Ulkoministeriö PERUSMUISTIO UM2018-00276 TUO-20 Hurtta Mia(UM) 05.03.2018 JULKINEN Asia EU:n ja Japanin väliset vapaakauppaneuvottelut Kokous U/E/UTP-tunnus U 24/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU ja Japani saivat talouskumppanuussopimuksen kauppaosuutta koskevat neuvottelut päätökseen joulukuussa 2017. Neuvotteluja investointisuojasta ja investointiriitojen ratkaisusta jatketaan. EU:n komissio pyrkii antamaan EU:n neuvostolle ja Euroopan parlamentille esityksen sopimuksen kauppaosuuden allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta kesään 2018 mennessä. Tavoitteena on, että sopimus saataisiin voimaan vuoden 2019 alkupuolella. Suomen tavoitteena on ollut kunnianhimoinen ja kattava vapaakauppasopimus, joka parantaisi suomalaisten toimijoiden markkinoillepääsy- ja toimintamahdollisuuksia Japanissa. Saavutetulla sopimuksella luodaan kahden merkittävän talouden välinen laaja vapaakauppa-alue ja puitteet kaupallistaloudellisten suhteiden kehittämiselle. EU ja Japani kattavat yhdessä noin 30 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Lopputulos vastaa Suomen pääasiallista neuvottelutavoitetta. Suomi tavoitteli tullien poistamista Suomen viennin ja tuonnin kannalta keskeisissä nimikkeissä. Tavoite saavutettiin hyvin, sillä Japani ja EU ovat sopineet poistavansa tullit lähes kaikelta tavarakaupalta. Noin 99 prosenttia EU:n viennistä tulee olemaan tullivapaata kun sopimus on täysin toimeenpantu. Suomelle tärkeimpien puutuotteiden tullit poistuvat viimeistään seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Alkuperäsääntöjen osalta Suomen tavoitteena olivat mahdollisimman yksinkertaiset ja selkeät säännöt, jotka toisaalta varmistavat, ettei alkuperää koskevia määräyksiä voida kiertää, mutta jotka toisaalta mahdollistavat sopimuksen mukaisten tullietuuksien tehokkaan hyödyntämisen. Tavoite saavutettiin, sillä sopimuksen alkuperäsäännöt
2(14) vastaavat pääperiaatteiltaan EU:n soveltamia ja muissa vapaakauppasopimuksissa sovittuja sääntöjä. Julkisissa hankinnoissa Suomi tavoitteli merkittävää markkinoillepääsyä siten, että WTO:n julkisten hankintojen sopimuksen piiriin kuuluvia sitoumuksia laajennetaan. Tavoite saavutettiin, sillä Japanin niin sanottujen ydinkaupunkien tarjouskilpailuissa EU-yrityksiä kohdellaan sopimuksen myötä tasaveroisesti paikallisten toimijoiden kanssa. Sopimus parantaa myös tarjouskilpailujen läpinäkyvyyttä. Suomi on pitänyt tärkeänä, että tullien ulkopuolisten kaupanesteiden purkamiseen, syrjivien käytäntöjen poistamiseen ja sääntelyn läpinäkyvyyteen kiinnitetään erityisesti huomiota neuvotteluissa. Suomi on saavuttanut keskeiset tavoitteensa, sillä jo sopimusneuvottelujen aikana on poistettu useita sääntelyyn liittyviä esteitä, esimerkiksi terveysteknologiatuotteiden, lääkkeiden ja ajoneuvojen osalta. Sopimus sisältää myös Suomelle tärkeitä määräyksiä sääntelyn läpinäkyvyyden parantamisesta ja hyvistä sääntelykäytännöistä. Sopimuksessa on myös erikseen sovittu pienten ja keskisuurten yritysten tiedonsaannin parantamisesta. Suomi on korostanut neuvotteluissa sitä, että EU ja Japani lisäävät yhteistyötään teknisten kaupanesteiden vähentämiseksi. Sopimus sisältää tältä osin useita tärkeitä määräyksiä ja on Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen. Neuvottelutavoitteiden toteutumisen kannalta on myös keskeistä, että teknisiä kaupanesteitä on poistettu jo neuvotteluvaiheessa osana tullien ulkopuolisten kaupanesteiden työohjelmaa. Terveys- ja kasvinsuojelutoimien osalta Suomen tavoitteena oli sopimus, joka täydentää riittävän kunnianhimoisesti WTO:n sopimusta terveys- ja kasvinsuojelutoimista ja sujuvoittaa vientiä Japaniin. Keskeiset tavoitteet saavutettiin, sillä sopimus parantaa sääntely-ympäristön ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä maataloustuotteiden kaupassa. Sopimus myös vähentää tarpeetonta byrokratiaa, selkeyttää tuotteiden hyväksymismenettelyitä sekä parantaa läpinäkyvyyttä ja tiedonvaihtoa. Suomi tavoitteli palveluiden kaupassa