja siipikarjasta. Laitoksella valmistetaan esimerkiksi kyljyksiä, fileitä, paisteja, jauhelihaa ja leikkeitä. Tulevaisuudessa valmistetaan laitoksella mahdollisesti myös valmisruokatuotteita. Teurastamotuotteet menevät pääosin lihanjalostukseen. Lihatuotteet ja lihavalmisteet menevät pääosin kotimaan tukku- ja vähittäiskauppaan sekä suurtalouksiin. Omassa laboratoriossa suoritetaan lihantarkastuslain mukaista lihantarkastusta ja laatuvarmennuksia. Toiminta alueella voidaan karkeasti jakaa teurastamon ja lihanjalostustehtaan toimintaan. Teurastamon pääraaka-aine ovat elävät teuraseläimet. Eläinkuljetukset teurastamolle hoitavat ulkopuoliset kuljettajat. Lihanjalostustehtaan pääraaka-aineet ovat ruhot ja muut eläinosat, jotka hankitaan valtaosin omalta teurastamolta. Varsinaisten raaka-aineiden lisäksi käytetään lihanjalostuksessa lisäaineita, mausteseoksia ja suolaa. Laitoksen tuotantomäärien ennustetaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Taulukosta 1 ilmenee vuoden 2002 tuotantomäärät sekä vuoden 2010 ennustetut tuotantomäärät, joille lupaa haetaan. 2002 2010 Lihatuotteet,tn 4 847,6 15 000 Liha, tn 7 194,4 15 000 Liha, teollisuusmyyntiin,tn 2 533,6 15 000 Taulukko 1. Tuotantomäärät vuonna 2002 sekä ennuste vuodelle 2010. Raaka-aineita käytettiin vuonna 2002 yhteensä 20 672 tonnia, josta sianlihan osuus oli 11 230 tonnia ja naudanlihan 5 770 tonnia. Lisäksi pakkausmateriaaleja, esimerkiksi aaltopahvia, paperia, kartonkia ja muovia käytettiin 1712 tonnia. Raaka-aineiden käytön ennustetaan vuonna 2010 olevan yhteensä 61 000 tonnia, josta sianlihan osuudeksi arvioidaan 35 000 tonnia ja naudanlihan 15 000 tonnia. Vuonna 2010 on arvioitu pakkausmateriaalien kulutuksen olevan 5 035 tonnia. Prosessit ja laitteistot Eläinsuojassa on paikkaa 70-80 naudalle ja 500-600 sialle. Teurastamon tuotantotoimintaan kuuluu seuraavia vaiheita: teuraseläinten vastaanotto ja pitäminen navetassa, teurastustoiminnat, ruhojen ja eläinosien kylmävarastointi sekä tuotantolinjojen ja kiertävien laatikoiden pesu. Laitteistot pestään päivittäin teurastuksen jälkeen. Laitoksen pesutoimintoja hoitaa ISS Oy. Laitoksen käytössä olevat prosessilaitteet ovat yleisesti elintarviketeollisuudessa käytettyjä koneita ja laitteita, jotka on valmistettu korroosionkestävistä materiaaleista. Laitteet käyttä-

5 vät energianlähteinään höyryä, sähköä ja paineilmaa. Jäähdytyksessä käytetään glykolia, ammoniakkia ja vettä. Nautojen teurastus ja leikkaus Eläinten vastaanotossa teuraseläinten kuljetusautot siivotaan ensin kuivana, jolloin lanta ja kuivikkeet poistetaan, kerätään vaihtolavoille ja toimitetaan kompostoitavaksi. Sen jälkeen autot pestään painepesurilla ja pesuvedet johdetaan viemäriin. Navetassa on ritiläpohja, jonka alla on lietekourut, joista lietelanta johdetaan edelleen lietesäiliöön. Navetan pesuvedet johdetaan samalla tavalla lietesäiliön kautta viemäriin. Naudat tainnutetaan pulttipistoolilla. Tainnutuksen jälkeen ruhot nostetaan radalle, jonka jälkeen suoritetaan pistäminen eli verenlasku. Veri otetaan talteen rehuna. BSE-testattavien nautojen veri johdetaan TSE-riskiainesiiloon. Verenlaskun jälkeen ruhot nyljetään. Päät ja elimet poistetaan. Eläinlääkärin tarkastamat ja hyväksymät elimet ja ruhot ohjataan edelleen jäähdytykseen. Seuraavana tuotantopäivänä kun ruhot ovat jäähtyneet ne leikataan luuttomiksi lihalajitelmiksi. Lihanleikkauksessa lihat paloitellaan, leikataan lihalajitelmiin ja palalihaan. Lajitelmat jäähdytetään ja pakataan lähetettäväksi asiakkaille. Osa lihasta käytetään lihajalosteiden tuotantoon. Tarkastetut ja hyväksytyt elimet ja päät ohjautuvat edelleen elinleikkaamoon, jossa elimet leikataan erilleen. Mahat ja suolet ohjataan tarkastuksen jälkeen kellariin, jossa ne tyhjennetään ja pestään. Poistettu sisältö ohjataan kompostoitavaksi. Rehuksi kelpaavat osat sekä veri murskataan ja hapotetaan turkiseläinten rehuksi. Rehuksi kelpaamattomat osat ja hylätyt ruhonosat kerätään vaihtolavoille edelleen toimitettaviksi eläinjätteen käsittelyyn. Korkeariskinen teurasjäte kerätään erilliseen TSE-riskiaineskonttiin. Vuodat huuhdellaan, leikataan ja suolataan. Sikojen teurastus ja leikkaus Teuraseläinten vastaanotto tapahtuu saman kaavan mukaan kuin nautojen vastaanotossa. Teurastuksessa veri otetaan talteen käytettäväksi rehun raaka-aineena. Teurastuksen jälkeen siat kaltataan, jolloin karva ja ihon pintakerros poistetaan. Sisälmykset poistetaan ja puhdistetaan. Teurastetut ruhot jäähdytetään punnituksen jälkeen. Ruhovarastoista teurasruhot siirtyvät lihanleikkaamoihin, joissa ne paloitellaan, leikataan lihalajitelmiin ja palalihaan. Lajitelmat jäähdytetään ja pakataan lähetettäväksi asiakkaille. Lihanjalostus Lihanjalostustehtaan tuotantotoimintaan kuuluu seuraavia vaiheita: raaka-aineiden ja tarvikkeiden varastointi, ruhojen ja eläinosien leikkaus, liha- ja lihavalmistetuotteiden valmistaminen (maustaminen, savustus, viipalointi, pakkaaminen), tuotteiden kylmävarastointi ja tuotantotilojen pesu (pesun hoitaa ulkopuolinen urakoitsija ISS Oy). Lihapakkaamon puolella tehdään erityyppisiä jauhettuja, suikaloituja ja kuutioituja lihoja, jotka pakataan kuluttajakokoisiin kaasu- ja vakuumipakkauksiin. Tuotteet pakataan sen jälkeen kierrätettäviin muovilaatikoihin. Kokolihapuoli käyttää kinkkuraaka-aineen kokolihavalmisteisiin, jolloin liha maseerataan, ruiskutetaan, keitetään ja savustetaan. Kokolihatuotteiden savustuksessa käytetään neste-

