Hakijan liike- ja yhteisötunnus on 1628390-6. Hakijan yhteyshenkilönä toimii ympäristöpäällikkö Juha Laurila, p. 020 447 7393.

1 YMPÄRISTÖLUPA / RUDUS OY, VALMISBETONITEHDAS Dnro 554/2012 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :ssä tarkoitetusta lupahakemuksesta, joka koskee valmisbetonitehtaan toimintaa Martinkylässä Sipoon kunnassa. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Rudus Oy PL 49 00441 HELSINKI Hakijan liike- ja yhteisötunnus on 1628390-6. Hakijan yhteyshenkilönä toimii ympäristöpäällikkö Juha Laurila, p. 020 447 7393. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tehtaassa valmistetaan valmisbetonia myyntitarkoitukseen. Valmisbetonitehdas perustetaan Sipoon Martinkylään Sipoon kunnan omistaman kiinteistön Ljungars 2 7:280 eteläosaan korttelin 705 tontille 1. Valtakirja on liitetty asiakirjoihin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kiinteällä betoniasemalla on ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 8 b) -kohdan mukaan oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 8 a) -kohdan ja ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan ympäristöluvan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikköön 19.9.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä oleva tehdas siirretään logistiikkakeskuksen laajennuksen vuoksi tulevaan kohteeseen Sipoon kunnan Martinkylästä kiinteistöltä Bakskogen 7:113.

2 Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristövaliokunnan ympäristönsuojelujaosto on myöntänyt tehtaan aiemmalle sijaintipaikalle ympäristöluvan 4.6.2010. Tehtaan uudelle sijoituspaikalle on haettu rakennuslupaa 2012. Sipoon kunnan lainvoimaisessa Bastukärrin (Ba), Freeway Logistics City, työpaikka-alueen asemakaavassa alue on merkitty merkinnällä T-2, teollisuusja varastorakennusten korttelialue. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa käyttää toimisto- ja liiketiloihin enintään 50 %. Ulkovarastointia ei saa sijoittaa kadun puoleiselle tontin osalle. TOIMINNAN SIJAINTIALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tehdas tulee sijaitsemaan Sipoon Martinkylässä Sipoon kunnan omistamalla kiinteistöllä Ljungars 2 7:280. Tehdas sijoittuu kiinteistön eteläosaan korttelin 705 tontille 1. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Keravantien (148) toisella puolella. Etäisyys lähimpiin naapureihin on noin 600 metriä. Lähimmät teollisuusrakennukset ovat noin 500 metrin etäisyydellä. Hakija on kartoittanut alueen 11 lähintä talousvesikaivoa. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 300 metrin päässä kiinteistön rajasta. Lähin luonnonsuojelualue on Sipoonkorven kansallispuisto, joka sijaitsee noin 2,6 km päässä. Tehtaan länsipuolella virtaa oja, joka virtaa Ruddammsbäckeniin ja edelleen Sipoonjoen Natura-alueelle. Tehdas ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta Tehtaassa valmistetaan valmisbetonia myyntitarkoitukseen. Betonin valmistus sisältää betonin raaka-aineiden vastaanoton ja varastoinnin, kiviaineksen ja veden lämmityksen tarvittaessa, betonin osa-aineiden mittauksen, massan sekoituksen, notkeuden säädön sekä laadun valvonnan. Betoni valmistetaan ennakolta tehdyn suhteutuksen mukaan. Suhteutuksessa on ilmoitettu osa-aineiden määrät kilogrammoina betonikuutiometriä kohden. Eri osa-aineet, kuten vesi, kiviaines, sementti ja lisäaineet punnitaan ja lisätään betonisekoittimeen. Betonin valmistus on lähes täysin automatisoitu. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan käyttökohteeseen. Betoninkuljetusautojen tilavuudet vaihtelevat 5-9 m³ välillä. Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon ja kuljetusmatkojen mukaan. Valmisbetonitehtaan toiminnalla tuetaan hakijan mukaan alueen yhdyskuntarakenteen rakentumista.

Toiminta-aika ja kapasiteetti 3 Tehdas on toiminnassa ympäri vuoden. Normaali toiminta-aika on arkisin klo 06.00 22.00. Toimitustilanteesta riippuen tehdas voi toimia ajoittain myös kolmessa vuorossa, kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Tehtaan suunniteltu valmisbetonin tuotanto on enimmillään 90 000 m³ vuodessa. Päivittäinen tuotanto vaihtelee välillä 100 600 m 3. Raaka-aineet ja niiden varastointi Betonin valmistuksessa käytetään raaka-aineina luonnonkiviainesta, sideaineita, seosaineita, vettä sekä pieniä määriä betonin ominaisuuksia parantavia lisäaineita. Tehtaan prosessi- ja käyttövesi hankitaan Sipoon kunnan vesijohtoverkostosta. Kiviainekset ajetaan tehtaalle rekka-autoilla tai pyöräkuormaajilla. Muut tarvittavat raaka-aineet tuodaan tehtaalle autoilla. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet betonitehtaalla sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Betonin runkoaines (kiviaines) ajetaan pyöräkuormaajilla varastokasoista tai tuodaan rekka-autoilla ja tyhjennetään betonitehtaan varastointisiiloihin (maataskuihin). Siiloista kiviaines annostellaan vaakakuljettimelle ja siitä edelleen sekoittimeen. Mikäli betonia toimitetaan lämpimänä, kiviainesta kuumennetaan ennen johtamista kuljetinvaa alle. Sideaineet (sementti, lentotuhka) kuljetetaan betoniasemalle säiliöautolla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla suljettua putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Sideainesiilot on varustettu pölynsuodattimin. Sideaineet annostellaan kierukkaruuvilla vaaka-astiaan, josta annos tyhjennetään sekoittimeen. Siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Lisäaineet ovat pääsääntöisesti nestemäisiä puunjalostus-, kemian-, vuori-, metallurgian- ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista kehitettyjä aineita, joiden vesipitoisuus on 60-80 %. Lisäaineet kuljetetaan tehtaalle säiliöautoilla, joista ne pumpataan tehdasrakennuksessa oleviin säiliöihin ja betonin valmistuksen yhteydessä edelleen vaaka-astioiden kautta sekoittimeen. Betoninvalmistusprosessissa käytetään vettä 50-70 m³ vuorokaudessa eli 160 litraa valmistettua betonikuutiota kohden. Tehtaalla käytetään talousvettä noin 0,2 m³ vuorokaudessa.

