Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Transkriptio

1 Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja järjestetään toiminnan kehittyessä uudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Osakeyhtiö voi haluta käyttää omia ja tytäryhtiöiden osakkeita yritysjärjestelyissä ja - kaupoissa monin eri tavoin, ei pelkästään tavanomaisella osakeannilla. Eräs tapa toteuttaa yrityskauppa on siirtää emoyhtiön liiketoimintoja sekä niihin liittyviä varallisuuseriä ja velvoitteita emoyhtiön kokonaan tai osittain omistettuun tai perustettavaan tytäryhtiöön, käyttäen niitä puolestaan hyväksi myöhemmin tulevissa yrityskaupoissa. Tällöin on tärkeää tietää, kenellä on toimivalta päättää yritysjärjestelyn eri vaiheista ja tuleeko järjestelyssä noudattaa osakeyhtiölain osakeantia koskevia määräyksiä. Toimivallanjako osakeyhtiössä Voimassa oleva osakeyhtiölaki (624/2006, OYL) ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä osakeyhtiön toiminnan organisoimisesta ja liiketoimintojen järjestämisestä. Osakeyhtiöllä on oltava hallitus, jolla on laaja yleistoimivalta, johon lukeutuu sekä oikeus että velvollisuus vastata siitä, että toimina ja organisaatio on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Laissa lähinnä säädetään, että hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta, OYL 6:2.1:n 1. virke). Toisaalta hallitusta sitoo OYL 1:8, jonka mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Tämä tarkoittaa tilanteissa, joissa hallitus luovuttaa yhtiön omaisuutta, velvollisuutta tehdä yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien kannalta järkevä liiketoimintapäätös.

2 Käsitys, jonka mukaan yhtiökokous on osakeyhtiön ylin toimielin, on tavallaan virheellinen. Yhtiökokouksen päätöksenteon lähtökohtana on, että yhtiökokouksella on toimivalta vain sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista yhtiön asioista yleisen toimivallan kuuluessa edellä mainittujen säännösten mukaan yhtiön hallitukselle (OYL 5:2.1: n 1. virke). Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat asiat säädetään erikseen kutakin asiaa koskevassa säännöksessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta (edellä mainitun OYL 5:2.1:n 2. virke). Näitä säännöksiä sovellettaessa ei ole merkitystä sillä, kuinka aineellisesti merkittävästä päätöksestä, esimerkiksi yhtiön liiketoiminnan myynnistä, on kysymys. Myös laajakantoiset ja periaatteellisestikin merkittävät liiketoimintasiirrot kuuluvat hallitukselle, ellei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Hallituksella on näin laaja valta yhtiöittää liiketoimintaa ilman yhtiökokouksen myötävaikutusta perustamalla tytäryhtiöitä ja siirtämällä sinne liiketoimintoja. Tämä on paradoksaalista, koska esimerkiksi osakeyhtiölain mukaisesta osittaisjakautumisesta, jossa vastaavalla tavalla osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle, pitää päättää yhtiökokouksessa määräenemmistöllä tytäryhtiöjakautumista lukuun ottamatta (OYL 17:9.1). Muuten osakeyhtiölain säännökset konsernisuhteista ja konsernirakenteista keskittyvät erityisesti tilinpäätöstä, mahdollisten vähemmistöosakkeenomistajien suojaa sekä tytäryhtiöiden päätöksentekoa ja niiden varojen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Laki ei anna suoraa vastausta konsernirakennetta ja siihen liittyvää päätöksentekoa koskeviin kysymyksiin. Voidaan kuitenkin todeta, että emoyhtiön hallituksen oikeutta liiketoiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen konsernirakenteen sisällä on koti- ja pohjoismaisessa yhtiökäytännössä pidetty itsestään selvänä. Vaikka osakeyhtiössä tulee olla aina hallitus, siinä voi olla kuitenkin myös hallintoneuvosto. Hallintoneuvosta määrätään yhtiöjärjestyksessä (OYL 6:21.1). Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen. Muuten hallintoneuvostolle voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä vain hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä ja tehtäviä, joita ei ole säädetty muulle toimielimelle. Hallintoneuvostolle ei voida antaa oikeutta edustaa yhtiötä (OYL 6:21.2). Hallintoneuvostolle voidaan antaa esimerkiksi oikeus asioista, jotka koskevat