6 mäistä savua. Nestemäinen savu ruiskutetaan savustusuuniin paineilmalla. Metvurstia valmistetaan pääosin Skatanin laitoksella, pieni osuus tuotannosta kuitenkin Kuusisaaren laitoksella. Metvurstin savustaminen tapahtuu umpitilassa, jossa savu kiertää. Lämpökeskus Lämpökeskus tuottaa lämpöä ja höyryä tuotantolaitokselle kolmella kattilalla. Pääkattiloina toimii lämpökattila teholtaan 3 MW, höyrykattila teholtaan 1,4 MW, varakattila lämmön tuottamiseen teholtaan 2 MW ja varakattila höyryn tuottamiseen 0,75 MW. Kattilalaitoksen yhteenlaskettu lämpöteho on 7,15 MW. Kaikissa kattiloissa käytetään raskasta polttoöljyä polttoaineena (Shell Tempera 180 LST). Ulkopuolinen asiantuntija tarkistaa kattilalaitoksen säädöt kaksi kertaa vuodessa. Kattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan 30 metriä korkeiden savupiippujen kautta. On arvioitu, että lämpökeskuksen nykyinen kapasiteetti riittää myös tulevaisuudessa tuotannon kasvaessa. Kemikaalit ja niiden varastointi Kemikaalien käyttö ja varastointi laitoksella on Oy Snellman Ab:n tuotantolaitoksella kemikaalilainsäädännön mukaan laajamittaista. Laitoksella käytetään lukuisia kemikaaleja muun muassa prosessipesuissa, desinfioinnissa, laboratoriossa sekä lisäaineina. Lihan säilyvyyskäsittelyssä käytetään natriumnitriittiä. Vuonna 2003 oli pesukemikaalien kulutus noin 94 000 litraa. Laitoksella käytetään kylmälaitteissa kylmäaineina propyleeniglykolia ja ammoniakkia. Propyleeniglykolia laitteissa on yhteensä noin 75 m 3 ja ammoniakkia noin 15 m 3. Ammoniakkia sisältävään kylmälaiteverkostoon liittyy vuotohälytysjärjestelmä. Kylmälaitekompressoreihin käytetään kompressoriöljyä. Öljy varastoidaan 200 litran tynnyreissä sisätiloissa ja varastomäärä on enimmillään noin 10 tynnyriä. Sivutuotteiden säilöntäaineena käytettävä happo sisältää muurahaishappoa 33 %, maitohappoa 66 % ja vettä 1 %. Muurahaishappoa käytetään 78 m 3 /vuosi. Se varastoidaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa kuutiokonteissa sisätiloissa. Typpi ja hiilidioksidi käytetään tuotepakkausten suojakaasuna. Lisäksi toiminnassa on käytössä nestekaasua ja happea. Laitoksella kerrallaan varastoitavat kemikaalit esitetään taulukossa 2. Kemikaali Määrä Ammoniakki 15-18 t Kevyt polttoöljy 10 m 3 Raskas polttoöljy 100 m 3 Happi 3,6 m 3 Nestekaasu 15 m 3 Hiilidioksidi 33,6 m 3 Typpi 7 m 3 Muurahaishappo 78 m 3 Taulukko 2. Tuotantolaitoksen kemikaalien varastointimäärät.

7 Flotaatiolaitoksen käyttöönoton jälkeen otetaan uusia kemikaaleja käyttöön, muun muassa seuraavat: rautakloridi 480 l/d, natriumhydroksidi 185 l/d, anioninen polyelektrolyytti 6,5 kg/d sekä kationinen polyelektrolyytti 6,5 kg/d. Rautakloridia ja natriumhydroksidia varastoidaan kumpaakin kerrallaan 5000 l. Polttoaineet ja niiden varastointi Raskaan polttoöljyn kokonaiskulutus tuotantolaitoksella vuonna 2002 oli 769 t ja kevyen polttoöljyn 90 m 3. Tuotantomäärien kasvaessa vuoteen 2010 mennessä raskaan polttoöljyn kulutuksen ennustetaan nousevan kolminkertaiseksi. Raskasta polttoöljyä varastoidaan kahdessa 50 m 3 :n säiliössä ja kevyt polttoöljy varastoidaan 10 m 3 :n säiliössä. Säiliöt ovat maanpäällisiä ja niiden ympärillä on betoninen suojaallas. Tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta Laitos käytti vuonna 2002 sähköä 12 754 201 kwh. Jäähdytysjärjestelmä toimii ammoniakilla ja glykolilla, joiden kierrättämiseen tarvitaan runsaasti sähköenergiaa. Ilmastointijärjestelmään kuuluu poistoilman lämmön talteenotto lämmönvaihtimessa. Kylmälaitteiden hukkalämpöä käytetään hyväksi käyttöveden lämmittämisessä. Laitoksella on vuonna 2004 suoritettu energiakatselmus. Oy Snellman Ab ei ole liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laitoksen toimintaa, laitteistoja, päästöjä ja niiden käsittelyä, melua ja sen torjuntaa sekä jätteiden ja jätevesien käsittelyä pidetään hakijan mukaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisena. Kaikessa toiminnassa pyrkimyksenä on käyttää taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joissa toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Keskeisiä toiminnan periaatteita ovat: toiminnan ympäristövaikutukset on kartoitettu ja niitä pyritään vähentämään systemaattisesti, kaikessa toiminnassa pyritään säästämään vettä, päästöjä pyritään ehkäisemään syntypaikalla, mahdollisuuksien mukaan pyritään käyttämään energiatehokkaita koneita ja laitteita ja lämpöä kerätään talteen. Energiankäyttöä seurataan tunnuslukuina suhteessa teurastettuun tuotantomäärään ja valmisteiden tuotantomäärään. Suurin osa jätteistä hyödynnetään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien esikäsittely ja päästöt viemäriin Tuotantolaitoksen jätevedet johdetaan kaupungin vesi- ja viemärilaitokselle. Vesi ostetaan Pietarsaaren kaupungilta. Laitoksen veden kulutus vuonna 2002 oli 177 960 m 3 ja jätevesiä on arvioitu syntyvän saman verran. Veden kulutus vuonna 2003 oli 223 000 m 3. Jäteveden määrää ei ole laitoksella kuitenkaan mitattu. Saniteettijätevedet johdetaan erillistä viemäriä pitkin suoraan kaupungin viemäriverkostoon. Jätevesimäärän on arvioitu kasvavan huomattavasti tulevaisuudessa ja jätevesiä on arvioitu vuonna 2010 syntyvän 523 400 m 3.