4 Tuotannossa käytettävien pääraaka-, poltto- ja apuaineiden keskimääräinen kulutus vuodessa: RAAKA-AINE KULUTUS Suurin (tuotanto 90 000 m 3 ) [t/a] SUURIN VARASTO [t] Kiviaines (eri laadut ja lajikkeet) 165 000 950 Sementti 25 000 400 Lentotuhka 2 900 200 Vesi 22 000 Betonin lisäaineet 260 10 m 3 Kevyt polttoöljy (vähärikkinen) 80 10 m 3 Raaka-aineiden tuotemerkit ja varastot: RAAKA-AINE VARASTO Sementit: Määrä Yksikkö Rapidsementti 100 t SR-sementti 100 t Yleissementti 200 t Lisäaineet: Lentotuhka 200 t Silika 10 t Notkistin (VB-Parmix) 8 000 l Hidastin (Jarru-Parmix) 1 500 l Huokostin (Micro-Air) 2 000 l Pakkaslisäaine (Kollo-Frost) 1 500 l Energian käyttö Betonitehtaan käyttöenergia otetaan sähköverkosta. Betonin valmistamisen vaatima energia valmisbetonitehtaalla vaihtelee vuodenajan ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Betonitehtaan keskimääräinen energiankulutus on noin 50 MJ valmistettua betonikuutiota kohden. Tehtaan, runkoaineksen ja veden lämmitykseen käytetään tarvittaessa tehtaan omaa energialaitosta (Turbomatic 1 MW). Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehtaalla ajossa olevien betoniautojen määrä vaihtelee tuotannon kuljetusmatkojen mukaan. Valmisbetonin kuljetuksia on noin 80 kuormaa työpäivän aikana, sementin kuljetuksia noin 3 kuormaa työpäivän aikana, kiviaineksen kuljetuksia noin 15 kuormaa työpäivän aikana ja muita kuljetuksia on noin yksi kuorma työpäivän aikana. Valmisbetonitehtaan toiminnasta alueelle aiheutuva liikennemäärä on laskettu 350 m 3 vuorokautisella tuotantomäärällä.

5 Työkoneet ajavat kiinteistölle Logistiikkatieltä. Sementtiautot ajavat tontin eteläosaan, kiviainesautot ja pyöräkuormaajat tontin keskiosaan ja betoniautot tontin pohjoisosaan, missä betoniautojen pesu tapahtuu. Tehtaan toiminta ei hakijan mukaan lisää lähialueen tieliikennettä merkittävästi. Ihmisten terveys, luonnonsuojeluarvot ja rakennettu ympäristö Betonitehtaan toiminnalla ei hakijan mukaan ole haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja maaperään Tehtaan normaalitoiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Sosiaalijätevedet (noin 0,2 m³ päivässä) johdetaan umpisäiliöön. Hulevedet johdetaan maastoon tai rakentuvaan hulevesiojastoon. Valmisbetonitehtaan betonin kuljetusautojen kuljetussäiliöt pestään sisäpuolelta. Autoista pestään alueella vain niiden betonisäiliöt, jotka on tyhjennetty ylijäämäbetonista. Kuljetuksessa kuljetussäiliöön jää aina jonkin verran betonia ja säiliö täytyy pestä ennen kuin betoni kovettuu. Mikäli betoni pääsee kovettumaan kuljetussäiliöön, säiliö on pilalla. Kuljetussäiliöitä pestään myös silloin, kun peräkkäisten kuljetuserien laatu on erilainen, koska muuten eri laadut voivat sekoittua keskenään. Kuljetussäiliöt pestään sitä varten rakennetulla pesupaikalla. Säiliöiden pesussa ei käytetä pesuaineita. Pesuvesi ohjataan betonisiin selkeytysaltaisiin. Pesuveden selkeytyessä kiintoaines painuu altaan pohjalle. Kiintoaines on pääasiassa hiekkaa ja sementtiä eli betonin raaka-aineita. Koostumukseltaan kiintoaines on märän hiekan tyyppistä. Ylijäämäbetoni kuivataan kuivatustasolla ja toimitetaan Rudus Oy:n betonijätteen vastaanottopaikkaan. Säiliöiden pesuvesi (30-40 m³ päivässä, 80 litraa valmistettua betonikuutiota kohti) kierrätetään kolmen selkeytysaltaan ja öljynerotuskaivon kautta uudelleen pesuvedeksi. Uutta vettä otetaan kiertoon talvisin, kun tarvitaan lämmintä vettä. Tällöin vesi tulee Sipoon kunnan vesijohtoverkostosta. Vesiä voi kertyä selkeytysaltaisiin myös rankkasateista tai sulamisvesistä, mutta vettä myös haihtuu avoimista altaista. Ylimääräinen pesuvesi johdetaan selkeytyksen ja öljynerotuskaivon kautta maastoon. Ylimääräistä vettä, jota ei voi hyödyntää suljetussa kierrossa tulee noin 2 m 3 kuukaudessa. Pesuvedet johdetaan tehtaan länsipuolella olevaan ojaan, joka virtaa Ruddammsbäckeniin ja edelleen Sipoonjoen Natura-alueelle. Hakijan mukaan betonissa käytettävät lisäaineet ovat haitattomia ja niitä käytetään mietoina laimennoksina. Valmiissa betonissa laimennettuja

