Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi
Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys ja palvelutarve Mitä on todettu yleisesti Omat kokemukset Paltamon täystyöllisyyshanke Kuka arvioi ja mitä? Miksi?
Työkyvyn / toimintakyvyn arviointi Toimintakyky =ihmisen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien suhde häneen kohdistuviin odotuksiin Suorituskykyisyys vrt. työn asettamat vaatimukset (määrälliset ja laadulliset ominaisuudet, työtaidot, fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus) Työllistymiskyky = henkilön elämänkulun osoittamat vahvuudet/heikkoudet vrt. työmarkkinoiden tilanne / työllisyystilanne
Esityksen konteksti Oorninki Oy tuottaa työkyvyn arvioinnin palveluja ja ammatillista kuntoutusohjausta Elma-selvityksiä vuodesta 2000 lähtien eri työvoimatoimistojen toimeksiannosta Kuntoutuslääkärin vastaanotto, työkykyarviot ja ammatillisen kuntoutuksen ohjaus, n. 600 as./vuosi V. 2010 Asiakkaista sai 20% työkyvyttömyyslausunnon, 80% ohjattiin hoitoon tai kuntoutukseen Monialainen verkostoyhteistyö; TE-toimistot ja TYP:t, sos.toimi, mtt, tk, päihde, kela, erikoissairaanhoito
Työttömien sairastamisesta tiedetään työttömät voivat sekä psyykkisesti että fyysisesti huonommin kuin työlliset työttömyys johtaa heikkoon terveyteen ja päinvastoin uudelleen työn saanti parantaa hyvinvointia terveys ja aktiivinen työnetsintä tukevat työllistymistä
Tiedetään myös, että -vähävaraiset sairastavat enemmän kuin varakkaat -sairastaminen liittyy suoraan koulutustasoon -vakavat psykiatriset häiriöt ja alkoholisairaudet liittyvät alhaiseen sosioekonomiseen asemaan -varakkaat ja koulutetut käyvät enemmän työterveyshuollossa ja yksityissektorilla -alemmat sosiaaliryhmät (myös köyhät, työttömät, päihdeongelmaiset, vaikeasti sairaat) käyvät enemmän terveyskeskusvastaanotoilla -terveyspalveluiden käyttö lisääntyy sosioekonomisen aseman mukaan -vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa, vaikka työttömien määrä (välillä ) laskee
Odotettavissa oleva elinikä 25-vuotiaiden työttömien jäljellä oleva elinaika (Pesola 2004) miehillä 5,6 v. lyhyempi kuin työllisillä naisilla ero on 1,7 v. Terveiden (=hyvä tai erittäin hyvä terveys) elinvuosien odotteen ero 25-vuotiaana perustason suorittaneilla verrattuna korkeaasteisesti kouluttautuneisiin (Sihvonen A-P ym. 2003) miehillä 13,3 v. naisilla 12,8 v.
Työllistymisen esteet? TEM-kysely 2008 te-toimistojen ja TYP:ien virkailijoille Mitkä tekijät estävät asiakkaasi työllistymisen? 77914 as. 12.8.2008 Asiakkaista 14,4%:lla ei työllistymisen esteitä 86,6% jokin este Vajaakuntoisuus tai vamma 23.1% Päihteiden käyttö 16% Mielenterveyden häiriö 12% Muu (ikä, pitkä työttömyys ym 22.4%) Tarvittavat ensisijaiset palvelut: Eläke 32,7 % Kuntien järjestämät sos&terv. palv. 32.2% Työvoimapalvelut 27.6%
Yhteenveto Oulun, Raahen seutukunnan ja Kainuun TYP:ien asiakkaiden työllistymiskyvyn arvioista v. 2008* n=225 % SUKUPUOLI naisia 72 32 miehiä 153 68 IKÄ RYHMITTÄIN alle 25 v. 42 19 25-40 v. 75 33 41-55 v. 117 52 yli 55 v. 9 4 keski-ikä 38 KOULUTUS perusasteen koulutus 135 60 keskiasteen koulutus 80 36 korkea-asteen koulutus 10 4 * Kerätär R, Karjalainen V. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suom Lääkäril 45/2010 vsk 65
Työkykyarviossa todetut sairaudet Työkykyä ensisijaisesti heikentävä sairaus, n=225 6; 3 % 4; 2 % 2; 1 % 9; 4 % 4; 2 % 2; 1 % 3; 1 % 1; 0 % Mielenterv. ja käyttäyt. häiriö Tuki- ja liikuntaelinsairaus Hermoston sairaus Vammat ja jälkitilat Todetut mielenterveyden häiriöt, n=147 28; 12 % 19; 9 % 147; 65 % Aineenvaihdunnan sairaus Verenkiertoelinten sairaus Hengityselinten sairaus synnynnäiset epämuodostumat ruoansulatuselinten sairaus Oireet ja poikkeavat löydökset muu (B,C,H,L,kesken)
