LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Konserniohjausosasto, ohjausyksikkö Rita Linna LVM/235/01/2019

Samankaltaiset tiedostot
Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Tampere Ote pöytäkirjasta 7/ ( 5) Kaupunginhallitus

HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Yhdistää puoli Suomea

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Raideliikennelaki (HE 105/2018 vp) ja henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Risto Saari, LVM

Raideliikenteen kilpailun avaaminen kilpailulle. Joel Karjalainen Keski-Suomen liikennefoorumi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Lausuntopyyntö kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus, maaliskuu

1 / 5 OSAKASSOPIMUS. 1. Lappeenrannan kaupunki Y-tunnus: Osoite: Villimiehenkatu 1 PL Lappeenranta. jäljempänä Lappeenranta

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

40. Ratahallintokeskus

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,

Lausuntopyyntö alueille_e-s taajamaliikenteen kilpailutus.pdf

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2172/ /2018

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.

Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä

Etelä Suomen näkökulmasta

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

1. Dokumentin tarkoitus Aikataulu ja projektin läpivienti Aikataulu Työmäärä ja kustannukset... 4

Valtion kasvurahoitus

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Pohjois-Savon liikennepäivät Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Toimitusjohtaja Päivi Pitkänen

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti,

Muokattu Muokattu Muokattu Muokattu

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

Pirkanmaan keskeiset. Hallitusohjelmatavoitteiden tarkentaminen ja täydentäminen, hyväksytty maakuntahallituksessa

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

Pihlaport Oy:n (myöhemmin Bio Port Oy) rahoitus on suunniteltu järjestettävän seuraavasti:

TIEDOTUS. Puheenjohtajan mietteitä

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunta Talousjohtaja Ulla Hagman, Finnvera Oyj

Osavuosikatsaus Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Metsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä TP

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Maaliskuu 2018

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu Johtaja Anita Lehikoinen

Pääradan operointiselvitys Osa 2: Operointimallit ja aikataulurakenteet Esittelydiat

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Uudenmaan edunvalvonnan kärjet , Ossi Savolainen

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

40. Ratahallintokeskus

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Sääntelyelimen rooli ja toiminnan painopisteet vuonna 2017

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle

Kehäradan liikennöinti 2015

Vesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle Eduskunnan talousvaliokunnalle, lokakuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Tulevaisuuden rautatieliikenne

Etelä-Pohjanmaan liitto

Transkriptio:

