Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1
Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen oppimiseen perustuva menetelmä, suunnattiin 9-12 -vuotiaille http://sapere.ebaia.com/ Sapere = latinankielinen sana, tarkoittaa uskaltaa, olla rohkea Jyväskylän päivähoidossa menetelmää kehitettiin ja sovellettiin pienten lasten ruokakasvatuksen tueksi ensimmäistä kertaa Suomessa kehittämistyöstä julkaisu: Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere - menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/sapere_tyokirja.pdf?download=lataa+pdf Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 2
Sapere -menetelmä ohjaa ja rohkaisee lapsia tunnistamaan sekä huomioimaan omia aistejaan, niiden toimintaa ja aistikokemuksia kokemuksiin, ihmettelyyn ja tutkivaan oppimiseen perustuva toimintatapa lähtee lapsen luontaisesta uteliaisuudesta korostaa lapsen oman ilmaisun tukemista ja kuulemista: Aistitaan, oivalletaan ja ilmaistaan Iloisesti ja myönteisesti ruokaan suhtautuva lapsi Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 3
Sapere -menetelmän ja Vasun taustalla yhtenevä käsitys lapsen oppimisesta Suomessa varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa kuvataan lapsen kasvua ja kehitystä seuraavasti: Lapsi on synnynnäisesti utelias Kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan Leikkiminen, tutkiminen, ilmaiseminen ja liikkuminen lapselle luontaisia tapoja toimia ja ajatella Tutkiva ihmettely luontaista lapselle syntymästä saakka Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 4
Lapsi on aktiivinen toimija ja oppija myös ruokaillessaan Onko meillä olemassa lapsilähtöistä käsitystä (oppimiskäsitystä) siitä kuinka lapsi oppii syömään monipuolisesti ja uusia ruokalajeja? miten lasta ohjataan nauttimaan ja iloitsemaan oppimisestaan ruokaasioissa? Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 5
Aikuiset mallina Lapset retkeilevät ruokamaailmassa aikuisten ohjaamilla poluilla. Arvot, asenteet, tunteet, tiedot, taidot välittyvät syntymästä saakka. Millaisia ruokailutilanteita, -ilmapiiriä, ruokakulttuuria luomme? Kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa lapsen oma osallisuuden ja aktiivisuuden kautta. lapsen itsetunto ja -arvostus ruokailijana syntyy syömiseen liittyvä hyvä olo ja hoiva rakentavat osaltaan lapsen hyvää itsetuntoa, synnyttävät perusturvallisuutta ja tietoisuutta omasta ainutlaatuisuudesta Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 6
Pedagoginen ruokalista Pilottikokeiluna Sapere-hankkeessa Jyväskylässä niissä päiväkodeissa, jotka ovat mukana Sapere-hankkeessa. Perusruokalista laaditaan neljäksi viikoksi, jonka aikana aistiharjoituksiin liittyviä ruokia tarjotaan - peräkkäin toistuvasti - kaikkia aisteja aktivoivasti - syömistä kehittävästi eri muodoissaan Ruokalistan ruokalajit suunnitellaan niin, että ruokakokemukset karttuvat jatkumona tukien jo aikaisemmin opittua. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 7
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 8
Viisi askelta lasten terveempään tulevaisuuteen (THL, 2009) 1. askel on viisi annosta kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. 2. askel terveempään tulevaisuuteen astutaan pehmeiden rasvojen suuntaan. 3. askel astutaan taaksepäin eli vähennetään sokerin käyttöä. 4. askel on nopea: janojuomaksi valitaan aina vesi. 5. askel on kaikista keskeisin: perheen yhteisten aterioiden lisääminen. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 9
Hajuaisti Haju Hengittämisen tai nuuhkaisun kautta = ortonasaali haju Ruoan pureskelun ja nielemisen kautta = retronasaali haju Hajuaisti on merkittävä ruoan nautittavuudessa Hajuaistimuksen menevätsuoraan aivoihin Ihmisellä on pitkä hajumuisti. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 10
Hajuaistimukset ruuan tekemisen yhteydessä Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 11
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 12
Tuntoaisti Onpas kuoppanen (kukkakaali) En mä halua koskee siihen (raaka kala) Karhea kivi (sokeri) Se on kova, siinä on kuoppia (käsin) ja se raapii kurkussa (suuntunto) (näkkileipä Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 13
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 14
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 15
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 16
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 17
Sormipalat Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 18
Näköaisti Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 19
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 20
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 21
Miten ruokaaineet käyttäytyvät? Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 22
Kuuloaisti Koko pää kuulee (porkkanan pureminen) Ritisee, tärisyttää, rapisee (hapankorpun haukkaaminen) Maito lotisee suussa Muroja ripistellään (arvaus näkkileivän haukkaamisesta) Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 23
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 24
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 25
Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 26
Makuaisti Olipa kipakka koekeittiö tuo sitruuna Se on suolaista, kuivaa, tarvitaan vettä (näkkileipä) Maistuu hyvältä, tiukalta (näkkileipä) En tykkää maistuu liian kirpeelle (karpalo) Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 27
Makukoulu: perusmaut Makukoulu Makeat maut: sokeri, hunaja, vanukas, suklaa, makea omena, porkkana Suolaiset maut: suola, suolakurkku, kinkku, perunalastu Happamat maut: sitruuna, piimä/maustamaton jogurtti, hapan omena Karvas: aito kaakaojauhe sekoitettuna veteen tahnaksi (1:1), greippi Perusmakujen sekoittaminen hapan imelä suolainen - makea Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 28
Ruokamieltymyksen synty Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 29