8 Jätevettä syntyy seuraavasti eri osastoilla: Vaihe 1, johon kuuluu leikkaamo, lihapakkaamo ja lähettämö, vaihe 2, johon kuuluu navetta, teurastushalli ja sivutuotteet sekä vaihe 3, johon kuuluu viipalointi, kokolihatuotanto, lihan vakiointi ja laatikkopesu. Eri osastoille on asennettu vesimittarit, jotta voidaan seurata kylmän ja lämpimän veden kulutusta. Jätevedet on tähän mennessä käsitelty seuraavasti: Jäteveden esikäsittelyssä tuotannosta tulevat jätevedet ohjataan yhteiseen pumppukaivoon. Pumppukaivosta vesi pumpataan hiekanerotukseen ja edelleen rumpusiivilään, jossa erotetaan karkea kiintoaine. Karkea kiintoaine putoaa kuorma-auton lavalle. Ensimmäisestä suodattimesta vesi valuu edelleen toiseen suodattimeen. Sitä ennen on veteen lisätty polyelektrolyyttejä, jotka sitovat pienet kiintoaineet poistettavaksi. Tämän jälkeen jätevesi johdetaan rasvanerotukseen ja sieltä edelleen Pietarsaaren kaupungin jätevesiverkostoon. Rasvanerotuksen liete poistetaan imuautoon ja rasva toimitetaan lietealtaisiin Oy Ekorosk Ab:n kaatopaikalle Kokkolaan. Laitoksen jätevesien koostumus vuosina 2000 2002 esitetään taulukossa 3. Vuosi ph Kiintoaine mg/l BOD 7 mg/l COD Cr mg/l Kok.P mg/l Rasva mg/l 2000 6,7 1284 2083 4280 62,4 730 2001 6,7 1221 1720 3810 38,3 264 2002 7,0 1410 1630 3646 33,2 221 Taulukko 3. Kuusisaaren tuotantolaitoksen jäteveden laatu vuosina 2000-2002 Jätevesien käsittelytason tehostamiseksi laitokselle rakennetaan paraikaa mekaaniskemiallista esikäsittelylaitosta, joka valmistuu joulukuussa 2004. Esikäsittelylaitos toimii hakemuksen mukaan seuraavasti: Jätevedet pumpataan rumpusiivilään, jossa erotetaan yli 0,8 mm:n kokoinen kiintoaine. Kiintoaine putoaa kuorma-auton lavalle. Jätevesi johdetaan edelleen tasausaltaaseen, jonka tilavuus on 400 m 3. Altaasta vesi pumpataan flotaatiolaitokseen, jossa lisätään flokkauskemikaaleja ja polyelektrolyyttejä. Muodostunut flokki jää altaan pinnalle, josta se poistetaan. Kiintoaine laskeutuu altaan pohjalle. Pintaliete pumpataan linkoon, joka poistaa veden. Kuivattu liete, jonka kiintoainepitoisuus on 18 24 % ohjataan kuorma-lavalle. Ylijäämävesi pumpataan uudestaan prosesseihin. Esikäsittelylaitoksen kapasiteetti on 75 m 3 /h. Jäteveden käsittelystä syntyvä flotaatioliete sekä erotettu kiintoaine toimitetaan kompostoitavaksi. Pietarsaaren kaupungin kanssa tehdyn viemärisopimuksen mukaan jätevedet on ennen viemäriin johtamista käsiteltävä niin, että viemäriin johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus on enintään 500 mg/l, BOD 7ATU enintään 1000 mg/l ja 350 kg/d, fosfori enintään 20 mg/l ja 15 kg/v sekä rasvapitoisuus enintään 100 mg/l. Jätevesi tulee johtaa niin tasaisesti kuin mahdollista siten, ettei virtaama ylitä 60 m 3 /h. Jäteveden lämpötila on oltava alle 35 o C. Sopimuksen mukaan jätevedet on käsiteltävä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Saniteettijätevedet johdetaan erillistä viemäriä pitkin suoraan kaupungin viemäriverkostoon. Jäähdytysvesiä ei johdeta viemäriin, vaan ne haihtuvat kondenssina. Jätteet ja niiden hyödyntäminen ja käsittely Kaikki laitoksella muodostuvat jätteet varastoidaan asianmukaisesti tarkoitukseen rakennetuissa tiloissa. Jätteiden varastointipaikkojen lämpötila on < 10 o C. Teurastamon jätteistä suurin osa toimitetaan hyödynnettäväksi. Tuotannossa syntyvät jätteet lajitellaan kuivaan ja märkään jätteeseen, jotka toimitetaan Ekorosk Oy:lle käsiteltä-

9 väksi. Kuiva jäte sisältää muun muassa jäännöskalvot sekä tyhjät pakkaukset pakkauskoneesta, tyhjät kalvot kalvorullilta, paperikäsipyyhkeet, kertakäyttösuojavaatteet ja pienet muovipurkit. Kuiva jäte toimitetaan Ekorosk Oy:n kautta Ewapower Oy Ab:lle, jossa jätteestä tehdään polttoainepellettejä. Märkä jäte sisältää muun muassa keittiön ja ruokalan jätteitä, joka toimitetaan Ekorosk Oy:n kautta edelleen Ab ASJ Oy:n biokaasulaitokselle Mustasaareen. Laitoksella syntyvä karkeajäte toimitetaan Ekorosk Oy:n kautta Kokkolaan Storkohmon kaatopaikalle. Metallijätteet lajitellaan mustiin metalleihin ja ruostumattomaan teräkseen. Laitoksella vuonna 2002 muodostuneet jätteet on esitetty taulukossa 4. Jätelaji Jätteen määrä t Jätekoodi Vastaanottaja TSE-riskiaines ja luut 2555,8 02 02 03 Honkajoki Oy TSE-riskiaines 983,6 02 02 03 Honkajoki Oy Sivutuotteet 4243,6 02 02 03 Torp Frys Ab Kuiva jäte 463,8 20 03 01 Ekorosk Oy Märkä jäte 10,7 20 03 01 Ekorosk Oy Laboratoriojäte 0,3 18 02 05 Lassila & Tikanoja Oyj Vesi-öljyseos 0,2 13 01 05 Lassila & Tikanoja Oyj Loisteputket ja paristot 0,2 20 01 21 Lassila & Tikanoja Oyj Karkea jäte 158,7 20 03 01 Ekorosk Oy Rakennusjäte 7,4 20 03 01 Ekorosk Oy Metallijäte 6,1 20 01 40 Ekorosk Oy Sakokaivolietteet 394,0 02 02 04 Jätevedenpuhd., Kokkola Lanta 1320,0 02 01 06 Socklot biocompost Siankarvat 316,0 02 02 03 Ekorosk Oy Kartonki 252,0 15 01 01 Ekorosk Oy Keräyspaperi 31,2 20 01 01 Kokkolan Keräyspap. Oy Taulukko 4. Muodostuneet jätteet vuonna 2002. Lukuisat eläinperäiset jätteet toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi lemmikkieläinten ruuaksi sekä hapotettuna muurahaishapolla turkiseläinten rehuksi. Osa eläinperäisistä jätteistä myydään Danexport Finland Ab Oy:n kautta ulkomaille lemmikkieläinteollisuudelle ja osa myydään kotimaiseen koiranruoan valmistukseen. Sian ihra ja naudan rasva toimitetaan Atria Oy:n rasvatehtaalle Seinäjoelle. Naudan vuodat suolataan ja toimitetaan nahkateollisuuteen. Vuonna 2002 hyödynnettiin yhteensä 6 207 tonnia naudan jätteitä ja 1 564 tonnia sian jätteitä. Laitoksen huoltotoiminnoista ja laboratoriosta syntyy vähäisiä määriä ongelmajätteitä, jotka Lassila & Tikanoja toimittaa edelleen käsiteltäväksi. Kompostiin päätyvä jäte sisältää suolilannan teurastuksesta, navettalannan, lannan ja kuivikkeet kuljetusautoista sekä erotteen lankasiivilältä. Oy Snellman Ab toimitti vuonna 2002 yhteensä 1320 tonnia lantaa ja lietettä kompostoitavaksi Socklot Biocompostille Uuteenkaarlepyyhyn. Lanta, lankasiivilällä erotut kiintoaineet ja flotaatiolaitoksen lietteet toimitetaan myös jatkossa kompostoitavaksi, mutta kompostointipaikka on vielä auki. Lähivuosina toimitetaan kompostoitavaksi noin 2200 tonnia lantaa ja lietteitä. TSE-riskiaineksen käsittely ja edelleen lähettäminen Oy Snellman Ab:n teurastamo on hyväksytty TSE-riskiainesta erottavaksi laitokseksi. TSEriskiaineksena käsitellään kaikenikäisten nautaeläinten kallot, luut, aivot, tonsillat, selkäranka, selkäydin sekä suolisto. Riskiainesta syntyy noin 35 kg/nauta, yhteensä noin 17500 kg viikossa. Riskiaines kerätään suoraan syntypaikalta erillisiin suljettaviin kontteihin, jotka varastoidaan jäähdytetyssä tilassa. TSE-riskiainekset toimitetaan joka kolmas arkipäivä Honkajoelle destruktiolaitos Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi.