palvelujen rajat ylittävään tarjoamiseen, yritysten sijoittautumiseen sekä yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maahantuloon ja oleskeluun liittyvien esteiden vähentämistä erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeillä sektoreilla. Suomen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Palvelujen ja investointien markkinoillepääsytarjouksessaan Japani on sitoutunut siihen, ettei se aseta määrällisiä rajoituksia tai syrjiviä vaatimuksia esimerkiksi testauspalvelujen, tietokonepalveluiden, insinööripalveluiden, ympäristöpalveluiden eikä tutkimus- ja kehityspalveluiden osalta. Lisäksi Japani on tehnyt kattavia sitoumuksia useiden Suomelle tärkeiden henkilöryhmien maahantulon osalta. Suomi kannatti kunnianhimoista ja nykyaikaista sopimusta investointien suojasta ja markkinoillepääsystä, jossa huomioidaan vastuullisen yritystoiminnan periaatteet, mutta ei estetä osapuolia sääntelemästä
3(14) esimerkiksi terveyden tai työntekijöiden suojeluun, sosiaaliseen suojeluun, kuluttajansuojaan tai ympäristönsuojeluun liittyvien politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi tavoitteli modernia sijoittajan ja sopimusvaltion välistä riitojenratkaisumenettelyä. Japani ei kuitenkaan ole tähän mennessä hyväksynyt muun muassa EU:n esittämää investointituomioistuinjärjestelmää, joten investointien suojaa, ml. investointiriitojen ratkaisua, ei ole sisällytetty tämän hetkiseen sopimustekstiin, vaan neuvottelut tästä jatkuvat. Sopimuksessa sen sijaan on määräyksiä investointien vapauttamisesta, joilla taataan tasapuolinen sijoittautumisoikeus, sijoitusten kansallinen kohtelu ja suoritevaatimusten kielto. Suomi piti tärkeänä, että sopimuksessa olisi kunnianhimoisia teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia määräyksiä, jotka ovat EU-lainsäädännön mukaisia. Keskeiset tavoitteet saavutettiin tavaramerkkien, patenttien, teollisuusmallien, liikesalaisuuksien ja julkaisemattoman tiedon sekä kasvilajikkeiden suojan osalta. Tekijänoikeuksien osalta saavutettiin tavoite sopia suojan kestosta 70 vuotta tekijän kuolemasta. Sen sijaan äänitteiden tuottajille ja esiintyjille maksettavista äänitteiden julkisen esittämisen korvauksista sovittiin ainoastaan, että keskusteluja jatketaan, kuten myös taideteosten jälleenmyyntikorvauksista. Maantieteellisten merkintöjen suojaamisessa sovittiin runsaan kahdensadan elintarvikkeen ja alkoholijuoman nimikkeiden suojasta. Suomi tavoitteli sopimusmääräyksiä, joilla edistetään kansainvälisten ympäristösopimusten ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista sekä toimeenpanoa. Suomi piti tärkeänä, että sopimus ei estä kehittämästä tai turvaamasta korkeaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun tasoa EU:ssa ja Suomessa. Suomi on saavuttanut tältä osin tavoitteensa. Sopimuksen kestävän kehityksen osat ovat pääsääntöisesti samanlaiset kuin muissa EU:n uusimmissa vapaakauppasopimuksissa. Pääasiallinen sisältö EU ja Japani käynnistivät vapaakauppaneuvottelut huhtikuussa 2013. Samanaikaisesti on neuvoteltu myös strategisesta kumppanuussopimuksesta, joka pyritään allekirjoittamaan samaan aikaan vapaakauppasopimuksen kanssa. Neuvottelut laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta, jota kutsutaan talouskumppanuussopimukseksi (EU Japan Economic Partnership Agreement), saatiin päätökseen joulukuussa 2017. Sopimus on EU:lle sekä taloudellisesti että poliittisesti merkittävä. EU ja Japani vastaavat yhdessä noin kolmasosasta maailman BKT:stä ja Japani on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. Sopimus parantaa EU:n viejien asemaa maailman neljänneksi suurimman talouden markkinoilla tullien ja kaupanesteiden poistuessa sekä palvelukaupan liiketoimintaedellytysten, oikeusvarmuuden ja läpinäkyvyyden parantuessa. Komission arvion mukaan markkinoiden avautuminen voi kasvattaa EU:n tavara- ja palvelukaupan vientiä 80 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon, ja jokainen vientimiljardi tukee n. 14 000 työpaikkaa EU:ssa.
