Vantaan kaupunki ympäristökeskus Vantaan luonnonmuistomerkit Marianne Mayer
Kansikuva: Hämeenkylän kartanon puita Kuvat: Marianne Mayer Taitto ja kuvankäsittely: Jaakko Vähämäki Ympäristökeskus Pakkalankuja 5 01510 Vantaa Paino: Materiaaliyksikkö C11:2006 ISBN 952-443-153-X Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
Esipuhe Luonnon monimuotoisuuden suojelu Vantaalla on kohdistunut viime vuosina uhanalaisten elinympäristöjen ja eliölajien suojeluun sekä luonnonsuojelualueiden muodostamiseen. Luonnonmuistomerkkien rauhoitus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin myös erikoisilla puilla, geologisilla muodostumilla yms. on arvonsa luonnon monimuotoisuuden ilmentäjinä. Monet aikaisempina vuosikymmeninä rauhoitetut luonnonmuistomerkit sijaitsevat kauniilla paikoilla, jotka ovat vain harvojen tiedossa. Luonnonmuistomerkit ovat sekä hienoja kotiseudun nähtävyyksiä että retkeilykohteita. Muutamat kohteet sijaitsevat yksityisissä pihoissa, mutta niitäkin voi ihailla kauempaa tai kysyä tontin omistajalta luvan lähempään tarkasteluun. Usein ne ovat ylpeyden aiheita, joita mielellään esitellään Tämä julkaisu pyrkii omalta osaltaan tekemään Vantaan luonnonmuistomerkkejä tunnetuksi. Se on tiivistelmä laajemmasta Marianne Mayerin kesällä 2005 Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle tekemästä työstä, jossa selvitettiin rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien tilaa sekä useita muita mahdollisesti rauhoituksen arvoisia kohteita. Tiivistelmän laati Jaakko Vähämäki käyttäen mahdollisimman paljon alkuperäistä tekstiä. Useat tutkituista uusista kohteista sijaitsevat alueilla, joiden kaavamerkintä sinällään turvaa kohteiden säilymisen tai ne ovat esimerkiksi avointa maisemaa hallitsevia suuria yksittäisiä puita ja puuryhmiä, joiden suojelu voidaan toteuttaa myös luonnonsuojelulain 29 :n mukaisena luontotyyppinä. Ympäristöjohtaja Stefan Skog Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 3
4 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
Sisältö Johdanto 6 Toteutus 8 Luonnonmuistomerkkien kuvaukset 9 Hiidenkirnut 10 Kartanopuut 11 Kivikot 12 Puut 17 Lähteet 8 Puut maisemassa 9 Kohdeluettelo 30 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 5
Johdanto Taustaa Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen Ensimmäisenä luonnonmuistomerkkinä rauhoitettiin jo vuonna 1965 Riipilässä kahdeksan männyn ryhmä. Vuonna 1981 Seija Väre ja Sini Kärki tekivät perusselvityksen Vantaan luonnonsuojelukohteista (Väre & Kärki 1981). Seuraavan kerran erikoiset puut saivat huomiota vuonna 1987, kun silloinen ympäristötoimisto järjesti vantaalaisille puukilpailun, jossa asukkaita kehotettiin ilmoittamaan tuntemiaan suuria, iäkkäitä tai erikoisia puita (Leinonen 1987). Vuonna 1990 Tuula Jusko kartoitti biologisia luonnonmuistomerkkejä, jotka ovat lähinnä vanhoja puita. Mukana oli myös joitakin elinympäristötyyppejä, kuten purolaaksoja ja jalojen lehtipuulajien esiintymiä. Kesällä 1992 Vantaan Seutu lehdessä oli Vantaan luonnonmuistomerkeistä kertova artikkelisarja, joka esitteli 17 kohdetta. Artikkeleissa oli monta mielenkiintoista historiallista tarinaa vantaalaisille tärkeistä luonnonmuistomerkeistä. Kesällä 1993 esiteltiin Viikko- Vantaa (27.7, Nro. 84-5) ja Vantaan Sanomat (länsipainos 22.7) lehdissä muutamia rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä. Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen tapahtuu luonnonsuojelulain perusteella. Luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 23 :n mukaan: Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta kaupungin omistamalla maalla päättää Vantaalla ympäristölautakunta. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Maastossa rauhoitetut kohteet on merkitty Luonnonmuistomerkki kyltillä. Joistakin kohteista kyltti on ilkivallan seurauksena hävinnyt tai se on huonokuntoinen. Luonnonsuojelulain 26 :ssä todetaan yksityisellä maalla olevasta luonnonmuistomerkistä, että: Kunta päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella 23 :ssä tarkoitetun, yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. 6 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
Kohteiden määrä 6 5 4 3 2 1 0 1965 1967 Luonnonmuistomerkkien vuosittaiset rauhoitusmäärät Luonnonsuojelulain 28 :n mukaan luonnonmuistomerkin rauhoitus voidaan 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 lakkauttaa: Kunta voi omistajan hakemuksesta tai alueellisen ympäristökeskuksen esityksestä lakkauttaa 26 :ssä tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää Vuosi Luonnonmuistomerkkejä on rauhoitettu eniten 1990-luvulla. 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Vantaalla luonnonmuistomerkeistä päättää ympäristölautakunta. Alueellisena ympäristökeskuksena toimii Uudenmaan ympäristökeskus. Alla Kylänpääntien maisemamänty Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 7
Toteutus Maastokäyntien päätavoitteena oli kartoittaa rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien nykytila. Sen lisäksi tarkistettiin vuonna 1990 Tuula Juskon luetteloimista rauhoittamattomista luonnonmuistomerkeistä ne, jotka vaikuttivat olemassa olevien tietojen perusteella merkittäviltä. Maastoselvityksissä tehtiin silmämääräisiä havaintoja luonnonmuistomerkin ja sen ympäristön kunnosta sekä otettiin kohteista valokuvia, joissa myös näkyy kohteiden nykykunto. Osa kohteista sijaitsi yksityismaalla, jolloin pyrittiin haastattelemaan asukasta. Mi- käli asukas ei ollut kotona, valokuvattiin vain tontin ulkopuolelle näkyvät kohteet. Kohteiden sijainti on tallennettu paikkatietona GeoMedia 5.1 ohjelmalla kaupungin luontotietojärjestelmään. Lisäksi tämän raportin liitteenä on taulukkotietona kohteiden osoitetiedot ja muuta paikantamista helpottavaa tietoa, josta osa on mainittu myös kohdeselostuksissa. Kesällä 2005 kartoitetut puut kpl 14 12 10 8 6 4 2 0 kataja koivu kuusi metsälehmus mänty poppeli pähkinäpensas Puulaji saarni tammi vaahtera Rauhoitetut Rauhoittamattomat Ei löytynyt Vuonna 2005 kartoitettujen puiden määrät lajeittain 8 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