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Konserniohjausosasto, ohjausyksikkö Rita Linna 8.2.2019 LVM/235/01/2019 OY SUOMEN RATA AB NIMISEN OSAKEYHTIÖN PERUSTAMINEN 1. Taustaa Suomen rautatietoimialaan kohdistuu monenlaisia muutospaineita. Kasvava ympäristötietoisuus, kestävän kehityksen vaatimukset sekä ilmastomuutoksen torjuminen edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muuttamista. Raideliikenne on kestävä kulkumuoto ja sen osuutta liikkumisesta tulisi lisätä. Samaan aikaan Suomen rataverkolla on edelleen korjausvelkaa, joka jatkaa kasvuaan, ellei perusväylänpidon rahoitusta koroteta pysyvästi. Myös valtion edellytykset osoittaa rahoitusta rataverkon kehittämisinvestointeihin ovat rajoittuneet. Erityisesti suuret, miljardiluokan ratainvestoinnit jäävät toteuttamatta, mikäli hankkeiden rahoituspohjaa ei laajenneta valtion budjettirahoitukseen perustuvasta mallista. Ratainvestointien edistämiseksi perustettavat hankeyhtiöt mahdollistaisivat yhdyskuntarakenteen kehittämisen uusin rahoitusmekanismein ja samalla aiempaa useampien hankkeiden toteuttamisen. Tähän johtopäätökseen tulivat niin parlamentaarinen liikenteen rahoitusta arvioinut työryhmä (loppuraportti 28.2.2018) kuin valtionvarainministeriönkin infrahankkeiden toteuttamista yhtiömallilla selvittänyt työryhmä (loppuraportti, 20.12.2018). Alueiden ja seutujen saavutettavuus on Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta keskeistä. Suuret ratahankkeet, kuten Turun ja Tampereen tunnin junat sekä itäradan nopeuttaminen, yhdistäisivät maakuntia ja olisivat koko Suomen kannalta strategisia hankkeita. Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentäisi ratkaisevasti tarvetta valtion budjettirahoitukselle, jolloin suuret hankkeet eivät tulisi ratkaistaviksi 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Parlamentaariseen päätöksentekoon jäisi tällöin merkittävästi enemmän liikkumavaraa ja liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmaan voitaisiin nostaa muita keskeisiä kehittämishankkeita. Suurilla investointihankkeilla ja hankeyhtiöillä ei kuitenkaan ole edellytyksiä edetä, ellei raiteilla tapahtuvaa liikennöintiä voida kilpailuttaa. Liikenteen kilpailuttaminen on yksi edellytys raideliikenneinfrastruktuurin hankkeiden rahoitukselle. Nykyään henkilöliikenteen liikennöinnistä raiteilla vastaa valtion monopoliyhtiö, mikä ei ole tehokkain tapa varmistaa asiakaslähtöisiä palveluja. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt avata kilpailun rautateiden henkilöliikenteessä. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa henkilöliikenteen palveluiden tarjontaa, edistää lippujen hintakilpailua, tehdä junamatkustamisesta houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle, nostaa rautatieliikenteen osuutta henkilöliikennematkoista, edistää työvoiman liikkuvuutta, tuottaa palvelut tehokkaammin ja parantaa rautatiealan työllisyyttä sekä tukea kansantalouden kasvuedellytyksiä. Kilpailun avaamisen välttämätön edellytys on, että rautatiekaluston tasapuolisen saatavuus turvataan. Tämän varmistamiseksi perustettaisiin kalustoyhtiö, joka ylläpitäisi ja kehittäisi kalustopalveluja rautatiemarkkinoiden tarpeita varten. Välttämättömien kalustoinvestointien ja yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi yhtiötä tulisi pääomittaa riittävästi.

Kilpailuneutraalin toimintaympäristön varmistamiseksi perustettaisiin kiinteistöyhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena olisi ylläpitää ja kehittää rautatieliikennöintiin liittyviä kiinteistöjä kotimaan rautatiemarkkinoiden tarpeita varten. Yhtiö varmistaisi kilpailuneutraalit olosuhteet rautatiemarkkinoille tarjoamalla kaikille rautatieliikennöitsijöille tasapuolisen pääsyn asemille, terminaaleihin sekä varikko- ja huoltotiloihin ja näillä kiinteistöillä tarjottaviin palveluihin. Kotimaan lisäksi myös Euroopassa on suunnitteilla suuria rautatieliikenteen investointihankkeita, joilla on merkitystä myös Suomen kuljetuksille. Näistä Rail Baltica ratahanke on Suomen näkökulmasta merkittävin EU:n liikennehanke. Kyseessä on suunnitteilla oleva uusi, noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden kautta Puolan Varsovaan. Se avaisi kokonaan uuden liikenneyhteyden Tallinnasta Varsovaan ja sieltä edelleen eri puolille Eurooppaa. Uusi nopea yhteys avaisi mahdollisuuksia Suomen viennille ja tuonnille sekä matkailulle. Rail Baltica on ydinosa ns. North Sea Baltic -ydinverkkokäytävää. Suomen tavoitteena on, että tätä ydinverkkokäytävää jatkettaisiin Helsingistä Tornioon saakka. Ydinkäytävän laajentaminen pohjoiseen ja edelleen Pohjanlahden ympäri yhdistäisi Suomen ja Ruotsin liikenneverkot osaksi Euroopan strategisesti tärkeitä liikenneverkon ydinkäytäviä. Rail Baltica -hankkeen koordinointia varten Viro, Latvia ja Liettua perustivat vuonna 2014 yhteisyrityksen RB Rail AS. Baltian maiden liikenneministerit luovuttivat 10.12.2018 Suomelle virallisen kutsun tulla RB Rail AS - yhteisyrityksen osakkaaksi. Suomi voisi osallistua yhteisyritykseen tätä tarkoitusta varten perustettavan Rail Baltica Oy:n kautta. Rail Baltica Oy liittyisi osakkaaksi yhteisyritykseen ja Suomi käyttäisi yhteisyrityksessä puhevaltaa osakkuusyhtiönsä kautta. Osakkuuden avulla Suomi voisi edistää ydinverkkokäytävän kehittämistä Helsingistä edelleen pohjoiseen ja näin varmistaa edellytykset Suomen strategisen infrastruktuurin kehittämiselle. Kokonaisuutena luotaisiin edellytykset yhteyksille niin Jäämereltä Brysseliin kuin Tukholmasta Pietariin. 2. Keskeiset ehdotukset Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön Oy Suomen Rata Ab (työnimi) perustamista. Perustettava osakeyhtiö muodostaisi konsernin perustamalla minimiosakepääomalla seuraavat tytäryhtiöt: Hankeyhtiö Tampereen tunnin juna, Hankeyhtiö Turun tunnin juna, Kalustoyhtiö, Kiinteistöyhtiö ja Rail Baltica Oy Hankeyhtiöt edistäisivät suuria raideliikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeita, joita olisivat Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun yhteysvälien nopeuttaminen. Hankeyhtiöiden toimialana olisi hankkeisiin ja muuhun kiinteistöomaisuuteen liittyvä suunnittelu, rakentaminen ja kehittäminen. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti hankeyhtiöiden perustaminen edellyttäisi, että yhtiöihin tulisi omistajiksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Eteneminen yhtiön perustamisvaiheeseen edellyttäisi muiden hankkeesta hyötyvien julkisyhteisöjen tai julkisesti omistettujen yhteisöjen sitoutumista alustavaan liiketoimintasuunnitelmaan ja yhtiön pääomittamiseen suunnitelman mukaisesti. Turun tunnin junaa koskevan hankeyhtiön valmistelu jatkuisi ottaen huomioon Väylävirastolle jo myönnetty 40 miljoonan euron suunnitteluraha. Tavoitteena on, että