4(14) Sisällöllisesti aikaansaatu sopimus kattaa tavara- ja palvelukaupan, niihin liittyvän sääntelyn ja kaupan esteet. Markkinoillepääsykysymysten lisäksi sopimus sisältää sitoumuksia muun muassa kauppaan liittyvien sääntöjen läpinäkyvyyteen, tullausmenettelyihin, teollis- ja tekijänoikeuksiin, kilpailuun, valtionyrityksiin ja pienten sekä keskisuurten yritysten kaupankäynnin edistämiseen liittyen. Lisäksi sopimus kattaa kaupan suojatoimet, riitojenratkaisun ja sitoumukset kestävän kehityksen tavoitteiden noudattamiseen, ml. Pariisin ilmastosopimuksen ja ILO:n työntekijöiden oikeuksia koskevien sopimusten mukaisesti. Sopimukseen on otettu mukaan myös yritysten hallintotapaa koskeva luku parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. Sopimusneuvottelut kattoivat myös investointisuojan ja investointeja koskevien riitojenratkaisun. Erityisesti investointiriitojen ratkaisusta ei toistaiseksi ole päästy yhteisymmärrykseen, joten osapuolet ovat sopineet neuvottelujen jatkamisesta näiltä osin. On todennäköistä, että EU:n tuomioistuimen toukokuussa 2017 antaman EU:n ja Singaporen välistä vapaakauppasopimusta koskevan lausunnon (2/15) ja komission lausunnon julkaisun jälkeen tekemän kauppasopimusten jakamista koskevan ehdotuksen perusteella päädytään ratkaisuun, jossa investointisuoja ja investointiriitojenratkaisu erotetaan kauppasopimuksesta. Tämä tarkoittaisi, että käsiteltävänä oleva vapaakauppasopimus sisältäisi vain unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä. Lausunnon mukaan investointisuojaa ja -riitojenratkaisua koskevat määräykset vapaakauppasopimuksissa kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan sopimuksen muiden määräysten kuuluessa pääosin unionin toimivaltaan (aiheesta annettu 30.9.2017 E-kirje E 71/2017 vp). EU:n komission alustavien arvioiden mukaan vapaakauppasopimus voisi tulla voimaan vuonna 2019. Tavarakauppa: Sopimuksen soveltamisen myötä tullit poistuvat heti yli 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin. Siirtymäaikojen jälkeen 97 prosenttia viennistä Japaniin (tullinimikkeiden määrästä, viennin arvossa mitattuna 99 prosenttia) on tullivapaata. Siirtymäajat ovat pisimmillään 15 vuotta. Jäljelle jäävät tuotteet vapautetaan joko tariffikiintiöiden puitteissa tai niiden tulleja lasketaan. EU vapauttaa 96 % Japanin tuonnista tullinimikkeiden perusteella laskettuna heti kun sopimusta ryhdytään soveltamaan ja 99 % enintään 15 vuoden jälkeen. EU:n komission mukaan erot vapautusten laajuudessa perustuvat siihen, että Japani hyväksyy myös tullien ulkopuolisten esteiden poistamisen ja omaksuu kansainväliset standardit mm. autoteollisuuden osalta, mikä parantaa suhteellisesti enemmän EU:n markkinoillepääsyä. Kokonaan sopimuksen ulkopuolelle jäävät molemminpuolisesti riisi ja merilevä. Teollisuustuotteiden viennissä Suomi on ajanut mahdollisimman laajaa kaupan vapauttamista puu-, paperi-, joidenkin metallien, muovien ja kemianteollisuuden tuotteissa. Näiden tuotteiden tullit poistuvat kun sopimusta ryhdytään soveltamaan, lukuun ottamatta metsäteollisuustuotteita. Suomelle tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden tullit poistuvat seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Muiden metsäteollisuustuotteiden tullit poistuvat joko heti tai 10 vuoden kuluttua. Maataloustuotteissa noin 87 % EU:n nykyisestä viennistä tulee olemaan tullivapaata siirtymäaikojen jälkeen. Suomi on ajanut muun muassa sianlihan, makeisten, marjojen ja viljatuotteiden kaupan vapauttamista. Näiden tuotteiden tullit laskevat tai poistuvat
5(14) siirtymäaikojen kuluessa. Suomen maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti Japaniin on tällä hetkellä verrattain pientä. Laskevien tai poistuvien tullien myötä suomalaisviejät pääsevät paremmin hyödyntämään Japanin markkinoiden potentiaalin myös muiden tuotteiden osalta. Palveluiden rajat ylittävä kauppa, yritystoimintaan liittyvä maahantulo sekä sähköinen kauppa: Rajat ylittävän kaupan osalta sopimuksessa sovitaan muun muassa markkinoillepääsystä, kansallisesta kohtelusta sekä suosituimmuuskohtelusta. Nämä määräykset eivät koske julkista valtaa käytettäessä toteutettua toimintaa kuten julkisia palveluja. Määräykset eivät myöskään koske osapuolten sisäistä meriliikennettä, lentoliikennettä (paitsi lentoliikenteen tukipalvelut), julkisia hankintoja, audiovisuaalisia palveluja eikä osapuolten myöntämiä tukia. Sopimuksella vahvistetaan säännöt sille, millä ehdoin yritykset voivat toimia ja tarjota palvelujaan EU:n alueella tai