Muut luonnonmuistomerkit kpl 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Rauhoitetut Rauhoittamattomat hiidenkirnut kartanot kivikot muut Vuonna 2005 kartoitetut hiidenkirnut, kartanot, kivikot ja muut luokittelemattomat luonnonmuistomerkit. Luonnonmuistomerkkien kuvaukset Kartoitus käsitti 75 luontokohdetta, joista 56 oli puita ja 19 muunlaisia kohteita. Puista 24 on rauhoitettuja ja 32 rauhoittamattomia. Lisäksi 4 puuta jäi löytämättä tai oli hävinnyt edellisen kartoituksen jälkeen. Luonnonmuistomerkit on tässä raportissa esitelty aakkosjärjestyksessä siten, että puut on vielä erikseen käsitelty lajeittain aakkosjärjestyksessä. Suurin osa luonnonmuistomerkeistä on puita, mutta joukossa on myös geologisia kohteita, kuten Kotamäen hiidenkirnut Seutulassa sekä erilaisia kivikoita, kuten siirtolohkareita, -lohkareikkoja sekä kaksi Ancylus-järven rantakivikkoa. Kartanot jaettiin omaan ryhmään, koska ne muodostavat muista ryhmistä poiketen usean puulajin vanhojen puuyksilöiden keskittymiä ja siten ovat huomion arvoisia kokonaisuuksina. Hiidenkirnuja, kartanoita, kivikoiden ja muiden luokittelemattomia kohteita on yhteensä 19, joista 10 rauhoitettua ja 9 rauhoittamatonta. Puulajeista eniten löytyy mäntyjä; sekä rauhoitettuja että maisemapuina arvokkaita rauhoittamattomia yksilöitä. Jaloista lehtipuista vaahteroita ei ole rauhoitettu yksittäispuuna ainoatakaan, mutta niitä löytyi runsaasti muiden jalojen lehtipuiden esiintymien luota sekä kartanoiden pihapiireistä. Muissa kuin puulajeissa eniten löytyy kivikoita. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 9
Hiidenkirnut 14. Kaksi hiidenkirnua, Kotatie 24, Seutulan Kotamäessä Kotatiellä omakotitalon pihassa on kaksi rauhoitettua hiidenkirnua. Niiden ympärillä on aita ja toinen on myös peitetty aidalla. Kirnujen pohjalla oli hieman vettä. Kohde on merkitty opaskarttaan ja maastossa kyltillä, joka on hyväkuntoinen. 10 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
Kartanopuut 27. Jalopuuryhmä Nissbackan kartanon pihapiirissä on 13 rauhoitettua puuta sekä joukko muita kookkaita puita: 3 metsälehmusta, 3 tammea, 6 saarnea ja 2 vaahteraa Tunnelmallisesti ja maisemallisesti puut muodostavat upean kokonaisuuden. Rauhoitetut puut on merkitty opaskarttaan. Alueella on Laila Pullisen veistosnäyttely, josta löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.kolumbus. fi/nissbacka-pullinen/. Samasta Internetosoitteesta löytyy myös lisätietoja kartanon ja sen puiden historiasta. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 11
Kivikot 2. Siirtolohkareikko Korson yhteiskoulun ja urheilukentän välisellä alueella sijaitsee laaja puiden keskellä oleva kivikko. Kasvillisuus on kulunut pois runsaasti käytetyltä alueelta. 12 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
7. Siirtolohkare, Korso, Ottelukuja 2 Omakotitalotontilla on suuri kivi, joka valtaa suuren osan pihasta. Erityisen kauniin siitä tekee luonnonkasvillisuus, mm. sammalet sekä kallioimarre. Talo on rakennettu kiven muoto huomioiden. 10. Siirtolohkare, Hämeenkylä, Valinkauhantie Kivi sijaitsee virkistysmetsän ja omakotitalotontin rajalla. Se on merkitty maastossa rauhoituskilvellä, joka on hyväkuntoinen. Kiven löytää menemällä Valinkauhantien päädyssä olevalta kääntöpaikalta metsään ja kävelemällä siellä risteileviä polkuja pitkin Valinkauhantien suuntaisesti. Kivi on sammaleinen ja sen juurella kasvaa kuusi. Ympäröivässä metsässä on pihlajan taimia sekä kenttäkerroksessa runsaasti kieloa. Kuva vasemmalla. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 13
