LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Konserniohjausosasto, ohjausyksikkö Rita Linna 8.2.2019 LVM/235/01/2019 OY SUOMEN RATA AB NIMISEN OSAKEYHTIÖN PERUSTAMINEN 1. Taustaa Suomen rautatietoimialaan kohdistuu monenlaisia muutospaineita. Kasvava ympäristötietoisuus, kestävän kehityksen vaatimukset sekä ilmastomuutoksen torjuminen edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muuttamista. Raideliikenne on kestävä kulkumuoto ja sen osuutta liikkumisesta tulisi lisätä. Samaan aikaan Suomen rataverkolla on edelleen korjausvelkaa, joka jatkaa kasvuaan, ellei perusväylänpidon rahoitusta koroteta pysyvästi. Myös valtion edellytykset osoittaa rahoitusta rataverkon kehittämisinvestointeihin ovat rajoittuneet. Erityisesti suuret, miljardiluokan ratainvestoinnit jäävät toteuttamatta, mikäli hankkeiden rahoituspohjaa ei laajenneta valtion budjettirahoitukseen perustuvasta mallista. Ratainvestointien edistämiseksi perustettavat hankeyhtiöt mahdollistaisivat yhdyskuntarakenteen kehittämisen uusin rahoitusmekanismein ja samalla aiempaa useampien hankkeiden toteuttamisen. Tähän johtopäätökseen tulivat niin parlamentaarinen liikenteen rahoitusta arvioinut työryhmä (loppuraportti 28.2.2018) kuin valtionvarainministeriönkin infrahankkeiden toteuttamista yhtiömallilla selvittänyt työryhmä (loppuraportti, 20.12.2018). Alueiden ja seutujen saavutettavuus on Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta keskeistä. Suuret ratahankkeet, kuten Turun ja Tampereen tunnin junat sekä itäradan nopeuttaminen, yhdistäisivät maakuntia ja olisivat koko Suomen kannalta strategisia hankkeita. Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentäisi ratkaisevasti tarvetta valtion budjettirahoitukselle, jolloin suuret hankkeet eivät tulisi ratkaistaviksi 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Parlamentaariseen päätöksentekoon jäisi tällöin merkittävästi enemmän liikkumavaraa ja liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmaan voitaisiin nostaa muita keskeisiä kehittämishankkeita. Suurilla investointihankkeilla ja hankeyhtiöillä ei kuitenkaan ole edellytyksiä edetä, ellei raiteilla tapahtuvaa liikennöintiä voida kilpailuttaa. Liikenteen kilpailuttaminen on yksi edellytys raideliikenneinfrastruktuurin hankkeiden rahoitukselle. Nykyään henkilöliikenteen liikennöinnistä raiteilla vastaa valtion monopoliyhtiö, mikä ei ole tehokkain tapa varmistaa asiakaslähtöisiä palveluja. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt avata kilpailun rautateiden henkilöliikenteessä. Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa henkilöliikenteen palveluiden tarjontaa, edistää lippujen hintakilpailua, tehdä junamatkustamisesta houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle, nostaa rautatieliikenteen osuutta henkilöliikennematkoista, edistää työvoiman liikkuvuutta, tuottaa palvelut tehokkaammin ja parantaa rautatiealan työllisyyttä sekä tukea kansantalouden kasvuedellytyksiä. Kilpailun avaamisen välttämätön edellytys on, että rautatiekaluston tasapuolisen saatavuus turvataan. Tämän varmistamiseksi perustettaisiin kalustoyhtiö, joka ylläpitäisi ja kehittäisi kalustopalveluja rautatiemarkkinoiden tarpeita varten. Välttämättömien kalustoinvestointien ja yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi yhtiötä tulisi pääomittaa riittävästi.