10 Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan syntyy lämpölaitoksen toiminnasta. Kattilat nuohotaan kuivanuohoksella 3-4 kertaa vuodessa. Kattilan päästöt ilmaan on selvitetty laskennallisesti. Arvio perustuu pelkästään polttoaineen kulutustietoon. Laitoksen kokonaispäästöt vuonna 2002 olivat seuraavat: hiukkaset 2,2 t, rikkidioksidi 1,5 t, typpioksidi 6,2 t ja hiilidioksidi 2 383 431 t. Savustusuunien aiheuttama savukaasuhaitta on todennäköisesti hyvin pieni, koska Kuusisaaren laitoksella savustetaan vain pieni osuus Oy Snellman Ab:n metvurstituotannosta. Ympäristömelu Meluselvityksiä ei laitoksella ole tehty. Melua aiheuttavat liikenne ja puhaltimet. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan henkilöauto- ja raskaanliikenteen määrä on arviolta 20 karja-autoa päivässä, 10 tuoterekka-autoa päivässä, 5 muuta rekka-autoa päivässä ja 250 henkilöautoa päivässä. Työterveyshuolto on suorittanut melumittauksen laitosalueella 27.11.2000. Mittausraportin mukaan laitosalueen melutaso oli koholla pääportilla ja teurastamon portilla. Mittausraportista ei käy kuitenkaan ilmi, ovatko mitatut arvot ekvivalenttitasoja. Toiminnasta ei aiheudu tärinähaittaa. Muut ympäristövaikutukset Suurin osa laitosalueesta on asfaltoitu ja viemäröity. Polttoaineiden ja kemikaalien vastaanotto ja kuormaus tapahtuvat asfaltoidulla alueella. Laitosalueen sadevedet kerätään erikseen. Polttoöljyn varastoinnissa muodostuneet hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta yhdessä muiden pihavesien kanssa Markusholmsfladaan. Eläinsuojan pihalle kertyvät pihavedet johdetaan kuitenkin esikäsittelylaitoksen kautta viemäriverkostoon. Laitoksen omavalvontajärjestelmä sisältää tuhoeläinten torjuntasuunnitelman. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN Toiminnanharjoittaja ei ole erikseen arvioinut toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Teurastamon vedenkulutus on suuri ja se tuottaa paljon jätevettä. Laitokselta tuleva kuormitus liittyy pääosin jäteveden korkeaan biologisen hapen kulutukseen. Teurastamon toiminta aiheuttaa jonkun verran hajupäästöjä. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Jätevesien tarkkailu Kaupungin viemäriin menevään laskuviemäriin on asennettu näytteenottopumppu. Pumpulla otetaan yksi näyte kuukaudessa. Näyte lähetetään analysoitavaksi Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy:lle. Näytteestä on määritetty kiintoaineet, rasva, BOD 7, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

11 Uuden esikäsittelylaitoksen käyttöönoton jälkeen jätevedentarkkailu muutetaan tapahtuvaksi uuden viemärisopimuksen mukaisesti. Näytteenotto tapahtuu jätevesien purkupaikassa vähintään 12 kertaa vuodessa. Kokoomanäyte otetaan automaattisella näytteenottimella ja näytteenottoaika on 24 h.vedestä tutkitaan seuraavat parametrit: ph, alkalisuus, sähkönjohtokyky, kiintoaineet, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, rasvat ja lämpötila. Lisäksi mitataan virtaama. Näyte lähetetään tutkittavaksi julkisen valvonnan alaiseen laboratorioon. Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen savukaasut johdetaan kahden 30 metriä korkeiden savupiippujen kautta ilmaan. Laitoksen ilmanpäästöjä ei ole tarkkailtu. Oy Snellman Ab ei ole toistaiseksi osallistunut Pietarsaaren seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Onnettomuustilanteisiin varautuminen hoidetaan ennalta ehkäisevällä toiminnalla ja suunnittelulla. Jätevesien johtamisessa on varauduttu onnettomuuksiin seuraavalla tavalla: pumppukaivossa on varapumppu, joka voidaan käynnistää, jos pääpumppuun tulee häiriöitä. Pumppu on myös liitetty hälytysjärjestelmään. Ammoniakin varastointiin ja käyttöön liittyvät hälytystiedot tulevat laitoksen tekniseen keskukseen. Häiriötapauksessa hälytys lähtee aluehälytyskeskukseen. Laitoksen omavalvontasuunnitelma on EELA:n hyväksymä. Jos saadaan positiivinen BSEtutkimustulos tai jos tapahtuu häiriöitä tai virheitä riskimateriaalin käsittelyssä, teurastamon tuotantopäällikkö neuvottelee jatkotoimenpiteistä valvovan viranomaisen kanssa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Pietarsaaren kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 22.10.- 22.11.2004. Kuulutus on julkaistu sanomalehdissä Pietarsaaren Sanomat sekä Jakobstads Tidning. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. A ja viisi muuta muistuttajaa huomauttavat epäkohdista lähellä asuville. He tuovat esille, että teuraseläimet huutavat, kun ne tuodaan laitokselle. Muistuttajien mukaan eläimiä toimitetaan laitokselle ympäri vuorokauden. Melua aiheutuu myös katossa olevista puhaltimista. Lisäksi naapureita häiritsee epämiellyttävä haju. Muistuttajat toteavat myös linnuston vähenneen laitoksen vieressä olevassa lammessa (Markusholmsfladan) ja kyseenalaistavat laitoksen sijaintipaikan asutuksen lähellä. B, joka asuu laitosalueen vieressä Markusholmsfladanin rannalla, toteaa muistutuksessaan, että häntä häiritsee laitoksesta aiheutuva melu ja valo. Maavalli on rakennettu melu- ja näköesteeksi lammen rannalle hänen asuintalonsa ja Snellmanin laitoksen väliselle alueelle, mutta siitä huolimatta laitosalueen valo ja melu häiritsevät häntä.