3 yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka yhtiön organisaation huomattavaa muuttamista. Tällöin hallituksen yleistoimivaltaa on siirretty hallintoneuvostolle eikä hallitus voi enää päättää näistä asioista. Toisaalta hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa hallintoneuvoston tekemää päätöstä, joka on tämän osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön (OYL 6:2.2). Lisäksi hallintoneuvostoa sitoo edellä mainittu OYL 1:8:n huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus. Kun yksityiskohtaisia osakeyhtiölain säännöksiä ei ole, korostuu osakeyhtiölain yleisten periaatteiden merkitys päätöksentekotilanteita edeltävässä harkinnassa. Konsernirakenteesta huolimatta emoyhtiö ja kukin tytäryhtiö ovat itsenäisiä ja oikeudellisesti erillisiä oikeushenkilöitä, joista jokaista erikseen osakeyhtiölain säännökset velvoittavat. Jokaisen konserniyhtiön hallituksen tai jos päätösvalta kuuluu hallintoneuvostolle, hallintoneuvoston on erikseen harkittava, mikä on kussakin niiden kunkin toimivaltaan kuuluvassa päätöksentekotilanteessa yhtiön etu. Toisaalta hallitus tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella (OYL 1:7:n 2. virke). Yritysjärjestelyjen toteuttaminen Yritysjärjestely voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi osakevaihdolla, jossa yhtiö hankkii määräysvaltaan oikeuttavan määrän toisen yhtiön osakkeita, ja antaa näistä vastikkeeksi osakkeitaan osakeyhtiölain 9 luvun mukaisella suunnatulla apporttiannilla, jossa osakkeitaan vaihtoon luovuttaneesta kohdeyhtiön osakkeenomistajasta tulee hankkivan yhtiön osakkeenomistaja, ja hän maksaa saamansa vastikeosakkeet apporttiomaisuudella. Päätös vaatii näin apporttiselvityksen ja siitä annetun tilintarkastajan lausunnon (OYL 9:12.2 ja 14.4) yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksen tai valtuutuspäätöksen ja yhtiön kannalta painavan taloudellisen syyn (OYL 9:4). Tytäryhtiön osakkeet ovat sen sijaan emoyhtiölle irtainta omaisuutta. Osakeyhtiölaki ei määrittele niiden luovutukselle erityisiä menettelysääntöjä, joten emoyhtiön hallitus voi yleistoimivaltansa nojalla luovuttaa ne esimerkiksi yritysjärjestelyn yhteydessä. Toisaalta osakeyhtiölaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitäkään, miten menetellään jos tytäryhtiö haluaa luovuttaa omistuksessaan olevia emoyhtiön osakkeita.

4 On sinänsä poikkeuksellista, että tytäryhtiön hallussa on emoyhtiön osakkeita. Yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa vastiketta vastaan merkitä yhtiön osakkeita. Jos tytäryhteisö on merkinnyt emoyhtiön osakkeita, emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan sekä tytäryhteisössä vastaavassa asemassa olevien katsotaan merkinneen osakkeet. (OYL 15:14.1.) Käytännössä tytäryhtiö voi omistaa emoyhtiön osakkeita vain, jos se on hankkinut ne ennen kuin siitä on tullut tytäryhtiö. Toisaalta osakeyhtiölaissa ei ole säännöksiä tytäryhtiön velvollisuudesta luovuttaa hallussaan olevia emoyhtiön osakkeita. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa julkisella osakeyhtiöllä ja sen tytäryhtiöillä on hallussaan yli kymmenen prosenttia emoyhtiön osakkeista. Tällöin osakkeet on luovutettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua saannosta (OYL 15:12.2). Kun osakeyhtiölaissa ei ole muuta säädetty, luovutuksesta päättää tässäkin tapauksessa tytäryhtiön hallitus yleistoimivaltansa nojalla. Tytäryhtiön hallitus voi tehdä päätöksen emoyhtiön osakkeiden luovutuksesta ilman konsernin emoyhtiön yhtiökokouksen tekemää päätöstä osakkeiden luovutuksesta ja vastaavasti, emoyhtiön hallitus voi tehdä päätöksen emoyhtiön osakkeita omistavan tytäryhtiön osakkeiden luovutuksesta ilman yhtiökokouksen valtuutusta. Mikäli tytäryhtiö haluaa luovuttaa omia osakkeitaan, se tapahtuu osakeannilla. Emoyhtiön ei kuitenkaan tarvitse päättää siitä yhtiökokouksessa. Emoyhtiön hallitus voi muutoinkin päättää tytäryhtiön yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta (ks. OYL 5:1.2). Osakeyhtiölain osakeantia koskevat säännökset koskevat kuitenkin siis vain tilannetta, jossa yhtiö antaa omia uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Näin emoyhtiön hallitus voi luovuttaa tytäryhtiön osakkeita ja tytäryhtiön hallitus emoyhtiön osakkeita. Näin myöskään sitä, että emoyhtiö luovuttaa sellaisen tytäryhtiön osakkeita, joka omistaa emoyhtiön osakkeita, ei voida tulkita välillisesti toteutetuksi osakeanniksi, koska laki ei tunne tällaista käsitettä. Sekä emoyhtiön että tytäryhtiön hallitusta sitoo kuitenkin OYL 1:8, jonka mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Tämä tarkoittaa tilanteissa, joissa hallitus luovuttaa yhtiön omaisuutta, velvollisuutta neuvotella yhtiön kannalta parhaasta hinnasta kaupan ehdot kokonaisuutena arvioiden. Usein se tarkoittaa käyttää käypää markkinahintaa.