muiden osakkaiden osuus on saman tasoinen kuin hankeyhtiössä Tampereen tunnin juna. Koko yhteysvälin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti maksaisi alustavien arvioiden mukaan 80-100 miljoonaa euroa. Helsinki-Turku-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Espoon kaupunkirata, Espoo-Salo oikorata, Salo-Turku ja Turun ratapihat) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 2,0 miljardia euroa. Helsinki-Tampere-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Lentorata ja Lentoasema-Tampere-ratakäytävä) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa. Suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen siirryttäessä hankeyhtiön omistajat neuvottelisivat uusista pääomituksista ja omistusrakenteesta. Yhtiön omistuspohjaa voitaisiin laajentaa esimerkiksi institutionaalisilla sijoittajilla. Lisäksi yhtiö voisi kattaa rakentamisaikaisia kustannuksia vieraalla pääomalla. Operointivaiheessa yhtiön tulovirta muodostuisi matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista, kiinteistöistä saatavista vuokratuotoista sekä määräaikaisista omistajilta perittävistä vastikkeista. Koko yhteysvälin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti maksaisi alustavien arvioiden mukaan noin 150 miljoonaa euroa. Osakkaiden välinen osakassopimus käsitellään erikseen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kalustoyhtiöön siirrettäisiin VR-Yhtymä Oy:n osittaisjakautumisella Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4 junat. Kalustoyhtiö hankkisi kilpailutettavaa junaliikennettä varten uutta henkilöliikennekalustoa. Uuden kaluston hankinta käynnistettäisiin heti. Kalustoinvestointien suuruudeksi on tässä vaiheessa arvioitu noin 180-220 miljoonaa euroa ja riittäväksi omaksi pääomaksi 71 miljoonaa euroa. Kiinteistöyhtiöön siirrettäisiin VR-Yhtymä Oy:n osittaisjakautumisella Ilmalan varikko ja Etelä-Suomen taajamajunaliikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemarakennukset määräaloineen. Rail Baltica Oy liittyisi osakkaaksi Viron, Latvian ja Liettuan vuonna 2014 perustamaan RB Rail AS yhteisyritykseen, joka edistää uutta ratayhteyttä Tallinnasta Baltian maiden kautta Puolan Varsovaan. Yhteisyrityksen osakkuudella ei ensisijaisesti tavoiteltaisi voittoa Rail Baltica -yhtiölle itselleen ja yhtiö tulisi edellyttämään jatkossa lisäpääomituksia Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 1.2.2019 myös, että Suomen valtio siirtäisi Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen yhteensä 100 miljoonan euron arvosta omistamiaan osakkeita. Emoyhtiö Oy Suomen Rata Ab pääomittaisi edelleen tytäryhtiöidensä aloittavia taseita seuraavasti: Hankeyhtiö Tampereen tunnin junaa 16 miljoonalla eurolla; Hankeyhtiö Turun tunnin junaa 10 miljoonalla eurolla; Kalustoyhtiötä 71 miljoonalla eurolla ja Rail Baltica Oy:tä 2 miljoonalla eurolla. Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen jäisi 1 miljoonaa euroa. Selkeyden vuoksi tässä muistiossa todetaan, että osakkeita siirretään yhtiön taseeseen siten, että yhtiön käyttöön jää vähintään 100 miljoona euroa osakkeiden siirtämisestä sekä niiden rahaksi muuttamisesta aiheutuvien kustannusten jälkeen (varainsiirtovero sekä osakkeiden myynnistä aiheutuvat kustannukset).