Japanissa. Sopimuksen tavoitteena on syrjimättömyys, jonka mukaan toisen osapuolen yritykset voivat toimia samoin ehdoin markkinoille kuin maan omat yritykset, ellei muuta sovita. EU on antanut markkinoillepääsyehdoista (koskee myös investointeja) oman, lopullisen ehdotuksensa joulukuussa 2017. Suomi on tehnyt markkinoillepääsyehtojen osalta varaumia muun muassa terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluissa. Yritystoimintaan liittyvän tilapäisen maahantulon ja oleskelun osalta osapuolet ovat sopineet sijoittautumispyrkimyksessä liikkuvien yritysvierailijoiden, yritysten sisäisissä siirroissa liikkuvien henkilöiden ja heidän perheenjäsenten, sijoittajien, sopimusperustaisten palveluntarjoajien, itsenäisten ammatinharjoittajien sekä lyhytaikaisten yritysvierailijoiden maahantulosta. Sopimuksessa sovitaan lisäksi palveluja ja investointeja koskevista säännöistä. Näillä tarkoitetaan muun muassa lupa- ja pätevyysvaatimusten sekä näiden menettelyiden syrjimättömyyttä ja läpinäkyvyyttä (ml. lupien kohtuullinen käsittelyaika). Lisäksi postija kuriiri-, televiestintä-, rahoitus- sekä meriliikenteen osalta sopimus sisältää erityisiä sääntelyä koskevia velvoitteita. Sähköisen kaupan osalta sopimuksessa sovitaan muun muassa sähköisten toimitusten tullittomuudesta, sähköisiin sopimuksiin ja allekirjoituksiin liittyvistä säännöistä, sekä toimista roskapostiin liittyen. Sopimuksella myös kielletään yrityksiin kohdistetut vaatimukset paljastaa ohjelmistojen lähdekoodi tietyin poikkeuksin. Suomen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Palvelujen markkinoillepääsytarjouksessaan Japani on sitoutunut siihen, ettei se aseta määrällisiä rajoituksia tai syrjiviä vaatimuksia esimerkiksi testauspalvelujen, tietokonepalveluiden, insinööripalveluiden, ympäristöpalveluiden eikä tutkimus- ja kehityspalveluiden osalta. Lisäksi Japani on tehnyt sitoumuksia useiden Suomelle tärkeiden henkilöryhmien maahantulon ja oleskelun osalta ja vahvistaa esimerkiksi yritysten sisäisissä siirroissa liikkuville henkilöille sekä sijoittajille viiden vuoden oleskelun, heidän perheensä mukaan lukien. Investoinnit: Investointien vapauttamista koskevissa sopimusmääräyksissä tähdätään tasapuoliseen sijoittautumisoikeuteen, markkinoillepääsyn esteiden purkamiseen, sijoitusten
6(14) kansalliseen kohteluun ja suoritevaatimusten kieltoon. Markkinoillepääsyn osalta sopimuksella vähennetään esimerkiksi yrityksien tytäryhtiöiden perustamiseen liittyviä esteitä. Nämä määräykset eivät koske julkisia palveluja, osapuolten sisäistä meriliikennettä, lentoliikennettä (paitsi lentoliikenteen tukipalvelut), julkisia hankintoja, audiovisuaalisia palveluja tai osaltaan osapuolten myöntämiä tukia. Julkiset hankinnat: Sopimus täydentää WTO:n julkisten hankintojen sopimuksen (Agreement on Government Procurement, GPA) määräyksiä sekä osapuolten GPA-sitoumuksia. Markkinoillepääsyn osalta merkittävin muutos on se, että sopimuksen myötä Japani avaa niin sanottujen ydinkaupunkiensa hankinnat eurooppalaisille tarjoajille. Näissä 48 kaupungissa on kussakin noin 300 000 asukasta, ja ne edustavat noin 15 prosenttia Japanin väestöstä. Japanin lainsäädännön mukaan viranomaiset voivat suosia paikallisia toimijoita paikallisen tason hankinnoissa. EU:n yritykset saavat jatkossa näiden kaupunkien hankinnoissa paikallisen toimijan aseman. EU avaa vastaavasti hankintamarkkinoitaan japanilaisille tarjoajille kunnissa, joissa asukkaita on 200 000 500 000. Molemmat osapuolet sisällyttävät kilpailutuksen piiriin myös sairaalat ja yliopistot. Sopimuksella parannetaan julkisten hankintojen tarjouskilpailujen läpinäkyvyyttä Japanissa. Hankintailmoitukset ovat jatkossa nähtävillä kootusti yhdellä verkkosivustolla. EU:n rakennusteollisuutta kohdellaan tasaveroisesti Japanin rakennusteollisuuden arviointijärjestelmässä. Hankintayksiköt hyväksyvät jatkossa tarjouskilpailuissaan toisen osapuolen tarkastuslaitoksen testiraportit osoituksena vaatimustenmukaisuudesta. Sopimus antaa myös mahdollisuuden käyttää tarjouskilpailussa ympäristökriteereitä. Tullienulkopuoliset kaupanesteet: Sopimuksella poistetaan useita EU-yritysten Japanin markkinoilla kohtaamia tullien ulkopuolisia kaupan esteitä. EU ja Japani listasivat heti neuvottelujen alkuvaiheessa toistensa markkinoilla olevia esteitä, joita tulee poistaa jo neuvottelujen aikana. EU vaati Japanilta noin 70 estekokonaisuuden poistamista. Esteet liittyivät pitkälti Japanin teknisiin tuotevaatimuksiin ja sertifiointiprosesseihin, joita EU-viejät pitävät hankalina. Lähes