12. Ancylus-järven rantakivikko, Hämeenkylän Pöllökallio, Pöllökallionpolku Koko Pöllökallion alue on upeaa kalliota, jossa selvästi ulkoillaan pääasiassa Rajatorpantien puoleisessa päädyssä. Heti päiväkodin takaa alkavassa metsässä on runsaasti polkuja Varsinainen rantakivikko oli poluista huolimatta hieman vaikea löytää, koska alue on peittymässä kenttäkerroksen alle. Mm. mustikkaa kasvaa runsaasti. Pöllökallio muodostaa melko laajan kallioisen alueen, jossa on paljon jyrkkiäkin seinämiä, koloja sekä kauniisti kelottunut puu. 14 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
9. Ancylus-järven rantakivikko, Askisto, Kakolanmäki Rantakivikko erottuu linkkimaston takana olevassa metsässä melko hyvin. 20. Piippilakki haltijakivi, Rekola, Piippilakin puisto nimisestä lähiömetsästä löytyy kiviryhmä, jonka suurinta kiveä kutsutaan Piippilakiksi. Kivikon luo pääsee polkuja pitkin Tarhakujan päädystä. Paikka on voimakkaassa ulkoilukäytössä. Kuvat oikealla ja seuraavalla sivulla. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 15
26. Siirtokivilohkareikko, Solatie 5, Sotunki Omakotitalon pihapiirin reunamalla metsässä on suuria sammaloituneita kiviä. Lohkareikko piiloutuu puuntaimien lomaan. Kivet eivät varsinkaan kesällä erotu kovin kauas. 16 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
Puut 6. Kaksi katajaa, Koulutie 34, Itä- Hakkila Vain yksi kataja on jäljellä. Sähkölinja menee melko läheltä latvusta ja lienee koitunut poistetun katajan kohtaloksi. Jäljellä olevassa katajassa on joitakin kuivia ja katkenneita oksia. Se kasvaa aivan tien vieressä tontin reunalla. 19. Katajakedot, Kakolanmäki, Askisto Ketoja on useita. Kaksi niistä sijaitsee linkkitornille vievän tien lähellä ja niiden kyltit erottuvat tielle. Linkkitornin takana on lisäksi aukkoisia paikkoja, joilla kasvaa katajaa. Ympäristö on kallioista ja kenttäkerros on runsas. Metsäisissä paikoissa kasvaa mustikkaa, kallioilla sammalia ja jäkälää sekä heiniä. Kedot ovat metsän ympäröimiä ja vaativat hoitamista avoimina pysyäkseen. Katajat kasvavat alueella harvakseen. Osa on melko suuria (viereinen kuva). Seuraavalla sivulla kuvassa on pienialainen keto, jolla katajien lisäksi kasvaa niukkaa kalliokasvillisuutta. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 17
31. Pahkakoivu, Lapinkylä, Santakuopantien päässä olevalla tontilla Muutoin normaalikasvuisen koivun rungon oksattomassa alaosassa on valtavan kokoinen pahka. Puu sijaitsee pellon reunassa pihapiirin ulkopuolella harvahkossa metsikössä. 18 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
8. Kaksi kuusta, Rekola, Vanha Myllypolku 14 Omakotitalotontin reunalla kasvaa muiden puiden ympäröimänä kaksi korkeaa kuusta (kuva oikealla). Puut ovat hyväkuntoisia, vaikka niiden tyvellä on paljon puun taimia. 25. Kaksi käärmekuusta, Hakunila, Ratsumestarintie, Pohi-Hakaa vastapäätä 21. Kuusi, Tikkurila, Talvikkirinne 2 Upea vankka maisemassa erottuva kuusi kasvaa rivitaloyhtiön ulkovaraston seinän vieressä (kuva vasemmalla). Rauhoituksesta kertova kyltti on siisti. Kuusen juurella on lasten leikkipaikka, mikä saattaa kuluttaa maaperää ja siten vaikuttaa kuusen juuristoon. Nämä erikoiset pitkäoksaiset kuuset kasvavat tien lähettyvillä ja näkyvät tielle. Toinen puista on huonokuntoinen. Toinen on hieman paremmin säilyttänyt neulasensa, kuten seuraavan sivun kuva kertoo. Rauhoituksesta kertova kyltti on paikallaan. Ojangon ulkoilualueella on paljon kookkaita kuusia ja lehtipuita. Myös lahopuita on säästetty luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 19