12 Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Pietarsaaren kaupunginhallitukselta ja Pietarsaaren ympäristönsuojelulautakunnalta. Pietarsaaren kaupunginhallitus on lisäksi pyytänyt lausuntoa Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveydensuojeluviranomaiselta. Pietarsaaren kaupunginhallitus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaavamuutos liikenteen uudelleen järjestelylle Snellmannin alueelle Kuusisaarella on hyväksytty. Pietarsaaren ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Suurin osa toiminnassa syntyvästä jätteestä on teurasjätettä. Lausunnon tämän tyyppisten jätteiden käsittelystä antavat ympäristöterveydensuojelu- ja eläinlääkintäviranomaiset. Syntyvät yhdyskuntajätteet ja ongelmajätteet on käsiteltävä jätelainsäädännön ja kunnallisten jätemääräysten mukaisesti. Lannan käsittelylle on laadittava kestävä ratkaisu. Nykyinen sopimus Socklot Biocompostin kanssa koskien 500 m 3 :n lantamäärän vastaanottoa vuodessa ulottuu vuoden 2004 loppuun. Mikäli lannan käsittely myös jatkossa tapahtuu kompostoimalla, sen tulee tapahtua ympäristöluvan saaneessa laitoksessa tai paikassa, joka on Kasvituotannon tarkastuskeskuksen hyväksymä. Laitos on liitetty kunnalliseen jätevesiverkostoon. Sopimuksessa Pietarsaaren Veden kanssa on määräykset jäteveden ainesosien määrällisistä parametreistä, jotka eivät saa ylittyä. Yritys tehostaa tämän takia esikäsittelynsä nyt rakennettavalla mekaanis-kemiallisella esikäsittelylaitoksella. Parannettua jäteveden mekaanista esikäsittelyä on täydennetty kemiallisella saostuksella ja flotaatioselkeytyksellä. Lupaviranomainen huomioinee puhdistuslaitoksen lietteenkäsittelyn lupamääräyksissä. Laitoksen aiheuttama melu johtuu suurelta osin ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistosta sekä autoliikenteestä. Markusholmsfladanin länsipuolella sijaitsevasta asuinkiinteistöstä (omistaja Krister Björk) on ilmoitettu teuraseläinten, varsinkin sikojen, purun aiheuttavan häiritsevää melua, joka on tyypillistä sikojen ääntelyä. Niinikään laitoksen katolla olevat jäähdytyslaitteet koetaan häiritseviksi. Asuinkiinteistön ja tuotantolaitoksen välinen etäisyys on runsaat 200 metriä. Ympäristölupahakemukseen on liitetty melunmittauspöytäkirja. Raportti on muotoiltu siten, ettei tuloksia kuitenkaan voida arvioida valtioneuvoston päätöksen nro 993/1992 melutason ohjearvojen mukaan. Päästöistä ilmaan todetaan, että on huomioitava valtioneuvoston asetuksen nro 766/2000 mukaiset vaatimukset raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuuksista. Energiantuotantolaitoksen yhteenlaskettu polttoteho on sitä luokkaa, että laitoksen on perustellusti liityttävä paikalliseen ilmanlaaduntarkkailutoimintaan, jonka kustannukset jakavat teollisuus ja alueen kunnat. Aiemmin mainitulla Markusholmsfladanin länsipuolella sijitsevalla kiinteistöllä on aika ajoin havaittavissa hajuhaittoja. Lopuksi ympäristönsuojelulautakunta toteaa, ettei laitoksella tehdystä energiasäästöohjelmasta ilmene toteutuuko se. Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveydensuojeluviranomaisen lausunto perustuu terveydensuojelulakiin (763/94), jonka 2 :ssä ja 22 :ssä on määräyksiä terveyshaittojen synnyn ehkäisemisestä ja jätteiden säilyttämisestä, keräämisestä ja kuljet-

13 tamisesta, käsittelystä ja hyödyntämisestä. Lausunto perustuu myös jätelakiin sekä EY:n sivutuoteasetukseen (1774/2002) ja MMM:n soveltamisohjelmiin. Laitoksen toiminnassa olevat alueet, joissa on suurimmat potentiaaliset terveysriskit, ovat jätteiden ja teurastuksen sivutuotteiden kerääminen, käsittely ja varastointi sekä jätevesien johtaminen ja puhdistus. Terveydensuojeluviranomainen lausuu asiasta muun muassa seuraavaa: Laitoksen piha-alueet, lastauspaikat, jätteiden keräyspaikat, jäteastiat ja tiestö on pidettävä puhtaana haju- ja tuhoeläinhaittojen sekä eläintautien ehkäisemiseksi. Laitoksen sopimus lannan vastaanotosta kompostointilaitos Andelslaget Socklot Biocompostin kanssa päättyy kuluvan vuoden lopussa. Uutta sopimusta tehtäessä tulee huomioida MMM:n sivutuotteita koskevat ohjeet; mm. lanta on käytettävä raaka-aineena hyväksytyssä biokaasu- tai kompostointilaitoksessa tai käsiteltävä hyväksytyssä teknisessä laitoksessa tai se voidaan levittää maahan, mikäli paikallinen terveydensuojeluviranomainen ei epäile vakavan tartuntataudin leviämisriskiä. Jätevesilietettä sekoitettuna suoli-mahalantaan ei saa kuitenkaan levittää suoraan maahan. Lannan kuljetuksissa pitää käyttää umpikorista ajoneuvoa. Tämä vaatimus koskee myös teurasjätteen kuljetuksia. Laitoksen toimintoja ja tekniikkaa suunniteltaessa ja uutta jätevesien esikäsittelylaitosta käyttöön otettaessa pitää hajupäästöt ja melu pyrkiä pitämään edelleen kontrollissa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen annettujen lausuntojen johdosta. Hakija toteaa vastineessaan, että näköesteeksi rakennettua maavallia voidaan pidentää mikäli kaupunki hyväksyy sen, koska maavalli sijaitsee kaupungin alueella. Häiritsevästä valosta hakija toteaa, että valonheittimet voidaan suunnata siten, että ne valaisevat pääosin omaa aluetta. Teuraseläimet pyritään kuljettamaan laitokselle klo 5.00-23.00 välisenä aikana. Johtuen monista syistä teuraseläinten kuljetuksia ei pystytä hoitamaan pelkästään päiväsaikana. Tarkastukset ja neuvottelut Asian käsittelyyn liittyvä neuvottelu pidettiin 5.10.2004. Laitoksella suoritettiin tarkastus 3.11.2004. Tarkastuksessa ympäristölupahakemus käytiin läpi sekä kierrettiin laitos. Neuvottelusta ja tarkastuksesta laaditut muistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon sen, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi on säädetty. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Oy Snellman Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Laitos sijaitsee Pietarsaaren kaupungissa Kuusisaaren teollisuusalueella kiinteistöllä 36-6-1-9 tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamalla paikalla jäljempänä olevin lupamääräyksin. (YsL 6 41, 42, YsA 19 )