kaikki ratkaisut on toimeenpantu vuoden 2017 loppuun mennessä, lukuun ottamatta muutamaa terveyteen ja kasvinterveyteen liittyvää muutosta. Neuvotteluissa on onnistuneesti puututtu myös Suomen viennin kannalta merkittäviin kaupan esteisiin. Terveysteknologiatuotteiden osalta Japani on hyväksynyt keskeisen kansainvälisen laatujärjestelmiä koskevan standardin (Standard on Quality Management Systems, QMS). Tämän ansiosta EU-yritysten sertifiointikustannukset Japaniin vietäessä ovat laskeneet jo neuvotteluprosessin kuluessa. Japani on myös poistanut monimutkaisen ja päällekkäisen ilmoitusjärjestelmän, mikä on hankaloittanut lääkkeiden, terveysteknologian ja kosmetiikan vientiä. Lääkkeiden vastavuoroista tunnustamista ja hyviä tuotantomenetelmiä koskevaa sopimusta on tässä yhteydessä laajennettu uusiin lääkkeisiin. Edistystä on saavutettu ruoan lisäaineiden hyväksynnässä paremman läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden kautta. Tekstiilien ja vaatteiden merkinnöissä Japani on hyväksynyt kansainvälisen tekstiilimerkintöjä koskevan järjestelmän, mikä on vastaa EU:ssa käytössä olevaa järjestelmää. Tämän seurauksena EU:sta vietävien tuotteiden merkintöjä ei tarvitse enää
7(14) vaihtaa vietäessä Japaniin. Oluen vienti Japaniin helpottuu, sillä eurooppalaisia oluita ei enää tarvitse vuodesta 2018 alkaen viedä Japaniin alkoholia sisältävinä virvoitusjuomina. Myös eri oluiden välinen verokohtelu yhdenmukaistuu. Autojen vienti EU:sta Japaniin helpottuu Japanin sitouduttua ajoneuvoja koskeviin kansainvälisiin standardeihin. Tämä tarkoittaa, että eurooppalaisiin autoihin kohdistuu samat vaatimukset sekä EU:ssa että Japanissa, eli niitä ei tarvitse testata ja sertifioida uudelleen Japaniin vietäessä. Kaupan tekniset esteet: Teknisten kaupanesteiden osalta sopimuksessa sovitaan määräyksistä, joilla pyritään siihen, että teknisistä määräyksistä, standardeista ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä ei muodostu tarpeettomia kaupanesteitä. Määräykset vastaavat sisällöltään EU:n viimeaikaisten kauppasopimusten vastaavia määräyksiä. Teknisten kaupanesteiden vähentämisen kannalta on hyvä, että EU ja Japani ovat sopimuksessa nimenneet kansainväliset standardointielimet sekä sisällyttäneet sopimukseen niin kutsutun valmistajan vastuuvakuutuksen, mikä on laajalti käytössä EU:ssa matalan riskin tuotteiden osalta. Lisäksi edellä mainitulla, sopimuksen neuvotteluvaiheessa tehdyllä, työllä tullien ulkopuolisten kaupanesteiden osalta on poistettu useita keskeisiä teknisiä kaupanesteitä. Hyvät sääntelykäytännöt ja sääntely-yhteistyö: Sopimus sisältää määräyksiä hyvistä sääntelykäytännöistä ja sääntely-yhteistyöstä. Tavoitteena on muun muassa lisätä sääntelyn läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia. Sääntely-yhteistyötä varten sopimuksessa sovitaan myös sääntely-yhteistyökomitean perustamisesta ja sen tehtävistä. Sääntelyyhteistyö on vapaaehtoista ja se ei rajoita osapuolten sääntelyoikeutta. Terveys- ja kasvinsuojelutoimet (SPS-kysymykset): Sopimus parantaa maataloustuotteiden osalta sääntely-ympäristön ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä. EU ja Japani ovat esimerkiksi sopineet yksinkertaistavansa maataloustuotteiden hyväksymis- ja selvitysmenettelyjä ja varmistavansa, että tuontimenettelyt hoidetaan sujuvasti ilman tarpeettomia viivästyksiä ja byrokratiaa. Sopimuksella perustetaan myös SPS-erityiskomitea, jossa voidaan vaihtaa tietoa sekä käsitellä mahdollisia tulevia kaupanesteitä. Sopimus ei laske turvallisuustasoa eikä vaadi osapuolia muuttamaan kansallisia politiikkavalintoja, jotka liittyvät esimerkiksi hormonien käyttöön tai geenimuunneltuihin organismeihin (GMO). Eläinten hyvinvointia koskevasta yhteistyöstä sovitaan sopimuksen sääntely-yhteistyötä koskevassa luvussa. Kauppamenettelyt ja tulliyhteistyö: Sopimuksen myötä kauppamenettelykäytäntöihin tulee sujuvuutta ja tulliyhteistyötä tiivistetään sekä kahdenvälisesti että monenkeskisesti. Tuontiin ja vientiin liittyvien sääntöjen, vaatimusten ja menettelyjen modernisaatiolla sekä yksinkertaistamisella pyritään tehostamaan toimintaa. Sopimus noudattelee WTO:n kauppamenettelysopimusta ja Maailman tullijärjestö WCO:n määräyksiä. Lainsäädäntöä ja menettelyjä koskevan läpinäkyvyyden parantamiseksi on luotu konsultaatiomekanismi osapuolten hallintojen ja liike-elämän välille. EU:n ja Japanin välillä on jo olemassa tulliyhteistyö ja hallinnollisen yhteistyön sopimus, jonka puitteissa tapahtuvaa toimintaa