6 Päästöt ilmaan Melu lisäaineita on vain muutamia prosentteja ja pääasiassa betoni on sementtiä ja hiekkaa. Pesuvedet sisältävät pieniä määriä betonin raaka-aineita ja runsaasti vettä. Hakijan mukaan pesuvesien selkeytysprosessi tunnetaan kokemuksesta hyvin, koska samanlainen järjestelmä on ollut käytössä kaikilla Rudus Oy:n betonitehtailla ympäri Suomea jo vuosien ajan. Kiinteistölle rakennetaan työkoneiden tankkauspaikka tehtaan välittömään yhteyteen. Säiliö on kaksoisvaippasäiliö. Alueelle asennetaan suojamuovi (0,2 mm HDPE) sekä muovin rikkoutumisen estävä suojakerros. Alueelle tulee korotetut reunat ja pohjan kallistus. Tankkausalueella ei tehdä huoltoja tai korjauksia vaan se on tarkoitettu vain tankkausta varten. Pölypäästöjä syntyy lähinnä tehdasalueen liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta varastosäiliöihin. Piha-alueen pölyämistä estetään kastelemalla ja lakaisemalla. Sideaineiden siirtojärjestelmä on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Suodattimien arvioitu päästöarvo on noin 10 mg / m³, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 g / 40 t sementtikuorma. Sideaineet toimitetaan tehtaalle säiliöautoilla, joista ne puhalletaan siiloihin putkea pitkin. Autonkuljettaja seuraa kuorman purkua ja keskeyttää toimituksen, mikäli purussa ilmenee ongelmia. Siilot on varustettu ylitäytönestimillä, jotka sulkevat siirtoputket automaattisesti, kun siilo on täysi. Betonitehtaalla käytettävät kiviainekset varastoidaan pääasiallisesti siiloissa, jolloin ne eivät pölyä varastoinnin aikana esim. tuulen vaikutuksesta. Siilojen täytön yhteydessä pölyäminen on vähäistä kiviaineksen ollessa toimituskosteaa. Mikäli kiviainesta joudutaan säilyttämään välivarastossa tontilla, huolehditaan varastokasojen pölyämättömyydestä säännöllisellä kastelulla. Kiviainekset ja sideaineet kuljetetaan siiloista koteloituja hihnakuljettimia tai putkistoja pitkin betonin valmistusprosessissa. Prosessin suodattimia tarkkaillaan säännöllisesti ja ne vaihdetaan tarvittaessa. Betonitehtaan energiankäytöstä syntyvillä päästöillä ei ole hakijan mukaan vaikutusta yleiseen ilmanlaatuun. Pölypäästöjen (sideaineiden purkaminen ja tehdasalueen liikenne) vähentämistoimenpiteiden myötä tehtaan pölypäästöistä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Valmisbetonitehtaalla melua syntyy pääasiassa betoninkuljetusautojen liikennöinnistä alueella. Varsinainen betonin valmistus tapahtuu tehtaan sisätiloissa, eikä siitä aiheudu hakijan mukaan melua ympäristöön. Laitteistovalmistajan mukaan rakennuksen ulkopuolella melutaso on tehtaan ollessa käynnissä korkeintaan 45 db. Tavallista voimakkaammasta melusta