3. Uuden valtionyhtiön perustaminen sekä konsernin muodostaminen Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön Oy Suomen Rata Ab perustamista rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi edellä kuvatulla tavalla. Yhtiö tulisi liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen. Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaessa kaikki sen osakkeet. Osakeyhtiön perustaminen mahdollistaa yhtiön pääomittamisen, liiketoiminnan käynnistämisen valmistelun ja se mahdollistaa Suomen Rata -konsernin muodostamisen talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti. Oy Suomen Rata Ab:n on tarkoitus perustaa osakeyhtiölain edellyttämällä 2 500 euron vähimmäispääomalla. Yhtiön perustaminen on välttämätöntä, jotta osakeyhtiön perustaminen ja rekisteröinti voidaan toteuttaa välittömästi ja yhtiön pääomittaminen tulee mahdolliseksi talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaamassa aikataulussa. Osakkeiden merkitsemisen 2 500 euron vähimmäispääomaa vastaavan määrän sekä muut perustamiseen liittyvät kustannukset, on tarkoitus maksaa valtion vuoden 2019 talousarvion momentin 31.01.88 Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) toimintamenomäärärahasta, jota saa muun ohella käyttää osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa ja muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Suomen valtio siirtää myöhemmin helmikuussa 2019 perustettavan osakeyhtiön Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen yhteensä 100 miljoonaa euron arvosta (netto) omistamiaan osakkeita. Osakkeiden siirrosta haetaan erillinen valtioneuvoston yleisistunnon päätös. Oy Suomen Rata Ab pääomittaisi myöhemmin perustettavia tytäryhtiöitä edellä kuvatulla tavalla. Perustettavan osakeyhtiön toiminimen käyttöoikeus varmistetaan osakeyhtiön rekisteröinnin yhteydessä. Tarvittaessa liikenne- ja viestintäministeriö valitsee yhtiölle muun tarkoituksenmukaisen nimen. Tulevan Suomen Rata -konsernin uusperustaisten tytäryhtiöiden mainittujen toiminimien käyttöoikeus varmistetaan vastaavasti osakeyhtiöiden rekisteröinnin yhteydessä. Tarvittaessa liikenne- ja viestintäministeriö valitsee yhtiöille muun tarkoituksenmukaisen nimen. Suomen Rata -konsernin muodostamisella luodaan mahdollisuus kehittää Suomen rautatietoimialaa ja rataverkkoa kokonaisvaltaisesti sekä edistää rautatieliikenteen kulkumuoto-osuutta monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen. Yhtiön perustamisen jälkeen muodostettaisiin Suomen Rata konserni perustamalla viisi tytäryhtiötä. 4. Valtioneuvoston toimivalta Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 3 :n 2 momentin mukaan eduskunnan suostumusta ei tarvita, jos valtio merkitsee osakeenemmistön perustettavassa yhtiössä.

Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti valtioneuvosto käsittelee valtion osakepääomasijoituksia koskevat asiat. Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 6 :n 4 kohdan nojalla valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan muun ohella valtionyhtiöitä koskevat asiat. +++