14 Toimintaa kuvaavat tiedot Oy Snellman Ab:n Kuusisaaren laitoksella teurastetaan, leikataan ja jalostetaan sikaa ja nautaa sekä valmistetaan lihatuotteita ja lihavalmisteita siasta, naudasta ja siipikarjasta. Tuotantolaitos teurastaa nykyään noin 17 000 tonnia (ruhopainona) vuodessa, josta 9700 tonnia lihaa menee myyntiin ja 4850 tonnia jalostetaan leikkeleiksi. Hakemuksen mukaan tuotantokapasiteetti kolminkertaistaan vuoteen 2010 mennessä. Laitoksella on 7,15 MW:n kattilalaitos, jossa raskasta polttoöljyä polttamalla tuotetaan höyryä ja lämmitetään käyttövettä tuotantolaitoksen tarpeisiin. Lämpökeskuksessa on kaksi lämminvesikattilaa (tehot 3 MW ja 2 MW) ja kaksi höyrykattilaa (tehot 1,4 MW ja 0,75 MW). Kattilalaitos sijaitsee laitoksen teknisessä keskuksessa, jossa ovat myös ammoniakkivarastot. Toiminnassa syntyvät jätevedet esikäsitellään laitoksen flotaatiolaitoksessa, jonka jälkeen jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon jäljempänä ilmenevänä tavalla. Lupamääräyksiä on annettu jätteiden varastoinnista ja käsittelystä, melutasojen selvittämisestä sekä yhtiön osallistumisesta paikalliseen ilman laadun tarkkailuun (lupamääräykset 8-13, 14 ja 22). Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen terveysviranomainen on lausunnossaan vaatinut ympäristönsuojelulautakunnan vaatimusten lisäksi eräitä seikkoja, jotka koskevat terveyshaittojen syntymisen ehkäisemistä. Vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 10-12, 14, 17 ja 26. Muistutuksissa on esitetty, että eläinten ääntely niitä laitokselle toimitettaessa häiritsee naapureita. Myös katossa olevat puhaltimet aiheuttavat muistuttajien mielestä häiritsevää melua. Lisäksi mainitaan epämiellyttävän hajun esiintyminen. Ympäristökeskus on päätöksessään ottanut huomioon esitetyt epäkohdat määräämällä laitoksen melutasolle päivä- ja yöaikaiset raja-arvot häiriintyvissä kohteissa. Laitoksen tulee selvittää toiminnasta aiheutuvat melutasot. Niinikään on annettu hajuhaittojen ehkäisemistä koskevat määräykset. (Lupamääräykset 8, 14 ja 26) Länsi-Suomen ympäristökeskus ei ole ottanut kantaa laitoksen sijoittamisen soveltuvuuteen, koska laitos on jo ollut toiminnassa yli kymmenen vuotta. Kyse on mittavasta toiminnasta, jolla on asianmukaiset luvat toiminnalleen. Ympäristökeskus on antanut määräyksiä toiminnan harjoittamiselle siten, ettei siitä saa aiheutua haju- tai meluhaittaa. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset jätevesien johtamiseksi 1. Laitoksella syntyvät jätevedet tulee johtaa esikäsiteltynä yleiseen viemäriin. Toiminnanharjoittajan tulee tehostaa jätevesien käsittelyä rakenteilla olevalla mekaanis-kemiallisella esikäsittelylaitoksella, joka toimii kemiallisella saostuksella ja flotaatioselkeytyksellä. Toiminnanharjoittajan tulee jatkuvasti pyrkiä jätevesikuorman vähentämiseen. (YsL 43, YsA 36 )

15 2. Viemäriin johdettavien jätevesien on täytettävä Pietarsaaren Veden ja laitoksen välisessä sopimuksessa asetetut vaatimukset. Esikäsittelylaitosta tulee hoitaa siten, että seuraavat tavoitearvot saavutetaan puolivuotiskeskiarvona 1.2.2005 lähtien: BOD 7ATU 1000 mg/l 350 kg/d Kiintoaine 500 mg/l Kok.fosfori 20 mg/l 15 kg/d Rasva 100 mg/l Jätevesi tulee johtaa viemäriverkostoon mahdollisimman tasaisesti siten, ettei virtaama ylitä 60 m 3 /h. Jäteveden lämpötila on oltava alle 35 o C. Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää rasvaa, öljyä, kiintoaineita tai muita aineita sellaisissa määrin tai pitoisuuksina, jotka ovat haitallisia viemärilaitoksen puhdistusprosesseille. (YsL 43, 47, YsA 36, VNp 365/1994) 3. Lietelanta tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää lannoitustarkoitukseen. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää navetan lietelannan ja navetan pesuvesien erillään pitämistä. Teknis-taloudellinen selvitys tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 30.9.2005 mennessä. Selvityksen tulee sisältää tiedot lietelannan varastointikapasiteetista talven aikana. (YsL 43, YsA 36, JL 6, VNp 365/1994) 4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä pesuaineiden ja kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriverkostoon ei saa päästää aineita, jotka ovat viemäriverkostoa syövyttäviä tai voivat muodostaa viemäriverkostolle tyypillisissä olosuhteissa syövyttäviä yhdisteitä taikka muuten haittaavat jätevedenpuhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä. (YsL 5, 43, 47, YsA 36, VNp 365/1994) 5. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien johtamiseen, käsittelyyn ja tarkkailuun tarvittavia laitteita hoidetaan asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä esikäsittelylaitoksen toiminnasta ja käytöstä vastuussa oleva henkilö. Laitoksen hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Pietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomiselle. (YsL 43 ) Kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset 6. Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että kemikaalien ja öljyjen varastot ja säiliöt, putkistot ja niihin liittyvät laitteistot sekä suojarakenteet ovat niitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisia. Kemikaalien varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä viemärilaitoksen toiminnalle. (YsL 43 ) 7. Kemikaalien varastointitilojen on oltava riittävän tilavat ja kemikaalit on varastoitava tyyppihyväksytyissä pakkauksissa. Varastojen, säiliöiden, altaiden ja putkistojen kuntoa sekä suoja-altaiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja tarvittaessa laitoksen tulee välittömästi ryhtyä korjaamaan havaittuja puutteita. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. (YsL 43, YsA 19 ) Jätehuoltoa koskevat määräykset 8. Laitoksen jätehuolto tulee järjestää siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä, hajuhaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, ainepäästöjä veteen eikä muutakaan vaaraa tai haittaa ympäristölle. Jätteet tulee lajitella huolellisesti alkuperänsä mukaan ja erilaatuiset jätteet tulee pitää erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Erityisesti toiminnanharjoitta-