8(14) koordinoidaan vapaakauppasopimuksen toimeenpanon kanssa uuden erityiskomitean kautta. Suomi pitää mahdollisimman sujuvia kauppamenettelyjä tärkeänä. Vientiin ja tuontiin liittyvien maksujen ja muodollisuuksien tulee olla kauppaa vähiten rajoittavia ja mahdollisimman läpinäkyviä. Sekä yritykset että kuluttajat hyötyvät siitä, että tavara liikkuu tehokkaammin rajan yli. Kauppamenettelyjen sujuvoittamisen toivotaan helpottavan etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Alkuperäsäännöt: Sopimuksen alkuperäsäännöt vastaavat pitkälti EU:n vapaakauppasopimuksissa yleensä sovittuja sääntöjä. Alkuperäsäännöissä määrätään, millä edellytyksillä viejämaassa tuotettava tai valmistettava tuote voi saavuttaa alkuperäaseman, jonka perusteella tuotteelle myönnetään sopimuksen mukaiset tullietuudet. Horisontaalisten alkuperäsääntöjen ja alkuperän todentamista koskevien sääntöjen lisäksi sopimuksessa on sovittu kaikkia tuotteita koskevista nimikekohtaisista säännöistä. Tuotekohtaisissa säännöissä lähtökohtana on ollut, että EU:ssa tuotettujen tai valmistettujen tuotteiden viennin tulisi olla mahdollisimman kattavasti oikeutettua sopimuksen mukaiseen etuuskohteluun. Tuotekohtaisia alkuperäsääntöjä sovelletaan muiden tuotteiden ohella autoihin ja muihin kulkuneuvoihin, autojen osiin, jalkineisiin, nahkatuotteisiin, tekstiileihin ja vaatteisiin sekä maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin. Suomi on pitänyt tärkeänä, että sopimukseen saadaan alkuperäsäännöt, jotka ottavat huomioon elinkeinoelämän tarpeet ja tukevat kaupankäyntiä. Teollis- ja tekijänoikeudet: Sopimus pohjautuu kansainvälisiin aineettoman omaisuuden suojaa koskeviin sopimuksiin (kuten TRIPS-sopimus ja Pariisin yleissopimus) ja jonkin verran laajentaa niiden suojaa. Sopimus sisältää määräyksiä tekijänoikeuksien, tavaramerkkien, patenttien, teollisuusmallien, liikesalaisuuksien ja julkaisemattoman tiedon sekä kasvilajikkeiden suojan osalta. Lisäksi on sovittu runsaan kahdensadan elintarvikkeen ja alkoholijuoman maantieteellisen merkinnän suojasta. Sopimuksessa suojataan myös rekisteröimätön tuotteen ulkomuoto kopioinnilta vähintään kolmen vuoden ajaksi. Tekijänoikeuksien osalta suojan kesto on 70 vuotta tekijän kuolemasta, esiintyjän osalta 50 vuotta esityksestä, äänitteen suoja aika on 70 vuotta julkaisuvuoden lopusta ja yleisradiolähetyksen 50 vuotta ensimmäisestä lähetyksestä. Neuvotteluissa ei onnistuttu sopimaan äänitteiden tuottajille ja esiintyjille maksettavista äänitteiden julkisen esittämisen korvauksista. Sopimuksessa todetaan, että keskusteluja jatketaan. Samoin on laita taideteosten jälleenmyyntikorvauksien suhteen. Aineettomien oikeuksien toimeenpanossa on sovittu sekä siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista että rajatoimenpiteistä. Viimemainittu sisältää menettelytavat, joilla oikeudenhaltija voi pyytää tulliviranomaisia pidättämään tuotteet, jotka rikkovat hänen tavaramerkkiä, tekijänoikeutta ja lähioikeuksia, maantieteellisiä merkintöjä, patentteja, hyödyllisyys- ja teollismalleja tai kasvilajikkeita koskevia oikeuksiaan. Kilpailupolitiikka ja valtio-omisteiset yritykset:
9(14) Japanin yrityskulttuuri mielletään haasteelliseksi ulkomaisille yrityksille ja sijoituksille, ja yhtenä tavoitteena olikin selkiyttää tilannetta sopimuksen kautta. Sopimuksessa sovitaan, että kumpikin osapuoli toimii monopolien syntyä ja kilpailunrajoituksia vastaan oman lainsäädäntönsä puitteissa. Lisäksi osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä kilpailunrajoitustoimien ehkäisemiseksi. Valtiontuista on sovittu yleisperiaatteena, etteivät ne saisi vääristää osapuolten välistä kauppaa eivätkä investointeja. Sopimuksella luodaan määräaikainen ilmoittamisvelvollisuus (notifikaatio) muutoksista entisiin tukiin tai uusista tuista. Tuista ilmoittamisen tulee tapahtua kahden vuoden välein. Sopimuksen ulkopuolelle on jätetty muuhun kuin taloudelliseen toimintaan annetut tuet tai alle 450.000 SDR (erityisnosto-oikeus) määräiset tuet sekä muiden tahojen kuin keskushallinnon myöntämät tuet. Valtionyrityksiä ja määrättyjä monopoleja koskevissa sopimusmääräyksissä todetaan, että näiden on toimittava tavaroiden ja palveluiden ostamisessa ja myynnissä kaupallisin perustein sekä kohdeltava toisen osapuolen yrityksiä kuten kotimaisia yrityksiä. Näiden määräysten ulkopuolelle jäävät vuotuiselta liikevaihdoltaan alle 200 miljoonaa SDR olevat yhtiöt. Osapuolilla on sopimuksen perusteella tietojensaantioikeus sopimusmääräyksissä tarkoitetuista yrityksistä, mikäli toinen osapuoli katsoo tällaisen