sijaitsee metsäpolun lähettyvillä. Rauhoitusta osoittava kyltti on paikoillaan. Puulla on suojeluarvoa erikoisen ulkonäkönsä takia. 33. Pärekuusi, Simonkylä, Simonkylänpuisto, Kallioimarteentie Paljon käytetyllä ulkoilualueella on useita pärekaarnaisia kuusia, joista yksi on rauhoitettu. Puut kasvavat puiston reunalla menevien ulkoiluteiden välisen oikopolun varressa kohdassa, jossa loivassa rinteessä mäntymetsä vaihtuu kuusivaltaiseksi metsäksi. 30. Erikoiskaarnainen kuusi, Seutula, Katriinantie Tämä virkistysmetsässä kasvava vankka kuusi on kaarnaltaan erikoinen. Kaarna on rupuinen (kuva vasemmalla). Puussa on jonkin verran kuivia oksia ja harsuuntumistakin. Puu 20 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
11. Kaksi metsälehmusta, Laurintie 5, Nöje Omakotitalon pihapiirissä kasvaa kaksi metsälehmusta, joista toinen on kaksihaarainen. Molempien puiden rauhoituksesta kertova kyltti on siisti ja paikoillaan. Kaksihaaraisen puun tyvellä on runsaasti taimia. Peremmällä pihassa kasvavan puun yksi oksa taipuu maata kohden ja siinä on joitakin kuivia oksia. Kuvassa oikealla metsälehmuksen runko jakomeaa oksistoa. 13. Metsälehmusryhmä, Hämeenkylä, Koivuvaara, Viisaritie Tätä puuryhmää voi olla hieman vaikea paikallistaa. Se löytyy kuitenkin menemällä metsään Vaakatie 15:ta vastapäätä. Puuryhmä kasvaa kalliorinteen reunassa (kuva vasemmalla). Rauhoituksesta kertova kyltti on paikoillaan. Puut ovat hyväkuntoisia, joukossa oli myös taimia. Kalliolla kasvaa myös katajaa sekä kenttäkerroksessa mustikkaa ja kieloa. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 21
17. Metsälehmusryhmä, Kaunisharju 24 Puuryhmä kasvaa pihan reunalla vanhan punaisen rakennuksen vieressä (kuva oikealla). Näiden metsälehmusten oksat alkavat muutaman metrin korkeudesta. Puut ovat hyväkuntoisia. 23. Metsälehmus, Rekola, Eilantie 42 Tämän puun runko on varsin kapea, mutta runsashaarainen. Lisäksi latvusto ulottuu varsin laajalle. Eilantiellä on meneillään kesällä 2005 talonrakennustöitä ja tie oli juuri asfaltoitu. Rakennustyöt voivat vaikuttaa puun juuristoon esimerkiksi vedensaantiin. 22 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
1. Kahdeksan rauhoitettua mäntyä, Luhtaanmäki, Heponiitty, Kongontie 4 Vantaan vanhin luonnonmuistomerkkirauhoitus vuodelta 1965 käsitti kahdeksan mäntyä, joista on jäljellä seitsemän. Pihapiirissä on rauhoitettujen mäntyjen lisäksi 2 metsälehmusta, jalokuusi sekä 2 hevoskastanjaa. Suurin männyistä on pihapiirin reunalla muun puuston joukossa hieman piilossa (kuva oikealla). Kongontien reunassa on kaksi mäntyä, jotka saattavat tulla talvella aurauksen yhteydessä vahingoitetuiksi. 4. Mänty, Ratsumiehenpolku, Hakunila Upea kaksihaarainen suuri mänty rinteessä kerrostalojen ja kävelytien välissä (kuva vasemmalla). Kaksi kylttiä kertovat puun rauhoituksesta. 15. Valiomänty, Lamminsuo, Hämeenlinnan moottoritien itäpuolella Syrjäisessä paikassa säästetty valiomänty, joka kasvaa pienessä notkelmassa kallion vieressä. Paikassa on tehty hakkuita ja puu erottuu maisemassa kauas (viereinen kuva). Läheiseltä kalliolta puu erottuu upeasti. Puun juurella kasvaa koivun taimia ja joitakin pieniä kuusia. Ympärillä on rehevää ruohikkoa, jossa kasvaa nuorta koivutaimikkoa, männyntaimia, ohdakkeita, ahomansikkaa, leinikkejä, metsäkurjenpolvia sekä myös haavan taimia. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 23