7 Jätteet tiedotetaan naapureille etukäteen. Erityisen häiritsevästä melusta tehdään erillinen ilmoitus ympäristö- ja / tai terveysviranomaiselle. Hakemuksen liitteenä on vastaavasta tehtaasta tehty ympäristömeluselvitys (Promethor Oy, PR-Y1943). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsivat noin 300 400 metrin etäisyydellä tehtaasta. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen. Laskennassa huomioidut melulähteet olivat betoniaseman käyntiääni kun betonia ei tehdä, betonin teko ja lastaus autoon (betonimyllyn ja auton äänet), pyöräkuormaajan työskentely tontilla, kiviaineksen siirtäminen kuljettimella siiloista betoniasemalle sekä sementtiä ja hiekkaa kuljettavien autojen äänet. Selvityksen tulosten mukaan aseman toiminnan aiheuttama melutaso täyttää (alittaa) selvästi melutasojen ohjearvot 55 db(a) päiväaikaan ja 50 db(a) yöaikaan. Aseman merkittävin melulähde on pyöräkuormaaja. Itse betoniasema on selvityksen mukaan melupäästöiltään hyvin hiljainen. Selvityksen mukaan betoniaseman ympäristömelua hallitaan ja rajoitetaan käytännössä hankkimalla sille melupäästöiltään mahdollisimman hiljainen pyöräkuormaaja. Valmisbetonitehtaan jätemäärät ovat hakijan mukaan pieniä. Suurin osa betonin raaka-aineista eli vesi, sementti, seosaineet ja runkoaineet toimitetaan irtotavarana eli niistä ei synny pakkausjätettä. Lisäaineet toimitetaan irtotavarana tai isoissa kierrätettävissä konteissa. Suurin yksittäinen kierrätykseen toimitettava jäte-erä on huolloissa syntyvä sekalainen metallijäte (noin 1000 kg vuodessa). Talous- ja sekajätettä syntyy noin 3000 kg vuodessa. Jätehuoltoyritys toimittaa sekajätteen yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Valmisbetonin tuotannosta ja pumppauksesta syntyy vähäisessä määrin vaarallisia jätteitä kuten akkuja, loisteputkia, jäteöljyjä (noin 75 kg vuodessa) ja muita öljyisiä jätteitä (noin 100 kg vuodessa) sekä loisteputkia. Vaaralliset jätteet lajitellaan ja välivarastoidaan erillisiin keräysastioihin, joista ne toimitetaan edelleen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Keräysastiat varustetaan kannella tai säilytetään katetussa tilassa. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa. Sekoittimen ja betoninkuljetusautojen säiliöiden pesusta syntyy kiintoainesta noin 4000 tonnia vuodessa. Kiintoaines toimitetaan Rudus Oy:n kierrätyskiviaineksen vastaanottopaikkaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Betonitehtaan toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti sen käynnin aikana. Normaalista poikkeavat toiminnat merkitään käyttöpäiväkirjaan. Toiminnasta laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan Sipoon ympäristönsuojeluyksikköön vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvedosta käy ilmi tuotantomäärä, raaka-aineiden määrät,

8 polttoaineiden kulutustiedot sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista (häiriön syy, kesto ja korjaustoimenpiteet) sekä yhteenveto tarkkailutuloksista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Betonitehtaan toimintaa tarkkaillaan käynnin aikana jatkuvasti ja häiriön sattuessa tehtaan toiminta pysäytetään vian korjaamisen ajaksi Betonitehtaalla ja betoninkuljetusautoissa on öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Lisä- ja voiteluaineet varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Lisä- ja voiteluain eiden säilytystilat toimivat suoja-altaana. Betonitehtaalle laaditaan pelastussuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään palo- ja henkilöstösuojelun sekä ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja onnettomuustilanteissa sekä edellisiin liittyviä toimintaohjeita. Suunnitelma antaa perustietoa betonitehtaan toiminnasta pelastuslaitokselle sekä muille yhteistyökumppaneille ja sen pohjalta henkilökunta saa peruskoulutuksen turvallisuustoimintaan. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Valmisbetonitoimialalle ei ole laadittu BAT-vertailuasiakirjoja, mutta tehtaan laitteisto edustaa hakijan mukaan viimeisintä käytössä olevaa tekniikkaa. Laitoksen prosessi toimii automaattisesti. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen kuuluvat muun muassa sideaineiden pneumaattinen pumppaaminen umpinaisiin siiloihin sekä kaikkien raaka-aineiden varastointi, siirrot ja tuotteen valmistaminen alusta loppuun suljetussa prosessissa. Säiliöistä täytön yhteydessä poistuva pölyävä ilma suodatetaan tekstiilisuodattimessa. Nestemäiset aineet varastoidaan valuma-altaallisissa säiliöissä. Kaikilla Rudus Oy:n valmisbetonitehtailla on hakijan mukaan panostettu energiatehokkaaseen toimintaan muun muassa oikeankokoisten kompressorien valinnalla sekä hukkalämmön hyödyntämisellä. Autojen pesupaikkojen pesuvesi kierrätetään suljetussa kierrossa. Yritykselle on myönnetty SFS-EN ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän sertifikaatti. Sertifikaattiin kuuluvat myös valmisbetonin myynti, tuotanto, pumppaus sekä kuljetus. Viimeisin auditointi on tehty 31.1.2010.