yrityksen vääristävän kauppaa. Kaupan suojatoimet: Sopimuksen kaupan suojatoimia koskevat määräykset vastaavat pitkälti EU:n vapaakauppasopimuksissa yleensä sovittuja, WTO:n polkumyyntiä koskevaan sopimukseen, tukia ja tasoitustulleja koskevaan sopimukseen sekä suojalausekesopimukseen perustuvia sääntöjä. Sopimukseen on otettu lisäksi WTOsääntöjä pidemmälle meneviä ehtoja läpinäkyvyyden, osapuolten puolustautumisoikeuden sekä ns. yleisen edun osalta polkumyynti- ja tasoitustullitutkinnoissa. Sopimuksessa ei ole sen sijaan EU:n polkumyyntilainsäädännössä olevaa alemman tullin sääntöä, minkä mukaan polkumyyntitullit asetetaan vahinko- tai polkumyyntimarginaalin mukaisesti sen perusteella, kumpi näistä on alhaisempi. Osapuolet ovat sopineet myös kahdenvälisestä suojatoimilausekkeesta, joka mahdollistaa preferenssien väliaikaisen keskeyttämisen tapauksissa, joissa tuonnin huomattava ja äkillinen lisäys aiheuttaa kotimaiselle teollisuudelle vahinkoa. Sopimus sisältää WTO-sääntöjä pidemmälle meneviä sääntöjä läpinäkyvyydestä, osapuolten puolustautumisoikeudesta sekä yleisestä edusta. Kestävä kehitys (ml. ympäristö ja työelämän normit): Sopimus sisältää keskeiset kestävää kehitystä koskevat elementit, ja se on yhdenmukainen muiden EU:n viimeaikaisten kauppasopimusten kestävän kehityksen lukujen kanssa. EU ja Japani sitoutuvat toimeenpanemaan keskeiset Kansainvälisen työjärjestön (ILO) standardit ja kansainväliset ympäristösopimukset mukaan lukien Pariisin ilmastosopimuksen. EU ja Japani sitoutuvat siihen, että työvoima- tai ympäristölainsäädäntöä ei heikennetä kaupan ja investointien houkuttelemiseksi. Osapuolet sitoutuvat myös luonnonvarojen suojeluun ja kestävään hallintaan. EU ja Japani sitoutuvat edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta. Sopimus luo myös mekanismit, jolla kansalaisyhteiskunta voi
10(14) seurata tehtyjä sitoumuksia. Sopimus sisältää myös erillisen kestävän kehityksen lukua koskevan riitojenratkaisumekanismin, joka sisältää hallitusten väliset neuvottelut ja mahdollisen asiantuntijapaneeliin turvautumisen. Valtioiden välinen riitojenratkaisu: Sopimuksen riitojenratkaisumääräykset vastaavat pitkälti EU:n vapaakauppasopimuksissa yleensä sovittuja, WTO:n riitojenratkaisusopimukseen perustuvia sääntöjä. Tavoitteena on varmistaa osapuolten välisten riitojen käsittely tehokkaan ja transparentin riitojenratkaisumekanismin avulla. Panelistit on mahdollista nimetä erillisestä panelistipoolista, mikäli valinnoissa ei muuten päästä eteenpäin. Sopimuksessa on paneelikäsittelyä koskevien määräysten, menettely- ja käytännesäännöt mukaan lukien, lisäksi tavanomaiset määräykset päätösten täytäntöönpanosta. Paneelipäätökset ovat sitovia eikä niistä ole valitusoikeutta. Riitojenratkaisumekanismin lisäksi osapuolilla on mahdollisuus turvautua kevyempään välitysmenettelyyn. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Sopimustekstin sisällön perusteella voidaan tässä vaiheessa arvioida, että sopimuksen allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevan päätöksen oikeusperustana olisi ainakin SEUT 207 artikla (yhteinen kauppapolitiikka). Menettelyllinen oikeusperusta sopimuksen allekirjoittamisvaiheessa on SEUT 218(5) ja tekemisvaiheessa SEUT 218(6). Neuvoston päätökset tehtäisiin määräenemmistöllä. EU:n tuomioistuin antoi toukokuussa 2017 EU:n ja Singaporen välistä vapaakauppasopimusta koskevan lausunnon (2/15), jonka mukaan investointisuojaa ja investointiriitojen ratkaisua koskevat määräykset vapaakauppasopimuksissa kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan sopimuksen muiden määräysten kuuluessa pääosin unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Valtioneuvoston alustavan arvion mukaan investointisuojaa ja investointiriitojen ratkaisua koskevien määräysten erottaminen EU:n ja Japanin välisestä vapaakauppasopimuksesta omaksi sopimukseksi tarkoittaisi, että nyt tehtävä sopimus tulisi sisältämään vain unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Jos erottamista ei tehdä, kyseessä olisi todennäköisesti EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan kuuluva sopimus, eli niin sanottu sekasopimus. Käsittely Euroopan parlamentissa Sopimuksen tekeminen EU:n puolesta edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää SEUT 218(6) artiklan a-kohdan v-alakohdan mukaan. Komissio on antanut Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä SEUT 207 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kansallinen valmistelu EU2-jaoston kirjallinen menettely 26.2.2018.