18. Kaksi mäntyä, Vaarala,Kaunisharju 22 24. Mänty, Rekola, Koivukylänväylän ja Vanhan Myllypolun risteyksessä Omakotitalon pihassa kasvavista männyistä toinen on autotallin edessä. Talolle vievälle tielle näkyvä mänty on vankka, mutta siinä on kuivia oksia ja puu on hieman toispuoleinen (kuva alla). Puun tyvellä on matalaa kasvillisuutta vain hieman ja loppuosa pihasta on asfaltoitu. Tämä saattaa vaikuttaa puun vedensaantiin. Tämä mänty on melko matala, mutta erottuu peltomaiseman edustalla Koivukylänväylälle (kuva vasemmalla). Vieressä kasvaa toinen hieman pienempi mänty. Männyssä on kuivia oksia ja muutama muu oksa taipuu kohti maata. Puun juurella kasvaa vain matalahkoa heinikkoa. Tämän männyn kaarna on kilpikaarnamaisen uurteista. Männyn lähettyvillä on koivu, jossa on kääpiä. 24 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
28. Mänty, Vaarala, Shellin pihassa Upea paksurunkoinen mänty, jossa on yksi selvästi muita paksumpi oksa. Kuivia ja katkenneita oksia on jonkin verran. Puu on maisemallisesti hieno pyöreähkön latvuston ansiosta (kuva oikealla). Rauhoituksesta kertova kyltti on kulunut, mutta ehjä. Puun ympärillä on nurmea, mutta muutaman metrin päässä on asfaltoitu huoltoaseman parkkipaikka. 29. Mänty, Hämeenkylä/Askisto, Nyby, Uudenkylänkujan metsätie Metsätien lähellä on kookas mänty. Kuvissa männyn tyvi ja latvus Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 25
34. Mänty, Kaskelanpolku 11, Itä- Hakkila 4. Tammi, Vantaankoski, Isontammentie 13 Mänty kasvaa vain muutaman metrin päässä tiestä (kuvan oikeassa reunassa). Puu on vankkarunkoinen ja oksat kasvavat korkealla. Saman tien varressa kasvaa muitakin hienoja mäntyjä. Suurikokoinen tammi, joka on oksistoltaan toispuoleinen. Kuivia oksia on. Suuria oksanhaaroja on tuettu toisiinsa oksien ympäri sidottujen nauhojen avulla. 35. Mänty, Nyyrikintie, Päiväkumpu Sahamäenkujalta alkavassa puistossa on useita upeita mäntyjä, joista yksi on rauhoitettu. Ei kuvaa. 26 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
5. Tammi, Vapaalantie 29, Vapaala Puu kasvaa tontin reunassa aidan vieressä. Rauhoituksesta kertova kyltti on aidassa kiinni. Tammen laaja oksisto ulottuu kahden tontin välissä menevän polun päälle sekä talon seinustalle saakka. Runko haaroittuu moneen paksuun oksaan. 32. Tammi, Laurintie 110, Rekola Tämä tammi kasvaa hyvin hoidetulla pihalla talon vieressä. Sen lähes vaakasuorat oksat ovat usean metrin pituisia. Rauhoituksesta kertova kyltti on paikallaan. Puu on hyväkuntoinen. Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 27
Lähteet 22. Kaksi lähdettä ja puro, Ilola, Leikkitie Vantaalla on yksi rauhoitettu lähde. Kaupungin ympäristökeskus on seurannut lähteen tilaa. Vesi muistuttaa tavallista ojavettä, joten lähde ei nykytilassaan ole kovinkaan edustava. Puut maisemassa Vantaalla on rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien lisäksi runsaasti merkittäviä maisemapuita, joista kansikuvassa ja tässä muutamia esimerkkejä 28 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 Tuomelan tammia Kuva: Jaakko Vähämäki