9 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Rudus Oy pyytää lupaa aloittaa ympäristöluvan mukainen toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Hakija sitoutuu asettamaan hyväksyttävän vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupaehtojen muuttamisen varalta. Vakuuden suuruuden tulee hakijan mukaan olla kohtuullinen, esimerkiksi 10 000 euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Tarkastukset Lupahakemusta on täydennetty 9.10.2012 ja 26.11.2012. Ympäristönsuojelutarkastaja Jenni Kesulahti on suorittanut alueella tarkastuksen 24.9.2012. Tarkastuksella olivat läsnä myös ympäristönsuojelutarkastaja Anu Juvonen sekä Rudus Oy:n Juha Laurila ja Aarre Eerola. Tarkastuksella käytiin läpi toiminta-alueen ympäristöä ja toimintojen sijoittumista alueelle. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Kuulutus hakemuksen vireilläolosta on ollut 10.10.2012 12.11.2012 Sipoon kunnan ilmoitustaululla ja asiakirjat nähtävillä kuulutusaikana kunnan infossa. Hakemuksesta on tiedotettu 10.10.2012 Vartissa (Itä-Uusimaa) ja 11.10.2012 Borgåbladetissa sekä Sipoon Sanomissa. Asianosaisille on erikseen lähetetty kirjeitse tieto hakemuksesta 9.10.2012. Lupahakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaiset lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porvoon terveydensuojeluviranomaiselta, joka toimii myös Sipoon alueella sekä Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskukselta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ei puhelinkeskustelun ja aiemmin vireillä olleen valmisbetonitehtaan lupahakemuksen perusteella katsonut tarpeelliseksi antaa asiasta lausuntoa. Uudenmaan ELY-keskusta pyydettiin ottamaan kantaa erityisesti betonitehtaan hule- ja pesuvesien aiheuttamiin mahdollisiin vaikutuksiin Sipoonjoen Natura-alueella. Uudenmaan ELY-keskus lausuu seuraavaa: Suunniteltu betonitehdas sijoittuu melko kauas Natura-alueelta. Hakemuksen mukaan tehtaalta johdetaan pois vain erittäin vähäisiä määriä pesupaikalla

10 syntyneitä ylijäämävesiä sekä hulevesiä piha-alueelta. Karttatarkastelun perusteella hule- ja pesuvedet päätyvät Sipoonjoen sivuhaaraan, Ruddammsbäckeniin, joka ei kuulu Natura-alueeseen. Ruddammsbäcken laskee Sipoonjoen Natura-alueelle noin 8 km:n päässä suunnitellun betonitehtaan sijaintipaikasta. Ottaen huomioon etäisyys ja hakemuksessa suunnitellut vesiensuojelutoimet, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että ennalta arvioituna valmisbetonitehtaalla ei ole todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia Sipoonjoen Natura 2000- alueen valintaperusteena oleviin luontoarvoihin. Porvoon terveydensuojeluyksikkö, joka toimii Sipoon kunnan terveysvalvontaviranomaisena, lausuu seuraavaa: Veden johtamisen kunnan talousvesiverkostosta prosessiin tulee täyttää Suomen rakennusmääräyskokoelman D1 vaatimus, jonka määräyksen 2.3.4 mukaan vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että torjutaan veden takaisinimeytymisestä sekä nesteiden ja kaasujen sisään tunkeutumisesta johtuva saastumisvaara. Takaisinimusuojauksena tulee käyttää ilmaväliä. Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa talousvesikaivojen tuottaman veden laadulle lähiympäristössä. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa, mutta ympäristölupamääräyksiin tulee kirjata melurajoitukset. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan ylittää lähiasuintalojen piha-alueilla keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 db klo 7-22 eikä yöohjearvoa 50 db klo 22-7. Myös ohjearvojen alle jäävä melu voi aiheuttaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Terveydensuojelujaosto katsoo, että mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittaa asutukselle, ei toimintaa tule harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin klo 17.00 jälkeen. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa kulkeutua haitallisessa määrin naapurikiinteistöjen tai loma-asuntojen pihalle. Siilojen pölysuodattimien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja niiden tehokkuus on tarvittaessa varmistettava mittauksin. Suodattimen rikkoutuessa tai pölyämistä aiheuttavissa häiriötilanteissa on toiminta keskeytettävä. Peittämättömien kiviainesten välivarastojen pölyämättömyydestä tulee huolehtia säännöllisellä kastelulla ja siitä tulee olla selkeä ohjeistus. Terveydensuojelulla ei ole asiaan muuta huomautettavaa. Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus lausuu seuraavaa: Alueella on voimassa oleva Bastukärrin logistiikka-alueen asemakaava. BA 3 Bastukärrin logistiikka-alueen asemakaavan muutos kuulutettiin vireille 15.12.2011 ja on luonnoksena nähtävillä 12.10.2012 asti. Betonitehtaan tuleva tontti ei kuulu asemakaavan muutosalueeseen.