Tehdyt suunnitelmat ja suositukset Terveydenhuollon tehtävä siirtymätyömarkkinoilla TYP: asiakkaista % Työkyvyn tukeminen -edistetään siirtymää työhön 4 Työkyvyn heikkenemisen toteaminen -edistetään siirtymää hoitoon ja kuntoutukseen Työkyvyttömyyden toteaminen -edistetään siirtymää eläkkeelle tai pitkälle sairausvapaalle Muu 6 Suosituksia/tutkittu asiakas 1,27 82 34
Johtopäätökset omasta aineistosta 2008 Pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä heikentävät sairaudet jäävät suurelta osin tunnistamatta Terveydenhuollossa Sosiaalitoimessa Työvoimahallinnossa Erityisesti mielenterveyden häiriöt jäävät hoitamatta Miksi? Todetut sairaudet passivoivia ja vetäyttäviä = heikentävät toimintakykyä Terveydenhuollon toiminta edellyttää asiakkaalta aktiivisuutta ja hyvää toimintakykyä Työkykyä ja palvelutarvetta tulee tarkastella toimintakyvystä lähtien, asiakkaan oma näkemys ei riitä Väestön palvelutarvetta tulee tutkia aktiivisesti, ei riitä että tutkitaan vain niitä, jotka käyttävät palveluja Terveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle aktiivisempia, etsiviä toimintatapoja
Laskelma oman aineiston pohjalta Oma tutkimus "Laskelma" tilanne 10/2010? Aineisto, pitkäaikaistyöttömiä 1512 146000 146000 Otanta % 15 15 50 lkm 225 21900 73000 Työkykyisiä % 4,4 lkm 10 964 3212 Hoidon ja kuntoutuksen tarvetta % 82,2 lkm 185 18002 60006 Pitkäaikaisesti työkyvyttömiä % 34 lkm 77 7490 20402
Paltamon täystyöllisyyshanke Valtion budjetista suoraan rahoitettava hanke, Paltamon kunta, Paltamon yrittäjät, JHL, MTK-Paltamo työttömyyden ja sosiaalitoimen ym. aiheuttamien tukien suuruisella määrärahalla voidaan järjestää työttömälle mahdollisuus tehdä työtä Paltamon työvoimayhdistys ry, Työvoimatalo Toimihenkilöitä 11. Mm. terveydenhoitaja ja kuntoutusohjaaja Vuoden 2010 lopulla työllistetty yli 200 henkilöä, tavoite 360 henkilöä. Työllistetään Työvoimatalon eri toimipisteisiin tai ulkopuolelle yrityksiin ja julkiselle sektorille Toiminta alkoi 1.1.2009 Oorninki järjestää työterveyslääkäripalvelut lakisääteisenä
Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään työttömänä olleiden terveydenhuoltoon Miksi? Toiminta- ja työkykyisyys ei selviä vastaanotolla eikä terveystarkastuksissa Työkykyisyyden ongelmien varhainen tunnistaminen tapahtuu parhaiten työssä / koulussa Vetäyttävää (=syrjäytymiseen johtavaa) sairautta sairastava vaatii meiltä aktiivista ja etsivää otetta eikä löydy kyselyillä Pitkään työttömänä olleen kokemus itsestä: arvoton? uhri? Defenssiivinen toiminta näkyy Kelan tyyppiseen kuntoutukseen meno vaatii ensin kuntoutumisen osallisuuteen Ei kyllä työllisty avoimille työmarkkinoille?
Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä t lyhyt Pitkäaikaistyöttömiä 60% (146000 Syksy 2010) työttömyysaika pitkä
Kuka arvioi ja mitä? Työhallinnon palveluissa Tarvitseeko työllistymiseen tukitoimia? Ammatillisen kehittymisen tarvetta? Monialainen palvelutarve? Sosiaalitoimi Sosiaalinen toimintakyky? Toimeentulon ja perustarpeiden tuki? Monialainen palvelutarve? Terveydenhuolto Toimintakyky laaja-alaisesti Sairauksien toteaminen ja hoito Kuntoutuksen tarve ja ohjaus Työkyvyn arviointi; sairauslomat, laajemman arvioinnin tarve, työkyvyttömyys? Monialainen palvelutarve Lausunnot Medikalisaatio vai demedikalisaatio?
Miksi vaikeasti työllistyvän (työ- ja) toimintakykyä pitää arvioida? Sairauksien kroonistuminen ja toimintakyvyn heikkeneminen johtavat syrjäytymiseen Kun ei tarvita sairauslomia, ei tule mentyä tutkimuksiinkaan, tosiasiassa jo sairauslomien hakematta jättäminen voi merkitä työttömälle suuria menetyksiä Monialaisessa syrjäytymisessä terveys ja sairaudet ovat merkittävä kokemuksellinen osa ja niiden hoitaminen voi olla tärkeä osa osallisuuden kehittymistä Yhteiskunnallinen näkökulma: Hyvinvointivaltion periaate: huolehditaan heikoimmista Millään kunnalla ei pitäisi olla varaa jättää arvioimatta ja hoitamatta ja maksaa samalla vuosia toimeentulotukea ja työttömyyssakkoja Heikko toimintakyky ei läheskään aina kohene pelkästään ohjaamalla toimintaan