11(14) Neuvotteluja on käsitelty säännöllisesti kauppapoliittisessa jaostossa (EU2) sekä sen alajaostoissa. Lisäksi neuvotteluiden yksityiskohtaisempia kysymyksiä on käsitelty yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa kulloinkin käsiteltävän asiasisällön mukaan. Eduskuntakäsittely U-kirje U 24/2016 vp, 26.5.2016 E-jatkokirje EJ 51/2014 vp, 16.12.2014 (UM2014-01611) E-kirje E 137/2012 vp, 21.11.2012 (UM2012-01597) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Valtioneuvoston alustavan arvion mukaan ainoastaan vapaakauppaa koskevia määräyksiä sisältävä sopimus kuuluisi unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Mikäli sopimus lopulta sisältäisi myös investointisuojaa ja - riitojenratkaisua koskevia määräyksiä, kyseessä olisi edellä viitattu EU:n tuomioistuimen lausunto (2/15) huomioon ottaen EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan kuuluva ns. sekasopimus ja se sisältäisi todennäköisesti myös lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Valtioneuvoston alustavan arvion mukaan, jos sopimus sisältää pelkästään vapaakauppaa koskevia määräyksiä, sopimus kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan eikä se siten voi sisältää Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Mikäli sopimus sisältäisi myös investointisuojaa ja -riitojen ratkaisua koskevia määräyksiä, kyseessä olisi edellä selostetun mukaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan kuuluva ns. sekasopimus ja määräyksiä olisi tarkasteltava tällöin myös Ahvenanmaan toimivallan näkökulmasta. Sopimuksen määräysten suhdetta Ahvenanmaan toimivaltaan arvioidaan kokonaisvaltaisemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. Taloudelliset vaikutukset Sopimuksella ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia valtion talousarvioon. Sopimuksen odotetaan tuovan taloudellisia hyötyjä parantamalla suomalaisten yritysten markkinoillepääsy- ja toimintamahdollisuuksia sekä oikeudellista toimintavarmuutta Japanissa. Sopimus parantaisi suomalaistoimijoiden tilannetta niin tavarakaupan, julkisten hankintojen kuin palvelujen ja investointien markkinoillepääsyn osalta. Se auttaa turvaamaan eurooppalaisten, ja siten suomalaisten toimijoiden tasaveroisen kilpailuaseman suhteessa kilpailijamaihin, joilla jo on, tai jotka neuvottelevat vapaakauppajärjestelyistä Japanin kanssa. Japani on ollut Suomelle perinteisesti tärkeä kauppakumppani Aasiassa. Vuonna 2016 Suomen ja Japanin välisen kaupan arvo oli 2,5 miljardia euroa
12(14) (sekä tavara- että palvelukauppa). Vuonna 2017 tavarakauppatase oli noin 578 miljoonaa euroa ylijäämäinen tuonnin ollessa 711,8 miljoonaa euroa ja viennin yltäessä 1,29 miljardiin euroon. Vuonna 2016 palvelukauppa oli 350 miljoonaa ylijäämäinen tuonnin ollessa 275 miljoonaa euroa ja viennin 625 miljoonaa euroa. Japanin osuus Suomen tavarakauppaviennistä on viime vuosina ollut noin kaksi prosenttia. Japani on suomalaisen puun yksi tärkeimpiä vientimarkkinoita. Muita keskeisiä vientituotteita ovat paperiteollisuuden tuotteet, maitotaloustuotteet ja sianliha, viljat ja muovi- ja kemianteollisuuden tuotteet. Suomi tuo Japanista etenkin autoja, koneita ja laitteita, kemian- ja muoviteollisuuden aineita ja lääketeollisuuden tuotteita. Japanin markkinoilla nähdään olevan enemmän potentiaalia suomalaisten yritysten kannalta, kuin mihin kaupankäynnissä tällä hetkellä ylletään. Japani on korkean ostovoiman ja laatutietoisuuden markkina, mikä tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti suomalaisille elintarvikeviejille. Japani on merkittävä kauppakumppani myös EU:n laajuisesti tarkastellen: se on Kiinan jälkeen EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. Japani on samalla merkittävä investoija Euroopassa. Japani vie Eurooppaan lähinnä koneita ja kuljetusvälineitä sekä kemianteollisuuden tuotteita, ja EU-maat puolestaan vievät Japaniin näiden tuotteiden lisäksi maataloustuotteita. Komission arvion mukaan markkinoiden avautuminen voi kasvattaa EU:n tavara- ja palvelukaupan vientiä 80 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon, ja jokainen vientimiljardi tukee n. 14 000 työpaikkaa EU:ssa. EU-maiden vienti Japaniin voi kasvaa 16 24 prosenttia kun sopimus on täysimääräisesti voimassa. Erityisen tuntuvat vaikutukset saataisiin tullienulkopuolisten kaupanesteiden poistamisesta. EU-tasolla elintarvikevienti voi kasvaa jopa 170 180 prosenttia, mikä vastaisi 10 miljardin euron kasvua. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat EU:n ja Japanin välisestä strategisesta kumppanuudesta on neuvoteltu samanaikaisesti vapaakauppasopimuksen kanssa. Neuvottelut pyritään saattamaan päätökseen mahdollisimman pian. Tavoitteena on, että strateginen kumppanuussopimus ja talouskumppanuussopimus allekirjoitettaisiin yhdessä vuonna 2018. Sopimusneuvottelut ovat kattaneet myös investointisuojan ja investointeja koskevien riitojen ratkaisun. Erityisesti investointiriitojen ratkaisusta ei toistaiseksi ole päästy yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut niiden osalta jatkuvat. Sopimustekstit englanninkielisinä: http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1684 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mia Hurtta /UM TUO-20, mia.hurtta@formin.fi (0295 350 060)
Sara Ohls /UM TUO-20, sara.ohls@formin.fi 13(14) Heli Siikaluoma /UM TUO-20, heli.siikaluoma@formin.fi Heli Honkapää /UM TUO-20, heli.honkapaa@formin.fi Mary-Anne Nojonen /UM TUO-10, mary-anne.nojonen@formin.fi Ritva Haukijärvi /UM TUO-20, ritva.haukijarvi@formin.fi Maria Pohjanpalo /UM TUO-10, maria.pohjanpalo@formin.fi Petteri Kotilainen /UM TUO-10, petteri.kotilainen@formin.fi Aino Friman /UM TUO-10, aino.friman@formin.fi Kent Wilska /UM TUO-20, kent.wilska@formin.fi Malena Sell /UM TUO-10, malena.sell@formin.fi Riitta Gerlander /UM ASA-10, riitta.gerlander@formin.fi Leena Lehtinen /Tulli, leena.lehtinen@tulli.fi Laura Peuraniemi/UM OIK-20, laura.peuraniemi@formin.fi EUTORI-tunnus Liitteet Viite
14(14) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi alueelliset kauppakysymykset, kansainvälinen kauppa, Kauppapoliittinen komitea, vapaakauppasopimusneuvottelut, Japani UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, STM, TEM, TULLI, VM, VNK, YM