16 jan tulee huolehtia siitä, ettei siankarvajätteeseen (02 02 03) eikä rasvajätteeseen (02 02 04) ole sekoitettu muuta jätettä näiden jätejakeiden asianmukaisen jatkokäsittelyn varmistamiseksi. (YsL 5, 43, 45, JL 6, JA 5 ) 9. Laitoksen toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten keräyspaperi (20 01 21), kartonki (15 01 01), rakennusjäte (20 03 01) ja metallijätteet (20 0140) tulee toimittaa hyötykäyttöön. Yhdyskuntajätteet, kuten kuivajäte (20 03 01), märkäjäte (20 01 08) ja karkeat jätteet (20 03 01), tulee toimittaa käsiteltäväksi yhdyskuntajätteiden käsittelylaitokseen kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lupamääräyksissä on suluissa ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteidenluettelon mukainen tunnusnumero. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6 ) 10. Eläinperäinen renderoitava jäte kuten nautaeläinten luut, kallot, aivot, tonsillat, selkäranka ja suolisto (02 02 02) sekä muu mahdollinen TSE-riskiaines (02 02 02) tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi tai käsitellä hyväksytyssä valtioneuvoston jätteen polttamisesta antaman asetuksen (362/2003) mukaiset vaatimukset täyttävässä polttolaitoksessa. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6 ) 11. Suolilanta, navettalanta ja eläinkuljetusautoista peräisin oleva lanta ja kuivike (02 02 02), erote lankasiivilältä (02 02 04) sekä flotaatioliete (02 02 04) tulee toimittaa biokaasutai kompostointilaitokseen tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa tällaisen jätteen käsittelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää mahdollisuutta käsitellä ko. jätteitä asianmukaisesti laitosmaisesti. Selvitys tulee toimittaa ympäristökeskukselle 30.9.2005 mennessä. Eläinperäinen jäte tulee kuljettaa käsittelyyn riittävän usein. Eläinperäisten jätteiden kuljetusten tulee tapahtua umpikorisissa kuljetusvälineissä. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6, JäteA 5, 7 ) 12. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten paristot ja loisteputket (20 01 21), vesiöljyseos (13 01 05), raskaan polttoöljyn lento- ja kattilatuhka (10 01 04), laboratoriojätteet (18 02 05) sekä huoltotoiminnoista syntyvät muut mahdolliset ongelmajätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tällaisen jätteen käsittelyyn. Ongelmajätteet on säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa toimitettava käsittelyyn. (YsL 43, 45, YsA 19, JL 6 ) 13. Ongelmajätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla sisätiloissa tai erillisessä kontissa asiamukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin estetään. Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai pohja- ja pintavesiin on estettävä. Ongelmajätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava siirtoasiakirja, jonka on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja joka luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. (YsL 43, 45, JL 6, JA 6, VNp 659/96) Meluntorjuntaa koskevat määräykset 14. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ulkona ylitä A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-07) 50 db. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnan aiheuttama melutaso laitoksen ympäristössä laskentamallin tai mittausten avulla ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittauksen suorittamista. Saatu selvitys tulee toimittaa ympäristökeskukselle

17 30.9.2005 mennessä. Mikäli laskennallisten tai mittaamalla saatujen tulosten perusteella todetaan annettujen meluohjearvojen ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin melupäästöjen vähentämiseksi. Yllä mainitun lisäksi tulee melua edelleen rajoittaa pyrkimällä hoitamaan teuraseläinten kuljetukset laitokselle klo 5.00-23.00 välisenä aikana. (YsL 43, VNp 993/1992) Ilmaan johdettavia aineita koskevat määräykset 15. Laitoksen polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. (YsL 43, YsA 19, VNA 766/2000) 16. Hiukkaspäästöt saavat olla enintään 60 mg/mj kattilalla, jonka polttoaineteho on 3 MW ja sen alle. Hiukkaspäästöt saavat olla enintään 90 mg/mj kattilalla, jonka polttoaineteho on 2 MW ja sen alle. Hiukkaspäästöjen tavoitearvona on 40 mg/mj ja 60 mg/mj. (YsL 43, YsA 19, VNp 157/1987) 17. Kattiloiden hiukkaspäästöt on mitattava täydellä teholla ja kattilan yleisesti käytössä olevalla teholla viiden vuoden välein ulkopuolisen mittaajan toimesta. Mittaukset tulee suorittaa polttoaineen laadun, poltto-olosuhteiden ja kuormituksen suhteen normaaleissa käyttöolosuhteissa. Kertaluonteisissa mittauksissa katsotaan päästöraja saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä ko. hiukkaspäästöjen enimmäismäärää. Päästömittaus tulee tehdä vuoden 2005 aikana. Kattiloiden NO x -päästöt mitataan myös kertaluontoisesti päästömittauksen yhteydessä. Mittaussuunnitelma tulee esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen mittauksia. Mittaussuunnitelmassa tulee esittää mittausten ajankohta, mittausten suorittaja, mitattavat suureet, mittauskohdat, mittaustavat ja mittausepävarmuus. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi antaa mittausta koskevia tarkennuksia. Mittaustulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. (YsL 5, 43, 46, VNp 157/1987) Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen 18. Poikkeuksellisesta ympäristöön kohdistuneesta päästöstä tai muusta ympäristölle haitallisesta tapahtumasta tai toimintahäiriöstä on viipymättä ilmoitettava Pietarsaaren ympäristöviranomaiselle sekä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.(ysl 43, 46, 62, YsA 19 ) 19. Jos viemäriin on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava asiasta viivytyksettä Pietarsaaren vesi- ja viemärilaitokselle sekä ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. (YsL 43, 46, 62, YsA 19 ) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 20. Laitokselle tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu varmistaa laitoksen asianmukaiseen hoitoon ja käyttöön liittyvän toiminnan tarkkailu sekä raportointi viranomaisille. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Pietarsaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 43, 46, YsA19 ) 21. Laitoksen jätevesiä tulee tarkkailla. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla jäteveden laatua ja määrää näytteenotolla Pietarsaaren kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen ja Länsi-