Kilpailuneutraalin toimintaympäristön varmistamiseksi perustettaisiin kiinteistöyhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena olisi ylläpitää ja kehittää rautatieliikennöintiin liittyviä kiinteistöjä kotimaan rautatiemarkkinoiden tarpeita varten. Yhtiö varmistaisi kilpailuneutraalit olosuhteet rautatiemarkkinoille tarjoamalla kaikille rautatieliikennöitsijöille tasapuolisen pääsyn asemille, terminaaleihin sekä varikko- ja huoltotiloihin ja näillä kiinteistöillä tarjottaviin palveluihin. Kotimaan lisäksi myös Euroopassa on suunnitteilla suuria rautatieliikenteen investointihankkeita, joilla on merkitystä myös Suomen kuljetuksille. Näistä Rail Baltica ratahanke on Suomen näkökulmasta merkittävin EU:n liikennehanke. Kyseessä on suunnitteilla oleva uusi, noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden kautta Puolan Varsovaan. Se avaisi kokonaan uuden liikenneyhteyden Tallinnasta Varsovaan ja sieltä edelleen eri puolille Eurooppaa. Uusi nopea yhteys avaisi mahdollisuuksia Suomen viennille ja tuonnille sekä matkailulle. Rail Baltica on ydinosa ns. North Sea Baltic -ydinverkkokäytävää. Suomen tavoitteena on, että tätä ydinverkkokäytävää jatkettaisiin Helsingistä Tornioon saakka. Ydinkäytävän laajentaminen pohjoiseen ja edelleen Pohjanlahden ympäri yhdistäisi Suomen ja Ruotsin liikenneverkot osaksi Euroopan strategisesti tärkeitä liikenneverkon ydinkäytäviä. Rail Baltica -hankkeen koordinointia varten Viro, Latvia ja Liettua perustivat vuonna 2014 yhteisyrityksen RB Rail AS. Baltian maiden liikenneministerit luovuttivat 10.12.2018 Suomelle virallisen kutsun tulla RB Rail AS - yhteisyrityksen osakkaaksi. Suomi voisi osallistua yhteisyritykseen tätä tarkoitusta varten perustettavan Rail Baltica Oy:n kautta. Rail Baltica Oy liittyisi osakkaaksi yhteisyritykseen ja Suomi käyttäisi yhteisyrityksessä puhevaltaa osakkuusyhtiönsä kautta. Osakkuuden avulla Suomi voisi edistää ydinverkkokäytävän kehittämistä Helsingistä edelleen pohjoiseen ja näin varmistaa edellytykset Suomen strategisen infrastruktuurin kehittämiselle. Kokonaisuutena luotaisiin edellytykset yhteyksille niin Jäämereltä Brysseliin kuin Tukholmasta Pietariin. 2. Keskeiset ehdotukset Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön Oy Suomen Rata Ab (työnimi) perustamista. Perustettava osakeyhtiö muodostaisi konsernin perustamalla minimiosakepääomalla seuraavat tytäryhtiöt: Hankeyhtiö Tampereen tunnin juna, Hankeyhtiö Turun tunnin juna, Kalustoyhtiö, Kiinteistöyhtiö ja Rail Baltica Oy Hankeyhtiöt edistäisivät suuria raideliikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeita, joita olisivat Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun yhteysvälien nopeuttaminen. Hankeyhtiöiden toimialana olisi hankkeisiin ja muuhun kiinteistöomaisuuteen liittyvä suunnittelu, rakentaminen ja kehittäminen. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti hankeyhtiöiden perustaminen edellyttäisi, että yhtiöihin tulisi omistajiksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Eteneminen yhtiön perustamisvaiheeseen edellyttäisi muiden hankkeesta hyötyvien julkisyhteisöjen tai julkisesti omistettujen yhteisöjen sitoutumista alustavaan liiketoimintasuunnitelmaan ja yhtiön pääomittamiseen suunnitelman mukaisesti. Turun tunnin junaa koskevan hankeyhtiön valmistelu jatkuisi ottaen huomioon Väylävirastolle jo myönnetty 40 miljoonan euron suunnitteluraha. Tavoitteena on, että
muiden osakkaiden osuus on saman tasoinen kuin hankeyhtiössä Tampereen tunnin juna. Koko yhteysvälin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti maksaisi alustavien arvioiden mukaan 80-100 miljoonaa euroa. Helsinki-Turku-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Espoon kaupunkirata, Espoo-Salo oikorata, Salo-Turku ja Turun ratapihat) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 2,0 miljardia euroa. Helsinki-Tampere-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Lentorata ja Lentoasema-Tampere-ratakäytävä) kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa. Suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen siirryttäessä hankeyhtiön omistajat neuvottelisivat uusista pääomituksista ja omistusrakenteesta. Yhtiön omistuspohjaa voitaisiin laajentaa esimerkiksi institutionaalisilla sijoittajilla. Lisäksi yhtiö voisi kattaa rakentamisaikaisia kustannuksia vieraalla pääomalla. Operointivaiheessa yhtiön tulovirta muodostuisi matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista, kiinteistöistä saatavista vuokratuotoista sekä määräaikaisista omistajilta perittävistä vastikkeista. Koko yhteysvälin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti maksaisi alustavien arvioiden mukaan noin 150 miljoonaa euroa. Osakkaiden välinen osakassopimus käsitellään erikseen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Kalustoyhtiöön siirrettäisiin VR-Yhtymä Oy:n osittaisjakautumisella Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4 