Yli-Kistolan männyt Tammistontien tammet Kuva: Jaakko Vähämäki Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 29
Kohdeluettelo Nro Rauh.v. Kohde Osoite 1 1965 mänty Kongontie 4 2 1972 siirtolohkareikko Kisatie 29 3 1975 tammi Isontammentie 13 4 1976 mänty, kaksihaarainen Ratsumiehenpolku 5 1980 tammi Vapaalantie 29 6 1980 kataja Koulutie 34 7 1981 siirtolohkare Ottelukuja 2 8 1983 kuusi Vanha Myllypolku 14 9 1988 Ancylus-järven rantakivikko Kakolanmäki 10 1990 siirtolohkare Valinkauhantie 11 1990 metsälehmus Laurintie 5 12 1990 Ancylus-järven rantakivikko Pöllökallionp., Vaijeritie 13 1990 metsälehmus Viisaritie 14 1991 hiidenkirnu Kotatie 14-16 15 1991 mänty, valiopuu Lamminsuontie 17 1992 metsälehmus Kaunisharju 24 18 1992 mänty Kaunisharju 22 19 1992 katajakedot Kakolanmäki 20 1992 kivi Tarhakuja, Piippil.puisto 21 1992 kuusi Talvikkirinne 2 22 1993 kaksi lähdettä ja puro Leikkitie 23 1993 metsälehmus Eilantie 42 24 1995 mänty Vanha Myllypolku 25 1995 kuusi, käärmemuoto Ratsumestarintie 26 1997 siirtolohkareikko Solatie 5 27 1997 jalopuuryhmä Sotungintie 28 1997 mänty Kuussillantie 29 1997 mänty Uudenkylänkuja 30 1998 kuusi, erikoiskaarnainen Katriinantie, tila 7:112 31 1998 koivu, jossa pahka Santakuopantie 32 2000 tammi Laurintie 110 33 2000 kuusi, päremuoto Kallioimarteentie 34 2001 mänty Kaskelanpolku 11 35 2002 mänty Nyyrikintie, Sahamäenk. 30 Vantaan luonnonmuistomerkit 2005
Tarkennus Kaupunginosa Missä suunnassa omakotitalon pihassa Luhtaanmäki Luode Korson yhteiskoulun ja urheilukentän vieressä Korso Itä omakotitalon pihassa Vantaankoski Lounais Lähellä Jokiniementie ja Hakunilantie, kerrostalojen rinteessä Hakunila Itä omakotitalon pihassa Vapaala Lounais vain 1 puu jäljellä Itä-Hakkila Itä omakotitalon pihassa Korso Itä omakotitalon pihassa Rekola / Havukoski Koillis linkkitornin vieressä Hämeenkylä Lounais omakotitalon pihassa, reunalla Hämeenkylä Lounais tien mutkassa, Nöje-nimisellä tilalla Kuninkaanmäki Itä laajahkolla kallioalueella, jossa menee paljon polkuja Hämeenkylä Lounais Koivuvaaranpuisto, metsään pääsee Vaakatie 15:ta vastapäätä Koivuvaara Lounais Solbackantieltä Kotatielle Seutula Luode moottoritien alitse, linkkitornille menee huono tie Seutula Luode omakotitalon pihassa Vaarala Itä omakotitalon pihassa Vaarala Itä linkkitornin vieressä Hämeenkylä Lounais Tarhakujan päästä metsään, jossa menee polku kivien luo Rekola Koillis Hiekkaharjuntien päästä Talvikkirinteeseen Tikkurila Koillis Leikkitieltä metsikköön polkuja pitkin Ilola Koillis omakotitalon pihassa Rekola Koillis puu näkyy Koivukylänväylälle Rekola Koillis Poni-Hakaa vastapäätä, näkyvät tielle Hakunila Itä omakotitalon pihassa Sotunki Itä kartanon piha-alue Hakunila Itä Shellin huoltoaseman piha-alue Vaarala Itä tien päädystä metsään polkua pitkin Askisto Lounais Katriinan sairaalasta tien toisella puolella, virkistysalueella Seutula Luode tien päässä, piha-alueen ja pellon takana, näkyy hyvin Lapinkylä Luode omakotitalon pihassa Rekola Koillis Simonkylänpuistossa poikkipolun varressa Simonkylä Koillis puu aivan tien vieressä Itä-Hakkila Itä alueella useita komeita mäntyjä Päiväkumpu Itä Vantaan luonnonmuistomerkit 2005 31