18 Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kuormitustarkkailun näytteistä tulee analysoida ainakin ph, kiintoaineet, BOD 7, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja rasvat. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa jatkuvatoimisella mittarilla. Tutkimustulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle niiden valmistuttua. (YsL 43, 46, YsA 19 ) 22. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Pietarsaaren seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun tarkkailusta laadittavan erillisen sopimuksen mukaisesti (YsL 5, 46 ) 23. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä tavanomaisten tietojen lisäksi tiedot laitoksella tapahtuneista häiriö- tai vuototilanteista, niiden kestosta ja korjaustoimenpiteistä sekä vaikutuksista ympäristöön. (YsL 5, 43, 46, 62 ) 24. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - Yhteenveto laitoksen tuotannosta, käytetyistä raaka-aineista, veden- ja energiankulutuksesta sekä käytetyistä kemikaaleista - Yhteenveto syntyvien jätevesien laadusta ja määrästä - Tiedot laitoksella syntyvistä, toiminnassa käsitellyistä (teurasjätteen hapotus) ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä, toimituskohde). Ilmoitettavat jätteet tulee luokitella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti. - Tiedot ilmapäästöistä ja kattilalaitoksen toiminnasta - Toimenpiteet liittyen energian käytön tehokkuuteen - Yhteenveto tarkkailutuloksista - Erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriö- ja vuototilanteista - Vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain sähköisesti Euroopan Unionin komission päätöksen (2000/479/EY) liitteen A1 mukaiset edellisvuoden epäpuhtaus-/ainepäästöt ilmaan ja veteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 46, JL 51, 52 ) Muut lupamääräykset 25. Laitosalueen sadevedet on johdettava alueelta niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Rasvan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. (YsL 43, YsA 19 ) 26. Laitoksen toimintaa tulee harjoittaa siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa tai muuta viihtyisyyshaittaa laitoksen ympäristössä. Laitoksen piha-alueet, lastauspaikat, jätteiden keräyspaikat, jäteastiat ja tiestö on erityisesti pidettävä puhtaina hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee myös kiinnittää huomiota hajuhaittojen ehkäisyyn toiminnan laajentuessa. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa uusia lupamääräyksiä hajuhaittojen ehkäisemisestä. (YsL 43, 58, JL 6, JA 7 )

19 27. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan taloudellisen käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tarvittaessa sen käyttöönottoon. (YsL 5, 43 ) 28. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 28 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetetuista lupamääräyksistä ja toiminnan sijoituspaikasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuksien vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että naudan ja sian teurastamon sekä lihanjalostuksen toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupahakemuksesta esitetyissä muistutuksissa ja annetuissa lausunnoissa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi, mikäli toiminta järjestetään lupahakemuksen ja lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Lupamääräyksissä on myös otettu huomioon kapasiteetin nosto. Toiminta on asemakaavan mukaista. Lupamääräysten perustelut Laitoksen jätevesien esikäsittelyn tehostaminen on erittäin tarpeellista. Teollisuusjätevesien esikäsittelyä koskevat lupamääräykset annetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Ympäristökeskus on asettanut tavoitteelliset raja-arvot tärkeimmille pilaantumista aiheuttaville aineille ympäristönsuojeluasetuksen vesipäästöjä koskevan liitteen 2 mukaan. Näillä raja-arvoilla varmistetaan, että esikäsittelylaitosta hoidetaan ja huolletaan tehokkaasti. Teurastamon toiminnassa syntyvät jätevedet sisältävät paljon orgaanista ainesta. Määräys kuormituksen vähentämiseen pyrkimiseksi on annettu Pietarsaaren kaupungin jäteveden puhdistamon toimivuuden turvaamiseksi. (Lupamääräykset 1 ja 2) Lietelanta on tähän saakka huuhdeltu viemäriin. Ympäristökeskus pitää menettelyä huonona ja ympäristönsuojelulain ja jätelain vastaista, koska jätteet tulee ohjata hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan tulee tämän takia selvittää mahdollisuutta muuttaa nykyistä järjestelmää siten, että muodostuva lanta otetaan talteen lietelantana ja ainoastaan navetan pesuvedet johdetaan esikäsittelyyn ja sieltä yleiseen viemäriin. (Lupamääräys 3) Laitoksen eri pesutoiminnoissa on käytössä lukuisia eri pesuaineita. Pesuaineiden haittavaikutuksien tunteminen on tarpeen, jotta ei vaaranneta jäteveden puhdistamon toimintaa. (Lupamääräys 4)

20 Jätevesien käsittelylaitteiden hoitajalla tulee olla riittävä ja asianmukainen koulutus. Puhdistamon vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan jätevedenkäsittelyn jatkuva seuranta. (Lupamääräys 5) Laitoksella käytetään vuosittain suuria määriä ympäristölle ja terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Kemikaalit on säilytettävä tarkoitukseen rakennetussa kemikaalivarastossa tai vastaavat määräykset täyttävässä varastointitilassa. Kemikaaliastioiden rikkoutuessa kemikaaleja saattaa päästä maaperään tai viemäriin, ja tämän takia varastointipaikan lattian tulee olla tiivis ja kemikaaleja kestävä sekä varustettu reunoilla. Vaaralliset, keskenään reagoivat kemikaalit tulee säilyttää niin, etteivät ne vuototapauksissa pääse kosketuksiin toistensa kanssa. Maaperän ja pohjavesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa huolehtia rakenteellisista suojaustoimenpiteistä ja säännöllisistä tarkastuksista. (Lupamääräykset 6 ja 7) Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä määrin kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (Lupamääräykset 8,9 ja 10) Laitoksen toimintaa ja toiminnassa syntyviä jätteitä koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY 1774/2002). Asetuksessa eläimistä saatavalla sivutuotteella tarkoitetaan eläinten kokoruhoja tai ruhonosia tai eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi. Tällaiset jätejakeet kuuluvat sivutuoteasetuksen mukaan luokkaan II, ja ne tulee asetuksen mukaan käsitellä hyväksytyssä biokaasulaitoksessa tai kompostointilaitoksessa. Ympäristökeskus on tämän takia antanut määräyksen ko. jätteen laitosmaisen käsittelyn selvittämisestä. (Lupamääräys 10) Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eläinjätteessä esiintyy lukuisia taudinaiheuttajia, jotka voivat aiheuttaa sairautta sekä ihmisissä että eläimissä. Asiallisesti käsiteltynä eläinjätteestä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. (Lupamääräys 11) Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti käsittelyyn. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa siihen. Jätelain nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Lupamääräykset 12 ja 13) Laitoksen läheisyydessä on asuinkiinteistöjä. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja lähimmällä asuntoalueella. Koska asiasta on huomautettu annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa, on ympäristökeskus määrännyt melutasot mitattavaksi tai muilla tavoin selvitettäväksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. Eräs mahdollinen toimenpide melun leviämisen estämiseksi on lammen vieressä olevan maavallin pidentäminen ja korottaminen. Korkeampi maavalli toimisi myös näköesteenä lammen toisella rannalla asuville. (Lupamääräys 14)