junat. Kalustoyhtiö hankkisi kilpailutettavaa junaliikennettä varten uutta henkilöliikennekalustoa. Uuden kaluston hankinta käynnistettäisiin heti. Kalustoinvestointien suuruudeksi on tässä vaiheessa arvioitu noin 180-220 miljoonaa euroa ja riittäväksi omaksi pääomaksi 71 miljoonaa euroa. Kiinteistöyhtiöön siirrettäisiin VR-Yhtymä Oy:n osittaisjakautumisella Ilmalan varikko ja Etelä-Suomen taajamajunaliikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemarakennukset määräaloineen. Rail Baltica Oy liittyisi osakkaaksi Viron, Latvian ja Liettuan vuonna 2014 perustamaan RB Rail AS yhteisyritykseen, joka edistää uutta ratayhteyttä Tallinnasta Baltian maiden kautta Puolan Varsovaan. Yhteisyrityksen osakkuudella ei ensisijaisesti tavoiteltaisi voittoa Rail Baltica -yhtiölle itselleen ja yhtiö tulisi edellyttämään jatkossa lisäpääomituksia Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 1.2.2019 myös, että Suomen valtio siirtäisi Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen yhteensä 100 miljoonan euron arvosta omistamiaan osakkeita. Emoyhtiö Oy Suomen Rata Ab pääomittaisi edelleen tytäryhtiöidensä aloittavia taseita seuraavasti: Hankeyhtiö Tampereen tunnin junaa 16 miljoonalla eurolla; Hankeyhtiö Turun tunnin junaa 10 miljoonalla eurolla; Kalustoyhtiötä 71 miljoonalla eurolla ja Rail Baltica Oy:tä 2 miljoonalla eurolla. Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen jäisi 1 miljoonaa euroa. Selkeyden vuoksi tässä muistiossa todetaan, että osakkeita siirretään yhtiön taseeseen siten, että yhtiön käyttöön jää vähintään 100 miljoona euroa osakkeiden siirtämisestä sekä niiden rahaksi muuttamisesta aiheutuvien kustannusten jälkeen (varainsiirtovero sekä osakkeiden myynnistä aiheutuvat kustannukset).
3. Uuden valtionyhtiön perustaminen sekä konsernin muodostaminen Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 1.2.2019 valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön Oy Suomen Rata Ab perustamista rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi edellä kuvatulla tavalla. Yhtiö tulisi liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen. Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaessa kaikki sen osakkeet. Osakeyhtiön perustaminen mahdollistaa yhtiön pääomittamisen, liiketoiminnan käynnistämisen valmistelun ja se mahdollistaa Suomen Rata -konsernin muodostamisen talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti. Oy Suomen Rata Ab:n on tarkoitus perustaa osakeyhtiölain edellyttämällä 2 500 euron vähimmäispääomalla. Yhtiön perustaminen on välttämätöntä, jotta osakeyhtiön perustaminen ja rekisteröinti voidaan toteuttaa välittömästi ja yhtiön pääomittaminen tulee mahdolliseksi talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaamassa aikataulussa. Osakkeiden merkitsemisen 2 500 euron vähimmäispääomaa vastaavan määrän sekä muut perustamiseen liittyvät kustannukset, on tarkoitus maksaa valtion vuoden 2019 talousarvion momentin 31.01.88 Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) toimintamenomäärärahasta, jota saa muun ohella käyttää osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa ja muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Suomen valtio siirtää myöhemmin helmikuussa 2019 perustettavan osakeyhtiön Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen yhteensä 100 miljoonaa euron arvosta (netto) omistamiaan osakkeita. Osakkeiden siirrosta haetaan erillinen valtioneuvoston yleisistunnon päätös. Oy Suomen Rata Ab pääomittaisi myöhemmin perustettavia tytäryhtiöitä edellä kuvatulla tavalla. Perustettavan osakeyhtiön toiminimen käyttöoikeus varmistetaan osakeyhtiön rekisteröinnin yhteydessä. Tarvittaessa liikenne- ja viestintäministeriö valitsee yhtiölle muun tarkoituksenmukaisen nimen. Tulevan Suomen Rata -konsernin uusperustaisten tytäryhtiöiden mainittujen toiminimien käyttöoikeus varmistetaan vastaavasti osakeyhtiöiden rekisteröinnin yhteydessä. Tarvittaessa liikenne- ja viestintäministeriö valitsee yhtiöille muun tarkoituksenmukaisen nimen. Suomen Rata -konsernin muodostamisella luodaan mahdollisuus kehittää Suomen rautatietoimialaa ja rataverkkoa kokonaisvaltaisesti sekä edistää rautatieliikenteen kulkumuoto-osuutta monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen. Yhtiön perustamisen jälkeen muodostettaisiin Suomen Rata konserni perustamalla viisi tytäryhtiötä. 4. Valtioneuvoston toimivalta Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 3 :n 2 momentin mukaan eduskunnan suostumusta ei tarvita, jos valtio merkitsee osakeenemmistön perustettavassa yhtiössä.
Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti valtioneuvosto käsittelee valtion osakepääomasijoituksia koskevat asiat. Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 6 :n 4 kohdan nojalla valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan muun ohella valtionyhtiöitä koskevat asiat. +++