DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet



Samankaltaiset tiedostot
Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

DEE Sähkötekniikan perusteet

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

5. Sähkövirta, jännite

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Sähkötekiikka muistiinpanot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Magneettinen energia

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

DEE Sähkötekniikan perusteet

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Fy06 Koe ratkaisut Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

7. Resistanssi ja Ohmin laki

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

Sähköopin mittauksia 1

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

DEE Sähkötekniikan perusteet

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

Sähkötekniikka ja elektroniikka

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2014

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE Aurinkosähkön perusteet

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Transkriptio:

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset

Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä Kirchhoffin jännitelaki lähdemuunnokset Tarkoitus on oppia kaikkien piiriteorian laskentamenetelmien kivijalka Kirchhoffin lait. Lisäksi katsotaan miten analysoitavia piirejä voidaan redusoida toisiksi yhdistämällä rinnanja sarjakytkettyjä komponenttejä ja tekemällä lähdemuunnoksia.

Esimerkki - palautetaan edellistä luentoa mieleen Kuinka monta prosenttia oheisen piirin kokonaisenergiasta dissipoituu lämmöksi aikavälillä 0 t 4 s? I s = 4t A R = 20Ω L = 2 H

Kirchhoffin virtalaki Virtapiirin solmupisteeseen tulevien virtojen summa on yhtä suuri kuin siitä lähtevien virtojen summa. Jos sovitaan tulevat virrat positiivisiksi, niin I = 0 I 1 I 2 I 4 I 3 I 1 I 3 = I 2 I 4 Mitä jos Kirchhoffin virtalaki ei olisi voimassa?

Kirchhoffin jännitelaki Suljetun virtapiirin jännitteiden summa on nolla. Jos sovitaan kiertosuunnan mukaiset jännitteet positiivisiksi U = 0 U s2 U s1 R1 R2 R3 U 1 U 2 U 3 U s1 U s2 = U 1 U 2 U 3 Mitä jos Kirchhoffin jännitelaki ei olisi voimassa?

Laskentaproseduuri Jokaiselle haaralle valitaan mielivaltainen positiivinen virran suunta, joka merkitään piirrokseen. Jokaiselle silmukalle valitaan kiertosuunta. Lähdejännite lasketaan positiiviseksi, jos sen suunta yhtyy valittuun kiertosuuntaan. Komponentin ylioleva jännite lasketaan positiiviseksi jos valittu kiertosuunta yhtyy komponentin läpi kulkevan virran suuntaan.

Välituntiporkkana Oheisessa piirissä 16 V:n jännitelähteen teho on -8 W. Onko jännitteen U ja virran I suhde lukuarvoltaan 8Ω 4 V I A) 9.6 B) -9.6 C) 48 16 V 24Ω U D) -48

Sarjakytketyt vastukset Vastuksen on kytketty sarjaan, jos niiden läpi kulkee sama virta I. U = U 1 U 2...U n = U i U i = R i I U = I R i = I (R 1 R 2...R n ) eli R tot = R i = R 1 R 2...R n

Sarjakytketyt vastukset Vastuksen on kytketty sarjaan, jos niiden läpi kulkee sama virta I. Kytkennän kokonaisvastus on osavastusten summa R 1 R 2 R n U = U 1 U 2...U n = U i U i = R i I U = I R i = I (R 1 R 2...R n ) eli R tot = R i = R 1 R 2...R n R tot = R 1 R 2...R n Jännitteen jako I = U i R i = R tot U U i = R i R tot U

Sarjakytkentä - esimerkki Kolme LEDvalaisinta kytketään 30 V:n pariston kanssa sarjaan. Lamppujen tehot ovat 9 W, 11 W ja 17 W. Mikä on lamppujen läpi kulkeva virta?

Rinnankytketyt vastukset Vastukset on kytketty rinnan, jos niiden yli on sama jännite U. I = I 1 I 2...I n = I i I i = U R i I = U = U 1 R i R i eli ( ) 1 1 R tot = = R i ( 1 1 1 R 1 R 2 R n ) 1

Rinnankytketyt vastukset Vastukset on kytketty rinnan, jos niiden yli on sama jännite U. Kytkennän kokonaisvastus on osavastusten käänteislukujen summan käänteisluku. I = I 1 I 2...I n = I i I i = U R i R tot R1 R2 Rn I = U = U 1 R i R i eli ( ) 1 1 R tot = = R i ( 1 1 1 R 1 R 2 R n ) 1 R tot = ( 1 R 1 1 R 2 1 R n ) 1 Virran jako U = I i R i = IR tot I i = R tot R i I

Rinnankytkentä - esimerkki Kaksi vastusta, resistanssit 1 Ω ja 2 Ω on kytketty rinnan. Määritä rinnankytkennän resistanssi. ( 1 R tot = 1 R 1 R 2 ( R2 ) 1 R tot = R 1 R 1 R 2 R 1 R 2 ( R1 R 2 R tot = R 1 R 2 R tot = R 1R 2 R 1 R 2 ) 1 ) 1 R tot = 1 2 12 = 2 3 Ω

Lähdemuunnokset Miten muutetaan jännitelähde ekvivalenttiseksi virtalähteeksi? Miten muutetaan virtalähde ekvivalenttiseksi jännitelähteeksi? Periaate: kun mitataan oikosulkuvirta ja tyhjäkäyntijännite, näiden täytyy olla samat. R U s I s R

Lähdemuunnokset R U s I s = Us R R R I s R U s = I s R

Esimerkki Määritä kytkennän virta I. 1 A 40 Ω 20 Ω 40 Ω I 30 Ω 12 V 16 V

Yhteenveto Kirchhoffin virtalaki Solmuun tulevat virrat = Solmusta lähtevät virrat Kirchhoffin jännitelaki Suljetun virtapiirin jännitteiden summa on 0. rinnankytkentä R 1 R 2 R tot = 1 R 1 1 R 2 = R 1R 2 R 1 R 2 sarjakytkentä R 1 ja R 2 sarjassa R tot = R 1 R 2 lähdemuunnokset virtalähde jännitelähde: U s = I s R ja rinnalla ollut vastus R sarjaan jännitelähde virtalähde: I s = U s /R ja sarjassa ollut vastus R rinnalle