11 Ympäristölupahakemuksen asemapiirroksessa 19.9.2012 esitetty betonitehdas sijaitsee Sipoon kunnan omistaman kiinteistön 7:280 eteläosassa, korttelissa 705 tontilla 1. Asemakaavassa sijaintipaikka kortteli on T-2 teollisuus ja varastorakennusten korttelialueella. Valmisbetonitehdas on asemakaavan mukaista toimintaa T-2 korttelialueella. Ympäristölupahakemuksessa on myös kiinnitetty huomiota betoniautojen pesuvesien selkiytykseen ja mahdolliseen öljynerotukseen. Nämä puhdistetut vedet voidaan johtaa edelleen myös Logistiikkatien reunassa rakentuvaan Bastukärrin hulevesien selkiytysjärjestelmään, joka on suunniteltu kaavaalueen kaakkoisnurkkaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 14.11.2012 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen antamiseen hakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta. Rudus Oy on todennut 26.11.2012 saapuneessa vastineessa seuraavaa: Rudus Oy on hakenut ympäristölupaa valmisbetonitehtaalle kiinteistöllä Ljungars 2 RN:o 7:280. Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö, Uudenmaan ELYkeskus ja Porvoon terveydensuojelujaosto antoivat lausunnot hakemuksesta. Porvoon terveydensuojelujaoston lausunnon mukaan tehtaan vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että torjutaan veden takaisinimeytymisestä sekä nesteiden ja kaasujen sisään tunkeutumisesta johtuva saastumisvaara. Vaadittu ilmavälisuojaus on jo huomioitu tehtaan vesiverkoston suunnittelussa. Tehtaan toiminnasta ei aiheudu vaaraa lähiympäristön talousvesikaivojen veden laadulle. Tehtaan toiminnasta ei aiheudu vastaavista tehtaista tehtyjen melumallinnusten perusteella meluhaittaa asutukselle. Toiminnasta aiheutuva pöly minimoidaan tehokkailla pölysuodattimilla sekä tarvittaessa kastelulla. Sipoon kunnan asemakaavoituksen lausunnon mukaan valmisbetonitehtaan toiminta on asemakaavan mukaista toimintaa T-2 korttelialueella. Samassa lausunnossa jatketaan, että betoniautojen pesupaikan vedet voidaan johtaa rakentuvaan Bastukärrin hulevesien selkiytysjärjestelmään. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan valmisbetonitehtaalla ei todennäköisesti tule olemaan haitallisia vaikutuksia Sipoonjoen Natura 2000 - alueeseen.

12 VIRANOMAISEN RATKAISU Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristövaliokunnan ympäristönsuojelujaosto myöntää Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan valmisbetoniaseman toimintaan Sipoon kunnassa Martinkylässä tilalla Ljungars 2 7:280. Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset lupamääräykset 1. Tehtaassa saa tuottaa betonimassaa maksimissaan 90 000 m 3 vuodessa. 2. Betonin tuotannossa käytettävän energian ja veden kulutusta on pyrittävä vähentämään laitteistojen säännöllisellä huollolla, kunnossapidolla ja käytön optimoinnilla. Laitoksen toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 3. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pohja- tai pintavesille tai muuta haittaa ympäristölle tai lähiasutukselle. 4. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta sekä laitoksen hoidosta ja valvonnasta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainitulle viranomaiselle. Melu, pöly ja päästöt ilmaan 5. Laitoksen toiminta tulee toteuttaa niin, että melu- ja pölypäästöt ovat mahdollisimman pieniä. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähiasuintalojen pihoilla päivällä klo 7-22 keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 db(a). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db(a) eikä yöohjearvoa 40 db(a). 6. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa kulkeutua haitallisessa määrin naapurikiinteistöjen tai loma-asuntojen pihalle. Siilojen pölysuodattimien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja niiden tehokkuus on tarvittaessa varmistettava mittauksin. Suodattimen rikkoutuessa tai pölyämistä aiheuttavissa häiriötilanteissa on toiminta keskeytettävä. Peittämättömien kiviainesten välivarastojen pölyämättömyydestä tulee huolehtia säännöllisellä kastelulla ja siitä tulee olla selkeä ohjeistus. Ohjeistus on esitettävä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta.

13 Päästöt maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin 7. Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. Toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa talousvesikaivojen tuottaman veden laadulle lähiympäristössä. Alueen kunnallistekniikan valmistuttua tehdas on liitettävä viemäriverkkoon. 8. Polttoaineet tulee varastoida tiiviillä alustalla kaksoisvaippasäiliöissä. Mikäli käytetään yksivaippaisia säiliöitä, ne tulee sijoittaa katettuun suojaaltaaseen, jonka tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin suurin säiliöön mahtuva polttonestetilavuus. Polttoaineen varastointialue on tehtävä siten, että onnettomuustilanteessa öljyä ei pääse suojatulta alueelta ympäristöön. Onnettomuuden varalta on varastointialueella oltava näkyvissä vastuutahon yhteystiedot. Yhteystiedot on ilmoitettava myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työkoneiden tankkauspaikka tulee päällystää vesitiiviillä materiaalilla. Tiivis materiaali on esimerkiksi 1 mm paksu HDPE-muovi. Muovin saumat on tiivistettävä hitsaamalla. Päällystetyn alueen tulee olla niin laaja, että tankattavat koneet mahtuvat kokonaisuudessaan päällystetylle alueelle. Tankkauspaikan pintavedet tulee johtaa kallistuksin ja tarvittaessa reunuksilla öljynerotuskaivon kautta maastoon tai viemäriin. Polttonesteiden jakelulaitteissa tulee olla lukitus, järjestelmä ylitäytön estämiseksi sekä lapon esto. 9. Betoniautojen kuljetussäiliöiden pesusta syntyvät jätevedet tulee käsitellä hakemuksen mukaisesti. Pesuvedet tulee ensisijaisesti käyttää uudestaan pesuvetenä. Ylimääräiset pesuvedet tulee johtaa kolmen selkeytysaltaan ja öljynerotuskaivon kautta maastoon tai alueen hulevesien selkiytysjärjestelmään. Pesuvesien selkeytysaltaiden pohjille kertyvä kiintoaines on poistettava säännöllisesti ja kiintoaineksen pääsy ympäristöön tulee estää. Kiintoaines on toimitettava asianmukaiseen jätteen vastaanottopaikkaan. Pesupaikka on rakennettava alueelle ennen toiminnan aloittamista. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta muodostuvat erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. 11. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle

14 vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Sekoittimen ja betoninkuljetusautojen säiliöiden pesusta syntyvä kiintoaines on toimitettava hakemuksen mukaisesti Rudus Oy:n kierrätyskiviaineksen / betonijätteen vastaanottopaikkaan. 12. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estettävä. 13. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljy ja akut on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston asetuksen 179/2012 mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta toiminnanharjoittajalla on oltava hakemuksen mukainen pelastussuunnitelma, jota on päivitettävä. Alueen riskitekijöistä on tiedotettava työntekijöille ja alueella on oltava pysyvästi saatavilla selkeät ohjeet onnettomuustapauksissa toimimiseen. Suunnitelma on esitettävä Sipoon ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. 15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä maaperään, ilmaan tai vesistöön, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi valvovalle viranomaiselle. Poikkeavista päästöistä maaperään ja pohjaveteen on lisäksi välittömästi ilmoitettava Sipoon palo- ja pelastusviranomaisille sekä Uudenmaan ELYkeskukselle. 16. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua tai pölyä, laitteet on saatava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

15 17. Laitosalueella on oltava riittävästi torjuntalaitteita ja -tarvikkeita vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu niiden käyttöön. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 18. Pesupaikalta ympäristöön johdettavien ylivuotovesien määrää, laatua ja vaikutuksia tulee seurata kahdesti vuodessa purkupaikan alapuolelta otettavin kertanäyttein. Mikäli virtaamaa ei ole, otetaan näyte suoraan viimeisestä selkeytyskaivosta. Näytteet on analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa ja tulokset on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä vuosiraportoinnin yhteydessä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Näytteistä on tutkittava vähintään pharvo, sähkönjohtavuus, KMn04-luku, öljyhiilivedyt (C10-C40), sulfaatti, kokonaisfosfori, kiintoaine ja kloridi. Lisäksi ympäristöön johdettavia pesuvesiä tulee tarkkailla silmämääräisesti jatkuvasti. Mikäli on syytä epäillä, että pesuvesistä voisi aiheutua ympäristöhaittaa, on luvan saajan viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin haitan estämiseksi. Selkeytysaltaiden kunto on tarkastettava vuosittain ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaiden korjaamiseksi. 19. Tehtaan toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 20. Luvan saajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä on toimitettava Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle laitoksen edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: - betonin tuotantomäärät - käytetyt vesi-, kiviaines-, sidos- ja lisäainemäärät - sähkönkulutus - käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot - laitoksella muodostuneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat - ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset huoltotoimenpiteet - laitoksella havaitut ympäristön kannalta merkittävät toiminnan häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään, arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet) - polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden kunnon seuranta - tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa. - pesuvesien näytteenottojen tulokset

16 Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 21. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, olennaisista muutoksista ja lopettamisesta sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen muutosta kirjallisesti valvovalle viranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on toiminnan loputtua tarpeellisessa määrin selvitettävä alueen maaperän ja pohjaveden puhtaus. Toiminnan lopettamiseen liittyvä suunnitelma on toimitettava Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista tai ympäristöluvan voimassaolon päättymistä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut 1. Määräys on tarpeen, jotta viranomainen voi arvioida, milloin toiminta on muuttunut niin oleellisesti, että on perusteltua edellyttää hakemaan uutta ympäristölupaa. Tuotantomäärä vaikuttaa osaltaan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen esiintymiseen. Betonin tuotantomäärä on hakijan esittämä. (YSL 43, NaapL 17 ) 2. Määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen minimoimiseksi ja ympäristöhaittojen ennalta ehkäisemiseksi. (YSL 4, 43, YSA 37 ) 3. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Esimerkiksi varastoalueiden siisteys mahdollistaa vuotojen aikaisen havaitsemisen. Jätelain 72 :n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. (YSL 7, 8, 43, JL 20, 72, NaapL 17 ) 4. Vastaavan hoitajan nimeäminen on tarpeen muun muassa asianmukaisen tarkkailun järjestämiseksi. (YSL 43 ) 5. Määräykset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta meluhaittaa. (YSL 43, 46, NaapL 17, VNp 993/1992) 6. Määräys on tarpeen, jotta toiminnasta ei aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta pölyhaittaa. Suodattimien kuntoa tarkkailemalla varmistutaan niiden moitteettomasta toiminnasta. Siilojen ylitäytöstä voisi aiheutua tarpeetonta pölyämistä. (YSL 43, 46, NaapL 17 )

17 7. Määräykset ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että aiheutuu pohjaveden pilaantumista. (YSL 7, 8 ) 8. Suojauksilla varmistetaan, että polttoainetta ei onnettomuustilanteessa päädy ympäristöön. Suojarakenteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin pienentämiseksi. (YSL 4, 7, 8, 43 ) 9. Määräyksellä ehkäistään päästöjä maaperään, pinta- ja pohjavesiin. (YSL 4, 7, 8, 43 ) 10., 11., 12. ja 13. Jätelain 8 :n (etusijajärjestys) mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, 8 :n 1 momentissa säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 16 :n mukaan vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Sekoittamiskiellosta voidaan poiketa, jos sekoittaminen on jätteen käsittelemiseksi tarpeellista ja toimintaan on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Jätelain 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta

18 maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensi-sijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. (YSL 7, 8, 43, 45 JL 8, 13, 15, 16, 17, 29, 121, JA 4, 7, 8, 9, 24, VNp 101/1997) 14. Haitalliset ympäristö-, terveys- ja viihtyisyysvaikutukset on estettävä ennalta tai, jos se ei ole mahdollista, niin haitat on minimoitava ja torjuntatoimet on aloitettava mahdollisimman joutuisasti. Luvassa määrätty pelastussuunnitelma on hakijan esittämä. (YSL 4, 7, 8, 43 ) 15. ja 16. Määräys häiriö- ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (YSL 7, 8, 43, 45, 62, YSA 30, JL 122 ) 17. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Luvan saajan on oltava selvillä toimintaan liittyvistä onnettomuusriskeistä sekä mahdollisuuksista onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. (YSL 5, 7, 8, 43, 46 ) 18. Määräys on tarpeen päästöjen tarkkailua varten ja maaperään, pinta- ja pohjavesiin joutuvien päästöjen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain pilaantumisen torjuntavelvollisuuden mukaan toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 4, 5, 7, 8, 43, 46 ) 19. ja 20. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 43, 46, 83, JL 12, 122 ) 21. Toiminnassa tapahtuvia muutoksia koskevalla ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan tiedonkulku tilanteissa, joissa viranomaisen on tarkasteltava muutoksen vaikutuksia luvassa annettuihin määräyksiin nähden ja arvioitava mahdollisen uuden ympäristöluvan tarpeellisuutta. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. katsoo, että tässä vaiheessa ei ole tarpeen antaa yksityiskohtaisia määräyksiä toiminnan lopettamisesta, vaan tarvittavat määräykset annetaan erillisen suunnitelman perusteella. Suunnitelman esittäminen on tarpeen, jotta saadaan tarpeelliset tiedot alueen mahdollista kunnostamista ja tulevaa käyttöä varten. (YSL 5, 43, 90, YSA 30 )

19 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamassa lausunnossa ei ole esitetty vaatimuksia. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston antamassa lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 5., 6., ja 7. Lausunnon mukaan tehtaan vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että torjutaan veden takaisinimeytymisestä sekä nesteiden ja kaasujen sisään tunkeutumisesta johtuva saastumisvaara. Vaadittu ilmavälisuojaus on hakijan vastineen mukaan huomioitu tehtaan vesiverkoston suunnittelussa. Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksen antamassa lausunnossa esitetty ehdotus betoniautojen pesuvesien johtamisesta alueen hulevesien selkiytysjärjestelmään on otettu huomioon lupamääräyksessä 9. Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä laitoksen välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Lupamääräyksissä on annettu tarvittavat määräykset jätevesien ympäristövaikutusten tarkkailuun ja hakija on esittänyt riittävät toimenpiteet vesien käsittelemiseksi. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toiminnan sijaintipaikan olosuhteissa. Luvan mukainen toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavamääräysten kanssa. Toiminnasta ei aiheudu toiminnan laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää myös jätelain vaatimukset. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat täyttyneet.

20 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Hakijan tulee tehdä ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi 31.12.2020 mennessä. Tällöin hakijan on esitettävä selvitykset erityisesti lähialueen maankäyttösuunnitelmista sekä betoniaseman ja alueen muiden laitosten yhdessä aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Päätös annetaan julkipanon jälkeen. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Rudus Oy saa aloittaa valmisbetonitehtaan toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa ennen toiminnan aloittamista 10 000 euron suuruisen hyväksyttävän vakuuden Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. Vakuusasiakirjat tulee toimittaa osoitteeseen Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto, PL 7, 04131 SIPOO. Perustelut: Sipoon ympäristönsuojelujaosto katsoo, että valmisbetonitehtaan toiminnalla ei ole sellaisia vaikutuksia, etteikö oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan. Vakuuden määrä on hakijan esittämä. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 62, 81, 83, 90, 96-97, 100-101, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 7, 16-19, 30, 37 Jätelaki (JL 646/2011) 8, 12-13, 15-17, 20, 29, 72, 121-122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA 179/2012) 4, 7-9, 24 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)

21 Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan päätös 25.2.2008 35, ympäristönsuojelulain mukaisista ympäristönsuojeluviranomaisten käsittelymaksuista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Luvan saajalta peritään ympäristöluvan käsittelymaksua 3550 Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan 25.2.2008 ( 35) hyväksymän taksan mukaisesti. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tieto päätöksestä Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava luvan saajalle ja niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville: Rudus Oy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskus Ympäristönsuojelulain 54 :n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet asiassa muistutuksen tai jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille, joille on 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä lähetetään asianosaisille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Sipoon ympäristönsuojelujaosto tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta sanomalehdissä Sipoon Sanomat, Vartti (Itä-Uusimaa) ja Borgåbladet. (YSL 54 ) PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen julkipanopäivä on 30.12.2012 ja päätöksen antopäivä 31.12.2012.

22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Lupapäätös annetaan Sipoon kunnan ilmoitustaululle asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaostolle. Valitusosoitus on liitteenä. LIITE Valitusosoitus