5 Osittaisjakautuminen edellyttää ei vain yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöstä vaan myös yhtiön velkojien suostumusta (OYL 17:6.1). Tämä on myös paradoksaalista verrattuna siihen, että emoyhtiön hallitus siirtää liiketoimintojaan tytäryhtiöihinsä. Se ei näet loukkaa enempää emoyhtiön yhdenkään osakkeenomistajan kuin velkojienkaan oikeutta, sillä liiketoiminnan omistajaksi tuleva tytäryhtiö ja sen koko varallisuus ovat osaltaan vastaamassa emoyhtiön vastuista ja velvoitteista emoyhtiön omistamien tytäryhtiön osakkeiden kautta. Emoyhtiön osakkeenomistajien omistus ei liudennu toimella suoraan tai välillisesti, kun liiketoiminnot säilyvät emoyhtiön määräysvallassa. Siirrolla ei kuitenkaan voida loukata vakuusvelkojien tai muutoin lailla suojatussa asemassa olevien velkojien oikeuksia. Kun siirroille on selkeät liiketaloudelliset perusteet ja niiden tarkoitus on asianmukainen, kysymyksessä on selkeästi hallituksen yleistoimivallan käytön piiriin kuuluva päätöstilanne, jolle ei ole estettä osakkeenomistajien tai yleisen velkojatahon oikeuksien suojan näkökulmista. Mikäli emoyhtiöllä on hallintoneuvosto, riippuu sen sijaan sen määräyksistä, kuuluuko toimivalta yritysjärjestelyihin hallitukselle vai hallintoneuvostolle. Jos hallintoneuvostolle kuuluu esimerkiksi yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka yhtiön organisaation huomattavaa muuttamista koskeva toimivalta, riippuu lähinnä siirrettävien liiketoimintojen osuudesta koko konsernin liikevaihdosta, kuuluuko toimivalta hallintoneuvostolle vai hallitukselle. Yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen ei ole, vaan asia riippuu osaksi myös yhtiössä omaksutusta käytännöstä. Jos hallintoneuvosto on aiemmissa yhtiöittämistilanteissa tai muissa konsernirakenteen uudistamistilanteissa käsitellyt asian, on epäilyksittä perusteltua viedä myös yhtiön tärkeimmän liiketoiminnan yhtiöittäminen hallintoneuvoston käsiteltäväksi. Vaikka hallintoneuvosto ei olisi noita aiempia järjestelyjä käsitellytkään, voidaan perustellusti ajatella, että juuri tämän toiminnon asemaan konsernissa vaikuttavat järjestelyt tulisi hallintoneuvoston käsitellä. Lähtökohtaisesti on perusteltua tulkita hallintoneuvoston toimivaltaa siten, että epäselvissä tilanteissa hallintoneuvostolle kuuluu päätösvalta. Toisaalta, jos hallitus on päättänyt systemaattisesti aina aiemmista yhtiöittämisistä, eikä asiasta ole tullut yhtiössä keskustelua, toimivallan voi katsoa kuuluvan edelleen hallitukselle.